sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kuka jatkossa kääntää tv-ohjelmat?

Netflix jäi nolosti kiinni Divxfinland.orgin käännöstekstien luvattomasta käytöstä. Ja yhtä nolosti Divxfinland.orgin edustaja kertoi, että olisi antanut luvan jos sitä olisi pyydetty. Noloa siksi, ettei luvattomien käännösten käyttöön voi antaa lupia muille. Tekijänoikeuslaki suojaa myös teoksen kääntämistä. Omien käännösten levittäminen on vastoin lakia.

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskukselta (TTVK) on hurskastelua puuttua harrastajien käännöksiin nyt, vaikka Divxfinland.orgin toiminta on ollut avointa ja saanut jatkua monta vuotta.

Asia nousi otsikoihin vasta tällä viikolla, kun Netflix ja Viaplay avasivat Suomen-palvelunsa. Jatkossa niiden on saatava jostain tekstitykset myymiinsä tv-sarjoihin ja elokuviin. Ammattilaisten tekeminä tekstitykset ovat kalliita, joten oikotielle olisi kysyntää.

Netissä moni harrastaja väittää, ettei edes halua käännöksiä. Tv-sarjoista ja elokuvista nauttii muka paremmin alkukielellä. Itse olen eri mieltä. Vaikka ymmärrän englantia hyvin, luen mieluummin tekstityksiä, koska silloin television äänen voi pitää hiljaisemmalla eikä tarvitse koko ajan keskittyä kuunteluun.

Myös Divxfinlad.orgin suuri suosio kertoo, että teksteille on kysyntää. Jostain syystä esim. uusien elokuvien käännökset ilmestyvät sinne viikko ensi-illan jälkeen, vaikka dvd/blu-ray-levy tulee myyntiin vasta puolen vuoden päästä. Tekstityksillä on kymmeniä tuhansia latauskertoja. Siitä voi päätellä, että teksteille *on* kysyntää myös alan harrastajien (lue: piraattien) keskuudessa.

Mutta tekstityksen ei välttämättä tarvitse olla suomea. Usein riittäisi, että ohjelmissa oli englanninkieliset tekstit. Muutama outo fraasi tai erikoistermi olisi helppo etsiä tarvittaessa nettisanakirjasta.

Todennäköisesti suomalaisille tarkoitetun kaupallisen videopalvelun on tarjottava suomalainen (tai  ruotsinkielinen) tekstitys. Kun uusien jakelutapojen bisnesidea perustuu siihen, että tv-sarjat näytetään Suomessa jo USA:n esitystä seuraavana päivänä, ei käännöksille jää paljon aikaa. Eikä varsinkaan rahaa, jos tilausmaksu on 7,99 euroa kuussa ja sillä saa katsoa niin paljon kuin jaksaa. Jostain on pakko tinkiä, jotta uusi malli voisi toimia.

Netflix on ilmeisesti ajatellut, että katsojat tekevät itse käännöksensä. Tällainen voi onnistua, mutta se edellyttää että Netflix sopii käännösoikeuksista muiden esityskorvausten yhteydessä. Ja voisi kai niille harrastajille jotain maksaakin...

AV-kääntäjät ovat jo älähtäneet työnsä kannibalisoimisesta. Korostan heti, että itse arvostan laadukasta suomenkieltä. Käännösten oikeellisuus ja virheettömyys on itselleni keskeinen osa elämystä. Ja niin se on ilmeisesti muillekin -- ainakin päätellen lukuisista sivuista, joille on koottu television käännöskukkasia.

Silti on pakko kysyä: mikä on käännösten merkitys jatkossa? Jos katsojille on tärkeintä se, että sarjat näkee heti tuoreeltaan ja että palvelu on edullinen, ovatko ihmiset oikeasti valmiita maksamaan käännösten laadusta? Käykö tässä samoin kuin journalismissa, jossa kaikki kyllä väittävät haluavansa suomenkielistä laatujournalismia, mutta tuskin kukaan on valmis maksamaan siitä.

Ja tekeekö ammattilainen välttämättä parempaa laatua kuin asialle omistautunut harrastaja? Kumpi osaa kääntää paremmin vaikkapa Star Trekin erikoissanastoa: ammattilainen, joka kääntää huomenna lääkärisarjaa ja ensi viikolla tiedeohjelmaa vai sarjan fani, joka tuntee kaikkien aiempien jaksojen tapahtumat ja on kirjoittanut niihin liittyvät Wikipedia-artikkelit?

Joukkoistaminen on synnyttänyt Wikipedian ja tappanut siinä sivussa tietosanakirjabisneksen. Käykö käännöksille samoin?

Keskustelu muistuttaa myös väittelyä siitä, vievätkö harrastajakuvaajat ammattilaisten työt. Jos yhä useammalle hääparille tai lehdelle riittää harrastajan ottama kuva, jonka hinta on murto-osa ammattilaisen veloituksesta, onko vika harrastajissa vai kuvan ostajissa?

Kaikki edellä oleva koskee vain englanninkieltä. Kohta kaikki osaavat sitä hyvin tai erittäin hyvin, joten kääntämisen merkitys muuttuu väistämättä jollain tavalla. Muiden kielten osaajien määrä saattaa jopa vähentyä, joten venäläisen, saksalaisen, italialaisen, espanjalaisen tai jopa ruotsalaisen materiaalin kääntäjille riittää varmasti töitä jatkossakin.

Jk 1. AV-kääntäjien blogissa kerrotaan, että normaalisti 1,5 tunnin ohjelman kääntämiseen kuluu viikko. Ottaen huomioon, miten tasapaksua makkaraa tv-sarjat ovat, aika tuntuu pitkältä. Olisikohan työtä mahdollista tehostaa, kuten esim. toimittajat ovat joutuneet tekemään?

Jk 2: Hesarin valokuvaksi kelpaa huonompikin otos

33 kommenttia:

Tuija Aalto @Tuija kirjoitti...

Olisipa aika lystikästä, jos Yle Areenassa olisi mahdollista kytkeä päälle talkookäännösmoodi; niin että yleisö voisi yhdessä kääntää ohjelmia sellaisille kielille, joilla virallista käännöstä ei ole tarjolla.

(Mutta mihin talkookäännökset pantaisi sitten kun areenasisällön areenajulkaisuikkuna umpeutuu ja sisältö poistuu areenasta? Metadata jäisi ohjelma-muistokirjastoon ohjelmasta käydyn keskustelun kanssa, tai jotakin?

Anonyymi kirjoitti...

Tekstit ovat monesti mukava koska silloin voi mainitsemallasi tavalla toistaa hieman hiljemmalla äänellä videota ja silti pysyä perillä tapahtumista. Hiljaisten ja meluisien kohtauksien välillä kun on monesti järjettömän suuri voimakkuusero.

En pidä mitenkään tärkeänä nähdä tekstitystä kotimaisella kielellä koska tuon tuosta tulee vastaan asioita, joita vain ei voi kääntää kieleltä toiselle niin että asia säilyy samanlaisena vaikka itse jutun siitä ymmärtäisikin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

@Tuija: tässä YLE voisikin olla edelläkävijä, ainakin mitä tulee sen omiin tuotantoihin. Miten olisi vaikka ruotsin-, venäjän- ja somalinkieliset versiot joukkovoimalla?

U kirjoitti...

Esitän täällä samat kysymykset kuin av-kääntäjien blogissakin: Onko tosiaan niin, että katsojien mielestä ammattitaitoisia av-kääntäjiä ei tarvita? Miksi käännösvirheistä metelöidään, jos käännösten laadulla ei ole merkitystä? Jos osa kansasta osaa englantia tarpeeksi hyvin seuratakseen tv-ohjelmia, tarkoittaako se, ettei muille pidä tarjota laadukkaita käännöksiä?

A kirjoitti...

Vaikka kielitaito on parantunut hurjasti nuorilla sitten omien kouluaikojan, niin silti valtaosa ihmisistä on taidoiltaan niin kaukana natiivista että voisi seurata tekstittämätöntä ohjelmaa menettämättä paljon. Etenkin jos aihepiiri ei ole ihan tuttua.

Itse olen 50-vuotias ja ilman tietoista harjoittamista olisi kielitaitoni heikko. Ja vaikka alkaa kuulumaan vähän kerrassaan ikäihmisten joukkoon niin edelleen minulla on vanhemmat joitka seuraavat maailmaa ja katsovat ohjelmia eivätkä taatusti ymmärrä yhtäkään englanninkielistä lausetta.

Ja vielä lopuksi;
1. englanninkielessäkin on kymmeniä murteita
2. Suomen ja englannin lisäksi on kieliä, ihan vain niinkin pienellä alueella kuin eurooppa.

Elokuvaa harrastava joka ei tunne italialaisia klassikoita tai espajalaista nykyelokuvaa

Tällä koetan puolustaa hyvälaatuista tekstitystä. Pidän vähän ylimielisenä sellaista ajattelua missä sanotaan että tekstityksiä ei tarvita kun itse en tarvitse sellaista

Kimmo Jompero kirjoitti...

Olen sitä miettinyt yhtä esim. tehtaalla lakko ja sinne ei päästäisi harrastajia lainkaan, Netfix tietysti eri asia kun ei ole lakko eikä solminut työsuhteita kääntäjien kanssa, haastava puma piratismin ja laillisen välille?!

Naggi kirjoitti...

Kääntäjän mielipide: AV-kääntäminen on hidasta niiden huttusarjojenkin kanssa, koska suurin osa ajasta kuluu repliikkien survomiseen ahtaille alle 40-merkkisille riveille. Se on jatkuva riesa, ja melkein joka ainoa repliikki vähänkin puheliaammassa sarjassa on jatkuvaa taistelua.

Asiaa ei auta yhtään, että suomi on katastrofaalisen huonosti ruututekstittämiseen soveltuva kieli. Ajatelkaapa vaikka luontodokumenttia, jossa alkukielisessä versiossa pyrähtelee eläin nimeltä duiker, ja suomentaja joutuu painimaan sukeltaja-antiloopin kanssa. AV-kääntäjän työ on tätä, koko ajan ja jatkuvasti.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Esitän täällä samat kysymykset kuin
>av-kääntäjien blogissakin: Onko
>tosiaan niin, että katsojien
>mielestä ammattitaitoisia av-
>kääntäjiä ei tarvita?

Sitä minäkin halusin kysyä. Mutta laajentaisin kysymystä myös ammattitaidon sisältöön. Onko ammattikääntäjän työ aina laadultaan parempaa kuin harrastajan (vrt. Wikipedian esimerkki)?

>Pidän vähän ylimielisenä sellaista
>ajattelua missä sanotaan että
>tekstityksiä ei tarvita kun itse
>en tarvitse sellaista

Olen samaa mieltä. Lisäksi epäilen, että moni tekstityksiä turhaksi väittävistäkin todellisuudessa lukee niitä mielellään.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>AV-kääntäminen on hidasta niiden
>huttusarjojenkin kanssa, koska
>suurin osa ajasta kuluu repliikkien
>survomiseen ahtaille alle 40-
>merkkisille riveille.

Totta, mutta ehkä tämäkin rajoitus on jo aikansa elänyt. Sehän on peräisin vanhoista 4:3 suttupiirto-televisioista. Ehkä teräväpiirron ja isojen näyttöjen myötä tekstityksissä voidaan siirtyä pidempiin riveihin?

U kirjoitti...

"Mutta laajentaisin kysymystä myös ammattitaidon sisältöön. Onko ammattikääntäjän työ aina laadultaan parempaa kuin harrastajan (vrt. Wikipedian esimerkki)?"

Nämä ovat kaksi eri kysymystä. Ammattitaito tarkoittaa, että tuotetaan laadukkaita käännöksiä. Kyllä harrastajienkin joukossa on taitavia kääntäjiä, joille av-kääntäminen voisi olla varteenotettava ura, jos se nyt kohta on enää kellekään varteenotettava ura.

>AV-kääntäminen on hidasta niiden
>huttusarjojenkin kanssa, koska
>suurin osa ajasta kuluu repliikkien
>survomiseen ahtaille alle 40-
>merkkisille riveille.

"Totta, mutta ehkä tämäkin rajoitus on jo aikansa elänyt. Sehän on peräisin vanhoista 4:3 suttupiirto-televisioista. Ehkä teräväpiirron ja isojen näyttöjen myötä tekstityksissä voidaan siirtyä pidempiin riveihin?"

Kyse ei ole niinkään siitä, mitä ruudulle kerralla mahtuu, vaan siitä, että myös kuvaa pitää ehtiä seuraamaan. Jos ruudun survoo täyteen tekstiä, voisi saman tien lukea kirjaa aiheeseen sopivan ääniraidan säestyksellä. :P

Anonyymi kirjoitti...

Huonot käännökset tyhmentävät katsojia.

Anonyymi kirjoitti...

"Ja tekeekö ammattilainen välttämättä parempaa laatua kuin asialle omistautunut harrastaja? Kumpi osaa kääntää paremmin vaikkapa Star Trekin erikoissanastoa: ammattilainen, joka kääntää huomenna lääkärisarjaa ja ensi viikolla tiedeohjelmaa vai sarjan fani, joka tuntee kaikkien aiempien jaksojen tapahtumat ja on kirjoittanut niihin liittyvät Wikipedia-artikkelit?"

Varmasti paneutunut harrastaja voi tehdä paremman käännöksen omasta erikoisalastaan, kuin monien eri lajityyppien keskellä luovimaan joutuva ammattilainen, mutta jos av-kääntäminen jätetään harrastelijoiden oikkujen varaan, kuka ne kaikki "epäkiinnostavat" ohjelmat sitten kääntää?

Luotammeko vain siihen, että ehkä joku tämänkin Dr. Philin tai öljynporausdokumentin vielä joskus kääntää?

Anonyymi kirjoitti...

Itse ymmärrän englanninkieltä niin hyvin, että en edes tule välttämättä huomanneeksi että seuraan TV-ohjelmaa tai elokuvaa kuuntelemalla englantia, enkä lukemalla suomenkielisiä tekstejä. Tähän on varmaan myös vaikuttanut se että katselen nykyään paljon videoita suoraan netistä, esim. Youtubesta.

Anonyymi kirjoitti...

Täälläkin jahnataan av-käännösten laadusta (joka on aina yhdelle yhtä ja toiselle toista), vaikka pitäisi puhua käytetystä ajasta ja sen korvaamisesta. Jos yritys hyötyy tekstityksistä taloudellisesti, sen on kyettävä maksamaan niistä asiallinen korvaus tai kyse ei ole enää normaalista yritystoiminnasta (tai ainakaan sellaisesta mitä on pidetty viime vuosikymmeninä normaalina).

Työntekijöiden neuvotteluaseman jatkuva heikentyminen ja pakkoyrittäjyysyhteiskunta johtavat lopulta tilanteeseen, jossa työvoiman ainoa vaikutuskeino on... niin.

Niko Papula / Multilizer kirjoitti...

"Kaikki edellä oleva koskee vain englanninkieltä. Kohta kaikki osaavat sitä hyvin tai erittäin hyvin, joten kääntämisen merkitys muuttuu väistämättä jollain tavalla."

Näin asia voi näyttää Suomesta katsottuna. Suomi on kuitenkin tässä asiassa hyvin poikkeuksellinen (pieni kieli, "vaikea" kieli, "kaikki" osaavat englantia, konekäännöksen alhainen laatu). Muualla maailmassa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen. Paljon todennäköisempi kehityskulku onkin kielellinen monimuotoisuus.

Käännösten joukkoistamisella saavutettava laatu on usein parempaa kuin ammattikääntäjien tuottama laatu. Näin on kokemusten perusteella ainakin muissa kuin AV-käännöksissä. En näe periaatteelistä syytä, miksi näin ei voisi olla myös AV-käännöksissä.

Tämä ei tarkoita kääntäjien tarpeen vähenemistä. Se tarkoittaa tarpeen ja tarvittavan osaamisen muuttumista. Todennäköisesti kääntäjien tarve kasvaa kokonaisuutena.

Erno kirjoitti...

Itse kuulun myös ryhmään, joka ei suomenkielistä tekstitystä kaipaa, mutta elokuvien kanssa sen kuitenkin valitsen, jos tarjolla on. Scifiä katson kuitenkin lontoon murteella ("alivalomoottori" [eng. sub-light engine] on jättänyt traumat).

Petterin esille tuoma joukkoistaminen on varmasti yksi sellainen asia, jota tulevaisuudessa tullaan käyttämään. Vastahan Muropaketin pitkä artikkeli käännettiin tunneissa suomesta englanniksi.

Ongelmat ilmaantuvat vasta sitten, kun pitää alkaa kääntämään turkista, koreasta tai swahilistä suomeen. Tällöin kääntäjiä on enää niin vähän, että aikaa kyllä kuluu tuhottamasti.

Tässä apuun tulee tietysti konekääntäminen. Ja kun Star Trek on jo mainittu, niin kyllä Universal Translator on päivä päivältä lähempänä - ainakin omasta mielestäni. Kun näin ensimmäisen kerran Word lenssin (http://www.youtube.com/watch?v=RkkBumoI880) toiminnassa livenä, en voinut kuin todeta, että scifi on rantautunut. Tekstin kääntäminen manuaalisesti voi olla harvojen herkkua parin kymmenen vuoden kuluttua.

Osmo kirjoitti...

"Todennäköisesti suomalaisille tarkoitetun kaupallisen videopalvelun on tarjottava suomalainen (tai ruotsinkielinen) tekstitys."

Tuossa annetaan kuva, että ruotsinkielinen olisi joku vaihtoehto suomenkieliselle. Näin ei ole. Suomi voi olla kaksikielinen maa, mutta Suomen kansalaiset eivät ole kaksikielistä.

Niin kauan, kun on kysyntää lailliselle materiaalille, on myös kysyntää laillisille tekstityksillekin. Netflix on saattanut lähteä soitelleen sotaan, kun ei ole tajunnut suomen erityistarpeita.

Sinänsä tuntuu oudolta, miten paljon turhaa työtä kääntämisessä tehdään, kun ohjelmat käännetään moneen kertaan eri levityskanavia varten. Varsinkin katsoessa elokuvaa, jonka kieltä ei ymmärrä voi tämä latistaa katselua, kun uudella katselukerralla joku kohta onkin käännetty aivan eri lailla. Onko tässä liian raskas tekijänoikeusjärjestelmä takana, kun käännöksilläkin on omat tekijänoikeudet. Eikä käännöksiä voisi arkistoida jonnekin, josta sitten laillinen levittäjä voisi ottaa ne ja kääntäjä saisi tästä sopivan korvauksen. Tämä voisi parantaa myös laatua, kun käännöksestä saisi enemmän rahaa.


Petteri Järvinen kirjoitti...

>Scifiä katson kuitenkin lontoon
>murteella ("alivalomoottori" [eng.
>sub-light engine] on jättänyt
>traumat).

Mikä sitten on oikea käännös ao. mielikuvitustermille? Onko kyse alivalonnopeusmoottorista vai kevyempääkin kevyemmästä koneistosta? Olisiko kääntäjän pitänyt osata se?

Jos kyse oli ensimmäisestä vaihtoehdosta, alivalomoottori voi hyvinkin vakiintua käyttöön sitten joskus vuoden 2300 tienoilla...

>Netflix on saattanut lähteä
>soitelleen sotaan, kun ei ole
>tajunnut suomen erityistarpeita.

Oletan, että vastaava käännöstarve on muissa pohjoismaissa ja ainakin Hollannissa. Olisi kiintoisaa tietää, miten asia niissä on ratkaistu.

>Eikä käännöksiä voisi arkistoida
>jonnekin, josta sitten laillinen
>levittäjä voisi ottaa ne ja
>kääntäjä saisi tästä sopivan
>korvauksen.

Tässä on taas yksi kehitysidea. Ehkä olisi tosiaan aika uudistaa kääntämisen lainsäädäntöä, alan pelisääntöjä ja teknistä toteutusta.

Jummi kirjoitti...


>Tässä on taas yksi kehitysidea.
>Ehkä olisi tosiaan aika uudistaa kääntämisen lainsäädäntöä, alan pelisääntöjä ja teknistä toteutusta.

Kyllähän av-käännöstoimistot arkistoivat omistamansa käännökset ja myyvät niitä eteenpäin. Valitettavasti he ovat sitä ennen myös vaatineet alihankkijoitaan (eli free-kääntäjiään) luovuttamaan kaikki tekijänoikeutensa, eli alkuperäinen kääntäjä jää nuolemaan näppejään, vaikka hänen käännöksensä myytäisiin 10 kertaa eteenpäin.

Kääntämisen lainsäädännössä olisi tosiaan uudistamisen varaa.

hdmi kirjoitti...

"Ja tekeekö ammattilainen välttämättä parempaa laatua kuin asialle omistautunut harrastaja?"

Pari viikkoa sitten Yleltä tullut Hindenburg-elokuva sisälsi kyllä aika ihmeellisiä väännöksiä. Jos Yle kerran maksaa kääntäjille parhaiten, niin miksi lopputulos on tuollainen?

Anonyymi kirjoitti...

"Korostan heti, että itse arvostan laadukasta suomenkieltä."

Tämähän on hauska lause. ;)


"Käykö tässä samoin kuin journalismissa, jossa kaikki kyllä väittävät haluavansa suomenkielistä laatujournalismia, mutta tuskin kukaan on valmis maksamaan siitä."

Eikös journalismia ole perinteisesti rahoitettu pääosin muilla kuin kuluttajilta kerätyillä rahoilla? Eli rahat on saatu lupamaksuista tai mainostajilta. Tämä huomioiden on aika kummallista olettaa, että sähköiset julkaisut saataisiin pelkästään tilaajamaksuilla kannattaviksi.

enduzzer kirjoitti...

>...alkuperäinen kääntäjä jää nuolemaan näppejään, vaikka hänen käännöksensä myytäisiin 10 kertaa eteenpäin.

Maikkari ulkoisti juuri käännökset (myi kääntäjänsä) Broadcast Textille (BTI), joka teettää homman tuntityönä kertakorvauksella.

Lähde:
http://www.av-kaantajat.fi/?x103997=329524

Lainaus: "BTI on vaatinut kääntäjiltään kaikki luovutettavissa olevat tekijänoikeudet sekä rajoittamattoman edelleenluovutusoikeuden."

Naggi kirjoitti...

Tuo Ernon hehkuttama Word Lens on kyllä vielä aika kaukana koneellisesta baabelinkalasta. Esittelyvideon perusteella kyseessä on sanakirjasoftan ja OCR-softan yhteennaittaminen, ei siis edes konekäännösohjelma (videon itsensä mukaan se on "dictionary", ei "translator"). Mitäköhän se tekee, jos sen eteen isketään monimerkityksinen lause, vaikkapa "bank collapses" tai "time flies like an arrow"? Se ei myöskään osaa tiivistää tekstiä, eikä se osaa olla luova.

Hyvä nyrkkisääntö on, että kääntäminen on helppoa, paitsi silloin kun se on vaikeaa.

Miettikääpä vaikka seuraavaa pähkinää, jonka kohtasin oikeasti eräässä jenkkikomediasarjassa. Pikkupoika ojentaa pikkutytölle ystävänpäiväkortin, jossa on muhkeaharjaisen urosleijonan kuva ja teksti "I like you, and I'm not lion." Kuinka suomentaisitte tekstin niin, että kortin humoristisuus säilyy?
(Oma ratkaisuni Rot13-salattuna: Rv byr whxfnhfgn, rggä gäzä xbyyv cvgää fhfgn.)

Minä lyön hanskat tiskiin sinä päivänä, kun robotti oikeasti pystyy kääntämään tämäntasoista komediaa.

Kimmo Jompero kirjoitti...

Olen kuuro, joten tekstitys ammattilaisilta ja harrastajilta ihan sama minulle, kunhan ei häiritse suuremmin kun en voi kuulla englantia verrata kuten jälkipolville joskus häiritsee, en tiedä kuammanpuolen häiritsee, ilmeisesti ihan sama...

Anonyymi kirjoitti...

Minusta parissa ilmeisen AV-kääntämisen asiantuntija (Naggi, U) sanomassa on alan kääntämisen ydin. Käännökselle on olemassa rajoitettu tila ja suomi on sanojen keskipituudeltaan paljon englantia pidempi.
Ammattitaitoa ja aikaa tarvitaan, jotta esityksen ydin saadaan tungettua tuohon tilaan. Tilan pidennys ei auta, koska teksti täytyy ehtiä myös lukemaan.
Silti AV-kääntämisen asiantuntijavoimin tulee vähenemään. Kuteen uutisten tekemisessä ääripäät ammattilaiset – harrastelijat tulevat kasvamaa. sama ääripäiden kasvu - jakautuman jyrkkyyden kasvu on näkyvissä tulonjaossa, myös maiden BKT/kapita jakautumissa, aineettomien omaisuuserien arvoissa (äänitteet, TV-tuotano).
Taidamme olla siirtymässä kohden eliittien yhteiskuntaa, jossa plebeijit tekevät mm. nuo käännökset toisilleen.
Pekka V.

Anonyymi kirjoitti...

Vähän ihmetyttää tuo mainitsemasi tapa katsoa ohjelmia tekstitysten kanssa niin hiljaisella ettei ääntä kuule, siinähän menettää huimat määrät keskustelun vivahteista kun ei kuule puhujan äänensävyä, painotuksia jne.

Itse olenkin viime aikoina tottunut katsomaan sarjoja kokonaan ilman tekstityksiä, kun olen siirtynyt entistä enemmän katsomaan sarjoja kausi kerrallaan netistä. Koen tämän myös parantaneen kielitaitoani huomattavasti, nykyisin seuraan ohjelmia sujuvasti, alkuaikoina piti välillä kelailla pätkiä ja kuunnella uudestaan, mutta nykyisin korva on jo tottunut vähän epäselvempäänkin puheeseen.

En todellakaan ole jäänyt kaipaamaan tekstityksiä varsinkaan sen jälkeen kun kesällä tuli katsottua tv2:lta Sherlock suomiteksteillä kun muut katsomassa oleet eivät ilman niitä pärjänneet. Teki oikein pahaa katsoa niitä tekstejä, olivat niin pielessä kuin olla voi. Ja nämä siis olivat ihan YLEn tekstit, eivät mitään amatöörikännöksiä.

Enkkuteksteillä menee vielä, kuten kaverini kanssa yleensä katsotaan, mutta pointti todellakin on, että mikäli ymmärtää alkuperäistä kieltä, niin sitä kannattaa kuunnella (tai lukea). Monia repliikkejä ei yksinkertaisesti saa käännettyä siten, että niiden nokkeluus tai piilomerkitykset säilyisivät.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Vähän ihmetyttää tuo mainitsemasi
>tapa katsoa ohjelmia tekstitysten
>kanssa niin hiljaisella ettei ääntä
>kuule, siinähän menettää huimat
>määrät keskustelun vivahteista kun
>ei kuule puhujan äänensävyä,
>painotuksia jne.

En tarkoittanut äänen hiljentämistä kuulumattomiin vaan sitä, että esim. lasten hälistessä ympärillä ei ääntä voi laittaa niin kovalle, että kuulisi ja ymmärtäisi joka sanan. Yksin katsottaessa tai kuulokkeita käytettäessä tilanne on eri.

Anonyymi kirjoitti...

ttvk RY:lle tuli kova hätä päästä jotenkin julkisuuteen koska heidän yhdistyksensä toimitaa on alettu viikko sitten tutkimaan henkilötietorikoksista koska heillä ei ole henkilötietolain (523/1999) 10§:n mukaista rekisteriselostetta joka kaikilla yksilöitäviä tietoja keräävillä yrityksillä ja yhdistyksillä pitää on julkisesti esillä ja täten heidän keräämänsä tiedot kuten ip-osoitteet muodostavat laittoman henkilörekisterin. vink, vink Jos Petteriä asia kiinnostaa niin kannattaa kysellä tästä asiasta sen etenemisestä Kotilaisen Antilta tai Oikeusministeriön tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Anonyymi kirjoitti...

"Kaikki edellä oleva koskee vain englanninkieltä. Kohta kaikki osaavat sitä hyvin tai erittäin hyvin, joten kääntämisen merkitys muuttuu väistämättä jollain tavalla."

Tältä se voi näyttää helsinkiläisestä teknologia- ja medianäkökulmasta ja ihmisistä, jotka lukevat digimaailma-blogeja ja katsovat jo nyt ohjelmansa netistä englnniksi.

Aiemmin kommenteissa nimimerkki A kirjoitti jo monien ihmisten heikosta kielitaidosta. Itse koulussa nuorten parissa työskentelevänä voin kertoa, että tämä maa on edelleen täynnä ihmisiä, joiden englannin taito ei ole riittävällä tasolla edes yksinkertaisimpien englanninkielisten ohjelmien seuraamiseen.

Jos suomessa tarjotaan elokuvapalveluja, joista katsojat maksavat rahaa, en näe kuinka kääntämisen merkitys tulisi muuttumaan millään tavalla. Ehkä kuitenkin se, miten käännöksiä tuotetaan.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan turha kuvitella, että "kaikki osaavat englantia" niin hyvin, ettei tekstityksiä tarvita. Eivät osaa. Tietysti riippuu siitä, mitä tv:stä katsoo. Jos ainut genre on hömppä, niin miksei... mutta on kyllä aika harhainen kuva itsestä ja muista, jos kuvittelee tietävänsä kaikki luonto-ohjelmien duikerit ja sairaalasarjonen luut ja lihakset. Jos asia olisi näin, kaikki saisivat ylppäreistä ällän. Omaa itsetuntoa on tietysti mukava pönkittää näin. Olen opiskellut englantilaista filologiaa yliopistossa, mutta tykkään silti lukea tekstityksiä, kun haluan rentoutua tv:n ja elokuvien äärellä. Myös kaunokirjallisuuden suomentajat lukevat mielellään kollegoiden kääntämiä laadukkaita suomennoksia. Niin että älkää nyt viitsikö.

Erno kirjoitti...

"Mikä sitten on oikea käännös ao. mielikuvitustermille? Onko kyse alivalonnopeusmoottorista vai kevyempääkin kevyemmästä koneistosta? Olisiko kääntäjän pitänyt osata se?"

Onko se mielikuvitustermi? Eihän meillä vielä ole tekniikkaa, jolla valonnopeus voitaisiin ylittää, joten kaikki nykyiset moottorit ovat "alivalomoottoreita". Ehkä parempi termi olisi valonnopeuteen kykenemätön moottori (tai kun kyseessä on Stargate-sarja, niin normaaliavaruudessa toimiva moottori (vrt. hyperavaruus). Star Trekissä vastaava kone on impulssimoottori). Mutta suurin ongelmahan - tässäkin - on, ettei ole yhtä lyhyttä suomenkieliestä vastinetta. Jos scifiä suomentaa, niin tällainen kyllä tulisi tietää (jos sitä ei nyt tiedetty) ja joukkoistaminen on tällaisissa asioista yksi ratkaisumalli parantamaan käännöksen laatua.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Aivan turha kuvitella, että
>"kaikki osaavat englantia" niin
>hyvin, ettei tekstityksiä tarvita.

Totta. On yhtä väärin uskoa kaikkien nuorten olevan nettinatiiveja kuin kuvitella kaikkien ymmärtävän sujuvasti englantia. Jos kaikki osaisivat englantia hyvin, kaikki saisivat todistuksiinsa kympin englannista.

>joukkoistaminen on tällaisissa
>asioista yksi ratkaisumalli
>parantamaan käännöksen laatua.

Epäilen, että nimenomaan tällaisessa joukkoistaminen EI ole se oikea malli. Joukkovoima johtaa loputtomaan kiistelyyn siitä, miten mielikuvitustermit pitää kääntää ja mikä on se OIKEA sana (vrt. hakkeri vai krakkeri). Tällaisissa kohdissa kääntäjän on oltava diktaattori ja tehtävä tarvittaessa kipeitäkin kompromisseja insinöörimäisen täsmällisyyden ja toisaalta käytettävissä olevan merkkimäärän sekä ymmärryksen välillä.

Tom Pesch kirjoitti...

Mikä siinä on että nykyään ei arvosteta kenenkään ammattitaitoa? Kaikki pitää saada ilmaiseksi, oli se sitten miten huonoa tahansa. Toimittajien kirjoittamat jutut ovat ala-arvoisia, lehtikuvat ovat surkeita, käännökset ovat surkeita, sairaaloissa makaa vanhuksia henkihieverissä, mutta työttömyyskortistot ovat pullollaan korkeasti koulutettuja ja nälkiintyneitä huippuosaajia.

Jos av-käännösten laadusta nyt tingitään, voidaan kymmenen vuoden päästä ihmetellä, mikseivät nuoret eivät enää osaa vieraita kieliä. Tekstitykset ovat luetuin kirjallisuuden muoto.

Website Security Test