Päivän Hesari tarjoaa taas polttoainetta ajatuksille. Pääkirjoitussivulla kerrotaan aluehallintoviraston paimenkirjeestä, jolla virasto on opastanut alueen kuntien lääkäreitä ja sairaanhoitopiirejä. Ohjeen mukaan potilasta ei saa kutsua odotustilasta vastaanotolle sukunimellä, ellei tähän ole saatu etukäteen suostumusta. Viraston mukaan kaikki potilasasiakirjojen tiedot ovat salassa pidettäviä - myös sukunimi.
Yksityisyys on tärkeä asia, mutta siinäkään ei saa unohtaa maalaisjärkeä. Ehkä Suomessa on liikaa virkamiehiä, joilla on aikaa pohtia tällaisia kysymyksiä ja halua tehdä lain kirjaimesta itsetarkoitus.
Ellei asia olisi vakava, sukunimen ääneenlausumisen kielto kuulostaisi lähes huvittavalta, sillä mediassa kerrotaan samaan aikaan valtioiden kattavasta verkkovakoilusta. Intiimit salaisuudet ovat vieraiden luettavissa, mutta EU-Suomi pähkäilee sukunimien ääneenlausumista.
Ehkä virkamiehet keksivät seuraavaksi vaatia, että vastaanotolle tulevat potilaat eivät saa nähdä toisiaan. Onhan myös ulkonäkö salassa pidettävä henkilötieto. Vastaanotolle on siis järjestettävä sermit erottamaan odottajia toisistaan.
Pienissä keskuksissa, joissa tämä ei ole mahdollista, asiakkaille on jaettava paperipussit, joihin on valmiiksi leikattu reiät silmiä ja suuta varten.
Yksityisyys on tärkeä asia, mutta siinäkään ei saa unohtaa maalaisjärkeä. Ehkä Suomessa on liikaa virkamiehiä, joilla on aikaa pohtia tällaisia kysymyksiä ja halua tehdä lain kirjaimesta itsetarkoitus.
Ellei asia olisi vakava, sukunimen ääneenlausumisen kielto kuulostaisi lähes huvittavalta, sillä mediassa kerrotaan samaan aikaan valtioiden kattavasta verkkovakoilusta. Intiimit salaisuudet ovat vieraiden luettavissa, mutta EU-Suomi pähkäilee sukunimien ääneenlausumista.
Ehkä virkamiehet keksivät seuraavaksi vaatia, että vastaanotolle tulevat potilaat eivät saa nähdä toisiaan. Onhan myös ulkonäkö salassa pidettävä henkilötieto. Vastaanotolle on siis järjestettävä sermit erottamaan odottajia toisistaan.
Pienissä keskuksissa, joissa tämä ei ole mahdollista, asiakkaille on jaettava paperipussit, joihin on valmiiksi leikattu reiät silmiä ja suuta varten.
13 kommenttia:
Nyt meni höpsiksen puolelle. Idea tuossa kiellossa on se etteivät lääkärit kailota potilastietoja ellei siihen ole lupa.
Naamasta tunnistamisen taas voi jokainen estää itse haluamallaan tavalla.
Saattoi sitä joskus wanhaan aikaan sattua niinkin, että lääkäri astuu odotushuoneeseen ja: "ja sitten Mutilainen. Noh, kuinkas sen syfiliksen kanssa on pärjäilty"?
Periaatteessa ihan hyvä juttu, että nimiä ei turhaan käytettäisi. Apteekeissa on jo pitkään ollut vuoronumerot. Eiköhän sama kävisi lääkäriasemillakin ilman suuria ongelmia.
Jonotusnumero on helppo ratkaisu. "Numero 86!"
Sitten kun olisi ne vuoronumerot, niin terveydenhuollon 'asiantuntijat', vaihtoehtopuoskarit ja potilasyhdistykset valittaisivat kuorossa, että taas on ihmiset typistetty terveydenhuollossa pelkiksi numeroiksi.
Ylipäätään tietoturva-asiat sairaanhoidossa ovat naurettavalle tasolle vietyjä. Eihän siitä ole montaa vuotta, kun kohuttiin siitä, miten huonosti tietoturva-asiat ovat yksityisessä sairaanhoidossa kun vastaanottovirkailijat pääsevät näkemään potilastietoja.
Se olisikin hauskaa, jos soittelisi vastaanotolle ja kyselisi lääkäriaikaa, ja vastaanottotäti kyselisi, että mikäs se vaivaa, ja vastaisi siihen että ei kuulu kuule sinulle. Vastaanottotäti tietysti siihen, että no varataanko aika ortopedille vai urologille? Siihen soittelija että jollette lopeta tuota utelua niin teen ilmoituksen tietoturvani rikkomisesta.
Sairaanhoidossa yksi kalleimpia juttuja on juuri tietoturva. Potilaan tietoja ei näe ilman paperitöitä kuin hoitava lääkäri. Samaan aikaan nämä samat potilaat levittelevät kaikki potilastietonsa facebookkiin.
Tuskinpa kyseessä on samat potilaat. Jos joku haluaa mennä omalla naamalla ja vaikka nimi selässä lääkärille, niin voi mennä, mutta kyllä lääkärille pitää voida päästä pussi päässä anonyymistikin.
Eikä vastaanottovirkailijoilla ole oikeasti mitään asiaa potilastietoihin, ajanvaraus ja vastaanottotiedot on kyllä eriytetty ainakin tietämissäni julkisen puolen tietojärjestelmissä.
Siis ajanvaraus ja vastaanottotiedot on eriytetty potilastiedoista.
Tänään hain passin poliisilta. Myös siellä kutsutaan tiskille sukunimellä.
Ei kai niitä sukunimiä lääkärivastaanoton keskusradiossa kuuluteta? Jos lääkäri sanoo nimen ovella, se kuuluu yhtä kauaksi kuin henkilön naamakin näkyy.
Tämä on vain yksi esimerkki hyvää tarkoittavan asian viemisestä liian pitkälle. Lasten vanhemmat saavat panna nimensä moninaisiin lappuihin, joissa kysytään saako lasten nimiä, kuvia tai heidän tekemiään oppilastöitä näyttää missään. Poliklinikalla joutuu ensi töikseen allekirjoittamaan lupapapereita tietojensa käyttöön. Sukututkimusta vaikeutetaan suojelemalla aiemmin julkisia rekistereitä jne.
Ei kuuluteta keskusradiossa, mutta kyllä kailotetaan, varsinki jos odotustilat ovat kaukana lääkärin ovesta.
Ja ei se naama näy minnekään jos sen on pussilla tai muuten naamioinut, vaikka lääkäri huutaisi kuinka lujaa.
Hieman off topic. Löysin tänne mielenkiintoiseen blogiin toisen blogin vihjeen kautta. Anonyymit 4.7.2013 klo 12:59 ja 13:02 (mahd. sama henkilö).
Niinkö luulette, etteivät ajanvaraushenkilöt olisi missään tekemisissä varsinaisten potilastietojen kanssa?
Eivät he tietenkään välttämättä (riippuu virkanimikkeestä ja annetuista it-oikeuksista) kaikille sivuille pääse, mutta yleensä useimmiten ajanvarauksissa pienissä yksiköissä pakosti (lue: on osattava kaikkea mahdollista ajanvarauksesta elvytykseen) toimii ph, sh, esh tai th ja he pääsevät vähintään ns. hoitajan lehdelle (ja yleensä mm. laboratoriosivuille, koska hoitajaltahan niitä tuloksia yleensä ensiksi kysytään; huom! ollaan siis terveyskeskusmaailmassa).
Ns. pelkät sihteerit/tk-avustajat poistuvat pikkuhiljaa esim. terveyskeskuksista työn vaatimustason jatkuvasti lisääntyessä (virat/toimet muutetaan yleensä sairaanhoitajien viroiksi).
Jo parin kolmen vuoden ajan on STM:n/THL:n asetuksien ja ohjeiden mukaisesti KOODATTU (ja tilastoitu ja tilastoitu ja tilastoitu...) KAIKKI heti siitä asti, kun ajanvaraus vastaa potilaspuheluun (mikä tahansa asia, vaikka nieluviljelytuloksesta kysely) tai potilas saapuu lasikopin tiskille. Potilaan ilmoittamat oireet tai muu käynnin/yhteenoton syy siis koodataan ja koodaus jatkuu...... ja sen pitäisi vielä olla mahdollisimman looginen koko hoitojakson ajan (joka voi olla kuinka pitkä tahansa eli karkeasti 5 min -> 5 v).
THL:n sivuilta löytyy THL:n kirjakauppa, josta monen mutkan kautta löytyy pdf-muodossa kaikille luettavissa olevat koodausohjeet, mutta nopeammin ne löytyvät "www.julkari.fi" ja hakusanaksi "avohilmo" tai suoraan tällaisella osoitteella:
http://www.julkari.fi/handle/10024/90807
Ja jos joku haluaa ihmetellä lisää, miksi on esim. hoitaja- ja tk-lääkäripula ja tk-lääkärin vastaanottoajasta 50-60% menee (tosinörteillä hiukan vähemmän) päätteen tuijottamiseen, niin täältä voi tutkia koodistoja:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/palvelut/koodistopalvelu/koodistot
Eräs rivikansalainen kommentoi toisaalla: "sama vaikka kuuluttaisivat megafonilla koko nimen, kunhan nyt pääsisi ylipäänsä sinne lääkärin vastaanotolle"!
Koittaakaapa vielä muistaa se että lääkärin menevät sairaat eivät niinkään terveet ja nuoret. Suuri osa on jo aika dementteja, näkö ei toimi ja kuulonkin kanssa on niin ja näin.
Mitenkä silloin sitten jonkun numeroautomaatin käyttö onnistuu saati että ymmärtää kun oma numero huudetaan.
Eikä liene järkevää että työtä tekevien veroja nostetaan jotta lääkärit rupeavat käymään näiden kotona tai jokaisella palkataan vastaanottoa varten oma avustaja.
Vai onko ajatus jättää nämä ihmiset lopullisesti heitteille. Asia jota ei edes USA:ssa tehdä.
Sukunimiasia tuntuu hätävarjelun liioittelulta. Sairaalojen potilaskiertokäytäntöön sen sijaan pitäisi oikeasti puuttua, potilaan roolista sairaalassa muuten tehtiin tutkimuskin, joka toi esille näitä epäkohtia. Koko muu huone kuulee, mitä lääkäri keskustelee potilaan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Joillain osastoilla keskustelussa sivutaan terveydentilan lisäksi myös muun muassa potilaan perhesuhteita (kuka voi pitää huolta kotiutuvasta potilaasta) ja asumistilannetta (minne potilas kotiutetaan). Ei luulisi olevan suuri vaiva järjestää kullekin osastolle pieni tila, jossa potilas voi keskustella lääkärin kanssa ilman ylimääräisiä korvia kuuntelemassa.
Lähetä kommentti