tiistai 3. helmikuuta 2009

Urkintalaki ja luottamus

Olen aina pitänyt kansalaisten keskinäistä luottamusta Suomen vahvuutena. Toisin kuin amerikkalaiset, me emme tarvitse juristia jokaiseen asuntokauppaan eikä pienestä virheestä tarvitse lähteä riitelemään oikeuteen. Suomalaisen sanaan voi luottaa. Ja toisin kuin Yhdysvalloissa, meillä työntekijöitä ei tarvitse vakoilla kehittyneillä urkintaohjelmilla, jotka mittaavat työajan käyttöä ja hälyttävät esihenkilön, mikäli alainen eksyy vahingossa vaikkapa päivälehden sivulle. Voimme luottaa siihen, että 99 % työntekijöistä on luotettavia ja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti.

Urkintalaista noussut kohu saa kuitenkin kysymään, onko luottamus ollut pelkkä illuusio. Millainen epäluottamus ja pelon ilmapiiri työpaikoilla oikein vallitsee, kun ihmisten pitää pelätä, että lakimuutoksen jälkeen työnantajat alkaisivat lukea heidän työkavereilleen, luottamushenkilölle tai työterveyshuollolle lähettämiä viestejä?

Jos tämä on työpaikkojen nykytodellisuutta, olen sekä yllättynyt että huolissani.

Entä miten vähän kansalaiset luottavat itse valitsemiinsa kansanedustajiin? Uskovatko he todella, että edustajat hyväksyisivät lain, joka antaa taloyhtiön isännöitsijän tyttärelle oikeuden lukea muiden asukkaiden sähköpostia, tai taloyhtiölle oikeuden kieltää verkkopankissa käynti? Näinkö tyhmiksi kansanedustajat kuvitellaan?

Mikä ihmeen motiivi valtiolla olisi antaa kouluille, kirjastoille, taloyhtiöille ja muille tahoille telekuunteluun rinnastettavia oikeuksia? Tietääkseni kukaan em. tahoista ei ole tällaisia oikeuksia vaatinut eikä edes halunnut. Miksi valtio lakimuutoksella pakottaisi heidät tällaiseen toimintaan? Ja mikä ihmeen intressi taloyhtiöllä ylipäätänsä olisi seurata asukkaiden nettikäyttöä?

Siitä päästäänkin Nokiaan. Helsingin Sanomien jutusta sai sunnuntaina käsityksen, että Nokia painosti ministeriön ja poliittiset päättäjät lain muuttamiseen. "Nokia selätti perustuslain", siteerattiin Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin lausuntoa. Verkkokeskusteluista päätellen likipitäen kaikki ovat valmiita uskomaan, että Suomen perustuslaki on näin vain yrityksen ostettavissa. Niin vähäinen on kansalaisten luottamus poliitikkoja (ja Nokiaa) kohtaan.

En tiedä, mitä kulissien takana on tapahtunut, mutta pelkällä maalaisjärjellä voi päätellä jo melko paljon. Näin muodostuva kuva tapahtumista on paljon lohdullisempi.

Nokia ja muut tuotekehitystä harjoittavat yritykset ovat takuulla tyytymättömiä tilanteeseen, jossa niiden koneilta voi lähettää mitä tahansa aineistoa toisella puolella maapalloa olevalle kilpailijalle. Nykytilanteessa yritykset voivat vain sulkea silmänsä. Edes poliisi ei voi auttaa, koska laki ei anna kenellekään oikeutta tunnistetietojen selvittelyyn (muutoin kuin teknisen virheen selvittämiseksi). Perusoikeudet ovat nyt varmassa tallessa, mutta yritysten kannalta tilanne on hankala ja ne ovat toivoneet siihen muutosta.

Ministeriö on ymmärtänyt tarpeen ja yhdessä kaikkien eri osapuolten, myös työntekijäjärjestöjen, kanssa muuttanut sähköisen viestinnän tietosuojalakia yritysten haluamaan suuntaan -- mutta erittäin vähän. Lopputuloksesta näkee, että yritysmaailmalle tehdyt myönnytykset ovat niin pieniä kuin vain suinkin mahdollista. Lakiin kirjattu prosessi tunnistetietojen selvittämiseksi on monimutkainen ja raskas. Siihen on lisätty lukuisia elementtejä, jotka suojaavat työntekijän yksityisyyttä. Kaiken ylimmäksi valvojaksi on asetettu tietosuojavaltuutettu.

Jos Nokia olisi oikeasti päässyt sanelemaan tämän lakimuutoksen, teksti näyttäisi aivan toiselta. Ehkä sellaiselta kuin Tanskan, Norjan ja Ruotsin lait. Siellä yritys pääsee epälojaalia toimintaa epäillessään tutkimaan itse työntekijöiden viestien sisältöäkin.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Näinkö tyhmiksi kansanedustajat kuvitellaan?"

Tuskin pystytte kuvittelemaan, kuinka tyhmiksi kansanedustajia todella kuvitellaan.

Ei suinkaan, he ovat paljon etevämpiä, salamyhkäisempiä ja epäilyttävämpiä.

Tietoyhteiskunta on yhtä kuin kontrolliyhteiskunta. Tästä johtuu paljon ja se selittää paljon.

Wanhaa YYA-kielenkäyttöä lainatakseni, olisi tervetullutta jos poliitikot vastaisivat synnyttämäänsä epäluottamukseen ja vihaan keksimällä joitakin "luottamusta lisääviä toimia". 2000-luvulla en ole havainnut sellaisia yhtäkään.

Anonyymi kirjoitti...

"Näinkö tyhmiksi kansanedustajat kuvitellaan?"

Tekniikkaan ja varsinkin tiototekniikkaan liittyvissä asioissa päättäjämme eivät todellakaan ole näyttäneet riittävää osaamissta. Myös perusoikeuksien kunnioitus tuntuu hukkuneen.

"Mikä ihmeen motiivi valtiolla olisi antaa kouluille, kirjastoille, taloyhtiöille ja muille tahoille telekuunteluun rinnastettavia oikeuksia? Tietääkseni kukaan em. tahoista ei ole tällaisia oikeuksia vaatinut eikä edes halunnut."

En tiedä motiivia, mutta oikeuksia ollaan näidenkin toimijoiden osalta laajenttamassa. Miksi?! Hehän eivät sitä halua.

""Nokia selätti perustuslain", siteerattiin Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin lausuntoa"

Muutkin lain oppineet ovat sitä mieltä, että tämä laki pitäisi sääätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ei perustuslain yli voi kävellä, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä.

"Nykytilanteessa yritykset voivat vain sulkea silmänsä."

Tai sulkea ulos yrityksestä menevän sähköpostin. Se olisi täysin laillista nykyäänkin.

Esimerkiksi sähköpostipalvelimen voisi säätää päästämään firmasta ulos postia vain, jos lähettää samalla kopion osoitteeseen isoveli@firma.com. Ihan laillista. Eikö?

Olisihan se yrityksellekin mukavampaa, ettei tietoja vuodettaisi alkuunkaan kuin, että niitä päästään selvittelemään jälkikäteen helpommin.

Anonyymi kirjoitti...

Petteri kirjoitti:"Nokia ja muut tuotekehitystä harjoittavat yritykset ovat takuulla tyytymättömiä tilanteeseen, jossa niiden koneilta voi lähettää mitä tahansa aineistoa toisella puolella maapalloa olevalle kilpailijalle. Nykytilanteessa yritykset voivat vain sulkea silmänsä. Edes poliisi ei voi auttaa, koska laki ei anna kenellekään oikeutta tunnistetietojen selvittelyyn (muutoin kuin teknisen virheen selvittämiseksi)."

Tuo ei pidä paikkaansa. Jos on epäily, että henkilö X on lähettänyt kilpailijalle yrityssalaisuuksia tavalla tai toisella, asiasta voi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Jos poliisi katsoo pyynnön perustelluksi (Nokian kaltaisen yrityksen kohdalla arvelen näin tapahtuvan), voi poliisi tutkia kaiken mahdollisen tietoteknisen aineiston epäillyn osalta, ei pelkkiä tunnistetietoja. Eikä poliisin oikeus rajoitu pelkkään työkoneelta lähetettyyn sähköpostiin.

Lain keskeinen ongelma yrityssalaisuuksien osalta on sen turhuus ja hampaattomuus: ainoastaan todella hölmö ja uhkarohkea yrityssalaisuuksien levittelijä käyttäisi työsähköpostiaan tähän. Eli lailla ei luultavasti ole mitään vaikutusta yrityssalaisuuksien suojaamisessa.

Kun toiseen vaakakuppiin laitetaan ihmisten perusoikeudet ja Suomen perustuslaki, on vielä ilmeisempää, ettei tällaista lakia pitäisi säätää.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei tämä ole ensimmäinen kerta kun jotain lakia vaaditaan säädettäväksi perustuslain mukaisessa järjestyksessä. On eduskunta useasti ennenkin ollut vastaavassa tilanteessa, tietävät varmasti miten suhtautua professorien lausuntoihin. Niitä pyydetään lähes jokaisesta lakimuutoksesta.

En tiedä motiivia, mutta oikeuksia ollaan näidenkin toimijoiden osalta laajenttamassa. Miksi?! Hehän eivät sitä halua.

Voitko omin sanoin kertoa, mitä uusia oikeuksia he ovat saamassa?

Jos on epäily, että henkilö X on lähettänyt kilpailijalle yrityssalaisuuksia tavalla tai toisella, asiasta voi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Jos poliisi katsoo pyynnön perustelluksi (Nokian kaltaisen yrityksen kohdalla arvelen näin tapahtuvan), voi poliisi tutkia kaiken mahdollisen tietoteknisen aineiston epäillyn osalta, ei pelkkiä tunnistetietoja.

En ole juristi, mutta olen ymmärtänyt että asia on vähintäänkin tulkinnanvarainen. Telekuuntelu- ja televalvontaoikeudet on säädetty puhelinmaailmaa varten. Pakkokeinolain mukaista viestien avaamista pitäisi lähtökohtaisesti soveltaa vain rikoksiin, joiden rangaistusasteikko ylittää yritysvakoilun.

Poliisi on silti omatoimisesti takavarikoinut päätelaitteita ja tutkinut niiden viestintää paljon pienemmissäkin rikoksissa (mistä toiminnasta se on saanut myös huomautuksen), mutta jos olet yritysvakooja, et varmaan jätä viestejä omaan koneeseesi sen jälkeen kun olet tiedostot lähettänyt?

Anonyymi kirjoitti...

""En tiedä motiivia, mutta oikeuksia ollaan näidenkin toimijoiden osalta laajenttamassa. Miksi?! Hehän eivät sitä halua."

Voitko omin sanoin kertoa, mitä uusia oikeuksia he ovat saamassa?"

En osaa, koska en ole tutustunut lakiin niin tarkasti. Se ei silti tee argumenttiani tyhjäksi mikäli perusoikeudet kapenevat edes vähän.

Pointtinihan on, että perusoikeuksia ei pidä kaventaa vähääkään turhaan.
(Kasvin puheista(http://www.kasvi.org/index.php?6975) päättelin, että perusoikeudet huononevat ainakin vähän ja sinun puheista, että huononevat turhaan: "Tietääkseni kukaan em. tahoista ei ole tällaisia oikeuksia vaatinut eikä edes halunnut.")

Kaventuvatko perusoikeudet yhtään? (k/e)

Jos vastaus on 'eivät', niin pointtini voi unohtaa.

Petteri toisissa kommenteissa perustuslaillisuuteen liittyen:"Asiantuntijoilla on oma näkemyksensä, mutta viime kädessä päätäntävalta on eduskunnalla. Se joutuu jatkuvasti yhdistelemään asiantuntijoiden näkemyksiä ja arkitodellisuutta. Luotan 200 kansanedustajan kykyyn tässäkin asiassa."

Minä luotttaisin enemmän asiantuntioihin varsinkin, kun he olivat yksimielisiä.

Perustuslakivaliokunta ei ole puolueeton, koska sen jäsenistä enemmistö on hallituspuolueista(eikö?). Tämän takia se ajaa hallitusohjelmaa.

Kansanedustajia taas sitoo ryhmäkuri. Olen käsittänyt, että siitä ei hevillä livetä. --> Eduskunta ajaa hallitusohjelmaa ((perustus)laittomastikin, jos puolue niin vaatii).

Oikeusopineet ovat puolueettomampia kuin puolueeseen ja hallitusohjelmaan sitoutuneet poliitikot.

"On eduskunta useasti ennenkin ollut vastaavassa tilanteessa, tietävät varmasti miten suhtautua professorien lausuntoihin."

Sivuutetaanko asiantuntijalausunnot useinkin näin totaalisesti?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Pointtinihan on, että perusoikeuksia ei pidä kaventaa vähääkään turhaan.

Ei tietenkään turhaan. Perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia, joten niitä ei voi asettaa järjestykseen. Ristiriitatilanteissa niitä pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Perusoikeudet eivät silti ole ehdottomia, sehän kävi hyvin ilmi mm. taannoisessa lapsipornokeskustelussa.

Kaventuvatko perusoikeudet yhtään? (k/e)

Tavallisilta yhteisötilaajilta eivät yhtään. Siksi asian tv-mainos on suorastaan virheellinen.

Niiden noin sadan ison yrityksen työntekijältä, joita yrityssalaisuus-osa koskee, joku voi pitää asiaa tulkinnanvaraisena. Silloin toisessa vaakakupissa on yrityksen oikeus suojata omaisuuttaan. Viime kädessä kyse on näiden kahden välisestä suhteesta: onko se kohdallaan?

Minä luotttaisin enemmän asiantuntioihin varsinkin, kun he olivat yksimielisiä.

He eivät olleet yksimielisiä. Siellä on esim. merkittävä linjanveto (jo vuoden 2006 versiossa), jonka mukaan tunnistamistiedot kuuluvat viestintäsalaisuuteen, mutta eivät ole sen ydinaluetta. Tämä käsitys on vallalla muissakin maissa ja rinnastuu hyvin mm. kirjepostiin, jossa tunnistamistiedot ovat käytännössä julkisia.

Minä luotan parlamentaarisesti valittuihin 200 kansanedustajaan, joilla on laillinen valta päättää asiasta. Asiantuntijoilta kysytään mielipidettä.

Kansanedustajia taas sitoo ryhmäkuri. Olen käsittänyt, että siitä ei hevillä livetä. -->

Tässä kysymyksessä on nähty hyvinkin erilaisia mielipiteitä saman puolueen sisältä. Ja niin pitää ollakin.

Oikeusopineet ovat puolueettomampia kuin puolueeseen ja hallitusohjelmaan sitoutuneet poliitikot.

Lakien säätäminen on aina poliittinen prosessi. Jos asiantuntijat säätäisivät lakeja, eduskunta voitaisiin lakkauttaa tarpeettomana.

Prosessista ja asiantuntijoiden roolista kannattaa kysyä vaikka edustaja Kasvilta, joka tietää nämä asiat paljon minua paremmin.

Anonyymi kirjoitti...

"Lakien säätäminen on aina poliittinen prosessi. Jos asiantuntijat säätäisivät lakeja, eduskunta voitaisiin lakkauttaa tarpeettomana."

Tässä perustuslaillisuudessahan on kyse eduskuntaa rajoittavista säännöistä, jolloin he itse ovat jäävejä.

Tämän takia on perustuslakivaliokunta, mutta valitettavasti sekin on jäävi. Sen takia sen pitäisi kuunnella puolueettomampia asiantuntijoita.

Sitä perustuslakituomioistuintahan monet nettikeskusteluissa ovat ehdottaneet. Mielestäni myös tarpeellinen.

Jos laki on todella tarpeellinen ja vielä kiirreellinenkin, niin kai sen taakse saisi 5/6 kansanedustajista.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tässä perustuslaillisuudessahan on kyse eduskuntaa rajoittavista säännöistä, jolloin he itse ovat jäävejä. Tämän takia on perustuslakivaliokunta, mutta valitettavasti sekin on jäävi. Sen takia sen pitäisi kuunnella puolueettomampia asiantuntijoita.

Eduskunta päättää viime kädessä laeista, ei valiokunta eivätkä asiantuntijat. Eduskunta on ainoa elin, joka voi halutessaan jopa muuttaa perustuslakia - ei se ole mikään kiveen hakattu ikuinen totuus.

Anonyymi kirjoitti...

En voi uskoa, ettet tajunnut pointtiani edellisessä viestissäni vaan toistat jostain syystä samaa asiaa eduskunnan päätösvallasta.

Väännän nyt silti rautalankaa.

Perustuslain muuttamiseen tarvitaan kaksi eduskuntaa tai 5/6 enemmistö.

Perustuslakivaliokunta päätti asiantuntijoiden mielipiteistä huolimatta, että tässä asiassa ei ole kyse perustuslain muuttamisesta, jolloin yksinkertainen enemmistö (=hallituspuolueet) riittää.

Mielestäni näin ei olisi saanut tehdä, koska valiokunta on jäävi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mielestäni näin ei olisi saanut tehdä, koska valiokunta on jäävi.

Outo ajatus, että valiokunta olisi jäävi.

Kansanedustajat ovat lukutaitoista väkeä ja haluavat varmasti noudattaa perustuslakia. He osaavat ratkaista, miten valiokunnan ja asiantuntijoiden lausuntoihin suhtaudutaan.

Tässä asiassa rintamalinjat eivät mene puoluerajojen mukaisesti. On vaikea kuvitella että selvästi perustuslain vastaiselle hankkeelle löytyisi yli 50 % kannatus.

Anonyymi kirjoitti...

"Outo ajatus, että valiokunta olisi jäävi."

Valiokunnan jäsenet ovat poliitikoita ja heillä on poliittiset tavoitteet. Lain säätämisjärjestyksen päättämisessä pitäisi kuitenkin vain katsoa kyseessä olevaa lakia ja perustuslakia ja tulkita niitä 'sokeasti'.

Valiokunta on jäävi, jos heillä on sama agenda kuin lakia ehdottavaalla hallituksella.

"On vaikea kuvitella että selvästi perustuslain vastaiselle hankkeelle löytyisi yli 50 % kannatus."

Perustuslain kirjoittajilla on ollut parempi mielikuvitus. Sen takia perustuslaissa on sääntö: "kaksi eduskuntaa tai 5/6"

Petteri Järvinen kirjoitti...

Valiokunnan jäsenet ovat poliitikoita ja heillä on poliittiset tavoitteet.

Olen insinööri, en juristi enkä poliitikko. Siksi en ota kantaa kysymykseen mahdollisesta perustuslainvastaisuudesta.

Asiasta kiinnostuneen kannattaa itse tutustua perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja sen tekemiin muutosehdotuksiin, ne ovat luettavissa osoitteessa http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_29_2008_p.shtml.

Siellä mm. sanotaan

"Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Jacob Söderman /sd
jäs. Tuomo Hänninen /kesk
Ulla Karvo /kok
Elsi Katainen /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Kari Kärkkäinen /kd (osittain)
Elisabeth Nauclér /r
Ville Niinistö /vihr
Mikaela Nylander /r
Tuula Peltonen /sd (osittain)
Veijo Puhjo /vas
Tapani Tölli /kesk
Tuulikki Ukkola /kok
Antti Vuolanne /sd
vjäs. Johannes Koskinen /sd"

Anonyymi kirjoitti...

Löytyykö ne asiantuntijlausunnot myös jostain?

Anonyymi kirjoitti...

En kerta kaikkiaan tahdo ymmärtää mikä tästä urkintalaista nyt tekee niin vaarallisen, että sitä vastaan käydään jopa mielenosoituksia. Ennen kuin tämä lakiehdotus nousi puheeksi, niin suuri osa yritysten työntekijöistä jopa olettivat, että yritysjohdolla on oikeus valvoa heidän viestintää joka käydään työnantajan antamilla välineillä. Ei pelkästään tunnistetietoja vaan viestintää yleensä. Joka tapauksessa näitä tietoa kerätään talteen lähes joka yrityksessä. Eli tässä luovutaan ”eduista” joiden olemassaolosta ei aiemmin edes tiedetty.

Omassa blogissani kirjoitin ehkä hieman raflaavan kirjoituksen ylläpitäjän näkökulmasta. Sinänsä tämä lakiehdotus selventää tilannetta. Totuus on, että jos näitä tunnistetietoja saisi käyttää vapaasti, niin se helpottaisi huomattavasti esim. vikatilanteiden käsittelyä. Tunnistetietoja kun voisi käyttää muuhunkin kuin urkintaan. Mikään väärinkäyttö ei selviä ainoastaan tunnistetietoja tarkkailemalla.

http://peterprinciple.blogit.fi/the-peter-principle-vs-lex-nokia/