Tekoäly ja minä -kirjani avainhenkilö on Albert Einstein, maailman tunnetuin fyysikko. Vuonna 1905 hän julkaisi peräti viisi tutkimusta, joista kaksi muodosti (suppean) suhteellisuusteorian ja yksi toi vuosia myöhemmin Nobel-palkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä.
Kirjaani hän päätyi kuitenkin siksi, että nuoren neron jälkeinen aika oli kaikkea muuta kuin loistava. Einstein ei uskonut uusien nuorten tutkijoiden teorioita vaan yritti todistaa ne vääräksi. Kuuluisa, (ainakin nykytiedon mukaan) virheeksi osoittautunut lause "Jumala ei heitä noppaa" oli vain jäävuoren huippu.
Einstein syntyi Saksan Ulmissa 1879, mutta perhe muutti sieltä Berniin Albertin ollessa vasta yksivuotias. Ulmin kaupunki tuhoutui sodassa, eikä Einsteinin syntymäpaikasta rautatieaseman vieressä ole jäljellä muuta kuin muistomerkki, joka sekin oli vime heinäkuussa remontissa.
 |
| Einstein-muistomerkki syntymäkodin edustalla Ulmin kaupungissa. |
Vanhan kaupungin puuttuessa Ulmin keskusta on tylsä ja täynnä uusia toimistotaloja. Vain valtava katedraali (torni yhtä korkea kuin Näsinneula) selvisi sodasta, koska liittoutuneiden pommikoneet käyttivät sitä suunnistamiseen.
Maanalaisen hallin portaista löytyy kuitenkin sarja numeroita, jotka viittaavat Einsteinin elämän tärkeisiin lukuihin.
 |
| Einsteinin elämän tärkeät luvut. |
Ydinkeskustan ulkopuolelta löytyy myös taiteilijan tekemä Einstein-kaivo.
Keskeiset löytönsä Einstein teki toimiessaan patenttivirkailijana Sveitsin Bernissä. Kaupunki on pieni ja kaunis, ehdottomasti käynnin arvoinen. Asunto osoitteessa Kramgasse 49 on museoitu.
 |
| Einsteinhaus. |
Asunto on nykymittapuun mukaan vaatimaton kaksio. Aikanaan se on varmaan edustanut vähintään keskiluokkaa.
 |
| Olohuone. |
Einstein asui talon toisessa kerroksessa vaimonsa Milevan ja pienen poikansa Hansin kanssa vuosina 1903-1905. Hän asui myös muissa osoitteissa, mutta juuri Kramgassen asuntoon osui Annus mirabilis, ihmeellinen vuosi.
Keskeinen sijainti Bernin tärkeimmällä kadulla saattoi vaikuttaa Einsteinin valintaan. Ikkunasta aukeaa hieno näköala alas kadulle, jossa bussit ja ratikat kulkevat edelleen.
 |
| Näkymä Kramgasselle. |
Kuuluisa kirjoituspöytä, jonka ääressä Einstein kirjoitti mullistavat tutkimuksensa, näyttää pieneltä ja vaatimattomalta. Tämänkö pöydän ääressä käsityksemme ajasta ja avaruudesta mullistuivat?
 |
| Einsteinin kuuluisa kirjoituspöytä. |
Museon vitriinissä on Einsteiniin ja suhteellisuusteoriaan liittyviä esineitä. Tiesitkö, että myös GPS-paikannus vaatii toimiakseen Einsteinin kaavoja?
 |
| Suhteellisuusteoriaan liittyviä esineitä. |
Ajan hengen mukaisesti talon alakerrassa on myös kahvila, yksi lukemattomista tällä kadulla, jonka katettu osuus on tiettävästi Euroopan pisin.
 |
| Einstein cafe. |
Kun kulkee katua pitkin kohti keskustaa ja rautatieasemaa, tulee 500 vuotta vanhalle kellotornille, jolla oli oma osuutensa suhteellisuusteorian synnyssä. Tarinan mukaan Einstein alkoi pohtia, miltä kellotorni näyttäisi valonsäteellä ratsastavasta tarkkailijasta katsottuna.
Ja loppu on, kuten sanotaan, historiaa.
10 kommenttia:
Annus Mirabilis julkaisuja on neljä ei viisi.
valosähköinen ilmiö - Brownian liike + kaksi joista tuli suppea suhteellisuus teoria
Ilmeisesti riippuu laskijasta, otetaanko mukaan Avogadron vakioon liittynyt tutkimus. Suomalainen Wikipedia ottaa: "Einsteinin menestyksekkäin vuosi fysiikan saralla oli 1905. Tuona vuonna hän esitteli yhteensä viisi tieteellistä julkaisua, joista jokainen vaikutti paljon nykyfysiikan kehittymiseen. Vuotta 1905 kutsutaan fysiikkapuheessa usein nimellä annus mirabilis (”ihmeiden vuosi”)."
Näköjään myös Hesarin vanhassa jutussa mainitaan luvuksi viisi: "PERHEONNI EHKÄ viritti Einsteinin luovaksi. Hän kirjoitti viisi mullistavaa julkaisua 1905 kodissaan perhepiirissä. Jälkikäteen arvioituna ainakin neljästä olisi voinut saada fysiikan Nobelin. Vain yhdestä se tuli 1921, valosähköisen ilmiön tulkinnasta."
Englanninkielinen Wikipedia mainitsee vain neljä: "The annus mirabilis papers (from Latin annus mīrābilis, "miracle year") are the four papers that Albert Einstein published in Annalen der Physik (Annals of Physics), a scientific journal, in 1905."
Nobelin palkinto käytännössä tuli yleisestä suhteellisuusteoriasta, joka juuri oli kokeellisesti varmistettu. Nobelkomiteassa oli kuitenkin joku fanaattinen suhteellisuusteorian vastustaja, joten kompromissina palkinto annettiin saavutuksista teoreettisessa fysiikassa ja erityisesti valoshköisen ilmiön selittämisestä.
Ulmin Albert-Einstein-Platzin muistomerkkiä korotetaan, koska aukion saneerauksen, uudelleenpäällystyksen ja ostoskeskuksen rakentamisen yhteydessä pinta kohosi 40 cm, jolloin muistomerkin palkeista alimmat kaksi jäivät maan uumeniin.
Arkkitehti Max Billin suunnittelema monumentti (1982) on siirretty väliaikaisesti syrjään ilmeisesti uuden jalustan rakentamista odottelemaan. Nosto-operaatiossa ilmeni hankaluuksia, koska muistomerkin paino oli laskettu väärin (on 24 tonnia, ei 33). Hydrauliikkaa kuulemma on säädettävä uudelleen, jotta veistos laskeutuu perustuksille toivotulla tavalla.
Taideteoksen 24 palkkia, joista 12 pystyssä ja 12 vaa'assa, symboloivat vuorokauden 24 tuntia.
Aukiolla on nähtävissä messinkisenä syntymätalon ääriviivat. Ostoskeskusta rakennettaessa maan alle kaivettiin parkkihalli, jonka tieltä Einsteinin kotitalon hyvin säilyneet kellariosat tuhottiin, mutta kuitenkin ennen sitä otettiin mitat talteen ja varastoitiin aitoja Einstein-tiiliskiviä 48 laatikollista jälkipolville.
https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/ulm/einstein-anhebung-dauert-100.html
En koskaan lakkaa hämmästelemästä sitä, kuinka paljon tietoa ja osaamista blogini lukijoilta löytyy eri aiheista. Kiitos jälleen kerran.
Heps! Maallikkoa on ihmetyttänyt monien vuosien ajan, että miten virkamies ilman syvällisempiä fysiikan opintoja on pystynyt siihen mitä teki. Toki en tiedä oliko hänellä kuinkakin syvälliset opinnot takanaan matematiikassa ja fysiikassa.
Einsteinin tausta onkin vähän arvoitus. Aikanaan jopa epäiltiin, että vaimo olisi ollut joidenkin julkaisujen takana, vaikka ei saanut niistä kunniaa. Matemaattisesti lahjakas Einstein ei ollut, hän joutui pyytämään apua matemaatikoilta yleisen suhteellisuusteorian kaavoihin. Ehkä oli jopa niin, että tietty aloittelijamaisuus mahdollisti aiemmasta poikkeavan ajattelutavan ja oli vain hyödyksi?
Petteri Järvinen kirjoitti: "Hän joutui pyytämään apua matemaatikoilta."
Dartmouthin John Kemenyn kommentti Einsteinista sopii tähän. Kemeny kehitti yhdessä Thomas E. Kutzin kanssa BASIC-ohjelmointikielen. Mutta opiskelijana Kemeny oli toiminut Einsteinin apulaisena.
"People would ask – did you know enough physics to help Einstein? My standard line was: Einstein did not need help in physics. But contrary to popular belief, Einstein did need help in mathematics. By which I do not mean that he wasn't good at mathematics. He was very good at it, but he was not an up-to-date, research-level mathematician. So he needed an assistant for that, and, frankly, I was more up-to-date in mathematics than he was."
https://math.dartmouth.edu/news-resources/history/kemeny-history/theman/einstein.html
Einsteinilla oli koulutus Zürichissä sijatsevasta korkeakoulusta. Ja oli taitava matematiikassa. Se että insinööri ei ole matematiikassa yhtä hyvä kuin matemaatikko ei liene aivan tavatonta.
Ja se että tarvitsi apua yleisen suhtiksen matematiikassa ei ole mitenkään indikatiivista taidon puutteista. Tarvittava matematiikka oli suhteellisen uutta ja todella vaikeaa.
Se että sai Merkuriuksen perihelin kiertymisen laskettua ilman tieokoneita on temppu, joka jäisi useimmilta tekemättä vaikka saisi pirauttaa kaverin apuun.
Osittaisdifferentiaaliyhtälöt on todella vaikeita ratkoa, jos käytössä ei ole tietokonetta.
Lähetä kommentti