tiistai 3. helmikuuta 2009

Urkintalaki ja yhteisötilaajan oikeudet

Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa esitettiin virheellisiä väitteitä yhteisötilaajien oikeuksista sekä omasta asemastani. En ole valtion enkä ministeriön bulvaani; vuosi sitten näihin aikoihin vastustin äänekkäästi muka lapsipornon torjumiseksi luotua suodatustekniikkaa. En ole myöskään populisti -- olisi helppo seurata trendiä ja yhtyä pelottelijoiden kuoroon, mutta kunnes joku osoittaa miksi niin pitäisi tehdä, muodostan kantani mieluummin itse.

Urkintalaista näyttää olevan vallalla paljon vääriä käsityksiä ja luuloja. Harva on yrittänytkään ymmärtää, mitä pykälissä oikeasti sanotaan. Netin (ja näköjään myös lehdistön) kautta uskomukset ja pelot leviävät sitäkin tehokkaammin.

Jos lakia pitäisi jostain arvostella, niin se on juuri tämä: teksti on monen kompromissin ja pitkän valmistelun jäljiltä niin mutkikas ja vaikeaselkoinen, että sitä on vaikea ymmärtää ilman juristin koulutusta. Moni arvostelija on lukenut vain hallituksen esityksen ensimmäiset kappaleet ("pääasiallinen sisältö") ja tehnyt niistä omat johtopäätöksensä. Silloin kun on kyse lakitekstistä, se ei riitä. Myös itse pykälät on käytävä läpi.

Itse olen insinööri, en juristi. Olen kuitenkin seurannut tämän lain valmistelua alusta lähtien, ja jo vähän aiemminkin. Alan yleiseen problematiikkaan olen perehtynyt vuodesta 2002 lähtien, kun ensimmäisen, syksyllä 2004 voimaan tulleen lain valmistelua aloiteltiin. Lisäksi olen keskustellut asiasta juristien ja ministeriön edustajien kanssa. Silti kyse on omasta tulkinnastani, jonka en väitäkään olevan ainut ja oikea. Jos laki hyväksytään, vasta oikeuden päätökset näyttävät, millaiseksi oikeuskäytäntö ja lain soveltaminen viime kädessä muodostuu.

Urkintalaki sisältää kaksi isoa kokonaisuutta ja joukon pieniä muutoksia. Ensimmäinen iso osuus liittyy yrityssalaisuuksien suojaamiseen. Sitä olen käsitellyt toisessa kirjoituksessa, joten keskityn tässä vain toiseen kiistanalaiseen asiaan: yhteisötilaajan valvontaoikeuteen epäillyissä väärinkäytöstapauksissa.

Yhteisötilaaja tarkoittaa tahoa, joka vastaa omien työntekijöiden, asukkaiden, opiskelijoiden tms. käyttämän tietoliikenneverkon toiminnasta. Yritykset, koulut, kirjastot ja taloyhtiöt (sikäli kun näillä on oma verkko) kuuluvat lain piiriin.

Väärinkäytösvalvonnasta säädetään lain 13. pykälässä. Nykyisin voimassa olevassa vuoden 2004 laissa tämä kohta sisältää vain yhden tekstikappaleen. Uudessa laissa alkuperäistä pykälää on rajattu niin, että se koskee vain teleoperaattoreita. Muita yhteisötilaajia varten on tarkoitettu pykälät 13a, 13b, 13c... 13j, joissa riittää tekstiä ja pitkiä lauseita. Tärkeintä on ymmärtää lainsäätäjän tavoite, joka ei suinkaan ole urkinnan mahdollistaminen, vaan tietoturvan ja tietosuojan turvaaminen. Huomaa myös, että kohdat 13a-13j muodostavat kokonaisuuden, eikä pykäliä voi lukea saati tulkita yksittäin.

Avainkohta on 13a-pykälän määrittely siitä, mikä on ohjeen vastaista käyttöä: laitteen,
ohjelman tai palvelun asentaminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon taikka muu näihin rinnastuva viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö...


Eli jos verkkoon asennetaan laite, ohjelma tai palvelu, tai verkkoa käytetään näihin rinnastuvalla tavalla, siihen voidaan puuttua kunhan (teksti jatkuu) se on käytöstä laadittujen 13 b §:n 3 momentissa tarkoitettujen ohjeiden vastaista.

Jos siis yhteisötilaaja on ohjeissa kieltänyt tietynlaisten laitteiden, ohjelmien tai palvelujen asentamisen verkkoon, tähän toimintaan voidaan puuttua. Nykylain nojalla puuttuminen ei ole mahdollista. Kyse voi olla esimerkiksi tapauksesta (mikä mainitaan hallituksen esityksen perusteluissa) jossa työntekijä pyörittää omaa bisnestä yrityksen verkkoon perustamallaan palvelimella. Toinen, itse keksimäni esimerkki on luvattoman wlan-tukiaseman perustaminen yrityksen sisäverkkoon.

Huomaa, että lainauksessa viitattiin pykälän kolmanteen momenttiin, jota ei 13 b-pykälästä löydy. Lakiteksti on tosiaan tarkoitettu juristeille, ei maallikoille! Juristit tietävät, että ko. kohta tarkoittaa 13 b-pykälän viimeistä kappaletta: Yhteisötilaajan on 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen väärinkäytösten ehkäisemiseksi annettava kirjalliset ohjeet viestintäverkon tai viestintäpalvelun käyttäjälle. Jotta siis luvattomaan palvelimeen tai tukiasemaan voitaisiin puuttua, asiasta on oltava etukäteen laaditut kirjalliset ohjeet. Näin kielto ei voi tulla kenellekään yllätyksenä.

But wait, there is more! Pelkkä ohje ja havainto luvattomasta toiminnasta eivät vielä riitä, sillä 13 d-pykälässä on lisäehto: 1) tapahtuma tai teko todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Ohjeen vastaiseen luvattomaan toimintaan voi puuttua vain, mikäli sen uskotaan aiheuttavan merkittävää haittaa tai vahinkoa.

Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut varmistaa, että yhteisötilaaja voi selvittää omassa verkossaan havaitut, muita käyttäjiä haittaavat tai merkittävää vahinkoa aiheuttavat toimet. Tällainen toiminta ei ole urkintaa vaan käyttäjien oman edun turvaamista.

Mutta voiko yritys tai taloyhtiö kuitenkin kieltää käynnin pornosivuilla, verkkopankissa tai Skype-puhelujen käytön, ja vedota ohjeen vastaiseen toimintaan tekijän selvittämiseksi? Ei voi, koska ne eivät täytä lain ehtoja. Tai täsmällisemmin: toki yritys voi nämä kieltää, mutta uusi laki ei anna oikeuksia kieltojen valvomiseen eikä toimintaan puuttumiseen. Kiellot ovat nykyisinkin sallittuja, ja monen yrityksen palomuurissa pääsy viihdesivuille on estetty. Lain mukaan estoja saa olla, mutta yrityksiä sivuille pääsyyn ei saa seurata.

Jos tällaisia estoja on, tai jos yritys laatii ohjeita verkon sallitusta ja kielletystä käytöstä, ne on esiteltävä avoimesti yt-lain periaatteiden mukaisesti. Mitään salaista valvontaa tai salaisia estolistoja ei voi olla.

Lisäksi edellä kuvattujen pykälien soveltaminen edellyttää kaikilta yhteisötilaajilta maksullista ennakkoilmoitusta tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä vuosi-ilmoitusten tekemistä, vaikka mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ongelmien selvittelyyn laki velvoittaa käyttämään ensisijaisesti muita keinoja; tunnistetiedot ovat listalla vasta viimeisenä. Tarkemmin näistä lisäedellytyksistä voi lukea EFFIn sivulla olevasta ministeri Lindénin vastauksesta.

Jokainen voi itse päätellä, kuinka vaarallinen uusi laki on. Toivon myös urkintalain vastaisen adressin allekirjoittajilta perusteltua palautetta siitä, millä tavalla tämä "järjetön" lakiehdotus rikkoo oikeusvaltion periaatteita vastaan ja millaisia "leväperäisiä valtuuksia" se antaa yrityksille. Mielellään omin sanoin, eikä lehdistä linkitetyin uutisin.

Vaikka asia on mutkikas, siitä pitäisi pystyä keskustelemaan faktapohjalta.

23 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Petteri! On hienoa, että keski-ikäiset aktivoituvat ja ajavat tärkeäksi kokemiaan asioita. Huomaan kirjoituksistasi että koet urkintalaki-asian itsellesi tärkeäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Huh, ei tuota voi enää ilmaista kuin taiteellisesti:

Tässä maassa rakennetaan pelkkää kuorta. On ollut niiiiiin paljon täkeitä asioita jotka on sivuutettu.

Toivottavasti 'Lojban'-kielestä tulee apu näihin juttuihin.

Anonyymi kirjoitti...

Asiahan ei minulle kuulu, mutta oletko koskaan kouluttanut tai konsultoinut nokialaisia?

Ville Oksanen kirjoitti...

Kuten tiedät, "merkittävää haittaa" ei ole määritelty tyhjentävästi esityksessä. Esimerkkisi mukaista aikuisviihdesivuilla vierailua voitaisiin kyllä ihan lain mukaan tarkkailla, jos se on käyttöehdoissa kielletty, koska tästä voi aiheutua merkittävää verkkoliikenteen lisääntymistä (live HD-stream vie kaistaa) ja mahdollisia tietoturvariskejä (haittaohjelmat on ko. sivuilla enemmän sääntö kuin poikkeus...)

Mitä tulee "eihän kansanedustajat voi" - argumenttiin: Tämä pitäisi kyllä paikkansa, jos heillä olisi ollut täsmälliset tiedot esityksen sisällöstä. Varsinkaan PeV:issä ei kuitenkaan käsitelty käytännössä lainkaan yhteisötilaaja-kohtaa työnantajien oikeuksien viedessä kaiken huomion. LiV:issä allakirjoittanut taisi olla ainoa asiantuntija, joka nostia aihetta edes osittain esiin.

Ja kyllä, lakiesityksen ehkä se pahin ongelma on, että siitä voidaan lukea mitä halutaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kuten tiedät, "merkittävää haittaa" ei ole määritelty tyhjentävästi esityksessä.

Voisiko sen määritellä jotenkin tarkemmin? Mielestäni on hyvä, että pykälien soveltamisessa on tällainen lisäehto. Se kuitenkin kertoo, ettei yhteisötilaaja voi puuttua liikenteeseen ilman hyvää perustetta.

koska tästä voi aiheutua merkittävää verkkoliikenteen lisääntymistä (live HD-stream vie kaistaa)

Silloin ei enää ole kyse aikuisviihdesivulla käymisestä vaan pornovideoiden katselusta. Jos HD-striimi vie niin paljon kaistaa, että se hidastaa muiden normaalia nettikäyttöä (esim. taloyhtiö), siihen puuttuminen on nähdäkseni kohtuullista muita kohtaan.

Kansanedustajilla - varsinkin niillä, jotka siitä julkisesti kirjoittavat - on kaikki mahdollisuudet saada tietoa ennen kuin painavat nappia. Ellei tähän tiedonhankintaan voi luottaa, on äänestänyt väärää henkilöä.

Hyvä että otit yhteisötilaajat esille LiV:ssä, minä en sitä tehnyt, eikä varmaan moni muukaan kuultavana olleista. Mutta onko siinä kohdassa oikeasti korjattavaa?

Keskustelijoiden ja urkintalakia vastaan marssimaan lähtevien oma tietämyksen heikkous kummastuttaa. Facebook-ryhmässä näkee monia kommentteja, joissa pelätään nimenomaan taloyhtiön sähköpostiurkintaa ja tyrmätään laki tällä perusteella. Kukaan ei ilmeisesti vaivaudu ko. ryhmässä kertomaan, miten asia todellisuudessa on? Marssivatko ihmiset siis väärän asian puolesta?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hyvä Petteri! On hienoa, että keski-ikäiset aktivoituvat ja ajavat tärkeäksi kokemiaan asioita.

Jess! Kyllä meissäkin on vielä virtaa jäljellä, emmekä mekään aina halua vaikuttaa puolueiden kautta. Mutta harvoin me enää masinoimme mielenosoituksia tai tv-kampanjoita, yleensä se jää tällaiseen kevyeeseen blogikirjoitteluun :-)

Anonyymi kirjoitti...

Tässä ei edelleenkään ole päällimmäisenä ongelmana lain solvellettavuus vaan se että se on VASTOIN PERUSTUSLAKIA. Siinä on se ongelma, siksi olen allekirjoittanut ja siksi toivon muidenkin allekirjoittavan tuon vetoomuksen. Jos hallitus haluaa lain säätää, tulee se säätää 5/6 enemmistöllä kuten asiaan kuuluu. 8 oikeustieteen professoria 8:sta katsoi asian näin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tässä ei edelleenkään ole päällimmäisenä ongelmana lain solvellettavuus vaan se että se on VASTOIN PERUSTUSLAKIA.

En osaa kommentoida professorien lausuntoja, koska en ole lukenut niitä. Olen nähnyt vain lehtien otsikoita aiheesta.

Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka tuntevat käytännön ja lainsäädäntötyön paremmin kuin me. Jos lakimuutos todellakin on perustuslain vastainen, he varmasti puuttuvat asiaan. En olisi niin huolissani kansanedustajista, että lähtisin neuvomaan heitä työssään. He eivät ehkä ymmärrä paljoakaan itse asiasta, mutta prosessin he tuntevat satavarmasti.

Perustuslakivaliokunta ei edellyttänyt perustuslain säätämisjärjestystä. Vuonna 2005 se vaati omassa käsittelyssään muutoksia valmisteilla olleeseen tekijänoikeuslakiin, koska piti mm. omaan käyttöön kopioinnin rajoittamista perusoikeuksiin puuttumisena. Sivistysvaliokunta ei toteuttanut vaadituista muutoksista kuin osan; silti eduskunta hyväksyi lain selvin numeroin.

Anonyymi kirjoitti...

"En osaa kommentoida professorien lausuntoja, koska en ole lukenut niitä. Olen nähnyt vain lehtien otsikoita aiheesta.

Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka tuntevat käytännön ja lainsäädäntötyön paremmin kuin me. Jos lakimuutos todellakin on perustuslain vastainen, he varmasti puuttuvat asiaan. En olisi niin huolissani kansanedustajista, että lähtisin neuvomaan heitä työssään. He eivät ehkä ymmärrä paljoakaan itse asiasta, mutta prosessin he tuntevat satavarmasti."


Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi lausunnot lakiesityksestä kahdeksalta oikeustieteen professorilta. Professorit tyrmäsivät lain perustuslain vastaisena ja arvostelivat ankarasti sen sisältöä. Siitä huolimatta perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti, että lakiehdotus voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Mielenkiintoinen lainsäätämisprosessi, todella! Luultavasti laki edellyttää, että asiantuntijoita on kuultava, mutta ei edellytä, että heitä olisi kuunneltava.

Anonyymi kirjoitti...

Euroopan Unionille on nyt lähetetty ensimmäinen kirje tästä aiheesta. Toivon, että joku muukin jaksaisi aktivoitua keskustelun herättämiseksi.

Käänsin myös Suomen median uutisointeja englanniksi, esimerkkinä Nokian ultimatumit.

Me tarvitsemme hallituksen johon voimme luottaa. Miten on mahdollista, että vaikka jaksoimme vuosia hokea "Kepu pettää aina", olemme jälleen tässä tilanteessa?

Vaikka ajan hengen mukaisesti voisimme varmaan lisätä listalle myös Kokoomuksen.

Tästälähtien en äänestä kun punaisia puolueita. Ja mikäli tällainen laki menee läpi, irtisanoudun.

En anna työnantajalleni perusoikeuksiani rikkovia oikeuksia vapaaehtoisesti. Seuraavan kerran haen työtä, kun hallitus ollaan saatu vaihdettua ja tämä mielipuolinen laki poistettua.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Euroopan Unionille on nyt lähetetty ensimmäinen kirje tästä aiheesta. Toivon, että joku muukin jaksaisi aktivoitua keskustelun herättämiseksi.

Täsmennä vähän, mikä ärsyttää. Tämän kirjoituksen aihe (yhteisötilaajan oikeudet) vai suurille yrityksille kaavailtu oikeus yritys selvittää sähköpostilla tehtäviä tietovuotoja? Uskotko, että muissa EU-maissa yrityksillä ei ole vastaavaa oikeutta?

Anonyymi kirjoitti...

En oikeastaan usko, että Nokia on tästä laista mitenkään huolissaan. Jos sen tarvitsee avata maileja, niin siirretään yrityksen sähköpostipalvelimen liikennettä johonkin toiseen maahan, jossa on sopivampi lainsäädäntö. Sähköpostin lukemisesta kiinnijääminen on halvempaa kuin niiden yrityssalaisuuksien menettäminen.

Sen sijaan olen mietiskellyt, että jos tämä laki on hämärä tavalliselle kansalaiselle, niin miten ihmeessä pienemmän yrityksen tai yhteisön verkkotukihenkilö ymmärtäisi sitä yhtään sen paremmin?

Onko ensimmäisen väärinkäytösoikeudenkäynnin selitys: "Mutta lakihan antoi luvan".

Lakitekstin heikko selkeys ja "kansanomaisuus" on ollut jo tekijänoikeuslain puolella suurempi ongelma kuin itse asia.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos sen tarvitsee avata maileja, niin siirretään yrityksen sähköpostipalvelimen liikennettä johonkin toiseen maahan, jossa on sopivampi lainsäädäntö.

Suomalaisten käyttäjien postipalvelimen siirto ulkomaille ei riitä, koska heidän viestiensä lukeminen olisi edelleen laitonta (joskin ulkomaisten tekijöiden rankaiseminen olisi tietenkin hankalaa). Sen sijaan uuden tutkimusosaston perustaminen johonkin toiseen maahan poistaisi ongelman. Ymmärtääkseni juuri tätä on joissain piireissä tulkittu Nokian uhkailuna.

Uusi lakiteksti on monimutkainen, mutta jos laki hyväksytään, tietosuojavaltuutetun toimisto ja etujärjestöt tuottavat selkokielistä materiaalia yrityksille.

Suurempi ongelma on mielestäni siinä, että pk-yrityksissä ei nykyisiäkään tietosuojasäädöksiä joko tunneta tai niistä piitata. Isot, Nokian kaltaiset yritykset eivät ole mikään ongelma - pk-yritykset ovat.

Anonyymi kirjoitti...

Petterin kannalle löytyy myös ymmärtäjiä:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/49029-lex-nokiasta-turha-jankuttaa

Tuulikki Ukkola:
- On tässä tärkeämpiäkin asioita kuin yksi Lex Nokia. Maa on talouskriisissä ja ajautumassa lamaan ja sitten pitäisi tällaista jankuttaa, Ukkola tuhahtaa.
- En ole täysin vakuuttunut lain tarpeellisuudesta, mutta jos sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus, niin kai se sitten on tarpeellinen.

Suvi Linden:
-Ei tätä laisinkaan ole totaalisesti tyrmätty, kuten julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, Lindén huomauttaa
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/02/794519

Effin nuori Mikael Storsjö (s. 22. joulukuuta 1957) on sitten vähän eri mieltä:

-Nokiankin pitäisi katsoa omaa rekrytointiprosessiaan, jos todellakin on näin, että taloon tulee sellaisia ääliöitä jotka vuotavat yrityssalaisuuksia työpaikkansa sähköpostin kautta. Eihän tämä ole realismia, Storsjö kritisoi
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/02/794493

Petteri Järvinen kirjoitti...

-Nokiankin pitäisi katsoa omaa rekrytointiprosessiaan, jos todellakin on näin, että taloon tulee sellaisia ääliöitä jotka vuotavat yrityssalaisuuksia työpaikkansa sähköpostin kautta.

Aika erikoinen kommentti. Miten pystyt henkilöitä palkatessasi varmistamaan, kuka heistä on "ääliö" ja kuka ei? Jos jollain olisi tällainen keino, rekrytointifirmat maksaisivat siitä itsensä kipeäksi.

Anonyymi kirjoitti...

Puutun tuohon "merkittävän" määritelmään, eli minulle ylläpitäjänä on merkittävää jos jokin poikkeaa aiemmasta, ns. tavallisesta.

Jos kirjoittelisin nuita sääntöjä, laittaisin ympäripyöreästi että merkittävän määritelmä on tapahtumasta riippuva, ennalta-arvaamaton tilanne verkossa, joka pitää erikseen tutkia.

Näin saamme helposti syyn tutkia mitä tahansa.

Merkittävän tapahtuman ei edes tarvitse olla lähtöisin verkon sisäiseltä käyttäjältä, koska ulkoapäin tulee yrityksiä joiden perusteella voidaan tutkia aiheuttaako se omaan verkkoon jotain.

--

Jos taloyhtiö saa puuttua HD-striimin viemään kaistaan, tarkoittaa se että on määriteltävä hyväksyttävä siirrettävä bittimäärä sekuntia kohden.

Nykyisellään jos operaattorilta ostaa kaistaa, saa mitä tilaa JA OIKEUDEN käyttää koko kaista 24/7 jos niin haluaa.

Ei siis ole perusteltavissa että käyttäjä aiheuttaa verkkoyhteyden käytöllä merkittävää haittaa jos hän maksaa siitä ja käyttää kaistaa sopimuksen mukaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nykyisellään jos operaattorilta ostaa kaistaa, saa mitä tilaa JA OIKEUDEN käyttää koko kaista 24/7 jos niin haluaa.

Ei siis ole perusteltavissa että käyttäjä aiheuttaa verkkoyhteyden käytöllä merkittävää haittaa jos hän maksaa siitä ja käyttää kaistaa sopimuksen mukaan.


Tämä oli vain oma arveluni. Joka tapauksessa puuttumisoikeus edellyttää tekoa, joka on kielletty ohjeissa.

Sinänsä kovin ikävää, jos yksi taloyhtiön asukas rohmuaa kaiken kaistan itselleen. Kaikki kuitenkin maksavat yhteydestä saman verran. Toivoisin, että operaattorin roolissa toimivat taloyhtiöt huomioisivat asian omissa sopimuksissaan.

Anonyymi kirjoitti...

Joka tapauksessa puuttumisoikeus edellyttää tekoa, joka on kielletty ohjeissa.

Onko tuossa mitään ristiriitaa tämän kanssa:

Lakiesityksen mukaan tarkkailu voidaan aloittaa ilman, että olisi syytä epäillä yrityssalaisuuksien vuotamista.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Onko tuossa mitään ristiriitaa tämän kanssa:

Lakiesityksen mukaan tarkkailu voidaan aloittaa ilman, että olisi syytä epäillä yrityssalaisuuksien vuotamista.


Ei, koska kyse on eri asioista.

Tietysti voidaan leikkiä sanoilla ja ajatella, että salaisuuksien vuotaminen on kielletty työsopimuksessa.

(Vain merkittävillä yrityksillä ei voi olla lain tarkoittamia yrityssalaisuuksia, vaikka esim. aamun Helsingin Sanomien uutinen eilisestä mielenosoituksesta väitti muuta).

Anonyymi kirjoitti...

Ville Oksanen haluaa laajentaa Lex Nokiaa. Tietokone-lehden blogista:

Liikesalaisuuksien vuotamisesta ei juuri Suomessa ole tullut tuomioita. Sen sijaan paljon yleisempi ongelma tuntuu IT-sektorilla olevan erilaiset pörssivedätykset, jotka käytännössä aina tapahtuvat yrityksen tietojärjestelmää käyttämällä. Siksi ensimmäisen lisättävän kohteen tulisi olla rikoslain 51. luvun mukaiset arvopaperimarkkinarikokset (sisäpiiritiedon väärinkäyttö, kurssin vääristäminen ja arvopaperimarkkinoita koskeva tiedotusrikos). Tämä muutos olisi omiaan vahvistamaan sijoittajien asemaa, mikä ei ole kai erityisen pahasta nykyisessä markkinamyllerryksessä?

Anonyymi kirjoitti...

Näinkö äsken väärin? Näytti ihan siltä kuin TV1:ltä olisi tullut urkintalain vastainen tietoisku. Pe 6.2.2009 klo 19:55. Siitä olen aivan varma että jonkinlaisen vessajutun, jossa oli valvontakameroita ja maininta että sellaiset kamerat ovat laittomia, jälkeen ruudulla vilahti mustalla taustalla valkea teksti Lex Nokiasta. En ehtinyt havaita mihin ohjelmaan se olisi liittynyt.

Terv. Anna-Liisa

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa että joku osaa käsitellä tätä asiaa analyyttisesti ja järkevästi. Esim tuo sinun kirjoitus argumentoi tätä lakiehdotusti ehkäpä hieman paremmin kuin nämä yleisimmät kommentit - "laki on paska".

Anonyymi kirjoitti...

Petteri-sedällä taitaa olla pahoja ongelmia luetun ymmärtämisessä, kun näyttää, että puolet lakitekstistä on jäänyt huomaamatta.

Verkkoon ei tarvitse asentaa kiellettyjä laitteita vaan kiellettyä käyttöä on kielletyn laitteen käyttö tai 13 b pykälän 3 momentin tarkoittamien ohjeiden vastainen käyttö, eli suomeksi sanottuna käyttöehtojen vastainen käyttö. Käyttöehtojen vastainen käyttö voi olla ihan mitä tahansa, ja kaikki käyttöehtojen vastainen käyttö on omiaan aiheuttamaan haittaa; eihän sitä muuten ehdoissa kiellettäisi.

Nykyisen lain 13. pykälästä unohtui sedällä mainita semmoinen pikkujuttu, kuin esitutkintaan saattamiseksi. Lakiehdotus antaa täydet vapaudet selvittää rikkomus ja suorittaa rangaistus ilman virkavaltaa. Ennen tällaista toimintaa on kutsuttu sakinhivutukseksi.

Viitsisit setä lukea, niin ei tarvitsisi valehdella niin paljon :(