sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Vau, mikä riski! (Guggenheim)

Olin ulkomailla, kun Guggenheim-selvitys julkaistiin, joten kommentoin asiaa jälkijunassa. Näköjään ehtii hyvin, sillä selvityksen ainoa yllätys oli se, ettei mitään yllättävää ollut. Kaikki, mitä kirjoitin aiheesta vuosi sitten, pitää edelleen paikkansa.

Siitä herääkin kysymys: mihin ihmeeseen tarvittiin kahden miljoonan euron selvitystä, kun tulos oli tiedossa jo vuosi sitten?

Vuosi sitten tosin arveltiin, että Suomen Guggenheim voisi olla jotain uutta. Rakennuksen ei tarvitsisi olla perinteinen Vau-arkkitehtuurin edustaja eikä sijaintikaan välttämättä olisi Helsinki (jos Bilbaon menestystä halutaan jäljitellä, Pori tai Kotka olisi parempi valinta).

Tätä taustaa vasten raportin suositus rakentaa museo Helsingin Katajanokalle on pettymys. Sittenkin vain tavanomainen rakennus juuri sille paikalle, mistä eniten on puhuttu.

Jos olisin toimittaja, esittäisin kysymyksen: paljonko kahden miljoonan euron summassa oli suoraan Guggenheimille menevää kynnysrahaa? Selvitystyön todelliset kulut eivät voineet ylittää 200 000 euroa, ei vaikka tekijät olisivat lentäneet Atlantin yli ykkösluokassa ja lounastaneet koko vuoden New Yorkin kalleimmissa ravintoloissa. Kuka siis keräsi 90 % suomalaisten rahoista?

Guggenheimin säätiö on taloudellisissa vaikeuksissa, joten sillä on suuri intressi rahastaa niin selvityksiä kuin lisenssejä myymällä. Näikö alkaa Guggenheimin ja Helsingin yhteistyö?

Tiettävästi selvitystyössä oli ehto, jonka mukaan käyttämättä jääneet rahat palautetaan. Palautettiinko jotain? Jos ei palautettu, maksajalla on oikeus vaatia selvitys rahojensa käytöstä.

Valitettavasti nykyisessä alennustilassa medialla ei ole resursseja vaikeisiin kysymyksiin. Moni toimittaja onkin tyytynyt kehumaan G-efektin vaikutuksia ja arvostelemaan kriitikoita taiteen vihaajiksi.

Tässä tapauksessa avaimet ovat Helsingin kaupunginvaltuustolla. Sillä on muutama viikko aikaa päättää, lähteäkö 150 miljoonan euron hankkeeseen, jossa se itse kantaa kaikki riskit. Guggenheim saa voittonsa joka tapauksessa.

Ja riski tosiaan on melkoinen! Ihmiset menevät Guggenheimiin rakennuksen, eivät taiteen vuoksi. Tästä syystä Bilbaon museo menestyy, Berliinin kituu (puolet vähemmän kävijöitä kuin mitä Helsinkiin on budjetoitu).

Matti Apunen hehkutti syksyllä Bilbaon Guggenheimia nimenomaan rakennuksen vuoksi ("Itsetietoista, röyhkeää, mainiota!", HS 25.10.2011). Taiteesta hän ei maininnut mitään. Tunnettu rakennus houkutteli aikoinaan myös minut kävelemään New Yorkin Guggenheimille, eikä paljon haitannut vaikka itse museo oli jo suljettu. Tulipa sentään nähtyä kuuluisa rakennus omin silmin.

Näyttävät vau!-rakennukset kiinnostavat turisteja. Näin tulisi olemaan varsinkin Helsingissä, koska museo erikoistuisi designiin ja arkkitehtuuriin. Picasson taulut saattavat houkutella satoja tuhansia katsojia Ateneumiin, muotoilu ja arkkitehtuuri eivät.

Unohdetaan siis heti se 140 miljoonan euron budjetti. Todelliset rakennuskustannukset tulevat olemaan ainakin kaksinkertaiset.

Katajanokka on Helsingin ja koko Suomen näyteikkuna. Tällä hetkellä Kauppatori on turistin silmissä ankea ja harmaa paikka. Presidentinlinnakin on niin pieni ja vaatimaton, ettei turisti tahdo uskoa oppaan sanoja. Vau!-rakennukselle olisi käyttöä.

Mutta riski on valtava. Entä jos rakennus ei kiinnostakaan turisteja? Entä jos tuloksena on Enson pääkonttorin (jonka suunnitteli Suomen kuuluisin arkkitehti) kaltainen floppi? Onko Suomella ylipäätään varaa rakentaa hulppeita kulttuurilaitoksia toisensa perään, kun perusasiat ovat rempallaan ja maa velkaantuu?

Käsittämätöntä on, että Helsingin pitäisi päättää asia näin nopealla aikataululla. Radiossa hankkeen puuhamies sanoi, ettei aikataulu ole lainkaan tiukka, koska siitä on keskusteltu jo vuoden ajan.

Miksi sitten tarvittiin kahden miljoonan selvitys, jos kaikki oli alusta pitäen selvää? Onko realistista odottaa, että Helsinki päättää 300 miljoonan riskistä muutamassa viikossa ilman keskustelua ja omaa analysointia?

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tässä linkissä on tietoa, minkä soisi leviävän mahdollisimman laajasti.

Kehotan myös kaikkia päättäjiä jotka tätä kusetusta vastustavat, kirjaamaan pöytäkirjoihin eriävän mielipiteen. Ihan jokaiseen paperiin. Eriävä mielipide kirjattuna voi pelastaa paljolta tulevaisuudessa kun korruptiota selvitetään.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Petteri

Kaksi viikkoa Floridassa ei tehnyt sinusta USA-fania;)?

Eräs syy rankkaan vastustukseen täällä wanhassa aatulassa lienee Solomon Guggenheimin juutalaisuus.

Mutta todellinen syy mielestäni on nk. Napoleon-efekti; Jussi Pajunen ja Osmo Soininvaara haluavat oman muistomerkin kaupunkiin, kun Tallinnan tunneli todettiin haihatteluksi. "Pienillä miehillä on suuret halut" (John LeCarre).

Anna-Liisa kirjoitti...

Olipa erinomainen kirjoitus, Petteri. Tätä täytyy jakaa.

Hannu Tanskaselle: Guggenheimin juutalaisuus EI OLE VÄHIMMÄSSÄKÄÄN MÄÄRIN SYY GUGGIS-HANKKEEN VASTUSTAMISEEN. Minkälaisina järkkyjunttiääliöinä sinä suomalaisia pidät? >:(

Vastustus on järkiperäistä ja perusteltua.

Toisaalta minua jonniin verran täräytti tieto siitä, että Töölö-seura kirjelmöi aikoinaan Töölön kirjastoa, Sibelius-monumenttia ja Temppeliaukion kirkkoa vastaan (Vapaavuoren US-blogikirjoitus) samoin kuin HS:n artikkeli Ateneumista, jonka artikkelin mukaan kulttuuri- ja taidepiirit Suomessa vastustivat aikoinaan kiivaasti Atskin rakentamista kutakuinkin samoin perustein kuin Guggista vastustetaan nyt.

Enkä minä oikeata wau-rakennusta vastustakaan (Musiikkitalossakin vastustin enemmän standardilasilaatikkoutta kuin sen rakentamista ylipäätään), vastustan sitä että Guggikselle lahjoitetaan niin hirvittävät määrät suojelurahaa joka vuosi kahdenkymmenen vuoden ajan. (Mitä muuten tapahtuu sen 20 vuoden jälkeen?)

Suomestakin löytyy vau-osaamista, esim. Metso, Vellamo ja Life on a Leaf. Viimemainitun edessä olen lääpälläni.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Anna-Liisa

Petterillä on aina erinomaisia kirjoituksia ja selvyyden vuoksi sanottakoon,että olen useimmista samaa mieltä ja jopa äänestin Petteriä viime vaaleissa.

En pidä suomalaisia "järkkyjunttiääliöinä",mutta kun kustantajansa pyynnöstä kirjoitin alkuvuodesta ennen minulle tuntemattomaan Magneettimedia-lehteen puolentusinaa kolumnia,hämmästyin, kuinka voimissaan antisemitismi tämän yli 300 000 viikottaisen levikin lehden
kirjoittajakunnassa oli.

Minulle henkilökohtaisesti on ihan samantekevää, jos Helsingin kaupunki ja yksityiset rahoittajat leikkiin lähtevät, siitä kun asuin Helsingissä 23 ensimmäistä
vuottani,on aikaa. Mutta kieltämättä vaikkapa Hjallis Harkimon perustelut siitä, että investointi tällaiseen brändiin on pieni siitä saatavaan hyötyyn verrattuna,puhuttelee, Hjallisilla on kokemusta vastaavista,joihin ei tahdottu ensin uskoa. Sen sijaan en ymmärrä Vapaavuoren perusteluja siitä, miten Helsingistä Vihdin Ideaparkkiin ajamisesta tulee enemmän päästöjä kuin Vihdistä Helsinkiin ajaessa?

Katajanokka on tietenkin ainoa järkevä ja kysymykseen tuleva paikka, ei tuota kukaan lähde Haminaan katsomaan. Sen sijaan toisen korkeakulttuurin eli musiikin pyhättöjen määrää en ymmärrä,vaikka meillä Sibelius onkin, jos harrastajat mahtuvat töölöläiseen puhelinkoppiin.

Anonyymi kirjoitti...

Minustakin tuo Guggenheim-museon kustannusarvio on raskaasti alakantissa. Musiikkitalo on tavallinen kenkälaatikko, siis wau-arkkitehtuurista niin kaukana kuin olla ja voi, mutta sen kustannusarvio oli n. 100 miljoonaa ja toteutuneet kustannukset kaiketi n. 190 miljoonaa. Ja tämä siis muutaman vuoden takaisilla hinnoilla. Kuka kuvittelee, että wau-Guggenheim valmistuisi 140 miljoonalla?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ilmeisesti 140 miljoonaa on hinta, jolla hanke myydään kuntapäättäjille. Todelliset kustannukset ovat luultavasti kaksinkertaiset. Myös rakennusteknisesti vaikea paikka voi yllättää.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@ Perinteistä meininkiä,Tallinnan 50% Kanaalitunnelia pidemmän tunnelinkin arvioitiin maksavan neljänneksen tuosta. Kun tuollainen projekti on kerran aloitettu, eihän sitä kesken voi jättää,maksoi mitä maksoi ja urakoinnin tarjoajat ja poliitikot tietävät tämän,

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tallinnan tunneli olisikin todellinen investointi ja piristysruiske niin taloudelle kuin matkailulle. Hinta vaan on kova: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki%E2%80%93Tallinna-rautatietunneli

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@ Petteri

Todellakin,Kanaalitunneli (50 km) maksoi nykyrahaksi muutettuna 10 miljardia euroa, Tallinna-tunneli olisi 80 km. Tunnelinrakennustekniikka varmaan on kehittynyt,totta. Kanaalitunneli porattiin kalkkikiveen, meillä on kallio ja Tallinnan puolella ruhje aina 200 metriin, siihen tunnelin teko maksaa noin 3 kertaa niin paljon kuin kiinteään kallioon.

Talouselämä

Ja sitten on vielä meidän "venäläinen" raideleveytemme ..

Anonyymi kirjoitti...

http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutisl%C3%A4hetykset?vt=video&vid=122832

Anonyymi kirjoitti...

En nyt ihan allekirjoita tuota, että porukka menee katsomaan vain rakennusta eikä taidetta. Kyllä minä ainakin pidin huolen että iso-G nykissä oli auki kun itse siellä käväisin. Kumpi siis meistä on oikeassa?

Tai ehkä ihmisiä ei kiinnosta kumpikaan, kunhan vain käyvät kuvauttamassa itsensä tunnetulla paikalla ja jatkavat sitten shoppailua ja syömistä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Yleensä teokset vaihtuvat ja kiertävät talosta toiseen, joten niitä voi nähdä eri paikoissa. Lisäksi taulut ym. näkee vaikka netistä.

Sen sijaan rakennus on ainutlaatuinen, se täytyy kokea itse. Se ei liiku mihinkään.

Matti Apusen kuvaus käynnistään Bilbaon Guggenheimissa oli tästä hyvä esimerkki: arkkitehtuuri teki häneen valtavan vaikutuksen, taiteesta hän ei maininnut sanaakaan.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@ Tässä Kiinteistöviraston raportti tunnelista,varsin optimistinen,korjaan vielä, että Kanaalitunneli nykyrahassa maksoi noin 12 miljardia euroa.

RAPORTTI

Anonyymi kirjoitti...

Berliini Guggenheimin kävijämäärät asettuvat oikeaan suhteeseen, kun huomaa, että ko. museo on äärettömän pieni tila Deutsche Bankin alakerrassa.
Jos museo halutaan,Helsingin ei kannata ajatellakaan muuta kuin VAU-arkkitehtuuria.
Jos näyttely ei kiinnosta, ainakin rakennusta tullaan katsomaan.

Kari-Pekka Kytölä kirjoitti...

Olen lukenut Petteri Järvisen kirjoituksen ja seurannut kuinka pieni klikki voi päätää kaupungin varojen käytöstä tyhjän päiväiseen hankeeseen joka heikentää muuta kultuuri toimintaa ja järkevämpiä hankkeita,vähäosaisten,vanhusten,
vammaisten,lasten ja monenmuun
kohteen rahoittaminen näillä jo menetetyilä ja menevillä varoilla olisi ollut otollisempaa.Että kiitos vaan klikki!
Kiitos Petteri Järvinen
EI GUGGENHEIM

Website Security Test