Markkinavoimilla on sinun kasvosi

Aina, kun taloudessa tapahtuu jotain ikävää, on tapana syyttää markkinavoimia. Inhottavat markkinavoimat siirtävät tehtaat halvempiin maihin ja painostavat valtioita keskinäiseen verokilpailuun. Markkinavoimat lainaavat rahaa valtioille, jotta niiden kansalaiset voivat jatkaa elintasonsa ylläpitämistä, ja vaativat sitten lainoistaan korkoa. Markkinavoimat eivät alistu poliitikkojen tahtoon eivätkä noudata demokraattisia pelisääntöjä -- nuo inhottavat, häikäilemättömät ja kasvottomat markkinavoimat.

Mutta markkinavoimat eivät ole kasvottomia. Niillä on sinun kasvosi.

Sinä olet yksi markkinavoimista. Joka kerta kun teet ostopäätöksen, olet osa maailmanlaajuisen markkinavoiman koneistoa.

Ja millaisia päätöksiä teet? Et osta kotimaista laatuvaatetta, vaan halvan ulkomaisen. Viis siitä, vaikkei se kestäkään kuin pari pesukertaa, sitten ostetaan taas uusi. Sinua ei juurikaan kiinnosta, onko se tehty Aasiassa lapsityövoimalla. Tärkeintä on, että sinulla on taas jotain uutta ja edullista päällepantavaa.

Valitset kaupassa halvimman tuotteen ja tarkistat netistä, saisiko sen sieltä vielä halvemmalla. Usein saa, joten käyt ensin tutustumassa tuotteeseen kotimaisen kauppiaan luona ja tilaat sen sitten ulkomaisesta nettikaupasta. Sillä tavalla säästät taas muutaman kympin.

Ostat tuotteet ja palvelut tarjouksista, hyödynnät Stockan Hulluja päiviä ja keräät bonuspisteitä, jotta saisit itsellesi mahdollisimman paljon.

Sitten vielä ihmettelet, kun yritykset toimivat samalla tavalla. Miksi niiden pitäisi ostaa työtä suomalaisilta, jos kiinalaiset tekevät saman paljon halvemmalla? Miksi yritysten pitäisi toimia eri tavalla kuin sinun? Mikseivät yritykset saa ajatella asiakkaiden ja omistajiensa etua? Yrityksillä ei ole omaa tahtoa, niillä on vain omistajiensa ja asiakkaidensa tahto.

Lisäksi talouskasvu ja kehitys on siirtynyt pois Euroopasta maihin, joissa yhteiskuntaa vasta rakennetaan, ja jossa kansat ovat vasta pääsemässä kulutuksen ja elintason makuun. Talouskasvua ja elintason nousua ei aikoinaan estetty Euroopalta, eikä sitä voi nyt estää kehittyviltä talouksilta. Euroopan on vain pakko yrittää pysyä mukana kilpailussa.

Poliitikot ovat menettäneet valtaansa kahdesta syystä. Ensinnäkin pääset äänestämään vaaleissa keskimäärin kerran vuodessa, kun taas kuluttajana käytät valtaasi joka päivä ostopäätöksiä tehdessäsi. Markkinavoimien oma demokratia on suoraa ja välitöntä. Juuri sinua kuunnellaan. Jos ostat halvinta ja huonointa, saat juuri sitä. Länsimainen ihminen äänestää lompakollaan, ei vaaliuurnilla.

Toinen syy on globalisaatiossa. Markkinat toimivat globaalisti, poliitikot paikallisesti. Yritykset voivat siirtää toimintojaan maasta toiseen sinne, missä se on edullisinta. Ne tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan kaikissa maissa.

Globalisaatio ei ole yritysten etuoikeus. Oletko koskaan ihmetellyt, miten halvalla voit lentää Lontooseen, Etelä-Eurooppaan tai Thaimaan-lomalle? Tavaroiden ja ihmisten liikkumisen hinta on romahtanut. Netin ansiosta informaatio on liikkunut täysin vapaasti ja rajattomasti jo lähes 20 vuoden ajan. Pakkohan tällä kaikella on olla vaikutusta myös tuotantoon ja talouteen -- ja se vaikutus toimii molempiin suuntiin.

Eräät poliitikot tarjoavat ratkaisuksi paluuta 1980-luvulle. Silloin Suomessa kaikki oli vielä hyvin ja saimme itse päättää markan kohtalosta (ja teimme, sivumennen sanoen, karkeita virheitä jotka melkein tuhosivat koko maan). Ratkaisu ei voi olla siinä, että markka otetaan takaisin käyttöön ja Suomi irrotetaan EU:sta. Puhtaasti kansalliseen päätöksentekoon ja rajojen sulkemiseen ei ole enää paluuta.

Kun viestintä ja talous on muuttunut rajattomaksi, valtioiden on seurattava perässä.

Onneksi tämä on vain insinöörimäinen, kärjistetty ja yksinkertaistettu versio todellisuudesta. Mutta sellaisenaankin sen pitäisi antaa miettimisen aihetta näin ensimmäisen lakkopäivän aamuna.

Lentoemäntien lakkosopu pitäisi olla helppo löytää

Lentoemäntien ja stuerttien liitto hylkäsi sovitteluehdotuksen, joten lakko jatkuu. En ole perehtynyt riidan yksityiskohtiin enkä tunne alaa, joten kirjoitan yleisellä tasolla.

Työriitaan pitäisi olla helppo löytää ratkaisu: katsotaan, minkälaiset työtuntimäärät ja lepoajat ovat kilpailevissa lentoyhtiöissä. Jos Finnairin käytäntö on työntekijöiden kannalta huonompi, lakko on oikeutettu, ja lepoaikoja pitää pidentää. Jos taas Finnairin työehdot ovat paremmat, niistä on tingittävä.

Lentäminen on erittäin kansainvälistä bisnestä. Kaikilla on suunnilleen sama tuote, samat palvelut, sama kustannusrakenne, samat lentokoneet. Silloin myöskään työn hinta ei voi olla kovin erilainen. Muussa tapauksessa työntekijät saavat perustella, miksi juuri Finnairin lipuista pitäisi maksaa muita yhtiöitä enemmän. Mikä on se erityinen lisäarvo, josta korkeampi palkka tai paremmat edut pitäisi maksaa?

Kilpailu ei ole täydellistä, sillä monissa tapauksissa halvemman kilpailijan käyttö vaatisi ensin ylimääräisen lennon johonkin toiseen kaupunkiin. Me suomalaiset olemme jossain määrin pakotettuja Finnairin käyttöön, joten miksi juuri meidän pitäisi maksaa lipuistamme korkeampaa hintaa?

Globalisaatio tulee väistämättä johtamaan palkkaerojen tasoittumiseen eri maissa. Joillakin aloilla Suomessa se tietää palkkojen nousua, joillakin laskua. Erittäin kansainvälinen lentotoiminta kohtaa ilmiön ensimmäisenä. Muiden alojen kannattaa jo nyt varautua samaan. Jos vanhoista eduista yritetään pitää kiinni loputtomiin, toiminta siirtyy kokonaan ulkomaille. Globalisaatiopullasta ei voi poimia pelkkiä rusinoita.

Lakko-oikeus on tärkeä ja jokainen ala saa yrittää hankkia etuja itselleen, mutta miksi laki sallii myös tukilakot toisten puolesta? Miten täysin ulkopuoliset ja lakkoon kuulumattomat voivat laillisesti estää lentokoneiden tankkauksen ja vaikeuttaa muiden ihmisten elämää? Onko tällainen laki enää perusteltu nyky-Suomessa, jossa kaikki riippuu kaikesta ja pienilläkin häiriöillä on vaikutusta kymmenien tuhansien syyttömien ihmisten elämään?