Havaintoja ja triviatietoa kirkkokuvauksista

Olen koonnut tähän kirjoitukseen havaintoja, joita kertyi Suomen kirkkojen kuvausprojektissa. Niistä voi olla hyötyä muille bongareille, olivatpa kohteena sitten kirkot tai jotkin muut.

Google Maps on mainio työkalu kaikenlaiseen bongailuun. Hakusanalla "kirkko" se näyttää kaikki alueen kirkot, mutta mukaan tulevat myös linja-autopysäkit ja kaikki muutkin paikat, jotka ovat ilmoittaneet itsensä rekisteriin. Selatessa kannattaa rastittaa ruutu Päivitä tulokset, kun kartta liikkuu, niin tiedot päivittyvät karttaa siirrettäessä.

Mapsissa pitää varoa yllätystä: vaikka hakisi kaikki alueen kirkot (tai muut kohteet), Maps ei jostain syystä näytä kaikkia. Suurennusta muuttaessa uusia kohteita tulee näkyviin ja vanhoja poistuu. Tämä aiheutti ikäviä yllätyksiä, kun vasta myöhemmin huomasin jonkin kohteen jääneen väliin. 

Ajomatkat yllättävät. Sadan kilometrin matka ei tunnu miltään, jos kyse on janasta (yksi ulottuvuus). Mutta kun kyse on pinta-alasta (kaksi ulottuvuutta), matka nousee pahimmillaan toiseen potenssiin. Välillä joutuu ajamaan edestakaisin, joten huolellinen suunnittelu kannattaa.

Reittisuunnittelussa Google Maps on loistava, ja jos pitää navigointia päällä, siitä saa itselle myös reitin dokumentaation. Lyhimmän reitin optimoinnissa kannattaa hyödyntää tätä. 

Ajoreitti 8.7.2024, 386 km.

Projektin aikana huomasin, että Google Maps on erittäin luotettava ja sen ajo-ohjeita kannattaa uskoa enemmän kuin omia arvioita. Pari kirkkoa (mm. Munsala) oli kuitenkin merkitty hieman väärään osoitteeseen eikä Fagerstan kappelia löytynyt tietokannasta lainkaan. Huomasin myös, että Mapsissa on joitankin "haamukohteita", jotka eivät ole todellisia. Joku on ilmoittanut ne piloillaan tai kyse on tietokantavirheestä.

Itselleni hämmennystä aiheuttivat kirkkojen päällekkäiset nimet. Tällaisia pareja ovat Kauhajärven kirkko (toinen Kauhajoella, toinen Lapualla), Kärkölän kirkko (Pusula ja Kärkölä), Käpylän kirkko (Helsinki ja Kouvola), Haapajärven kirkko (Haapajärvi ja Kirkkonummi), Kosken kirkko (Koski TL ja Salo), Nurmijärven kirkko (Nurmijärvi ja Jongunjoki) sekä Lohikosken kirkko (Sulkava ja Jyväskylä, jonka kirkko on tosin myyty purettavaksi).

Pyhän Laurin kirkkoja on peräti kolme: Vantaalla, Lohjalla ja Janakkalassa. Niihin tosin viitataan paikkakunnan nimellä, joten sekaannusvaara on pienempi. Lisäksi Eckerön, Hämeenkosken, Isonkyrön, Mynämäen ja Perniön kirkot on pyhitetty Laurille. Kuka hän oikein oli? Katolinen pyhimys Laurentius, joka on sattumoisin kirkojen ja kirjastojen suojelupyhimys. 

Monilla paikkakunnilla on rinnakkain vanha ja uusi kirkko (mm. Juankoski, Harjavalta). Tervola on ainoa paikka, jossa kirkkoja on vierekkäin peräti kolme: Vanha kirkko, Iso kirkko ja Seurakuntakeskuksen kirkko.

Yleensä kirkko sijaitsee Kirkkokadulla, mutta Heinolan kirkon osoite on Siltakatu. Joensuussa on erikoinen järjestely, sillä luterilainen ja ortodoksinen kirkko sijaitsevat Kirkkokadun vastakkaisissa päissä. 

Puijon kirkon osoite on Taivaanpankontie 3, Kivilahden rajaseutukirkon osoite Taivaanpankontie 1. Kuivaniemen kirkolle vievä yleinen tie päättyy 200 metriä ennen kirkkoa. 

Savukosken kirkon osoite on Samperintie 6, 98800 Savukoski. Mutta mistä tulee samperi? Internetin mukaan ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta."

Monet kirkot ovat hienoilla paikoilla vesireittien varrella tai mäen päällä. Erityisesti mieleen jäivät Multian ja Mäntyharjun kirkot.

Vaikeimman taipaleen takana oli Inarin Pielpajärven erämaakirkko, koska sinne piti kävellä 4,5 km metsäpolkua pitkin tihkusateessa, dronea ja järjestelmäkameraa kantaen. Naarvan rajaseutukirkko oli myös kaukana: ajomatkaa soratietä Ilomantsista 49,7 km ja Lieksaan 85 km. Näiden välissä ei juuri mitään muuta kuin metsää. Napapiirillä Ylitornioon kuuluva Meltosjärven kirkko on sekin kaukana kaikesta, vähntään 50 kilometrin päässä Ylitorniosta, Pellosta tai Rovaniemestä. 

Meltosjärven kirkko - napapiirillä, kaukana kaikesta.

Myös Laukkalan kirkko on keskellä ei-mitään, huonokuntoisen tien varrella Pielaveden ja Kiuruveden puolivälissä.

Vanhojen kirkkojen kyljessä on usein vaivaisukko, mutta Soinin kirkon kyljessä onkin vaivaisakka.

Taalintehtaan kirkon kerrotaan olevan Suomen ainoa ja mahdollisesti koko maailman ainoa kuonatiilestä rakennettu kirkko.

Lapuan tuomiokirkon pihassa on kaksi kenttätykkiä 1918 sisällissodasta, ei ihan tavallinen koriste kirkolle. Termi "tuomiokirkko" on ilmeisesti käännösvirhe sanasta Dom (Domus), joka on alun perin tarkoittanut asumusta ja vakiintunut kuvaamaan kirkkoa, jossa on ollut piispa.

Forssan kirkon tornissa on viisarikello, Pirkkalan vanhan kirkon seinässä aurinkokello. Ehkä on vain sattumaa, että jälkimmäisen kirkon sivu on linjassa auringon kanssa kello 12.

Takavuosina kirkkoja paloi joko salaman tai sähkövian vuoksi. Yllättävän moni kirkko on poltettu tahallisesti, tuoreimpina Porvoon tuomiokirkko (2006), Ylivieska (2016), Kiihtelysvaara (2018) ja Rautjärvi (2022). Listaan voi myös laskea Espoon Perkkaan kappelin, joka yritettiin polttaa jo aiemmin, mutta onnistui lopulta 2022. Palaan tähän aiheeseen toisessa kirjoituksessa.

Jos kirkkoja ennen uhkasivat tulipalot, nykyisin ongelmana ovat rakennusvirheet. Monia 1900-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kirkkoja on jouduttu sulkemaan tai purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi. Wikipedian listalla tällaisia kirkkoja ovat mm. Hakavuori (Helsinki), Hätilä (Hämeenlinna), Pallivaha (Turku) sekä Jyväskylän kirkot Lohikoski ja Halssila. Pankakosken kirkko Lieksassa (465) ehdittiin purkaa, ennen kuin sain siitä kuvan, Pateniemen kirkko (469) Oulussa purettiin jo 2015.

Helsingin Paloheinän kirkko (459) on myyty hoivakodiksi, Ruonalan (Kotka, 569) ja Näljängän kirkot (436) otettu asuinkäyttöön ja Lehtikankaan kirkko (Kajaani, 320) muuhun käyttöön.

Vähintään yhden lauttamatkan saareen vaativat Aspö, Bergö, Brändö, Föglö, Haapasaari, Hailuoto, Hiittinen, Houtskari, Iniö, Kalla, Korppoo, Kumlinge, Nauvo, Norrskata, Seili, Sottunga, Tankar ja Velkua. 

Myös Raippaluodon ja Björkön kirkot ovat saarissa, mutta niihin menee silta. Jatkossa lautta jää pois myös Hailuodosta, kun silta valmistuu.

Venäjän rajan läheisyydessä on yllättävän monta kirkkoa (ja varsinkin ortodoksikirkkoja). Rajalla tai sen läheisyydessä ovat mm. Saari, Uukuniemi, Parikkala, Virolahti, Miehikkälä sekä varsinkin Nuijamaa, jonka takapihasta alkaa kielletty rajavyöhyke. 

Suomen suurin kirkko on Kerimäen puukirkko. Mutta mikä on toiseksi suurin? Moni kirkko väittää tittelin kuuluvan itselleen, mutta koska istumapaikkoja ei ole numeroitu, kukaan ei tiedä. Moni kirkko on yllättävän suuri, varsinkin kunnan nykyiseen asukaslukuun verrattuna. Yleinen tarina on, että rakennuspiirustukset menivät sekaisin ja iso kirkko oli tarkoitus rakentaa jonnekin muualle.

Pienin kivikirkko on Teijossa. Yli-Sokojan kylän yksityinen kivikirkko on tosin vielä tuntuvasti pienempi. Ylen Egenland-ohjelma kertoi 2020, että Suomen pienin kirkko olisi Sivatin yksityinen puukirkko Haminan lähellä, mutta viime syksynä sitä ei löytynyt enää mistään. Kirkolla on Facebook-sivu, josta kysymällä selvisi, että omistajat ovat vieneet kirkon muualle.

Suomen yleisin kirkko on keltaiseksi maalattu puukirkko. Myös punaisesta tiilestä rakennettuja kirkkoja on paljon. Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja rannikolla on paljon kivikirkkoja 1400-luvulta. Osa niistä on sisältä hyvinkin koristeellisia, mitä ei päälle päin arvaisi. Kannattaa käydä katsomassa, jos ovet ovat kesällä auki! Tunnetuin on Hämeenlinnan lähellä Hattulassa sijaitseva Pyhän ristin kirkko.

Suomalaiset kirkot ovat askeettisia Keski- ja Etelä-Euroopan katolisiin kirkkoihin ja katedraaleihin verrattuna. Siksi onkin yllättävää nähdä mm. Keuruun vanhan kirkon, Ilomantsin, Pyhämaan, Toivakan ja Paltaniemen kirkot, joiden sisäseinät tai -katot on maalattu kuvin.

Päivitetty 27.5.2025