lauantai 10. marraskuuta 2012

Mitä maksaa WLAN-yhteys lentokentillä?

Lentomatkustaja tarvitsee lähes välttämättä nettiyhteyttä, sillä tietojen tarkistaminen, lentolipun hakeminen sähköpostilaatikosta ja check-in lennolle on helpointa tehdä omalla tietokoneella tai älypuhelimella.

Olisi luonnollista, että jokaisella lentokentällä olisi tätä varten ilmainen WLAN eli Wi-Fi. Mutta vielä mitä: useimmilla kentillä yhteydestä saa maksaa kalliisti, eikä sen toiminta siltikään ole varmaa.

Olen seurannut WLAN-verkkoja jo usean vuoden ajan. Jaan yhteydet kolmeen kategoriaan (huom. osa kuvista on parin vuoden takaa, joten tilanne voi olla muuttunut).

1. Täysin ilmaiset

Ilmainen WLAN löytyy kaikilta Suomen kentiltä sekä Madeiralta, Reykjavikistä, Dubaista ja Budapestistä. Amerikan isoista kentistä ilmainen verkko on ainakin Las Vegasissa ja San Franciscossa, jossa yhteyden tarjoaa Ameican Express. Tosin jälkimmäinen verkko oli niin ruuhkainen, että siihen pääseminen vaati lukuisia yrityksiä ja silti yhteys katkeili välillä.

Las Vegasin kenttä on yksi harvoista, joilla on ilmainen WLAN.
San Franciscon kentällä tökkivän yhteyden tarjoaa American Express -luottokorttiyhtiö.
Jos tiedät muita ilmaisen WLANin tarjoavia kenttiä, lähetä tietoa. Eikö kukaan ole tosiaan koonnut listaa eri lentokenttien WLAN-verkoista ja niiden hinnoista?

2. Täysin maksulliset

Valitettavan monella kentällä WLAN-yhteydestä saa maksaa kalliisti  Madridissa viidellä eurolla saa puoli tuntia:


Brysselissä samasta ajasta peritään kuusi euroa:


Miamissa hinta on viisi taalaa:


Chicagossa on turvauduttava Boingon palveluihin, mutta hintataso on sama:


Münchenissä oli tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa: tunti 8 eurolla tai 30 päivää 29 eurolla. Jos haluaa käyttää kolme tuntia, pitää maksaa 24 euroa. Huh!

3. Ilmaiseksi rajoitetun ajan

Uutena ovat tulleet verkot, joita voi käyttää ilmaiseksi -- mutta vain rajoitetun ajan. Se riittää lentolipun hakuun, mutta jos haluaa lukea uutisia tai tappaa aikaa netissä, pitää maksaa.

Nassaun kentällä on sekä maksullinen että ilmainen vaihtoehto, jälkimmäinen antaa kokonaisen tunnin:


Myös Oslon Gardemoenissa saa tunnin:


Frankfurtissa ilmaista aikaa on 30 minuuttia. Amsterdamin Schipholissa saa peräti kaksi kertaa 30 minuuttia:


... mutta kuten palvelu itsekin kertoo, yhteys voi olla liian ruuhkainen käytettäväksi:


Pohjat vetää Charles de Gaulle Pariisissa: ilmaisuutta ruhtinaalliset 15 minuuttia. Siinä ehtii nipin napin ladata viestit omaan koneeseen, mutta niihin vastaamisen tai webmail-käytön saa unohtaa.


Valitettavasti nämäkään systeemit eivät aina toimi odotetusti. Arlandan kenttä lupaa peräti kolmen tunnin käyttöajan, mutta pisti silti yhteyden poikki jo puolen tunnin jälkeen. No, ilmaisasiakas ei voi valittaa siitäkään.


Ilmaista aikaa voi maksimoida pitämällä mukana useaa puhelinta. SMS:llä tuleva koodi on liittymä-, ei laitekohtainen. Lunastamalla koodin eri puhelimista voi samalla tietokoneella tai tabletilla surffata pidempään. Tarvittaessa voi hyödyntää puolison, lapsen tai työkaverin puhelinta. Eikä sen tarvitse olla älymallia.

Valitettavasti tilanne lentokentillä ei taida ainakaan helpottua lähitulevaisuudessa. Mobiilikäyttäjät kuormittavat verkkoa yhä enemmän, eikä kenelläkään ole halua maksaa surffaajien kustannuksia. Ilmaista lounasta ei ole -- ei edes nettisurffailussa.

---

Lisätty jälkikäteen käyttäjien lähettämiä ilmoituksia ilmaisista lentokenttäverkoista:  New Orleans (Louis Armstrong), Kööpenhamina (vaatii rekisteröitymisen?), Riika, Orlando, Wien, Phoenix (Sky Harbour).

Toisessa blogikirjoituksessa havaintoja muista WLAN-yhteyksistä ja niiden hinnoista

44 kommenttia:

Jouni Laurila kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Petteri Järvinen kirjoitti...

Suomessa asiat OVAT hyvin: ilmainen WLAN joka kentällä, rajoituksetta. Tiedä sitten, oliko Tallinnan kenttä tosiaan ensimmäinen - Vantaan yhteys on toiminut ainakin pari vuotta, joillakin maakuntakentillä kauemminkin.

Jouni Laurila kirjoitti...

Murheellisen sekava tilanne.

Etelänaapurissa asiat hyvin.

Olen kerran sieltä lentänyt Easyjetillä ja käyttänyt Wifiä.

Miksi ei täällä nimi ole Nokia Wifi??

WiFi internet connection and Skype video booth - FREE OF CHARGE!

Tallinn Airport is the first airport in the whole world, providing FREE OF CHARGE Wifi internet connection all over the passenger terminal.

Come and enjoy!

http://www.tallinn-airport.ee/eng/services/wifi

Jouni Laurila kirjoitti...

En tiedä mikä on ollut ensimmäinen mutta lensin muutama vuosi sitten ja silloin oli. En muista oliko vielä silloin Suomessa, ehkä ei.

Anonyymi kirjoitti...

Kööpenhaminan Kastrupissa on ilmainen wifi, toimii kuten Helsinki-Vantaalla.
Tanskan S-junissa myös wifi jota en saanut toimimaan kun se olisi vaatinut varmistuksen sivulla joka ei koskaan latautunut. VR:n Intercity-junissahan on myös ilmainen wifi ilman mitään tunnistuksia.

Pere kirjoitti...

Helsinki-Vantaan kaupallinen (mainosrahoitewinen) wi-fi toimii loistavasti, eikä rajoituksia ole (jos katkeaa jonkin ajan kuluttua niin voi logata sisään uudestaan)

Anonyymi kirjoitti...

Singaporen Changi-kentällä on ainakin ilmainen WLAN (1 Mbps) (http://www.changiairport.com/at-changi/internet-and-business-services/internet-access)
Samoin Torontossa Pearson International -kentällä (http://www.torontopearson.com/en/shopdinerelax/free-wifi/#)
Lisäksi Frankfurtissa on 30 min ilmaisaika.

enduzzer kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
enduzzer kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
enduzzer kirjoitti...

Bangkokin Suvarnabhumin lentoaseman kansainvälisellä puolella pitäisi tämän mukaan olla ilmainen WIFI. En ole koskaan kokeillut, sillä aina on ollut mukana oma paikallinen prepaid-mokkula.

http://www.airportsuvarnabhumi.com/suvarnabhumi-airport-launches-free-wi-fi-internet-service/

Tämän mukaan yhteys toimii vain 15 minuuttia.

http://www.suvarnabhumiairport.com/service_free_en.php

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa testata kansainvälisien riistoyritysten verkkoja. Ainakin emsiidounalds ja pitsahat noita tarjoavat lentoasemillakin. Verkojen teho on rajoitettu, joten pitää melkein mennä viereen tai asiakaspaikalle.

Kari Lempiäinen kirjoitti...

Riiassa on ilmainen WLAN

Anonyymi kirjoitti...

Ilmainen wifi on yksi asioissa joissa lentokenttien ei todellakaan kannata säästää.

Se on nimittäin yksi helpoimmista asioista jonka kuntoon laittamalla voisi nostaa suhteellisen vähäisellä panostuksella kentän imagoa ja asiakastyytyväisyyttä hurjasti. Matkustajat olisivat paljon vähemmän ärtyneitä lentojen viivästymiseen, kun heillä on jotakin tekemistä kentällä odotellessa, oli se sitten töihin tai muuten vain viihteeseen liittyvää.

Muita vastaavia huomattavasti asiakastyytyväisyyteen vähäisellä panostuksella vaikuttavia asioita:

- Paljon pistorasioita matkustajille!
- Siistit WC:t. On käsittämätöntä miten lentokentät pihistelevät saniteettitilojen puhtaudesta.
- Ajantasaiset ja riittävät opasteet. Onko liikaa vaadittu että joku tarkistaa opasteiden kunnon säännöllisesti?

Janne Huttunen kirjoitti...

Orlandon lentokentällä Floridassa oli myös viime tammikuussa käytössä lentokentän tarjoama, hyvin toimiva yhteys.

Anonyymi kirjoitti...

Calgaryssa on ollut 2008 ja Edmontonissa kesästä 2010 lähtien ilmainen WiFi. Myös Vancouverissa on, en muista vuotta mistä lähtien. Toimivat asiallisesti, enkä ole törmännyt käyttörajoituksiin ainakaan business loungen puolella.

Mutta moniko teistä jotka sitä kaipaavat todella tietää mitä hyvin toimivan langattoman verkon rakentaminen maksaa paikkaan jossa on paljon ihmisiä kerralla ja mitä sellaisen ylläpito toimivana maksaa?

Arvelen, että ei kovin moni tiedä ja ei siksi usein kuvitellaan että kyseessä ei ole kovin paljoa sen vaikeammasta asiasta kuin langattoman tukiaseman laittaminen kotiverkkoon.

Kyse on kuitenkin aivan eri luokan asiasta. Lähtien niin radio- kuin fyysisenkin verkon osalta suunnittelusta toiminnan varmistamiseksi. Suunnitelman tarkistusmittauksista käytännössä, sen jälkeen kaapeloinnin rakentamisesta ja muiden fyysisten verkkolaitteiden (kytkimien, reitittimien ja mahdollisen palomuurin) asentamisesta sisältäen tukiasemien säätämisestä ja kontrolleriin konffauksesta. Viimein sitten loppumittauksesta rakentamisen jälkeen, jotta tiedetään että verkko toimii käytännössä niin kuin on suunniteltu.

Käyttöönoton jälkeen sitten toiminnan valvontaa, tarvittaessa korjaamista muuta ylläpitoa sekä tietoliikenneyhteyksistä maksamista palvelun tarjoajille. Jos verkosta halutaan tehdä hyvä, pitää olla kahdennetut yhteydet ja mieluummin kahdelta eri operaattorilta. Muuten voi toisen häiriöiden vuoksi tulla ongelmia. Molempien yhteyksien ei toki tarvitse olla yhtä nopeita, mutta varayhteys on oltava jos halutaan kunnollinen totetutus. Satameganen saattaa riittää varayhteydeksi vielä, mutta pääyhteyden on syytä olla gigainen jos käyttäjiä on kerralla jopa tuhansia. (Siitä voi toki ostaa kapasiteettia, esim vain puolet tai neljänneksen ensin jos hinta on liian kova muuten).

Helsini-Vantaan kokoisen kentän langattoman tekeminen on/oli useiden miljoonien verkkohanke, pienemmillä maakuntakentillä ehkä sadasta tuhannesta miljoonaan kentän koosta riippuen. Isoilla kansainvälisillä kentillä useiden terminaalien ja niiden välisten kulku alueiden kattaminen, bussien yms. kattaminen nostaa kustannuksen useisiin kymmeniin miljooniin.

Käyttökulut ovat noin 18% vuosittain hankintahinnasta.

Toki kun lasketaan hinta per käyttäjä, niin hinta näyttää alhaiselta, mutta investointihinta on silti hieman isompi kun jonkun pienen kahvilan langattoman tekeminen, jonka joku pikku IT-narikka osaa totetuttaa kohtuullisesti.

Usein on järkevintä langattoman rajallisen kanavamäärän ja infran hyötysuhteen parantamiseksi käyttää samaa rakennettavaa verkkoa lentokentän omien toimintojen tukemiseen sekä myydä sen kapasiteettia palveluna kentällä tuki palveluja tarjoaville.

Aivan jokainen pikkunarikka ei osaa säätää näitä kohdalleen, käyttää BGP:tä & MPLS-VPN:ää ja peerata montaa operaattoria. Osaajia ei ole kuin pienellä joukolla verkkoja toimittaviasta isompiin projekteihin. Suomessa on kykeneviä toimittajia vain muutamia. Yksi tapa on ulkoistaa palvelun toteutus kunte hotelleilla on tapana. Riskinsä on kuitenkin siinäkin. Lopputulos ei ehkä miellytä kaikkia ja tehdystä sopimuksesta voi olla vaikea kiemurrella irti myöhemmin.

Ja kaiken tuon jälkeen sen käyttö pitäisi olla vapaata ja ilmaista matkustajille?

Ilmaisia lounaita ei ole, joten jostain nämä kustannukset on kuitenkin katettava.

Ehdotuksia voi toki luetella mistä kulut kerätään, luen niitä mielenkiinnolla.

ps. Ei en ole toteuttamassa näitä itse lentoasemille, mutta teen vastaavaa työtä muualla ja tiedän mistä kirjoitan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiitos asiantuntevista kommenteista. Ilmainen nettiyhteys näyttää jonkinlaiselta perusoikeudelta, mutta jonkun sekin on maksettava, ja kyse voi olla isoista rahoista.

On ihan eri asia hankkia wlan-tukiasema ja laajakaistaliittymä kotiin kuin varustaa kokonainen lentokenttä kattavalla verkolla. Iso lentokenttä koostuu monesta kerroksesta, useista rakennuksista ja voi olla melkoinen sokkelo. Kuitenkin verkon pitäisi toimia kaikkialla. Olisi hauska tietää, montako tukiasemaa esimerkiksi Frankfurtin tai Heathrow'n kentälle on tarvittu.

Tällaisella verkolla voi ruuhka-aikaan olla tuhansia yhtäaikaisia käyttäjiä, jotka kaikki haluavat surffata, päivittää Facebookia ja -- kääk! - katsoa Youtubista videoita ja netistä elokuvia aikaa tappaakseen.

Lisääntyvä mobiilikäyttö pahentaa asiaa, sillä älypuhelimet siirtävät dataa koko ajan ilman, että käyttäjä edes tietää asiasta.

Yleistyneet aikarajoitukset kertovat juuri tästä: 15 minuutin netin rakentaminen maksaa lähes saman kuin vapaa netti, koska tukiasemat on asennettava kentän kaikkiin tiloihin. Aikarajoituksella yritetään hillitä dataliikenteen määrää.

Ei ole helppo tehtävä. Lentokentän omasta näkökulmasta kyse ei ole edes kilpailutekijästä, sillä harva pystyy valitsemaan lentokenttäänsä nettiyhteyden perusteella. Joko lähtö- tai alkupiste on kentän läheisyydessä, jolloin vaihtoehtoja ei käytännössä ole, tai sitten vaihdat kentällä konetta, ja sen aikana ehdit käyttää nettiä vain lyhyen aikaa (edellyttäen, että koneet eivät ole myöhässä -- ja kentän ruuhkaisuus sekä alttius sääoloille ovat suurempi tekijä kuin nettiyhteys vaihtokenttää valittaessa).

Nettiyhteys on lähinnä mukavuus-, ei kilpailutekijä. Siksi on hienoa, että näinkin moni kenttä tarjoaa sitä. Ainakin vielä.

Matti Rissanen kirjoitti...

Tukholman Arlandalla on maksuton wlan 3h rajoituksella, jonka pystyi uusimaan.

"Terms and conditions
You surf at no charge for three hours or use up to 100 MB of data. If you need more time or more data, you can buy access with a credit card. In order to be connected, you must have access to a mobile phone that can receive SMS (text messages).
Price - debit/credit card
1 hour: SEK 49
24 hours: SEK 129 "

Zarr kirjoitti...

Ilmaisia lisää tältä reissulta: Christchurch (NZ), Sydney, Cairns (Australia). Sydneyssä tosin tulee 30 minuutin välein weppisivun keskelle splash-page että "tiesitkö käyttäväsi tämän tarjoajan nettiä ja tällaisia kauppoja löydät asemalta. Klikkaa proceed jatkaaksesi", muttei maksa mitään.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tukholman Arlandalla on maksuton wlan 3h rajoituksella, jonka pystyi uusimaan

Niinhän siinä lukee, mutta verkko katkaisi yhteyden jo puolen tunnin jälkeen. Onko joku onnistunut surffaamaan täydet kolme tuntia?

Anonyymi kirjoitti...

Ainakin Euroopan sisällä data roamingin enimmäishinta vuorokautta kohden alkaa olla edullisempi kuin näiden WLAN:ien käyttöoikeudet, joten ihan 3G:n yli hoituu meilien tsekkaukset, check-init ja feisbuukkailut yhä useammin :)

Jouni Laurila kirjoitti...

Maksaahan toki.
Paljonko maksoivat Helsinki Vantaan vessat ja niiden ylläpito. Ei sekään ole ilmaista.

Toinen puoli on verkkojen hyödyntäminen.

Miksi ei ole esimerksi koodeja erilaisista asioista, joilla pääsisi hakemaan lisäinfoa. Luulisi ainakin kaupallisten yritysten olevan kinnostuneita. Kahviloissa yms luultavasti lisää jopa myyntiä. Samoin vaikka kaupoissa lisäinfo tuotteista voisi auttaa päätöksenteossa. Kokemuksesta tiedän että sitä huomaa jotain mielenkiintoista, mutta ei ole varma järkevyydestä jos ei pääse tarkistamaan taustoja ja esimerkiksi mikä on hinta kotimaassa.
Luulisi sitä kautta olevan mahdollista rahoittaa verkkoja.

Milloinkas linja-autoihin saadaan Wifi. Se on ollut Virossa jo pitkään ja näyttää olevan nyt myös Lontoon lentokenttä busseissa. Tekisi houkuttelevammaksi omaan autoon nähden.
Samoin Virossa ja Lontoossa on yleisesti kauppakeskuksissa Wifi, josta usein saa vaikka infoa keskuksen palveluista.

Aika alkutekijöissä ollaan.
Lieneekö syy se että operaattorit ovat käärineet rahaa kännykkädatasta. Samojahan usein nuo Wifin takan olevat tahot ovat. Wifista ei käyttäjälät saa niin helpolla yhtä suolaisia rahoja, varsinkin turistilta.

Anonyymi kirjoitti...

En tietysti tiedä Heathrown tai Frankfurtin kenttien langattomien hinnoista mitään todellista, kun niitä en ole ollut tekemässsä ja jos olisin niin en tietysti saisi puhua asiasta. Mutta aina voi miettiä yleisellä tasolla ja tehdä valistuneita arvauksia siitä mitä niissä täyden kattavuuden langaton edellyttää.

Molemmat ovat niin isoja kenttiä, että siellä on oltava tukiasemien määrä pitkälle toisella tuhannella tai jopa pari tuhatta tukiasemaa, mikäli samaa infraa käytetään myös kentän ja siellä tomivien sidosryhmien langattoman verkon tarjoamiseen.

Sokkeloiset vaikeat rakenteet, isot metalliesteet, pylväät, hissikuilut, ilmastointiputket jne. jotka heijastavat tai estävät singaalin etenemistä pakottavat lisäämään tukiasemia.

Suuret määrä ihmisiä yhdessä paikassa kuten Check In, turvallisuustarkistusten, kahviloiden ja porttien -alueella edellyttävät enemmän tukiasemia, koska se montako clienttia yksi tukiasema voi hoitaa hyvin on aika rajallinen.

Nykyään ei enää käytetä uusia verkkoja tehdessä ns. autonoomisia (AAP) tukiasemia vaan tukiasemat ovat kevyttukiasemia (LWAP).

Tukiasemat saavat käyttövirtansa PoE:n kautta, mikä edellyttää sitä tukevia kytkimiä (isot virtalähteet, hintavia), PoE injectoreita (edullisia, mutta hankalia ylläpitää ei hallintaa) tai ns. Midplaneja (ristikytkentä paneeleiden luokse sijoitettavia PoE virransyöttölaitteita, joissa ei yleensä ole hallintaa tai jos on niin se on hankala integroida osaksi koko järjestelmää).

PoE kytkimet on paras ja siksi nykyään myös yleisin ratkaisu kokonaisuuden ja hallinnan kannalta, mutta myös kalliimpi. Injektorit tulevat kysymykseen vain siellä missä on vähän tukiasemia suhteessa muihin verkkolaitteisiin. Midplaninit ehkä siellä missä on paljon PoE laitteita, mutta halintaa ei tulla tarvitsemaan. MIdplaneja käytetään siksi harvoin uutta järjestelmää tehdessä.

Iso määrä tukiasemia ja verkkoinfraa vie kohtuulisen ison määrän sähköä ja olisi hyvä jos voisi automaattisesti kytkeä tukiasemia pois päältä sen mukaan kun käyttöä on vähemmän. Tämä edellyttää yleensä saman valmistajan PoE kytkimiä kuin on tukiasematkin.

Tukiasemat ottavat yhteyden CAPWAP protokollalla (tls over udp) kontrolleriin. Lantattomia verkkoja (ESSID) ei tarvitse trunkata kutakin tukiasemille, riittää kun VLAN:t viedään kontrollerille. Kontrollereilta sitten VLAN:t kytkinverkon kautta tyypillisesti palomuureille, joissa sitten toteutetaan captive portal (web-autentikointi) jos sitä halutaan. WPA2 suojatut verkot sitten edellyttävät 802.1x infraa, radiusta ja jotain järjestelmää siellä taustalla josta autentikoidaan kuhunkin langattomaan verkkoon. Nämä hoituvat vaikka Microsoftin AD:lla ja NPS:llä jos niin halutaan.

Yhteen kontrolleriin saa kiinni valmistajasta ja mallista riippuen (isommissa laitteissa) 250-500 LWAP:tä. Tukiaseman lisäksi pitää ostaa lisenssi tarvitulle tukiasemamäärälle. Normaali LWAP tukiasema maksaa isommassa hankkeessa noin 500-700 euron paikkeilla, hintaan pitää lisätä vielä vajaan satasen kustannukset liittämiseksi kontrollereihin ja hallintaohjelmistoon.

Fyysisen verkon asentaminen tukiasemille ja kaapelointi on yllättävän iso kustannus. Se voi ja on usein suurempi kuin sen asennettavan tukiaseman hinta per asennus. Erityisesti siellä missä ei olla rakennuksen valmistumis- tai remonttia tehdessä huomioitu mahdollista lisäkaapelointia, historiallisesti tai taiteellisesti arvokkaissa kohteissa jne. Tukiasema vie nykyisin virtaa noin 15W, joten kumuloituva sähkön kulutuskin voi tukiaseman 4-7v käyttöiän aikana ilman PoE:n kautta tehtyä hallintaa nousta isommaksi kuin tukiaseman hinta.

Anonyymi kirjoitti...

Jatkoa ...

Toimivan verkon voi toki tehdä pelkillä tukiasemilla ja kontrollereilla, mutta kun verkko on iso (useita satoja tukaiasemia) niin kontrollerien hallintaominaisuudet eivät enää riitä ongelmien ja vikojen löytämiseen niin nopeasti että se olisi taloudellista.

Siksi tarvitaan hallinta-ohjelmistoa, johon kontrollerit kytketään ja jonka kautta koko järjestelmän hallinta ja valvonta tapahtuu huomattavasti helpommin, visuaalisesti heat-mappien, säännöllisten ja ad-hoc raporttien avulla. Niiden avulla käytöön saadaan on myös historiallista dataa siirrosta, käyttäjistä jne. Tukiasemia voidaan asentaa templateista, rikkoontuneen tukiaseman korvaamisesta tai uuden asentamisesta tulee kertaluokkaa helpompaa. Myös tietyn clientin paikantaminen nopeasti kartalta on vaivatonta, helpottaa monia asioita aina turvallisuudesta palvelun tuottamiseen paremmin ja tehokkaammin.

Hyvin tehtynä järjestelmästä täytyy tehdä vikasietoinen siten, että kontrollereita on useita ja niissä kapasiteettia ottaa vastaan kaikki tukiasemat vaikka yksi kontrolleri hajoaisi. Hallintaohjelmiston on oltava kahdennettu.

Kokonaisuus toimii parhaiten kun ainakin tukiasemat, kytkimiet, kontrollerit ja hallintaohjelmisto ovat samalta valmistajalta. Palomuuri-infra ja autentikointi-infra voivat olla joltain muultakin, ja usein ovatkin.

Ei ole halpaa, eikä aivan helppoakaan rakentaa, varsinkaan jos ei ole tehnyt aiemmin tuon kokoluokan projekteja. Lisäksi kannattaa muistaa, että tämä investointi on sitten noin 4-7 vuoden jälkeen uusittava ainakin muun paitsi kaapeloinnin osalta, koska tekniikka ja päätelaitteet kehittyvät. Vanhaa ei kannata ylläpitää, koska se ei enää hyvin palvele tarkoitusta ja siihen mennessä pitäisi olla aiheutuneet kulut katettu jostain.

Rahoituksesta sen verran mietittävää itse kullekin, että jos verkosta tehdään täysin avoin ts. ei salausta, käyttörajoituksia jne. Miten valvotaan ja estetään, että kentän henkilökunta ja siellä toimivat eivät mene siitä mistä aita on matalin ja käytä suojaamatonta verkkoa myös sellaiseen mikä edellyttäisi parempaa suojaamamista kuten vaikkapa kannettavien maksupäätteiden ym. kanssa?

Käyttörajoitukset avoimessa langattomassa verkossa voivat olla ja usein ovatkin muita varten kuin niitä jotka kuvittelevat sen olevan heitä varten. Kyse on samasta asiasta kuin miksi asiakaspaikat merkitään erikseen ja aika on rajoitettu. Miksi pysäköinnissä tarvitaan pysäköintikiekkoa jne. Bisneksen kannalta on toivottavaa, että läheisillä asiakaspaikoilla pysäköi asiakkaat, eikä oma, naapurifirman henkilökunta tai omistaja.

Jos langattomasta verkosta pitää maksaa mansikoita (yrittäjän näkökulmasta), mutta sen ohella on tarjolla täysin avoin, mutta samalla käytännössä hyvin turvaton langaton verkko asiakkaita varten, voi tulla pienelle putiikin tai kahvilan pitäjälle houkutus käyttää hänelle itselleen halvempaa ratkaisua eikä sitä jota pitäisi käyttää ja jonka käyttämisellä hän bisneksen tekijänä osallistuisi verkon rakentamisen ja ylläpitämisen kuluihin.

Langaton verkko vaikuttaa monelle yksinkertaiselta ja helpolta palveluta toteuttaa, kunnes sitten asiaan perehdyttyään oivaltaa että ei se suuressa mittakaavassa aivan niin helpoa olekaan.

Kallistakin siitä mokomasta tulee em. syistä ja siksi tarvitaan joku malli miten se rahoitetaan.

Olen edelleen kiinnostunut kuulemaan miten ja mistä nämä investoinnit ja ylläpito kustannetaan, jos käytöstä tehdään vapaata ja täysin ilmaista asiakkaille ainakin näennäisesti.

ps. WC:stä ym. säädetään laeissa ja asetuksissa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ainakin Euroopan sisällä data roamingin enimmäishinta vuorokautta kohden alkaa olla edullisempi kuin näiden WLAN:ien käyttöoikeudet, joten ihan 3G:n yli hoituu meilien tsekkaukset, check-init ja feisbuukkailut yhä useammin :)

Mikäs tällainen enimmäishinta vuorokautta kohti on? Esim. Ranskassa 3G-data on tosi kallista ja EU:n datavahti vain katkaisee yhteyden kun 50 euroa tulee täyteen.

ps. WC:stä ym. säädetään laeissa ja asetuksissa.

Hyvä pointti!

Anonyymi kirjoitti...

Milano Malpensa (MPX), (hidasta) verkkoa sai käyttää ilmaiseksi vartin (vai oliko puoli tuntia), jonka jälkeen se olisi ollut maksullinen.

Tuossa ajassa ehti selvittää tax-freen viinihintoja, alkosta sai halvemmalla.

Anonyymi kirjoitti...

"Pohjat vetää Charles de Gaulle Pariisissa: ilmaista aikaa ruhtinaalliset 15 minuuttia."

Hah, Charles de Gaullella nyt ei tunnetusti ole mitkään palvelut hyviä. Maailman huonoimpia lentoasemia. En yllättyisi, jos muutkin Ranskan lentoasemat ovat yhtä toivottomia - kaikessa.

- Liisa

Anonyymi kirjoitti...


Mikäs tällainen enimmäishinta vuorokautta kohti on? Esim. Ranskassa 3G-data on tosi kallista ja EU:n datavahti vain katkaisee yhteyden kun 50 euroa tulee täyteen.


Minulla on sopimus, jonka mukaan maksan n. 1,40EUR/vrk datan käytöstä ulkomailla (Euroopassa) sisältäen 10-30MB riippuen maasta. Ei tuolla datamäärällä ihmeitä tehdä, mutta kyllä sillä meilit ja tärkeimmät uutiset saa tarkistettua.

Operaattori on LMT Latviassa. En tiedä, mutta uskoisin että suomalaisillakin operaattoreilla on tarjota vastaavia sopimuksia.

Anonyymi kirjoitti...

Tarton kentällä on myös ilmainen wifi. Virossa toki ollaan muutenkin aivan kärjessä netin hyödyntämisessä.

Jouni Laurila kirjoitti...

Totta että WC:t määrätään laissa, mutta ne määräykset ei ole samanlaisia jokapaikassa.
Eron myös huomaa.

En rahoituspohja tietysti tiedä varmasti, mutta eiköhän sen maksa se joka huolehtii tiloista. Kustannukset ovat sitten vuokrissa mukana.

Vuokralaiset eli likkeet voisivat varmasti paremmin hyödyntää verkkoja käyttäviä asiakkaita. Viiva ja GR-koodeilla lisäinfoa palveluista ja tuotteista. Uskon lisäävän myyntiä, koska suuri osa asikkaista vierailee kentällä ja tarvitsee päätösten teoksi enemmän infoa. Helsingissä Kauko-Idästä koneen vaihtajia jne.

Jouni Laurila kirjoitti...

Ensimmäinen tiedossani oleva Suomalainen muita maita kattava GSM data on Soneralla. Kattaa Pohjoismaat ja Baltian.

Muualla maksaa todella maltaita pitää auki datayhteyttä.



http://www.pcpro.co.uk/features/368101/the-mobile-data-rip-off
http://www.pcpro.co.uk/features/368113/the-mobile-data-rip-off-costs

40GB of data that costs the same as a house

http://www.pcpro.co.uk/news/368383/40gb-of-data-that-costs-the-same-as-a-house

Anonyymi kirjoitti...

Hong kongin lentokentällä on ilmainen wlan, samoin Brisbanessa. Ei aikarajaa.

Anonyymi kirjoitti...


Minulla on sopimus, jonka mukaan maksan n. 1,40EUR/vrk datan käytöstä ulkomailla (Euroopassa) sisältäen 10-30MB riippuen maasta. Ei tuolla datamäärällä ihmeitä tehdä, mutta kyllä sillä meilit ja tärkeimmät uutiset saa tarkistettua.


Korjaus ja tarkennus ylläolevaan omaan kirjoitukseeni, nyt kun vielä tarkistin asian.
Baltia ja Pohjoismaat n. 1,40EUR/30MB/vrk, ETA-maat, Sveitsi ja Turkki n. 4,20EUR/10MB/vrk ja Venäjä n. 4,20EUR/30MB/vrk.

10MB ei tosiaan ole paljon, mutta saa sillä hätäsimmät asiat hoidettua kohtuu hintaan.

Tässä vielä linkki sivulle (englanniksi), jolta nämä hinnat löytyvät http://www.lmt.lv/eng/abonentiem/viesabonesana.

Jouni Laurila kirjoitti...

Katsoin Elisan hintoja ja äkkiä laskien on 1Giga n. 9 000 €.
1G on vaikka Sonerassa pienin datapaketti kuukaudessa. Siinä paketissa on puheluita ja tekstiäkin alle 10€ hintaan.

Giga kertoo enemmän kuin mega. Eikä Giga 4G-yhteydellä kauaa kestä.

Tuossa Latvian paketissa Sveitsi siis olisi 420€.

Onko teistä kohtuullista??
Voiko kustannuslisä olla satoja kertoja EU:n sisällä?

Sitten esimerkiksi Elisalla Egyptissä 12 000€.

Joku voisi kyllä ihan tehdä kunnon vertailun hinnoista käytännössä eri operaattorilla eri maissa.

Kyllä se Wifi vain on tärkeä, koska ei kai kukaan järkevä tuommoisia hintoja maksa. Ei myöskään Suomeen tuleva turisti.

Anonyymi kirjoitti...

@Jouni Laurila

Jouni, et tunnu ymmärtävän että datasiirto on joillekin bisnes, sitä parempi mitä vähemmän kilpailua.

Laske vielä joutessasi paljonko giga maksaa sms-viestinä vaikka suomessakin, jos pumppu kestää :)

Sama asetelma on monissa maissa ISP:n osalta. Vaikka maassa olisi 100 ISP:tä niiden täytyy ostaa yhteydet yhdeltä tai kahdelta kansalliselta operaattorilta, jotka sitten pitävät huolen siitä että ainakin ne saavat hyvän katteen.

Mieti sitä yrittäjää joka maksaa rosvohintoja jo kauppapaikasta, varsinkin lentokentällä, ja sitten pitäisi vielä maksaa asiakkaiden käyttämä ilmainen wifi ja sen liikenne.

Mieti sitä kuinka hyvin kauppa käy sen jälkeen, kun hän joutuu siirtämään kustannukset myymiinsä tuotteisiin, aivan riippumatta siitä onko hän tehnyt asiakkaille ilmaisen wifin itse vai pakotetaanko hänet maksamaan se vuokrassa.

Kirjoitin jo Petterin toiseen blogauksen kommentteihin asiasta Mitä maksaa WLAN-yhteys lentokentän ulkopuolella?, että ei se niin itsestään selvää ole että wifin tarjoaminen on kannattavaa yrittäjälle.

Ilmainen wifi ei välttämättä itsestäänselvästi kasvata bisnestä vaan se voi tuoda myös muita ongelmia ja haitata bisnestä.

Asiakas kustantamasi wifin kautta huomata, että jossain muualla on parempi paikka, alemmat hinnat jne. Asiakkaat voivat jumittua käyttämään verkkoa ja haitata paikkojen vapautumista. Asiakkaille tarkoitettua verkkoa voi ruveta käyttämään joku jolle se ollut tarkoitettu ja aiheuttaa yrittäjälle kustannuksia.

Yritä edes hieman katsoa asiaa laajemmasta perspektiivistä ja miettiä myös uhkia pelkkien sinulle itsellesi asiakkaana kohdistuvien etujen näkökulmasta.

Älä ymmärrä tätä niin, että en haluaisi että kaikkialla on ilmainen wifi. Toki, se olisi hienoa, aivan kuin se että ei olisi köyhiä ja kaikki olisivat miljonäärejä ... paitsi hetken päästä inflaatio laukkaisi mielettömästi ja jonkun ajan päästä osalla olisi taas rahaa paljon ja toisilla ei juuri ollenkaan.

Maailma on mitä on, yksinkertaiselta näyttävät parannukset eivät aina toimi käytännössä.

Anonyymi kirjoitti...

Onko teistä kohtuullista??

Ei todellakaan ole kohtuullista noilla datamäärillä laskettuna, siinä täysin samaa mieltä. Ja todellisuudessa tuo vertailuhinta olisi vielä paljon suurempi, sillä noiden rajojen ylitettyä laskutus se jatku suinkaan noin "loogisesti" vaan taitaa olla X EUR/MB etc, eli hinta nousee huomattavasti.

Mutta nuo datamäärät riittävät monesti sähköpostien lukuun, muutaman nettisivun avaamisen (kuten Petteri esim. mainitsi lippujen kanssa) jne. Joten tilapäisessä hetkellisessä käytössä ulkomailla nuo hinnat ovat mielestäni suht. kohtuullisia. Ja käyttö helppoa ja vaivatonta, käytät silloin ja siellä kun tarvitset. Toki datalaskuria kannattaa seurata koko ajan...

Anonyymi kirjoitti...

Wienin kentällä on ilmainen ja kitkattomasti toimiva wifi. Kööpenhaminassa joutuu kirjautumaan ja systeemi on tosi kömpelön oloinen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ilmainen wifi ei välttämättä itsestäänselvästi kasvata bisnestä vaan se voi tuoda myös muita ongelmia ja haitata bisnestä.

Pahimmillaan se voi tuoda poliisin, joka alkaa tivata valvontakameran nauhoja siitä, kuka lähetti uhkauksia, latasi lapsipornoa tai hakkeroi yrityksiä viime viikolla klo 14.50. Ilmaisen verkon ylläpitäjä voi saada vaivaa ja harmeja.

Anonyymi kirjoitti...

@Petteri

Pahimmillaan se voi tuoda poliisin, joka alkaa tivata valvontakameran nauhoja siitä, kuka lähetti uhkauksia, latasi lapsipornoa tai hakkeroi yrityksiä viime viikolla...

Voi toki, mediassa kyllä liioitellaan sen osuutta suhteessa siihen, mitä uhkia käytännössä toteutuu. Eniten tapahtuu häiriökäyttäytymistä, joka aiheuttaa että langattoman verkon NAT'ia tekevää laitetta yritetään (D)DoS:ata ulkoa päin tai häiritä sisältä. Ajellaan kaiken maailman skanneja, kun mac-osoite blokataan niin vaihdetaan mac:ia jne.

Kamerat harvoin kattavat koko langattoman kattaman alueen ja vaikka kattaisivat niin kuka se oli noin 50 asiakkaasta kahvilasalissa tai aulassa, jotka kameran kuvista näkyvät. Vai oliko se joku jota kamera ei näytä.

Tärkeämpää kuin kamerat on ottaa talteen (logittaa) kaikki sessiot palomuurista. Ei siis sitä mitä siirrettiin, vaan jokainen avattu yhteys, mac-osoite, lähde-soketti, kohde-soketti, aikaleima, ennen osoitekäännöstä (nat/pat) ja sen jälkeen jälkeen, datamäärä ja tarkka (ntp) kellonaika.

Näitä kerättyjä tietoja pitää sitten säilyttää, käsitellä ja kierrättää lakien mukaan. Lainsäädäntöön on hyvä tutustua etukäteen eikä antaa uteliaisuudelle peräksi mitä liikennettä siellä on. Lokeista voi tehdä automaattisesti käsitellen tilastoja, josta ei paljastu henkilöiden tunnistamistietoja, näitä toki voi SVTSL:n §20 pykälän ym. mukaan käsitellä normaalien tietohallinnolisten toimien edellyttämällä tavalla, mutta itse lokit ja niiden penkominen on syytä jättää tekemättä ja tehdä vasta sitten kun viranomainen rikosta tutkiessaan pyytää niitä.

Suomalainen poliisi on rikosta tutkiessaan ja virka-apua pyytäessään yrityksiltä varsin asiallinen oman kokemukseni mukaan ja sen kanssa on helppo tulla toimeen.

Näin siis suomessa, muualla täytyy tutustua paikalliseen lainsäädäntöön ja toimia sen mukaan. Hankalinta on epäilemättä siellä, missä poliisin taidot eivät riitä ymmärtämään ja säntäillään kunnes saadaan joku pidätettyä ja syytetyn penkille.

Onhan siitä vaivaa että perehtyy ja osaa toimia lain, asetusten ja valvovan viranomaisen ohjeistamalla tavalla, mutta ei nyt mahdottomasti asiansa ymmärtävälle ole. Käytännössä isompina riskeinä pidän taloudellisia riskejä.

Jouni Laurila kirjoitti...

Hyvä Anonyymi.

Lontoossa on varsin hyvä Wifi tarjonta. On monta muutakin paikka Euroopassa jossa on hyvä tilanne.

Viro on erittäin köyhä maa ja siellä on varsin hyvä Wifi tarjonta.

Miksi Suomessa ei ole varaa järjestää vähintään samalle tasolle.

Tuntuu puhultaa nostaa ajatus joka tulee mieleen.
Josko ne fiksummat ovat jääneet Suomenlahden eteläpuolelle.

:-(

Jouni Laurila kirjoitti...

Hyvä Anonymmi.
En viitsi laskea tekstiviestien hintaa, koska en ole niitä pitkään aikaan käyttäneet kalliin hinnan vuoksi.

Suomea lukuunottamatta muualla maailmassa siirrytään vauhdilla pois tekstiviesteistä ilmaisiin vaihtoehtoihin. Niin minäkin olen tehnyt.

Jouni Laurila kirjoitti...

WIfin käytön valvontaan löytyy valmis malli Lontoosta.

Siellä rekisteröidytään Cloudin käyttäjäksi ilmaiseksi. Sitten voikin käyttää ilmaista verkkoa.

Miksiköhän tätä ei ole Nokialandiassa keksitty vaan mietitään valvontakameroita yms?

Anonyymi kirjoitti...

@Jouni Laurila

Tai sitten Virossa vähemmän fiksut eivät ole vielä oivaltaneet, että datasiirrolla voi tehdä bisnestä.

Tekstiviestien reilusta ylihinnoittelusta keskustelin joskus -97 kolleegani kanssa paikallisoperaattorilta Guinnesin ääressä moneen kertaan heti sen jälkeen kun Nokia 6110 oli julkaistu.

6110 oli suomessa eka laajassa käytössä oleva malli jossa julkaistaessa oli tekstarien lähetysominaisuus. Molemmat jo siinä vaiheessa pitkään Internettiä rakentaneena ihmettelimme hinnoittelua moneen kertaan.

Hän operaattorilla töissä olevana totesi, että mitä sitä halvalla myymään kun käy kalliimmallakin kaupaksi -- niinpä niin.

Minä en ole kuluneen 15v aikana lähettänyt varmasti vielä yhteensä 100 tekstaria omasta liittymästä, juuri em. syystä.

Hinnat ovat tietty laskeneet, mutta järjettömästi ylihinnoiteltua se on ollut ja on edelleen koko ajan siihen nähden, että siitä mitään oikeita kuluja (suhteessa tuloihin) aiheudu operaattorille, pienten alkuinvestointien jälkeen viestikeskukseen ja laskutusohjelman päivitykseen, että voi laskuttaa lähetetyt viestit.

Mutta kuten nyt jo edesmennyt kaverini totesi, niin kun ei ole pakko myydä halvalla niin kukaan sitä telebisneksessä vapaaehtoisesti tee. Kyse on rahan tekemisestä omistajille, eikä hyväntekeväisyydestä.

The Cloud tekniset dokumentit (toteutuksesta) olisi mukava nähdä, että palvelua voisi kommentoida paremmin. Mutta alalaidan mukaan niillä on jotain myös Suomessa. Tiedä sitten mitä...

Korostan kuitenkin vielä kerran, että kyse on siitä, että verkon rakentaminen ja ylläpitäminen maksaa aina rahaa, jos ei muuten niin ainakin tehtynä työnä vaikka ilmaisen wifin tekisi jonkun maksullisen premium -verkon rinnalle samoihin laitteisiin. Se työ mikä tehdään ilman eri korvausta johonkin on samalla pois työstä toisaalla ja josta voi saada tuloja.

Halvempi tuote voi kannibalisoida kalliimman. Halvemman palvelun tekemisestä asiakkaalle pitäsi olla etuja myös sen tekijälle.

Ja ainakin joku keino on oltava mistä tulot joilla kulut peitetään tulevat tai lahtipenkki odottaa kun ensimmäisen kerran etsitään säästöjä.

Jouni Laurila kirjoitti...

Totta.

Tyhmä ei ole se joka pyytää vaan joka maksaa. Toisaalta jos palvelu tuo hintaa vastaavan tai enemmän lisäarvoa asiakkaalle, niin silloin se kannattaa molemmille.

Tässä on linkii sen Cloudin sivuille:
http://www.thecloud.net

Kymmenisen vuotta sitten, kun vielä asuin Lontoossa sitä rakennettiin maksullisena ja nyt Lontoossa on tullut ilmaispalveluksi. En tunne kuka sitä lopulta rahoittaa, mutta saattaa olla kaupunki.
Tuntien Lontoolaiset pyrkii varmasti laajenemaan Brittien ulkopuolelle, ehkä sitten tännekin jossain vaiheessa.

En ole alan asiantuntija mutta kännynetti sopii liikkuvaksi yhteydeksi ja Wifi kun ollaan paikallaan, vaikka syömässä, kahvilla, puistossa jne. Kun turistina liikkuu niin Wifi kyllä imee turisteja hunajan lailla erilaisiin paikkoihin.

Anonyymi kirjoitti...

Terveiset Phoenixin Sky Harbor kentältä. Täydennyksenä listaasi: myös täällä on ilmainen WLAN-yhteys.

Timo

Website Security Test