Euroopan parlamentti kaatoi eilen pitkään valmistellun ja nettikäyttäjien kiivaasti vastustaman ACTA-sopimuksen. Tapahtunutta on pidetty esimerkkinä verkkodemokratian voimasta, sillä kansalaisten mielenilmaukset käänsivät lopulta myös poliitikkojen päät.
Mutta oliko ACTAn kaatuminen sittenkään demokratian riemuvoitto -- vai osoittiko se pikemminkin miten helppoa nettiaikana kansaa on vedättää? Uutta on se, että poliitikkojen on pakko mennä kansan perässä. Uutisen perusteella Anneli Jäätteenmäki oli hämmästynyt siitä, miten nopeasti MEPien takki asiassa kääntyi. Lopulta vain keskustan Takkula uskalsi äänestää sopimuksen hyväksymisen puolesta.
Meillä on idealistinen halu uskoa, että netti tekee päätöksenteosta demokraattista ja oikeudenmukaista. Kaikki olettavat saavansa netin kautta oikeaa ja luotettavaa tietoa, jonka perusteella he sitten muodostavat perustellun mielipiteensä. Kukaan ei myönnä olevansa netin johdateltavissa, vaikka juuri siitä on usein kyse. Harva jaksaa kyseenalaistaa netissä vallitsevaa totuutta ja perehtyä itse asiaan.
En ota kantaa itse ACTAan, koska sopimus on laaja ja vaikeaselkoinen, enkä edes väitä tuntevani sen yksityiskohtia. Otan kantaa vain itse prosessiin. Muita nettikommentoijia sama perehtymättömyys ei ole estänyt. Lähes kaikki ovat toisenkäden tietojen varassa, ja nekin tiedot ovat yleensä peräisin toisilta nettikirjoittajilta.
Itse asiassa kenelläkään ei tunnu olevan täsmällistä tietoa siitä, mikä sopimuksessa lopulta oli niin huonoa ja vaarallista. Sitä piti vain vastustaa, koska netissä sanottiin niin.
Näin toimiva "demokratia" on kovin huteralla pohjalla.
ACTAn tarkoitus oli edistää kansainvälistä yhteistyötä piratismia vastaan. Kyse ei ole pelkistä IPR-oikeuksista, vaan väärennetyt lääkkeet tai lentokoneenosat voivat olla hengenvaarallisia. Sopimukseen kuului myös toimenpiteitä nettipiratismin rajoittamiseksi -- ja juuri se sai nettikäyttäjät näkemään punaista. Kyse oli taas perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta ja yksityisyydensuojasta.
Suomalaisen Wikipedia-artikkelin lopussa on linkki EU-palvelimelle, josta löytyvä Fact sheet (pdf-tiedosto) kertoo ACTAsta näin: The ACTA is intended to focus on commercially-oriented counterfeiting and piracy sekä Counterfeiting and piracy not only take place in the physical world, but also increasingly in the digital environment. ACTA cannot be regarded as an agreement that only focuses on the Internet. The ACTA aims to address the problem of counterfeiting and piracy as a whole, and seeks to cover each of its dimensions.
Eräs aktiivisista vastustajista on ollut vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi, joka blogissaan iloitsee sopimuksen kaatumisesta (ACTA - Kansalaiset osoittivat kaapin paikan). Hassikaan ei yksilöi tarkemmin, mikä sopimuksessa oli niin huonoa, mutta hän ottaa yhden esimerkin: ...sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuisivat määräämään teleyhtiöt katkaisemaan nettiyhteyden niiltä, jotka ovat ladanneet tekijänoikeuksien alaisia tiedostoja.
Aamun Hesarissa Hassi toistaa saman argumentin. En epäile Hassin asiantuntemusta, mutta olisi kiinnostavaa tietää, mistä sopimuksen kohdasta tämä käy ilmi. Olen kysynyt asiasta Hassin Facebook-sivulla, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Edellä viitattu EU:n oma Fact sheet sanoo nimittäin täsmälleen päinvastaista: What IS NOT the goal of ACTA: The ACTA does not focus on private, non-commercial activities of individuals, nor will it result in the monitoring of individuals or intrude in their private sphere. Accordingly: There is no proposal to oblige ACTA Parties to require internet service providers (ISPs) to terminate users' connections on the basis of accumulated allegations of online IPR infringement (the so-called “three strikes” rule).
Tietokone-lehden numerossa 3/2012 operaattoreita edustavan Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento vastasi toimittajan kysymykseen ACTAn vaikutuksista näin: Mielestämme sopimus ei laukaise tarvetta uudelle lainsäädännölle tekijänoikeuksien turvaamiseksi maassamme. Itse asiassa sopimuksessa on asetettu meidän lainsäädäntöä pidemmälle meneviä velvoitteita turvaamistoimenpiteitä hakeville. Näistä esimerkkinä voidaan todeta velvoite asettaa haasteen yhteydessä vakuus mahdollisista perusteettomiin vaateisiin perustuvista vahingoista. Nykyisessä Suomen laissa tällaista vaadetta ei ole.
Operaattorien luulisi tietävän, aiheuttaako sopimus heille ja asiakkaille ongelmia. Ilmeisesti ei ainakaan Suomessa.
Totta -- ACTA-sopimus oli valmisteltu salamyhkäisesti. Ilmeisesti tekijät arvasivat, minkälainen kohu siitä voisi nousta. Parlamentin äänestystulos osoitti, ettei tällainen menettelytapa enää toimi. Hankalatkin asiat on valmisteltava alusta pitäen avoimesti. Salailu ei mitenkään auta asiaa.
Sopimus oli varmasti myös monimutkainen ja sen vaikutuksia mahdoton ennakoida täsmällisesti. Mutta ennen tyrmäystä pitäisi tietää, ovatko muut sopimukset yhtään sen ymmärrettävämpiä.
Miksi esimerkiksi rikkidirektiivi hyväksyttiin, vaikka se asettaa Suomen hankalaan asemaan ja sen kaikkia seurauksia on vaikea ennakoida? Missä oli valmisteluun liittyvä nettikeskustelu? Tämänkin sopimuksen avainhenkilönä on toiminut Satu Hassi. Kritiikistä voi lukea esimerkiksi tästä tai tästä. Erään vihreän mielestä rikkidirektiivi voitiin hyväksyä, koska kyse oli luonnonsuojelusta ja ihmishenkiä suojaavasta asiasta. Kuitenkin Hassi itse sanoo Hesarissa, että "hyvä tarkoitus ei pyhitä vääriä keinoja". Hän tosin viittaa ACTAan, mutta yhtä hyvin sitä voisi soveltaa rikkidirektiiviin.
Nettidemokratia voi toimia vain, mikäli ihmiset oikeasti yrittävät perehtyä asioihin ja muodostaa mielipiteensä itsenäisesti.
Mutta oliko ACTAn kaatuminen sittenkään demokratian riemuvoitto -- vai osoittiko se pikemminkin miten helppoa nettiaikana kansaa on vedättää? Uutta on se, että poliitikkojen on pakko mennä kansan perässä. Uutisen perusteella Anneli Jäätteenmäki oli hämmästynyt siitä, miten nopeasti MEPien takki asiassa kääntyi. Lopulta vain keskustan Takkula uskalsi äänestää sopimuksen hyväksymisen puolesta.
Meillä on idealistinen halu uskoa, että netti tekee päätöksenteosta demokraattista ja oikeudenmukaista. Kaikki olettavat saavansa netin kautta oikeaa ja luotettavaa tietoa, jonka perusteella he sitten muodostavat perustellun mielipiteensä. Kukaan ei myönnä olevansa netin johdateltavissa, vaikka juuri siitä on usein kyse. Harva jaksaa kyseenalaistaa netissä vallitsevaa totuutta ja perehtyä itse asiaan.
En ota kantaa itse ACTAan, koska sopimus on laaja ja vaikeaselkoinen, enkä edes väitä tuntevani sen yksityiskohtia. Otan kantaa vain itse prosessiin. Muita nettikommentoijia sama perehtymättömyys ei ole estänyt. Lähes kaikki ovat toisenkäden tietojen varassa, ja nekin tiedot ovat yleensä peräisin toisilta nettikirjoittajilta.
Itse asiassa kenelläkään ei tunnu olevan täsmällistä tietoa siitä, mikä sopimuksessa lopulta oli niin huonoa ja vaarallista. Sitä piti vain vastustaa, koska netissä sanottiin niin.
Näin toimiva "demokratia" on kovin huteralla pohjalla.
ACTAn tarkoitus oli edistää kansainvälistä yhteistyötä piratismia vastaan. Kyse ei ole pelkistä IPR-oikeuksista, vaan väärennetyt lääkkeet tai lentokoneenosat voivat olla hengenvaarallisia. Sopimukseen kuului myös toimenpiteitä nettipiratismin rajoittamiseksi -- ja juuri se sai nettikäyttäjät näkemään punaista. Kyse oli taas perusoikeuksista, kuten sananvapaudesta ja yksityisyydensuojasta.
Suomalaisen Wikipedia-artikkelin lopussa on linkki EU-palvelimelle, josta löytyvä Fact sheet (pdf-tiedosto) kertoo ACTAsta näin: The ACTA is intended to focus on commercially-oriented counterfeiting and piracy sekä Counterfeiting and piracy not only take place in the physical world, but also increasingly in the digital environment. ACTA cannot be regarded as an agreement that only focuses on the Internet. The ACTA aims to address the problem of counterfeiting and piracy as a whole, and seeks to cover each of its dimensions.
Eräs aktiivisista vastustajista on ollut vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi, joka blogissaan iloitsee sopimuksen kaatumisesta (ACTA - Kansalaiset osoittivat kaapin paikan). Hassikaan ei yksilöi tarkemmin, mikä sopimuksessa oli niin huonoa, mutta hän ottaa yhden esimerkin: ...sopimukseen liittyneet valtiot sitoutuisivat määräämään teleyhtiöt katkaisemaan nettiyhteyden niiltä, jotka ovat ladanneet tekijänoikeuksien alaisia tiedostoja.
Aamun Hesarissa Hassi toistaa saman argumentin. En epäile Hassin asiantuntemusta, mutta olisi kiinnostavaa tietää, mistä sopimuksen kohdasta tämä käy ilmi. Olen kysynyt asiasta Hassin Facebook-sivulla, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Edellä viitattu EU:n oma Fact sheet sanoo nimittäin täsmälleen päinvastaista: What IS NOT the goal of ACTA: The ACTA does not focus on private, non-commercial activities of individuals, nor will it result in the monitoring of individuals or intrude in their private sphere. Accordingly: There is no proposal to oblige ACTA Parties to require internet service providers (ISPs) to terminate users' connections on the basis of accumulated allegations of online IPR infringement (the so-called “three strikes” rule).
Tietokone-lehden numerossa 3/2012 operaattoreita edustavan Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento vastasi toimittajan kysymykseen ACTAn vaikutuksista näin: Mielestämme sopimus ei laukaise tarvetta uudelle lainsäädännölle tekijänoikeuksien turvaamiseksi maassamme. Itse asiassa sopimuksessa on asetettu meidän lainsäädäntöä pidemmälle meneviä velvoitteita turvaamistoimenpiteitä hakeville. Näistä esimerkkinä voidaan todeta velvoite asettaa haasteen yhteydessä vakuus mahdollisista perusteettomiin vaateisiin perustuvista vahingoista. Nykyisessä Suomen laissa tällaista vaadetta ei ole.
Operaattorien luulisi tietävän, aiheuttaako sopimus heille ja asiakkaille ongelmia. Ilmeisesti ei ainakaan Suomessa.
Totta -- ACTA-sopimus oli valmisteltu salamyhkäisesti. Ilmeisesti tekijät arvasivat, minkälainen kohu siitä voisi nousta. Parlamentin äänestystulos osoitti, ettei tällainen menettelytapa enää toimi. Hankalatkin asiat on valmisteltava alusta pitäen avoimesti. Salailu ei mitenkään auta asiaa.
Sopimus oli varmasti myös monimutkainen ja sen vaikutuksia mahdoton ennakoida täsmällisesti. Mutta ennen tyrmäystä pitäisi tietää, ovatko muut sopimukset yhtään sen ymmärrettävämpiä.
Miksi esimerkiksi rikkidirektiivi hyväksyttiin, vaikka se asettaa Suomen hankalaan asemaan ja sen kaikkia seurauksia on vaikea ennakoida? Missä oli valmisteluun liittyvä nettikeskustelu? Tämänkin sopimuksen avainhenkilönä on toiminut Satu Hassi. Kritiikistä voi lukea esimerkiksi tästä tai tästä. Erään vihreän mielestä rikkidirektiivi voitiin hyväksyä, koska kyse oli luonnonsuojelusta ja ihmishenkiä suojaavasta asiasta. Kuitenkin Hassi itse sanoo Hesarissa, että "hyvä tarkoitus ei pyhitä vääriä keinoja". Hän tosin viittaa ACTAan, mutta yhtä hyvin sitä voisi soveltaa rikkidirektiiviin.
Nettidemokratia voi toimia vain, mikäli ihmiset oikeasti yrittävät perehtyä asioihin ja muodostaa mielipiteensä itsenäisesti.
20 kommenttia:
bloggaajan ei tarvi olla huolestunut. vaikka tuo versio siitä haudattiinkin, niin uudet ja parannetut versiot ovat jo tehty ja niitä lobataan jo isosti.
Ei kannata huolestua Petteri, kyllä isoveli jonkin keinon keksii, millä saadaan orjat, (tarkoitin tietenkin: kansalaiset) valvottua niin ettei kukaan pääse tekemään vakavia ajatusrikoksia.
Kommentointi on näköjään yhtä laadukasta kuin ACTAsta käyty keskustelu.
Hei Petteri,
Luen blogiasi usein, mutta kommentoin hyvin harvoin. Nyt piti koittaa laittaa sinulle hieman "laadukasta" kommenttia.
Acta on mielestäni kuin moni muukin hyvin monimutkainen asia elämässä. Jos et ole itse asiasta niin kiinnostunut, että voit/haluat laittaa asian täydelliseen selvittämiseen omaa aikaasi määrättömästi, niin sinun täytyy luottaa asiantuntijoihin.
Ethän sinäkään ollut jaksanut asiaan perehtyä. Kuitenkin tällaisia asioita ajavat tahot, joille sopimuksen tulos on tärkeä. Voimme olla varmoja, että he ovat ottaneet "asiasta selvää".
Itse ainakin muodostin käsityksen, että ACTA ei ole hyvästä monien luottamieni asiantuntijoiden toteamisten perusteella. Esim. Jyrki Kasvi jo 2010 oli kriittinen:
http://www.kasvi.org/index.php?9680
Ja toinen asiantuntija johon luotan on EFFI:
http://effi.org/julkaisut/tiedotteet/120126/effi-ei-sopaa-eika-actaa.html
Tämä on tätä nykyaikaa, jossa jokaikinen asia on niin monimutkainen, koska sen pitää koskea lähes koko maailmaa ja tarvitsee oman asiantuntijansa. Tämän takia normi-ihminen ei voi tietää asioista kaikkea ja joutuu luottamaan asiantuntijoihinsa.
Näinhän esim. yritysjohtokin toimii. Miksi sinä oletat tutustumatta itse lakitekstiin, että sitä vastustavat olivat väärässä?
Se että prosessin kulkiessa netissä on paljon "sälää" ja tyhjiä mielipiteitä asiasta kuin asiasta ei pitäisi vähentää perusteltujen mielipiteiden ja asiantuntijoiden painoarvoa, vai?
määrättömästi, niin sinun täytyy luottaa asiantuntijoihin. Ethän sinäkään ollut jaksanut asiaan perehtyä.
En ottanutkaan kantaa itse ACTAan vaan siihen tapaan, jolla asia on edennyt. Sitä olen seurannut alusta lähtien.
On pakko luottaa asiantuntijoihin, mutta miksi lähtökohta on se, että Falkvingen kaltaiset robinhoodit ovat uskottavia hyviksiä ja muut asiantuntijat pahiksia? Miksi netissä on oletusarvona, että värikkäät toisinajattelijat ovat luotettavia ja perinteiset asiantuntijat epäluotettavia valtion kätyreitä?
Jos tällainen asetelma säilyy, ei nettidemokratiasta tule mitään, vaan se johtaa pikemminkin epädemokratiaan.
Kuitenkin tällaisia asioita ajavat tahot, joille sopimuksen tulos on tärkeä. Voimme olla varmoja, että he ovat ottaneet "asiasta selvää".
Hekin ovat tinkineet kannoistaan prosessin aikana. Alunperin ACTA lähti hyvin jyrkistä tavoitteista, siksi kai se ei halunnutkaan julkisuutta itselleen.
Lisäksi ihmettelen, että jos ACTAn odotettiin palvelevan suurten media- ja lääkeyhtiöiden etuja, miksi jenkit käänsivät sille selkänsä?
että ACTA ei ole hyvästä monien luottamieni asiantuntijoiden toteamisten perusteella.
Asiantuntijoiltakin on lupa odottaa perusteluita. Ainoan Hassilta kuulemani perustelun olen kyseenalaistanut, mutta ehkä Hassi itse vielä selventää asiaa.
Monella ei-henkilöllä on oma agendansa. Teostokin on tekijänoikeuksien asiantuntija, mutta tuskin kukaan pitää sen lausuntoja puolueettomina totuuksina.
Tämä on tätä nykyaikaa, jossa jokaikinen asia on niin monimutkainen, koska sen pitää koskea lähes koko maailmaa ja tarvitsee oman asiantuntijansa. Tämän takia normi-ihminen ei voi tietää asioista kaikkea ja joutuu luottamaan asiantuntijoihinsa.
Eli nettidemokratia onkin lopulta ekspertokratiaa? Kansalaiset päättävät mielipiteensä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella.
Jatkossa on entistä tärkeämpää, että kansalaiset perehtyvät asioihin itse ja käyttävät omaa harkintaansa. Netin ansiosta tämän pitäisi olla aiempaa helpompaa, joten sen tekemättä jättäminen kertoo henkisestä laiskuudesta.
Näinhän esim. yritysjohtokin toimii. Miksi sinä oletat
Yritys ei olekaan demokraattinen järjestelmä.
Muistatko Petteri silloin joskus, kun poliisille kaavailtiin ensimmäisiä telekuunteluvaltuuksia. Silloin joku proffa tokaisi lakonisesti, että ei tämä tähän jää.
Pikku huljaa kansalaisten perusoikeuksia kavennetaan, vaikka perustuslaissa sanotaan että viestinnän suoja on loukkaamaton (lukuunottamatta sitä lapsiensuojelukohtaa).
Nyt annetaan taas lisää: http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisille+esitet%C3%A4%C3%A4n+lis%C3%A4%C3%A4+valtuuksia+rikosten+tutkintaan/a1341463136824
Ei tämä tähänkään jää. Väkivaltakoneiston strategia on kaventaa perusoikeuksia pikkuhiljaa pienillä lainmuutoksilla. Silloin kohde eli kansa ei tajua älämölötä.
miksi lähtökohta on se, että Falkvingen kaltaiset robinhoodit ovat uskottavia hyviksiä ja muut asiantuntijat pahiksia
Voiko olla, että Falkvinget ja "muut" robinhoodit kirjoittavat/esiintyvät tarttuvammin. Ainahan ihmiskunnan historiassa massat ovat siirtyneet joko "altahaastajan" tai hyvän esiintyjän taakse.
Alunperin ACTA lähti hyvin jyrkistä tavoitteista, siksi kai se ei halunnutkaan julkisuutta itselleen. Lisäksi ihmettelen, että jos ACTAn odotettiin palvelevan suurten media- ja lääkeyhtiöiden etuja, miksi jenkit käänsivät sille selkänsä?
Miten tämä nyt yhtäkkiä kääntyi takaisin ACTA:a koskevaksi? Eikös tämä pitänyt olla yleistä keskustelua?
Asiantuntijoiltakin on lupa odottaa perusteluita
No niinhän minä kirjoitinkin. Perusteltuja etc. Mutta nyt täytyy sitten erottaa tietenkin se, että kuinka moni jaksaa edes lukea niitä perusteltuja mielipiteitä?
Ehkä on vain helpompi juosta sen "asiantuntijansa" perässä? Vrt. vaikka "mielenosoitukset" Lähi-Idässä Muhamed-sarjakuvia vastaan? Kuka niistä ihmisistä oli muodostanut asiantuntevan mielipiteen siitä asiasta.
Miksi olettaisimme, että ihmiset netissä olisivat niin erilaisia suhteessa ihmisiin normaalimaailmassa?
Eli nettidemokratia onkin lopulta ekspertokratiaa? Kansalaiset päättävät mielipiteensä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella.
Siihenhän informaatioähky johtaa. Kenelläkään ei ole aikaa ottaa kaikesta selvää, joten joudumme luottamaan niihin jotka ovat ottaneet selvää. Esim. minä en tiedä digikameroista niin paljoa, että osaisin arvioida niitä muuten kuin tutustumalla aiheeseen asiantuntijoiden (kuten sinä tai TM) kirjoittamien asioiden perusteella. Muuten joutuisin luottamaan mainontaan - joka on tottakai jo perusluonteeltaan värittynyttä.
Ehkä tämäkin voi olla ihmisten ajatuksenjuoksun takana. Jonkin asian tekijät, jotka pitävät sen puolta (kuten Actan) koetaan mainostajiksi, jotka "aina" valehtelevat ja saavat ajamansa asian näyttämään paremmalta kuin se onkaan. En tiedä - en ole psykologi =)
Yritys ei olekaan demokraattinen järjestelmä.
Eipä ole ei, mutta ei ole myöskään yksittäisen ihmisen päätöksentekojärjestelmä. Ja siitähän tässä oli kyse - miten yksittäinen ihminen muodostaa päätöksensä ja rupeaa ajamaan "nettidemokratian" jotain asiaa.
Muistatko Petteri silloin joskus, kun poliisille kaavailtiin ensimmäisiä telekuunteluvaltuuksia. Silloin joku proffa tokaisi lakonisesti, että ei tämä tähän jää.
Ei tietenkään, sehän on ollut alusta lähtien selvää.
Kun arkipäivän toiminta siirtyy yhä enemmän sähköiseen maailmaan, poliisin on siirryttävä perässä, ja se vaatii jotain uusia oikeuksia. Esimerkiksi nettihuijauksia, tietomurtoja yms. ei voi selvittää muutoin kuin nettiä seuraamalla.
On kuitenkin oltava tarkkana, ettei oikeuksia laajenneta vain tutkintakustannusten alentamiseksi tai rikoksiin, jotka voidaan selvittää muutakin kautta.
Myönnän että olet varmasti siinä oikeassa, että netin kautta saadaan ihmiset innostumaan asioista ja vastustamaankin. Siinä piile vaara.
Eiköhän Persuilmiökin perustu pitkälti juuri siihen.
Toisaalta ACTA on varmasti niin epäselvä, että se vaatii uuden valmistelun.
Kyllä parlamentin pitää ymmärtää mitä lakeja säätää. Se on heidän tehtävänsä.
Parempi valmistelu ja ehkä purkaminen ymmärrettäviin osiin olisi oikea tapa jos se halutaan voimaan.
Voiko olla, että Falkvinget ja "muut" robinhoodit kirjoittavat/esiintyvät tarttuvammin.
Tietysti. Ja ainahan nuorilla haastajilla on etu puolellaan, siitä juuri robinhood-efekti. Demokratian kannalta tämä on kuitenkin ongelmallista. Populismi on populismia verkossakin, ja vieläpä entistä tehokkaampaa.
Miksi olettaisimme, että ihmiset netissä olisivat niin erilaisia suhteessa ihmisiin normaalimaailmassa?
Niin, sitä minäkin kysyn. Miksi ihmiset tekisivät netissä yhtään sen parempia valintoja kuin reaalimaailmassa? Ei siltä näytä, ja kuitenkin meillä on vahva usko siihen, että juuri netti edistää demokratiaa. Länsimaissa jopa uskotaan, että netti toisi demokratian arabimaihin (ja pöh!).
Rikkidirektiivi on ongelmallinen.
Jospa käännettäisiin valitus voitoksi.
Kehitetään laivatekniikka täällä ja myydään sitten laivat etelään.
Turussa valmistuu juuri kaasulaiva, joka on varmasti tulevaisuutta.
Vielä ACTA:n vastustuksen taustoista.
USA:ssa rahalla saadaan lobattua lainsäädäntöä ja osa kansalaisista ei enään pidä siitä. ACTA vastustuksen taustalla on tämä tekijä.
Kyllä täälläkin korporaatioilla on liikaa valtaa lainsäädännössä. Sitä vain ei ole Suomessa tiedostettu.
Hyvä esimerkki on vakuutuskorvaukset työsairauksissa.
Yksilö ei saa oikeudenmukaista kohtelua kun koko järjestelmä on kummallisesti rakennettu.
Korkein oikeus on jo asiaan herännyt ja ottanut kantaa Hesarissa.
Muutenkin korporaation etu menee Suomessa liian usein yksilön edun edelle.
Asian syvempi pohtiminen on oikeastaan toinen laaja juttu.
Miksi ihmiset tekisivät netissä yhtään sen parempia valintoja kuin reaalimaailmassa? Ei siltä näytä, ja kuitenkin meillä on vahva usko siihen, että juuri netti edistää demokratiaa.
Nomutta =)
Nyt kyllä taisi mennä kaksi asiaa sinulla sekaisin. Hyvien valintojen tekeminen ja demokratia.
Yksi demokratian perusominaisuuksistahan on se, että siinä voidaan tehdä "vääriä" valintoja. Esim. natsithan tulivat aikoinaan valtaan ihan laillisesti vaaleilla. Ja sen takiahan demokratiassa yleensä sitten on suojamekanismeja, jotta valtaanpääsevät eivät voisi olla siellä määrättömiä aikoja ilman kansan tukea.
Ja nettihän nimenomaan mahdollistaa, että kukin voi suoremmin vaikuttaa siihen asiaan jonka kokee tärkeäksi. Kuinka hyvä se taas on demokratialle, voi olla kysymys sinällään.
Voivatko valitut edustajat enää rauhassa tehdä työtään parhaaksi näkemällään tavalla, jos kaikkea tekoja täytyy selitellä sosiaalisessa mediassa. Johtaako tämä sitten jenkkityyliseen demokratiaan, jossa kaikki muu kuin asia-asiat vaikuttavat siihen kuka valitaan.
Tulipa taas rant-moodi päälle. Ihan kuin olisin onnistunut trollaamaan itseni. Hyvät viikonloput! Lähden tästä netin ulottumattomiin =)
ACTA ongelma ainakin omasta vinkkelistä on vaikeaselkoisuus. Seuraavaksi ongelmaksi tuli komission faktat ja myytit tekstit. ACTA tekstissä ei ehkä sanota, että ihmisten internet liikennettä valvotaan, mutta ei siinä sitä kielletäkkään. Tuossa juuri tulee esille tuo, että tuon tekstin voi tulkita monilla tavoin.
Tosin enemmän näistä asioista selvää ottaneena olin jo ennen tätä faktat/myytit tekstiä kiinnittänyt huomiota uuteen versioon IPRED direktiivistä, mittä taas oli noi kaikki hirveydet ja tuon käsittely olisi tullut tai tulee olemaan tämän ACTA käsittelyn jälkeen (ilmeisesti syyskuussa). En tiedä miten pitäisi luottaa komission lausuntoihin joilla on jo juurikin sellasia asioita suunnitelmissa mitä tavalliset ihmiset pelkäävät ja he kumoavat faktat/myytit tekstillään.
Ei ihimiset sinänsä sen kummempia valintoja tee netissä kuin muutenkaan.
Demokratian kannalta netti lisää läpinäkyvyyttä.
Samalla tietty tulee turhanpäiväistäkin tietoa. Juorut leviää entistä nopeammin entistä laajemmalle. Siihen vain pitää oppia.
Läpinäkyvyys on oleellinen osa toimivaa demokratiaa.
Myös hyviä toimittajia tarvitaan edelleen järjestelemään ja analysoimaan valmiiksi tietoa, ettei jokaisen tarvitse lukea läpi kaikkea.
Minäkin tilaan hyviä e-lehtiä itselleni juuri siitä syystä.
----
Niin, sitä minäkin kysyn. Miksi ihmiset tekisivät netissä yhtään sen parempia valintoja kuin reaalimaailmassa? Ei siltä näytä, ja kuitenkin meillä on vahva usko siihen, että juuri netti edistää demokratiaa. Länsimaissa jopa uskotaan, että netti toisi demokratian arabimaihin (ja pöh!).
------------
Ei ihimiset sinänsä sen kummempia valintoja tee netissä kuin muutenkaan.
Demokratian kannalta netti lisää läpinäkyvyyttä.
Samalla tietty tulee turhanpäiväistäkin tietoa. Juorut leviää entistä nopeammin entistä laajemmalle. Siihen vain pitää oppia.
Läpinäkyvyys on oleellinen osa toimivaa demokratiaa.
Myös hyviä toimittajia tarvitaan edelleen järjestelemään ja analysoimaan valmiiksi tietoa, ettei jokaisen tarvitse lukea läpi kaikkea.
Minäkin tilaan hyviä e-lehtiä itselleni juuri siitä syystä.
----
Niin, sitä minäkin kysyn. Miksi ihmiset tekisivät netissä yhtään sen parempia valintoja kuin reaalimaailmassa? Ei siltä näytä, ja kuitenkin meillä on vahva usko siihen, että juuri netti edistää demokratiaa. Länsimaissa jopa uskotaan, että netti toisi demokratian arabimaihin (ja pöh!).
------------
>Ei ihimiset sinänsä sen kummempia
>valintoja tee netissä kuin muutenkaan.
Sitten meidän ei kannata lainkaan haikailla nettidemokratian perään. Netissä ihmisten mielipiteitä on entistä helpompi manipuloida, koska tilaa on rajattomasti, julkista kontrollia ei ole ja ryhmän jäsenet vahvistavat toistensa uskoa.
Tämähän on huono uutinen tulevaisuuden kannalta.
---------
Sitten meidän ei kannata lainkaan haikailla nettidemokratian perään. Netissä ihmisten mielipiteitä on entistä helpompi manipuloida, koska tilaa on rajattomasti, julkista kontrollia ei ole ja ryhmän jäsenet vahvistavat toistensa uskoa.
-------------
Siinä mielessä totta että kaikki voimistuu netissä ja erityisesti marginaalit löytävät samanmielisiä helpommin netissä. Onhan näissä ampumisissakin ollut juuri tätä ilmiötä. Paljon muutakin ikävää löytyy.
Netissä pitäisi olla saman verran kontrollia kuin muutenkin. Ei se ihan villi saisi olla. Johtaahan yhteisten sääntöjen puute vahvempien diktatuuriin reaalimaailmassakin.
Kun netti oli alkuvuosina vain akateemisen maailman käytössä ei sääntöjä juuri tarvittu. Käyttäjillä oli jo omat hyvät käyttäytymistavat aika selkäytimessä. Nyt mukaan on tullut käytännössä kaikenlaiset ryhmät, aina rikollisista lähtien.
Vapaa netti on vielä uusi ilmiö ja eiköhän ne pelisäännöt ja kontrollit synny. Viimeistään erehdysten kautta. Myöskään ihmiset eivät vielä välttämättä ymmärrä mikä on höpöä ja mikä totta.
Niin ja onhan lehtiäkin hyvin eri tasoisia.
Kyllä minä nettiin uskon demokratian vahvistajana, mutta ei pidä heti ensi askelilla tuomita.
Ei akateeminen vapaus myöskään sovi kaikille ihmisryhmille. Valitettavasti näin on.
Niin, demokratia on vaativa hallitusmuoto, joka syntyi antiikin Kreikassa älyllisen eliitin keskusteluista. Tietty älymystön dominanssi on siis elimellinen osa demokratiaa - ja hyvä niin. Mieluummin hienoinen älymystön dominanssi kuin MASSOJEN TYRANNIA.
Nettidemokratian illuusiosta on julkaistu Voima-lehdessä Zygmunt Baumanin artikkeli http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/verkon-viettelys
- Liisa
Tämäkin taitaa korjaantua:
EU:n rikkidirektiivi halutaan uuteen käsittelyyn
Europarlamentaarikkoja kismittävät lyhyt siirtymäaika ja pohjoisille merialueille tulevat moninkertaiset velvoitteet Välimereen verrattuna.
http://yle.fi/uutiset/eun_rikkidirektiivi_halutaan_uuteen_kasittelyyn/6207057
Lähetä kommentti