Hesarin online-palvelu tietää kertoa, että tietokoneiden näppäimistöihin tulisi uusia merkkejä - ainakin promille ja ajatusviiva. Hyvä, että kyse on tietokoneista. Kirjoituskoneaikaan näppäimistömuutokset olivat äärimmäisen työläitä, nyt riittää pelkkä ajurin asentaminen ja tarra näppäinhattujen päälle. Tosin kirjoituskoneissakin tehtiin iso remontti, kun ä ja ö siirrettiin jossain vaiheessa alariviltä keskiriville.
Promille ja ajatusviiva, hmm... Milloin olet viimeksi tarvinnut promillea? Ajatusviivalle olisi paljonkin käyttöä, minkä vuoksi esimerkiksi Word pyrkii vaihtamaan välivivaan ajatusviivaksi automaattisesti. Joskus asiayhteys on kuitenkin ihan väärä, mikä johtaa tahattomiin virheisiin.
Mutta hei, kuka sähköisen viestinnän aikakaudella jaksaa tehdä eroa ajatus- ja yhdysviivan välillä? Lisäksi on vakiintunut käytännöksi kirjoittaa ajatusviivan sijaan kaksi peräkkäistä yhdysviivaa. Ne, jotka oikeasti tarvitsevat ajatusviivaa esimerkiksi painotöitä varten, löytävät sen kyllä koneestaan. Yhdysviivaa pidemmällä ajatusviivalla on ollut oma koodinsa jo ennen Unicodea ja merkki on aina löytynyt myös Windowsin merkistöstä.
Uusien symbolien lisääminen näppäimistöön on sinänsä hauska tapahtuma ja päästää omankin mielikuvituksen lentoon. Olisiko jotain muita merkkejä, mitä käytettäisiin useammin ja miltä puuttuu oma näppäin? Miten olisi vaikkapa tavallisin perushymiö :-) tai sen graafinen vastine, hymyilevä naama? Koska saamme näppäimistöön valmiit hymiöt?
3 kommenttia:
Petteri kirjoitti: ”Mutta hei, kuka sähköisen viestinnän aikakaudella jaksaa tehdä eroa ajatus- ja yhdysviivan välillä? Lisäksi on vakiintunut käytännöksi kirjoittaa ajatusviivan sijaan kaksi peräkkäistä yhdysviivaa. Ne, jotka oikeasti tarvitsevat ajatusviivaa esimerkiksi painotöitä varten, löytävät sen kyllä koneestaan. Yhdysviivaa pidemmällä ajatusviivalla on ollut oma koodinsa jo ennen Unicodea ja merkki on aina löytynyt myös Windowsin merkistöstä.”
Kyse ei ole siitä, etteivätkö typografian ja kielenhuollon ammattilaiset löytäisi tarpeellisia merkkejä. Uusi näppäinasettelu on hyödyllinen siksi, että merkkejä ei tarvitse tuottaa toisistaan poikkeavilla sovellusohjelmakohtaisilla tavoilla. Jatkossa merkit löytyvät aina samoista näppäimistä sovelluksesta riippumatta – tai jopa käyttöjärjestelmästä. Ehkä ammattilaisten lisäksi satunnaiset muutkin tietokoneenkäyttäjät näkevät tässä jotain hyötyä. Niiden, jotka eivät jaksa ”sähköisen viestinnän aikakaudella” välittää näistä asioista, ei tarvitse edelleenkään välittää. Sen sijaan elämä hieman helpottuu niille, jotka jaksavat välittää.
Sivuhuomautuksena, että Linuxeissa ja muissa Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä uusi suomalainen näppäimistö on ollut mukana ainakin kaksi vuotta, ja X.orgin versiosta 7.3 alkaen se on oletuksena päällä. Windowsin näppäimistö on ollut Linuxeihin verrattuna aika alkeellinen (siis aiemminkin), mutta nyt tämäkin asia korjaantuu. Jatkossa näppäimistöt toimivat molemmissa samalla tavalla. Se on Hyvä Asia.
Minä muuten olen lisännyt omaan näppäimistööni helpon keinon tuottaa Unicoden hymiömerkki: ☺
Ilmeisesti uutisessa viitataan tähän (http://www.csc.fi/sivut/kotoistus/nappaimisto_htm) hankkeeseen, jonka Windows-versio (http://www.microsoft.com/downloads/details.aspx?FamilyID=583f29d0-9187-4a22-9a0d-2b69bbf08d40&DisplayLang=fi) on tullut jakoon kesäkuussa 2006.
Valtaosa muutoksista liittyy kymrin, tšekin, saamen, romanikielen ym. aakkosiin, joten peruskäyttäjää koskevat lisäykset ovat vähäisiä. Hesarin uutisessa mainitut promille- ja ajatusviivamerkit ovat näistä tärkeimpiä.
Toki on hyvä, että ajatusviiva saa standardin näppäinkomennon. Ehkä se auttaa ihmisiä jatkossa tekemään paremmin eroa miinusmerkin, yhdysviivan, tavuviivan ja ajatusviivan välillä.
Pienellä mielikuvituksella voi keksiä lisättäväksi myös muita, nykyään useammin käytettäviä merkkejä. Niille näyttäisi olevan kysyntää varsinkin sähköisessä viestinnässä, kun katselee vaikkapa nuorten välisiä chat-istuntoja.
Ihmettelen, että miksi näppäimistöuudistus on tehty vasta nyt. Tähän asti suomalaisella näppäimistöllä ei ole pystynyt kirjoittamaan edes yleisiä kieliä. Yleisiä kieliä ovat mielestäni mm. saksa, ranska ja espanja. Esimerkiksi saksan kaksois-s, ranskan ç ja espanjan ylösalaiset kysymys ja huutomerkit on pitänyt hakea merkistöstä.
Lähetä kommentti