Oleellinen unohtuu valelääkärikohussa

Valelääkärikohussa ihmetellään, miksei viranomaisvalvonta ole havainnut väärennettyjä tutkintotodistuksia.

Mielestäni tärkeämpi kysymys on tämä: miksei yksikään toinen lääkäri havainnut kolleegansa epäpätevyyttä? Miksei kukaan potilaista valittanut kelvottomasta lääkäristä? Ja ennen kaikkea: ovatko kaikki tutkintonsa hyväksytysti suorittaneet valelääkäreitä parempia tehtävässään? Kuka paljastaisi heidät?

Lääkäri ei mielellään arvostele toisen lääkärin diagnooseja. Ilmeisesti hoitovirheitä tai epäpätevyyksiä katsotaan läpi sormien, koska lääkäri tietää, että virhe voi joskus sattua myös omalle kohdalle. Kun olen solidaarinen kaverille, hänkin on solidaarinen minulle.

Potilaat valittavat jatkuvasti huonoista lääkärikokemuksista, mistä on peräisin termi "arvauskeskus". Potilaiden valitukset ovat niin arkipäiväisiä, ettei niitä oteta vakavasti. Media herää vasta, kun hoitovirhe tai väärä diagnoosi vie potilaan hengen.

Potilaiden valituksista voisi päätellä, että huonoja lääkäreitä on paljon enemmän kuin valelääkäreitä. Mikä takaa, että tutkintonsa loppuun suorittanut on hyvä lääkäri? Jos ei ylläpidä omaa ammatillista osaamista valmistumisen jälkeen, tiedot vanhenevat. Pitkään alalla toiminut lääkäri saattaa olla kyllästynyt työhönsä tai luonteensa vuoksi alunperinkin soveltumaton tehtävään. Lääkikseen mennään hyvällä todistuksella, ei siksi että ihmiset tai heidän parantamisensa aidosti kiinnostaisi. Terveydenhuollon yksityistäminen lisää taloudellisen kannustimen osuutta lääkäritoimessa.

Oleellista on, että nykyinen järjestelmä ei paljasta sen paremmin valelääkäreitä kuin huonojakaan lääkäreitä. Jälkimmäiset ovat paljon suurempi ongelma. Kyse ei ole tutkinnon aitoudesta vaan työn tuloksista. Valvira tarkistaa parhaillaan kuumeisesti lääkärien todistuksia, mutta kuka seuraisi työn laatua?

Herää myös kysymys siitä, ovatko kaikki lääkäriopinnot todella tarpeellisia. Onko kirjaviisaus aina tärkeämpää kuin inhimillisyys ja kyky kuunnella ihmisiä? Tampereella paljastunutta lääkäriä kuvailtiin erityisen miellyttäväksi ja sosiaaliseksi. Ja pari vuotta sitten paljastunutta valelääkäriä potilaat suorastaan kehuivat, koska tämä oli ensimmäinen, joka todella kuunteli potilaitaan.

Pitääkö olla lääkäri voidakseen kirjoittaa yksinkertaisen reseptin tai todeta, että potilaalla on flunssa? Voisiko lääkäreilläkin olla alempi tutkintotaso, tai vastaavasti sairaanhoitajilla ylempi? Yhdysvalloissa ruokakaupoissa myydään lääkkeitä, joita Suomessa saa vain lääkärin määräyksestä. Suojataanko tässä kansalaisia vai lääkärien bisnestä?

PS. Tampereen tapauksessa kolleega oli tehnyt tutkintapyynnön Valviraan. Syynä ei ollut suoranainen epäily pätevyydestä vaan ihmetys siitä, missä välissä mies oli ehtinyt suorittaa opinnot Pietarissa. Valvira ei vastannut pyyntöön mitenkään. Vasta media paljasti valelääkärin. Kun Valvira on itse näin epäpätevä, millaista pätevyyttä voi odottaa sen valvomilta lääkäreiltä?

Työantajan pitäisi selvittää työntekijän taustat, mutta miten?

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen peräänkuuluttaa työnantajien vastuuta työntekijöiden taustojen selvittämisessä (lähde: YLEn uutinen).

Mutta miten työnantajat voisivat ottaa vastuuta asiasta, kun nillä ei ole oikeuksia tietojen hankkimiseen? Taustatietoja olisi helppo penkoa googlaamalla netistä, etsimäll äFacebookista ja muista puolijulkisista lähteistä, mutta laki kieltää sen. Rekrytointipäätöksiin vaikuttavien tietojen on tultava lähtökohtaisesti hakijalta itseltään.

Nyt epäillyn valelääkärin heikko koulumenestys ja USA:ssa saadut rikostuomiot olisi voinut löytää netistä. Todennäköisesti myös venäläisen lääkärikoulun oppilastiedot selviäisivät netistä. Facebook-profiili olisi myös ollut hyödyllinen tietolähde. Jos ei vielä 1990-luvulla, niin ainakin tästä eteenpäin.

Yleensä henkilötietojen leviämistä pidetään haitallisena, mutta tällaisessa tapauksessa ne olisivat kaikkien etu. Oma nettihistoria voi olla turvallisuustekijä - ainakin, jos omat asiat ovat kunnossa. Onko epäilyttävä merkki, jos lääkäri ei ole Facebookissa tai hänen tietojaan ei löydy netistä?

Periaatteessa viranomaisten pitäisi valvoa ammattipätevyyttä tehtävissä, joissa ihmisten henki ja turvallisuus on vaarassa. Käytännössä tämä ei näytä toimivan. Jos nyt (vasta kahden ilmiannon jälkeen, huom!) paljastunut valelääkäritapaus olisi ensimmäinen, sen voisi vielä laskea hyväuskoisuuden ja "me ei osattu kuvitellakaan mitään tällaista" -ajattelun piikkiin.

Mutta kun ensimmäinen valelääkäri paljastui jo viime vuonna, Esa Laihon tapaus tuntuu käsittämättömältä. Onko meidän kansalaisten otettava valvonta omiin käsiimme ja tarkistettava itse hoitavan lääkärin tiedot netistä?

Ylen uutisessa spekuloidaan muillakin valeammattilaisilla. Voisiko esimerkiksi lentoyhtiöiden palveluksessa olla valelentäjiä, jonka paperit eivät ole kunnossa?

Itse tunnustan olevani valekirjailija, valevalokuvaaja ja valebloggaaja. Mihinkään näistä töistä en ole saanut minkäänlaista koulutusta. Jotta kenenkään ei tarvitse tuhlata aikaansa googlailuun tai leikkiä nettietsivää kohdallani, kerron asian avoimesti näin blogissani :-)