Kirkkojen kuvausprojektin seurauksena syntyi rekisteri suomalaisten kirkkojen maantieteellisestä sijainnista. Drone tallentaa kuviin koordinaatit, jotka poimin pienellä Python-ohjelmalla tiedostoon ja luin Exceliin. Sen jälkeen pyörittelin hieman (tai oikeastaan paljonkin!) Excel-kaavoja ja verestin vanhoja taitoja.
Sijaintitiedot olivat 840 kirkosta. Tein siis Exceliin 840x840 matriisin, jossa laskin uudelle välilehdelle Haversinen kaavalla kaikkien kirkkojen keskinäiset etäisyydet. Koska kirkon etäisyys itseensä on aina nolla, muokkasin kaavaa vielä niin että ehdon ROW()=COLUMN() toteutuessa solu jää tyhjäksi.
![]() |
Kirkkojen sijainnit ja keskinäiset etäisyydet 840x840 matriisina Excelissä. |
Pisin etäisyys kahden kirkon välillä on 1138,5 km, mikä vastaa Utsjoen ja Kökarin kirkkojen välistä etäisyyttä. Lyhin etäisyys on käytännössä nolla, koska monet kirkot ovat aivan lähekkäin.
Kun jokaisen rivin perään laskee rivikohtaiset keskiarvot, saa keskiarvon sille, miten kaukana kyseinen kirkko on keskimäärin kaikista muista. Jokainen etäisyys tulee laskettua kahdesti, mutta keskiarvossa se ei haittaa.
Tuloksena sain, että kaikkien kirkkojen etäisyys toisistaan on keskimäärin 277,2 kilometriä. Se kuulostaa loogiselta. Mutta mikä kirkko on kaikkein "keskimmäisin"?
Laskelman mukaan Suomen keskimmäisin kirkko sijaitsee Orivedellä. Siitä on linnuntietä keskimäärin 198,9 kilometriä kaikkiin muihin kirkkoihin. Tätä voi tulkita niin, että jos kirkot kuvastavat Suomen asutusta, myös asutuksen maantieteellinen keskipiste on vähän Tampereesta pohjoiseen. Seuraavina olivat muuten Eräjärven (199,02 km), Sahalahden (199,25 km) ja Kuhmalahden (199,27 km) kirkot. Painottuu siis vahvasti Hämeeseen.
Keskimäärin pisin etäisyys kaikkiin muihin kirkkoihin on luonnollisesti Utsjoen kirkolta (883,93 km).
Tein Exceliin uuden välilehden, joka poimii kirkkopareista ne, joiden keskinäinen etäisyys on haluttu kilometrimäärä (alaspäin kokonaiseen kilometriin pyöristettynä eli yksinkertaisesti INT(etäisyys)). Tästä selvisi, että etäisyydellä 0 km (siis <1 km) on 76 paria kirkkoja ja etäisyydellä 0-1 km niitä on 128 kappaletta.
Etäisyyksien poiminta kaikilla eri etäisyysarvoilla vaati pientä VBA-ohjelmointia, mutta antoi tällaisen tuloksen:
![]() |
Kirkkojen välisten etäisyyksien jakauma. |
Kilometrin tarkkuudella laskettuna yleisin etäisyys näyttää olevan 155 kilometriä (N=1013 paria).
Etäisyyksistä erityisen kiinnostava on 33 kilometriä, sillä ns. LEY-linjojen teorian mukaan monet Lounais-Suomen kirkot on rakennettu muinaisten pyhien paikkojen päälle, ja niiden sijainnit ovat ympyrän kaarella tai suoralla janalla. Etäisyys 33,3 km ja sen monikerrat tuntuvat liian sopivilta ollakseen muinaista perua, koska mittayksikötkin olivat silloin toisenlaisia.
Koko Suomen kirkoissa 33 km etäisyys ei nouse erityisesti esiin eikä ihmekään, koska se hautautuu myöhemmin rakennettujen kirkkojen sijaintitietojen alle.
Poimin aineistosta kirkot, joiden leveyspiiri on 58,9 - 61,7 astetta ja pituuspiiri 22,1 - 24,7 astetta, kattaen siis noin välin pystysuunnassa Hiittisistä Orivedelle ja vaakasuunnassa Eurasta Kytäjälle. Tähän väliin osui 193 kirkkoa.
Niiden joukossa on 82 kirkkoparia, joiden keskinäinen etäisyys on 33 kilometriä. Esimerkiksi 30 km etäisyydelle osuu 111 ja 35 km etäisyydelle 84 paria. Tämäkään teoria ei siis selviä tilastollisesta analyysistä, mutta ei tarvitsekaan. Kiinnostavia pareja 33 kilometrin etäisyydellä ovat mm. Koski TL - Somerniemi, Koski TL - Paimio, Koski TL - Oripää sekä Koski TL - Humppila.
Edelleen Humppila - Janakkala 66 km, samoin Humppila - Tampereen Messukylä, Humppila - Mouhijärvi, Humppila - Nummi, Humppila - Pälkäne, Humppila - Tampereen vanha kirkko ym. ovat kaikki 66 km etäisyydellä, eli ympyrän kehällä. Mielenkiintoista...
Vielä tilasto siitä, minkä kirkon kehälle osuu eniten toisia kirkkoja etäisyydellä R:
R=33, 4 kpl (keskipisteinä kirkot: Halkivaha, Hämeenkyrö, Koski TL, Suoniemi, Tarvasjoki).
R=66, 10 kpl (keskipisteenä Humppilan kirkko), 9 kpl (keskipisteenä Ypäjän kirkko).
R=99, 7 kpl (keskipisteinä Pusulan Kärkölän kirkko ja Koski TL).
![]() |
Lounais-Suomen kirkkojen keskinäisten etäisyyksien jakauma, jossa erottuu neljä piikkiä. |
R:n arvot 1-200 testaava makro löytää neljä maksimia, jotka kaikki saavat arvon 10: R=37, R=66, R=82 ja R=100. Se, että maksimiarvot osuvat 66 ja 100 kohdalle saavat pohtimaan, olisiko näillä luvuilla tosiaan jotain erityistä merkitystä.
Katsotaanpa niitä tarkemmin. Humppilasta 66 kilometrin säteelle osuu 10 kirkkoa, mutta niistä kuusi sijaitsee Tampereella, mikä hämärtää tilastoa. Yksi Tampereen kirkoista on Pispalassa, mikä tuskin on ollut esihistoriallinen paikka. Mouhijärvi, Nummi, Janakkala ja Pälkäne ovat kuitenkin olleet pitkään asuttuja.
Epätieteellisesti Google Mapsin päälle vapaalla kädellä piirretty ympyrä havainnollistaa sijainnit:
![]() |
Humppila keskipisteenä. |
Ypäjän tapauksessa kirkkoja on yhdeksän, niissä mukana kaksi Hattulan lähekkäin sijaitsevaa kohdetta, mutta myös vanhoja paikkakuntia: Kaarina, Karjala, Kuusisto, Nousiainen, Sastamala (Pyhän Marian kirkko), Tottijärvi sekä Turun Ylösnousemuksen kappeli.
![]() |
Ypäjä keskipisteenä. |
LEY-teorian mukaan kirkot sijaitsevat ympyröiden lisäksi myös suorilla linjoilla, joten seuraavaksi voisi myös kokeilla, millaisia viivoja laskenta voisi piirtää kirkkojen sijaintien välille. Teorian mukaan kriittisiä pisteitä ovat myös vanhat linnavuoret, mutta niiden sijainteja omassa listassani ei ole.
Näin ollen avoimia kysymyksiä jää vielä muiden selvitettäväksi.
Muokattu 28.5.2025.
1 kommentti:
Teorioiden tulisi selittää koko aineistoa, eikä sen vähemmistöosia. Järjestäytyminen edellyttäisi, että maaston muodot olisivat muokkautuneet kirkkoja varten.
Pikemminkin käänteisesti voisi pohtia, miten esimerkiksi joet ja järvet näkyvät aineistossa. Ihan varmasti ne näkyvät. Lopulta koko aineiston voisi tiivistää muutamaan jääkauteen ja isoihin maantieteellisiin muotoihin. Niin data voidaan ennustaa, eli satunnaisuus vähenee.
Itse perustan olioajatteluun eli Immanuel Kantin tietoteoriaan. Se tekisi hyvää nykyajan tekoälyteoreetikoille, jotka vouhottaa syväoppimisesta, jossa uskotaan enemmän suureen datan määrään kuin kykyyn ajatella.
Lähetä kommentti