Postilla on uusi (OK, ei enää kovin uusi!) palvelu: Helposti. Siinä paketin lähettäjä saa kuusimerkkisen koodin, joka kirjoitetaan paketin päälle. Sen jälkeen paketti viedään Postin automaattiin. Helppoa kuin heinänteko! Ei pakettikorttia, ei paketin päälle kirjoitettavia nimi- ja osoitetietoja... (lähettäjän nimi pitäisi kyllä kirjoittaa).
Postin sivulta löytyy ohjeet paketin lähettämiseen.
 |
| Ohjeet paketin lähettämiseen. |
Sain valmiin Helposti-koodin Tori.fi:n Toridiili-palvelusta. Mitä siis tehdä? Menin tietenkin lähimmälle Postin automaatille ("4. Jätä paketti postiin tai automaattiin"). Siellä oli vastassa tyypillinen lokerikko, jonka jokaisessa ovessa on numeronäppäimistö avaamista varten.
 |
| Miten näihin syötetään kirjaimia? Ei mitenkään. |
Ohjeissa suositeltiin asentamaan OmaPosti-mobiilisovellus. Jokainen palvelu haluaa nykyään asentaa itsensä sovelluksena. Entä jos ei ole älypuhelinta, ei halua kuormittaa sitä uusilla sovelluksilla eikä halua keksiä taas uutta salasanaa ja käyttäjätunnusta Postin palvelua varten (no, onhan siitä muutakin hyötyä, koska virallisia viestejä tulee myös digipostiin).
Ohjeissa neuvotaan myös varaamaan lähetyksen lokero etukäteen. Näin välttyy tekemästä turhaa matkaa automaatille, jos sen kaikki lokerot ovatkin täynnä.
OmaPosti aloittaa paketin lähettämisen alusta kysymällä paketin koon. Missään ei ole paikkaa, johon voisi syöttää 6-numeroisen koodin. Viimeistään tässä vaiheessa asiakas on hämmentynyt ja ärsyyntynyt.
Ei riitä, että kaikki pitää tehdä itsepalveluna. Sovellukset, nettisivut ja ohjeet eivät ole samaa paria, eivätkä toimi yhteen.
Tässä on taas avattu uusi palvelu, mutta nettisivujen ja mobiilisovelluksen tekijät eivät ole keskustelleet muun tiimin kanssa. Kukaan ei ilmeisesti ole koekäyttänyt palvelua ennen sen lanseeraamista.
Lopulta jouduin viemään oman pakettini Postiin. Espoossa oli vielä yksi oikea postikonttori, sekin suljetaan pian, ja sen jälkeen koko Suomeen jää vain kaksi Postin omaa toimipistettä: pääposti Helsingin keskustassa ja Joulupukin postikonttori Rovaniemellä. Muu asiointi pitää hoitaa kauppojen ja huoltoasemien palvelupisteissä.
Muutaman turhan matkan tehneenä ja vuorokauden asiaa pähkäiltyäni luulen nyt tietäväni, mikä meni vikaan. Postilla on kahdenlaisia automaatteja: näitä, joissa on vain numerot ovissa ja niitä, joissa on lokeroiden keskellä iso kosketusnäyttö.
Helposti-paketti pitää viedä kosketusnäytölliseen automaattiin. Jos näin on, miksei sitä sanota selvästi ohjeissa ja OmaPosti-sovelluksessa?
Nettisivuilla esitellään kyllä molemmat automaattityypit, mutta Helposti-palvelu on vain maininta muiden joukossa.
 |
| Nettisivun karttapalvelu. |
Kartta näyttää palvelupisteet. Ilmeisesti asiakkaan tulisi itse tietää, mitä oranssi kuvake tarkoittaa.
Lisäys 6.2.2026: Palvelupisteiden kuvassa lukee Otaniemen Alepan kohdalla "Myös valmiiksi maksetut paketit", mikä ilmeisesti tarkoittaa juuri Helposti-palvelua? Automaatilla se ei onnistu, joten ilmeisesti paketti pitää jättää henkilökunnalle? Tästäkin voisi olla ohjeissa maininta. Kuulin, että kaupan henkilökunta ottaa muissakin pisteissä vastaan Helposti-paketteja, koska niiden postimaksu on jo maksettu - mikäli vain ehtivät.
Lisäys 7.2.2026: Tässä vielä ruutukuva Tori.fi:n lähettämästä sähköpostista, jossa on valmis Helposti-koodi ja joka ohjeistaa toimimaan sen jälkeen näin:
 |
| "Voit jättää paketin pakettiautomaattiin OmaPosti-sovelluksella" |
Ohjeen mukaan paketin voi jättää pakettiautomaattiin OmaPosti-sovelluksella. Sovelluksesta ei kuitenkaan ole apua, koska se alkaa vain luoda uutta pakettia eikä tunne tapausta, jossa Helposti-koodi on jo saatu. Vähintään sovelluksessa pitäisi olla "Minulla on jo Helposti-koodi" -painike.
23 kommenttia:
Tuttu juttu. Samanlaista soheltamista se on ollut tämän palvelun kanssa varmaan jo 4 vuotta sitten, kun Huuto.netissä paketteja lähettelin. Mitään ei ole kehitetty...Muistaakseni silloin piti tosin vielä kirjoittaa myös lähettäjän ja vastaanottajan tiedot pakettiin Helposti-koodin lisäksi. Todella typerää ja vesitti käytännössä koko idean helposta postituksesta.
Muutamia kymmeniä Helposti-paketteja onnistuneesti lähettäneenä katson, että nyt tässä kirjoittaja haukkuu väärää puuta ja kompastuu lähinnä viisastelemaan sovelluksen käytöstä. Jokaisesta lähettämästäni paketista tulee sähköpostiin ohjeistusviesti, josta saa erittäin kattavan ohjeen paketin lähettämistä varten, pakettiautomaatin valintaa varten ja mahdollista palvelupisteluovutusta varten. Sen avulla on homma mennyt maaliin aina hyvin. Toisekseen Postin sivuilta löytyy kyllä ihan koko Suomen kattava tieto pakettiautomaateista ja muista palveupisteistä.
Kuuluu melkein samaan sarjaan lippu.fi:n kanssa (saattaa olla Ticketmasterillakin sama ”ongelma”). Kahden vierekkäisen lipun ostaminen tapahtumaan verkkosivustolla niin, että toinen lippu maksetaan ePassilla (tai muulla työnantajan kulttuuriedulla) ja toinen lippu omalla rahalla, on tehty - sanotaanko jännäksi. Aikani ihmeteltyäni päädyin chatbotin kautta oikean henkilön kanssa keskusteluun, jossa kysyin neuvoja. Ja henkilön neuvot olivat samat kuin ai-botinkin vastaukset: käytä kahta eri selainta, mielellään toista vielä incognito-tilassa ja osta liput vierekkäisiltä paikoilta. Mainiota. Entä kun tätä yrittää vaikka Robbie Williamsin konsertin lippuja ostaessa? Onnea ja menestystä vierekkäisten paikkojen metsästykseen.
Sori, ei liittynyt Postiin mitenkään mutta äärimmäiseen huonoon koodaukseen ja asiakaspalveluun kyllä. Jota maailma on pullollaan. Kun hieman avauduin asiasta palautteen muodossa ja kysyin ehkä turhankin kärkevästi, miksi ostotapatumassa ei voi valita maksutyyliä vaikka jokaista lippua kohti erikseen, niin asia on kuulemma tiedostettu mutta on vielä ”kehitysvaiheessa”.
Hmm... kaksi eri maksutapaa samassa ostoksessa on kyllä haastava rasti missä tahansa verkkokaupassa. Helposti-koodin tapauksessa kyse on ihan peruspalvelusta.
Helposti-palvelu on lanseerattu 2018, että ihan uudesta palvelusta ei ole kyse...
"Pakettien lähettäminen on nyt entistä helpompaa..." - ilmeisesti nettisivun "nyt" on hieman ajastaan jäljessä.
Muutamia kymmeniä Helposti-paketteja onnistuneesti lähettäneenä katson, että nyt tässä kirjoittaja haukkuu väärää puuta ja kompastuu lähinnä viisastelemaan sovelluksen käytöstä.
Palvelut ovat aina helppoja, kun niitä tottuu käyttäjään. Avaa OmaPosti-sovellus mobiilissa ja kerro, mihin siellä syötetään Helposti-koodi ja miten siellä ohjeistetaan toimimaan pakettiautomaatilla. OmaPosti alkaa aina luoda uutta pakettia (ja ilmeisesti uutta koodia), mutta tässä tapauksessa Helposti-koodi on jo olemassa.
Postin nettisivulla: "Näin löydät Helposti-koodin: Jos myyt tuotteen jälleenmyyntialustalla, saat lähetyskoodin suoraan sieltä..." Yleensä termi "jälleenmyynti" tarkoittaa kivijalka- tai verkkokauppaa. Pikku juttu sinänsä, mutta kertoo miten termit voivat vaikeuttaa ymmärrystä.
Kun paketille ostaa kuljetuksen Postin sivuilta, voi varata lokeron haluamastaan pakettiautomaatista. Paketin voi myös viedä mihin tahansa Postin toimipisteeseen (esim. kauppaan). Mielestäni aika joustava systeemi.
Asiasta toiseen, tori.fi maksattaa halvempien tuotteiden lähetyksen kalliimpien tuotteiden myyjiltä. Yksi syy vähemmän olla käyttämättä toridiiliä.
Kun systeemin tuntee, se on varmasti toimiva. Nettisivun ja Omaposti-sovelluksen ohjeet eivät kuitenkaan ole selkeitä ensikertalaisille. Kaupan ohjeistus on riittämätöntä: kertoivat, että lokerot ovat vain noutoa varten. Itselle jäi myös epäselväksi, mitä paketin päälle pitää kirjoittaa: riittääkö pelkkä Helposti-koodi vai tuleeko myös vastaanottajan tai lähettäjän tietoja?
Tekemällä oppii ja mikäli palveluun ei ole tyytyväinen, voi vaihtaa palvelun tuottajaa.
Tekemällä (ja palautetta kuuntelemalla) myös tekijät oppivat tekemään parempia palveluita. Asiakkaan ajatus ei yleensä kulje samoja latuja kuin koodarin ajatus. Tässä tapauksessa palvelun tuottajaa ei voinut vaihtaa, koska se on kovakoodattuna Toridiiliin.
Selkeä ratkaisu olisi varaus, jonka voi jakaa kavereille ja jokainen käy itse maksamassa osansa. Kulttuuriedut ovat henkilökohtaisia, eikä maksuvälinettä ole tarkoitus luovuttaa muille. Varaus olisi usein voimassa lyhyen ajan, eli kaikkien pitäisi olla samaan aikaan linjoilla.
Tähän tekijään, että OmaPostia ei asentaisi sen takia, ettei halua enempää sovelluksia, kannattaa huomata, että kuljetuspalveluiden sovellukset ovat tärkeimpien joukossa, mitä voi asentaa. Kuljetuspalveluiden nimissä on huijauksia, jotka voi välttää asioimalla virallisen sovelluksen kautta.
Pakko kiittää Petteri Järvistä erinomaisesta nostosta ja tekstistä. Petteri Järvinen on varmasti parempi digipalvelujen käytössä kuin 95% Suomen kansasta. Miten on siis mahdollista, että hän ei osaa käyttää tällaista peruspalvelua kuin Postin paketin lähettämistä. Vastaus on oikeastaan kolumnissa. Kun sopivassa kulmassa joutuu ensimmäistä kertaa käyttämään jotain digitaalista palvelua, ei homma yleensä olekaan niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Kenelle tahansa tulee ongelmia, olipa kuinka kokenut tahansa muiden palveluiden käytössä.
Blogimerkintää lukemalla selviää nopeasti, että Petteri Järvinen ei ole Postin pakettiautomaatteja juurikaan käyttänyt, eikä ilmeisesti ole monia paketteja automaattien kautta lähettänyt. Järvisellä on paketti, jossa on ns. helposti koodi valmiina. Periaatteessa muuta ei lähetystä varten tarvita. Lähetykseen on kaksi vaihtoehtoa:
1. Etsiä automaatti, johon helposti koodin voi syöttää. Koodi koneeseen ja automaatti avaa jonkun lokeroista.
2. Etsiä posti tai postin palvelupiste, joka ottaa vastaan paketteja. Varsinaisia postejahan ei enää juurikaan ole, kuten blogista käy ilmi, mutta Postin palvelupisteitä on runsaasti. Tällaiseen paketin voi jättää, kunhan helposti koodi on pakettiin kirjoitettu. Kaupunkialueella lähimpään Postin palvelupisteeseen ei pitäisi kovin pitkä matka olla.
Ehkä yleisenä ohjeena voisi sanoa, että mikäli pakettien kanssa on ongelmia, kannattaa kääntyä Postin palvelupisteiden puoleen. Näitä on varsin runsaasti. Googlettakaa Postin palvelupisteet. Palvelupisteissä on erittäin tehokasta henkilökuntaa, joka avustaa tarvittaessa. Tilanne on mielestäni jopa parempi kuin perinteisen postin aikana, jolloin ainoastaan postikonttoreissa saattoi saada Postin palveluita. Nyt niitä saa erittäin joustavasti lukuisista palvelupisteistä.
Paketin vastaanottaminen on myös Postnordin toimittamana automaattiin muuttunut aivan viime aikoina. Nyt vastaanottajalla pitää olla älypuhelin, jossa Bluetooth ja Postnorfin sovellus siinä. Näin lukee toimituksesta kertovassa sähköpostiviestissä jonka sain Perjantaina. Mitään ennakkotietoa ei asiasta tilausta tehdessä ollut.
Postnord-lähiboksit vaativat Postnord-puhelinsovelluksen ja bluetooth-yhteyden., joka selvisi vasta kun sain vahvistuksen tilauksesta kun se oli jo lähetetty.
Saa nähdä miten käy. On minulla älypuhelin, mutta en halua enkä asentele tuosta vain pyydettäessä sovelluksia ilman että niille on todellinen tarve. Enkä myöskään katso, että minun olisi luotava joku tunnus Postnordille jotta voin vastaanottaa paketin. Yritän kääntää lähetyksen läheiseen K-Marketiin josta sen voisin noutaa.
"On minulla älypuhelin, mutta en halua enkä asentele tuosta vain pyydettäessä sovelluksia ilman että niille on todellinen tarve. "
Eikö tuossa tilanteessa ole nimenomaan tarve. Voi sen poistaa, kun ei enää käytä sitä.
Paketti menikin oletusarvoisesti K-Markettiin, josta sen hetki sitten hain.
Syitä on useita miksi en halua asentaa mitään muuta kuin aivan välttämättömiä sovelluksia puhelimeen, enkä mihinkään laitteisiini yleensäkään.
Nykyiset Android ja iOS laitteista sovellukset voi toki poistaa aika luotettavasti, eli niistä ei jää merkittävästi mitään enää puhelimeen koska sovelluksia ajetaan pääasiassa hiekkalaatikossa joka asennettaessa sille luodaan.
Jos edes hetken käyttää miettiäkseen, että miksi tähän on päädytty, niin ymmärtää että ei kannata olla kovin naiivi sen suhteen, että mitä niiden sovellusten mukana puhelimeen asentamisen hetkellä tulee tai myöhemmin päivitäessä samoin voi tulla.
Suurinta osaa näistä sovelluksista ei kehitä ne firmat joiden nimissä niitä tehdään. Postnord hyvin todennäköisesti ei tee itse koko sovellusta vaan tilaa ja teettää sen joltain alihankkijalta, joka sitten tapauksesta riippuen alalle tyypilliseen tapaan teettää sen jollain yhteistyö kumppaneilla, tai niiden kautta projektia varten erikseen palkatuilla ohjelmoijilla, käyttöliittymän (UX) suunnnitteleville jne.
Eli sen sovelluksen tekeminen on projekti, jonka kestosta ja vaikeudesta riippuen siinä voi olla enemmän tai vähemmän osaavaa väkeä sitä tekemässä. Nyt kun tekoälyä käytetään aika yleisesti, niin vähemmän osaavia käytetään tai tullaan varmasti käyttämään yhä enemmän.
Sen sovelluksen tekijät valitsevat siihen ja edes jotenkin heidän tunteman framework-kirjaston, joilla sovelluksesta saadaan tilaajan haluaman näköinen. Framework on tietty vain käyttöliittymän osuus. Sen taustalle tarvitaan sovellus logiikka ja sen lisäksi eihän nykyään enää kukaan viitsi kirjoitella kaikkea mitä tarvitaan alusta asti vaan käytetään apuna vapaita tai kaupallisia moguleja joilla tehdään tietoliikenne-, salaus-, käyttäjän- tunnistus mukaan lukien QR-koodit yms. toiminnot.
Jatko:
Sovelluksesta sitä tekevät käytännössä ohjelmoivat tarvittavan bisnes-logiikan joka toimii käyttöliittymän sekä 'liimana' erilaisten rajapintojen ja välttämättömien teknisten liikennöintiin liittyvien yksityiskohtien osalta.
Asiakas on mukana ja hänelle esitellään sovellusta ja sen enempää hänellä eikä sen sovelluksen tekijöistä yleensä kenelläkään ole riittävästi kompetenssia ymmärtää kaikkea mitä siellä sovelluksen koodissa on mukana ja sovelluksen toimiessa käytetään.
No mitä tästä seuraa on se, että suuressa osassa sovelluksia on isoja riskejä hankinta ketjun riskeille, joilta ei ymmärretä riittävästi suojautua.
Android puhelimet, tabletit jne. sekä iOS -laitteet (iPhone, iPad, jne) kun laitteen hankkii suurelta luotetulta merkiltä ovat varsin hyvin turvalliseksi tehtyjä ja luotettavia.
Suurin riski niihin tulee niihin jälkikäteen asennettavien sovellusten myötä, joiden tekijöiden osaamisesta, luotettavuudesta, motiiveista jne. ei sovelluksen asentavan on hyvin vaikea saada niin varmaa tietoa, että näiltä riskeiltä voisi edes lähes varmasti välttyä.
Vaikka en itse mobiili-sovelluksia ole tehnyt, niin olen nähnyt läheltä kun niitä tehdään ja tekijät tyrkyttävät niitä tehtäväksi. Oman uran ohjelmointi ja sovelluskehitys on ollut vuosikymmenten ajan enemmän taustajärjestelmien ja tietoliikenteen sekä tietoturvan parissa.
Tässä on se syy, miksi en asenna mitään ylimääräistä omiin laitteisiini. Ja käytän myös aika ajoin aikaa tutkiakseni ohjelmia joihin minun on välttämättä luotettava ja asennettava.
Yleisimmät selaimet ovat sellaisia, että niiden kautta käytän mieluiten palveluita verkossa ja luotan niihin moninverroin enemmän kun mihinkään satunnaisen firman itselleen teettämiin sovelluksiin, joita he tyrkyttävät ja vakuuttelevat että se on paljon turvallisempi. On varmaan taviksille kalastelun väistelyyn kyllä, mutta ei asennetun sovelluksen kautta tulevien riskien varautumisessa.
Pankit ja vastaavien firmojen sovelluksiin luotan paremmin koska he tekevät niitä enemmän itse omina töinä ja niissä heillä on osaavaa väkeä tekemässä, asialliset prosessit riskiarviointeineen ja koodin katselmukset yms., kun on maine ja sitä kautta isoista taloudellisista riskeistä kyse. Mutta kyllä minä heidänkin sovelluksia olen tutkinut miten ne on tehty ja millä välineillä.
Jatko:
Niin ja edeltä jäi mainitsematta yksi tavanomaisimmista mobiililaitteiden sovellusten riskeistä. Monet niistä keräävät tietoa käyttäjän laitteesa ja kaikesta mihin ne vain asentamisen yhteydessä ovat luvan saaneet. Tämä on se triviaalein riski johon useimmat törmäävät koskee lähinnä laitteen käyttäjän tietosuojaa riskinä. Joskus myös muiden niissä langattomissa verkoissa joiden kanssa laitta käytetään ja josta voidaan kerätä laitteiden nimiä, mac-osoitteita langattomasta verkosta ja bluetoothista samoin sekä mitä lähialueella kuuluu. Käyttäjän käyttämän julkisen verkon osoite, sijaintitieto jne.
Nähin yleensä asennettu sovelus pääsee käsiksi. Selaimella verkkosivulla näitä ei tarvitse luovuttaa sille sivulle jossa käy vaikka rajapinta selaimsessa sijaintitiedon yms. kysymiselle onkin.
Ja jos joku ihmettelee, että mitä näillä tieoidlla nyt sitten kerääjä tekee? He keräävät näitä tietoja ja myyvät niitä tahoilel jotka kohdentavat mainokisia. Sitä tehdään siksi koska se on edelleen kannattavaa bisnestä samalla tavalla kun roskapostin lähettäminen on myös. Ei sitä kukaan tekisi, jos siitä ei rahaa voisi jollain keinolla ansaita.
Vastaus on oikeastaan kolumnissa. Kun sopivassa kulmassa joutuu ensimmäistä kertaa käyttämään jotain digitaalista palvelua, ei homma yleensä olekaan niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Kenelle tahansa tulee ongelmia, olipa kuinka kokenut tahansa muiden palveluiden käytössä.
Aivan totta. Monta kertaa kokenut käyttäjä voi olla asiakkaana hankalampi kuin täysi noviisi, sillä hän tulkitsee sanat ja ohjeet toisin. Insinöörit sitten vielä oma lukunsa. Mutta toisaalta nettisivujen ja mobiilisovellusten tekijät kärsivät samasta sokeudesta: heille asiat ovat liiankin tuttuja. Siksi palveluita pitäisi koekäyttää erilaisilla ihmisillä.
Mielestäni Omaposti ei kerro riittävän selvästi, miten paketti jätetään luukkuun, joka on tarkoitettu vain pakettien noutoon ja jossa ei ole kuin numeronäppäimistö. Liioin en saanut vastausta siihen, riittääkö että paketin päälle kirjoittaa pelkän Helposti-koodin vai pitääkö siinä olla myös lähettäjän (vai vastaanottajan?) yhteystiedot.
Tuota, eikös toridiilin käytössä myyjä joudu avaamaan tilitietonsa (vähintään saldo) kolmannelle osapuolelle? Olisi mielenkiintoista kuulla tästä Petterin kommentti. Itselleni tämä on syy, miksen suostu käyttämään toridiiliä.
Joutuuko? Olen joskus maksanut jotain ToriDiilillä, mutta en myynyt. Maksuvälittäjät vaativat kaikenlaisia oikeuksia tilitietoihin, mutta ne ilmoitukset ovat harmittomia eivätkä oikeudet jää voimaan.
Lähetä kommentti