Edellisen kirjoituksen pohjalta tuli palautteissa esille kysymys siitä, ovatko lehdet alkaneet siteerata aiempaa useammin toistensa uutisia ("asiasta kertoi ensimmäisenä...."), vai onko kilpailijan kreditointi tällä tavalla lehdille epämiellyttävää.
Todelliset paljastukset ja jymy-yllätykset ovat harvinaisia. Edes tutkivalle journalismille ei riitä Watergateja joka vuodeksi -- ja tutkivaan journalismiin yhä harvemmalla medialla riittää resursseja. Jos joku lehti onnistuu paljastamaan iso kuprun, on luonnollista että se uutisoidaan muissakin medioissa ja alkuperäinen taho saa siitä kunnian itselleen.
Nykyään uutiskilpailu on niin kovaa, että varsinkin verkkomediat siteeraavat säännönmukaisesti toisten uutisia. "Asematunnelissa puukotettiin ohikulkijaa. Asiasta kertoi ensimmäisenä uutislehti Vartti." Tämä tuntuu lukijasta kummalliselta. Puukotus on sen luokan tapahtuma, ettei uutiseen ole kenelläkään yksinoikeutta. Lukija odottaisi, että tulipa tieto puukotuksesta mitä kautta tahansa, toimittaja selvittää asiaa suoraan poliisilta ja kirjoittaa oman uutisensa vasta sen jälkeen.
Paperiaikana näin tehtiinkin. Online-maailmassa siihen ei ole aikaa. "Uutinen" pitää kopioida heti omalle sivulle. Seuraavana päivänä sama "uutinen" on painettuna paperilehdessä. Ei ihme, että lukijan mielestä kaikki ei täsmää.
Edellisen kirjoituksen palautteissa anonyymi uutistoimittaja kirjoitti, ettei kilpailevaa lehteä mielellään kreditoida, ja että käytäntö on pysynyt pitkään samana. Omasta mielestäni uutisten lainaaminen on yleistynyt viime vuosina nopeasti. Niinpä tein itse pikaisen kokeilun Hesarin arkistoon. Hakusanalla "kertoi ensimmäisenä" löytyy juttuja seuraavasti:
2000: 1
2001: 4
2002: 7
2003: 1
2004: 11
2005: 10
2006: 10
2007: 69
2008: 149
Vuotta 2009 on eletty 72 päivää ja silti esiintymiä löytyi jo 30. Tasaisen vauhdin taulukolla koko vuoden saldoksi tulisi 152.
En väitä, että lista olisi koko totuus asiasta. Etsintäni pohjana olevat sanat saattoivat esiintyä muussakin tarkoituksessa; toisaalta kaikissa lainauksissa niitä ei ollut. Mutta suunta on selvä: jostain syystä uutisten lainaaminen (tai ainakin niiden kreditointi) näyttää räjähtäneen pari vuotta sitten.
Jos aiheesta on parempia tutkimuksia, kuulisin niistä mielelläni. Ellei ole, niin tässä kenties olisi hyvä tutkimuskohde viestinnän opiskelijoille.
9 kommenttia:
Tuon uutisten 'kopioimisen' mukana tulee muuten myöskin sellainen lieveilmiö, että yhä useammin uutis-ankka ehtii leviämään ympäri koko maailman kaikkiin medioihin, ennen kuin se ehditään korjaamaan. Tämä siksi, ettei kukaan vaivaudu tarkistamaan alkuperäisen lehden uutisen todenmukaisuutta.
Olen muutenkin huomannut, että nykyään esimerkiksi ampparit.com:in otsikkokokoelmaa ei tarvitse päivystää kokopäivää, sillä samat otsikot toistuvat pisin päivää. Eritoten 'katso kuvat' aiheiset otsikot, jotka lähes poikkeuksetta viittaavat joko hollywoodtunaan, egotasticiin tai suniin, voivat toistua päiväkausia..
Totta - pari viikkoa sitten uutislehti Vartti kertoi, että bussikuski oli jäänyt kiinni rattijuoppoudesta. Hesari toisti uutisen.
Vähän myöhemmin Vartti korjasi uutista: poliisin alkometrissa oli ollut jotain vikaa, eikä kuljettajalla ollutkaan promilleja. Tätä korjausta en nähnyt Hesarin uutisoivan.
Tämä on huolestuttavaa siksikin, että Wikipediassa käytetään lähteinä paljon suurimpia paperilehtiä: Iltalehti, HS, Uusisuomi, jne. Esimerkiksi Lex Nokia -artikkeleissa valtaosa lähteistä on noista lehdistä.
Itse olen alkanut arvostamaan yksityishenkilöitä. Erilaiset bloggaajat, youtubettajat ja foorumi-nimimerkit tuottavat tarpeellista näkemyksellistä tietoa nettiin. On paljon mielenkiintoisempaa seurata riippumatonta bloggaajaa, kuin jotain kauppalehden vakiokolumnistia.
Heitä ei oteta edes minnekään Ampparit.comiin. Puhumattakaan että lainattaisiin Wikipediassa.
Millainen voisi olla vahva, netissä toimiva luottamusjärjestelmä.
Tämä on todella yleistä ollut jo pitkään. Olin STT:n leivissä vuosina 2000-luvun alussa ja siellä tuntui, että lähes joka uutinen - varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin - oli tyyppiä, "herra X kertoo Y-lehdelle antamassaan haastattelussa." Ihmettelin käytäntöä jo silloin ja ihmettelen vieläkin, varsinkin kun uutisten kärkevyys oli kyseenalaista. Usein yövuoron jälkeen oli koossa "päivän sitaattiuutiset".
Hesarin jo kuopatussa Uutispöytälaatikko-blogissa käsiteltiin lehden viihteellistymistä ja kreditoimista avoimen ansiokkaasti. Esimerkiksi näissä:
http://blogit.hs.fi/online/bongaa-paris/
http://blogit.hs.fi/online/kenen-uutinen-se-nyt-olikaan/
Niin,minulle on aika usein tullut päinvastainen kuva,että sähköinen media seuraisi paperista,ainakin tähän tv-uutisten tyyliin:
"Tämän aamun Helsingin Sanomat kertoo että .." ;-)
Mitä olet mieltä tälläisestä hinnoittelulla syrjimisestä?
http://turpa.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/26/langallisesta-valosta-langattomaan-pimeyteen/
No, eipä tuohon voi paljon sanoa. Sonera on liikeyritys, eikä lankalinjojen ylläpito pelkkään laajakaistaan ole taloudellisesti kannattavaa, kun puheluasiakkaat ovat siirtyneet kännyköihin.
Maantieteelle emme voi mitään, sanoi jo muinoin Paasikivi. Suomi on iso ja harvaan asuttu maa, eikä edes langatonta laajakaistaa ole helppo saada toimimaan kaikkialla valtakunnan alueella.
Viime syksynä hyväksytty strategia tuoda 100 megan laajakaista enintään 2 km:n päähän kotitalouksista herättää kuitenkin toiveita paremmasta alueellisesta tasa-arvosta. Hinnoista strategia ei tosin puhu mitään.
Minusta tuota fraasia pitäisi muuttaa muodosta "asiasta kertoi ensimmäisenä" muotoon "asiasta kertoi", sillä vallan monesti uutista "lainaavalla" ei ole mitään keinoja sen varmistamiseksi, kuka asiasta todella kertoi ensimmäisenä.
Turha sana, joka muuttaa monesti krediitin jopa valheelliseksi. Eikö vain riittäisi että kertoisi, keneltä itse sen uutisen kävi pöllimässä?
Lähetä kommentti