sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Karkaako sensuurimopo käsistä?

Tämä on menossa juuri niin kuin pelättiin - ja juuri päinvastoin kuin aikoinaan luvattiin.

Vuonna 2005 sovittiin, että operaattorit voivat halutessaan itse rajoittaa pääsyä lapsipornosivuille:

Viranomaiset ja yritykset ovat päättäneet estää pääsyn Suomesta ulkomaisille lapsipornosivustoille.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla käydyissä keskusteluissa on päätetty, että estot perustuisivat teleyritysten vapaaehtoisuuteen. Teleyritykset ovat luvanneet toteuttaa estot poliisilta saatavan listan pohjalta. (LVM tiedote 26.8.2005)


Operaattorit toivoivat, ettei niiden itse tarvitsisi pitää yllä estolistoja, vaan että työ siirrettäisiin poliisille ja kaikki operaattorit saisivat samanlaisen listan. Myöhemmin asiasta haluttiin kuitenkin säätää laki. Ilman sitä operaattorit pelkäsivät syyllistyvänsä laittomaan tekoon puuttuessaan asiakkaidensa verkkoviestintään.

Alkuperäinen ajatus vapaaehtoisuudesta unohtui jo eduskuntakäsittelyn yhteydessä:

Isot suomalaisoperaattorit ovat jo ilmoittaneet suostuvansa vapaaehtoiseen web-sensuuriin lain tultua voimaan. Eduskunta edellyttää, että jos operaattorit eivät toimi vapaaehtoisesti, viestintäministeriön on harkittava lakipakotteita. (Tietokone Online 17.11.2006)

Suodatuksesta haluttiin siis tehtä vapaaehtoinen pakko, jotta se näyttäisi juridisesti paremmalta. "Onko vapaaehtoisia vai määrätäänkö niitä?" kysyttiin jo aikoinaan armeijassa.

Nyt viestintäministeri Lindén on todennut, että koska muutamat operaattorit ovat suhtautuneet vastahakoisesti sensurointiin, laki pitäisi muuttaa operaattoreita velvoittavaksi. Kuten em. lainaus osoittaa, ajatus ei ole Lindénin omaa keksintöä vaan peräisin lain eduskuntakäsittelystä.

Kenellä on todistustaakka?

Päivän Hesarissa KRP:n Lars Henriksson antaa takaisin kriitikoille:

"Poliisin väitetään toimivan vastoin lakia. Jos näin kovia väitteitä esitetään, odotan kovia faktoja. Harva on yksilöinyt, millä suodatetulla sivulla ei lapsipornoa ole." (HS 24.2.2008)

Hetkinen vain, kenellä tässä onkaan todistustaakka? Pitääkö käyttäjien todistaa, että suodatetuilla sivuilla ei ole kiellettyä aineistoa (miten se on edes mahdollista, kun sivuille ei kerran pääse)? Eikö todistustaakan pitäisi olla sensuroijalla itsellään?

Sensurointi ja viestinnän perusoikeuteen puuttuminen on länsimaisessa yhteiskunnassa niin järeä toimi, että poliisin pitää pystyä perustelemaan sen oikeutus jokaisen tapauksen kohdalla erikseen. Tätä ymmärtääkseni edellytettiin myös lakia valmisteltaessa.

Henriksson ihmettelee, miksi asia on Suomessa herättänyt niin paljon keskustelua, kun muissa pohjoismaissa suodatusta käytetään ilman sen suurempaa kohua. Sitä voi tosiaan ihmetellä. Ehkä syynä on erilainen toteutustapa. Ymmärtääkseni Suomi on ainoa, joka on (halutessaan korostaa sähköisen viestinnän perusoikeusluonnetta) säätänyt asiasta virallisen lain. Tähän viittaa myös ministeriön lausuntokooste lainvalmistelun ajoilta:

Muissa pohjoismaissa toteutetun estotoiminnan arvioiminen lainsäädännöllisestä
näkökulmasta jää suurimmaksi osaksi arvailujen varaan, koska kyseisten maiden
viranomaisten ja teleoperaattorien välisistä yhteistyösopimuksista puuttuu viittaukset
lainsäädäntöön lähes kokonaan.


Koska Suomessa sensuroinnista on säädetty oikein laki, asiasta on syytäkin käydä avointa ja julkista keskustelua.

Iltalehden verkkouutisessa on kommentti, jota Hesari ei siteerannut:

Henriksson epäilee kritiikin voivan liittyä siihen, etteivät kaikki miellä teinipornoa lapsipornoksi. Suomessa suojaikäraja on pornossa 18 vuotta. (IL 24.2.2008)

Monien muiden tavoin olen ajatellut lapsipornon tarkoittavan kirjaimellisesti lapsipornoa. Aikooko KRP lisätä estolistalleen kaikki sivut, joilla se uskoo (siis nimenomaan uskoo, asiaa kun ei voi varmistaa mistään) esiintyvän alle 18-vuotiaita? Traci Lords ja Jenna Jameson ovat osoittaneet, miten vaikeaa iästä varmistuminen on edes paikallisille tuotantoyhtiöille, jotka tiukkojen lakien vuoksi haluavat olla asiassa ehdottoman tarkkoja. Jos KRP:n linja pitää, kohta listalta löytyy jokainen aikuisviihdepalvelu.

Vapaaehtoisesta tulikin pakollinen, todistustaakka siirtyy sensorilta kansalaisille, estettyjen sivujen kriteerit osoittautuvat väljiksi ja tulkinnanvaraisiksi... Onko sensuurimopo karkaamassa käsistä?

Ei kommentteja:

Website Security Test