keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Some-viestisi vaikuttavat

Onkohan näillä nettikirjoituksillani mitään vaikutusta? Sitä pohtii varmaan jokainen some-aktiivi ja bloggaaja.

Yksittäisinä teksteinä vaikutus voi olla vähäinen, mutta tilastollisesti jokainen twiitti, statuspäivitys, foorumiviesti ja blogipostaus vaikuttavat. Käyttäjien nettikirjoittelua seurataan, analysoidaan ja arvioidaan yhä laajemmin. Jokaisella viestillä on jokin vaikutus, ainakin yhdessä muiden kanssa.

SAS institute on erikoistunut tietolouhintaan ja sen visualisointiin. Kuukausi sitten osallistuin heidän järjestämäänsä tilaisuuteen Amsterdamissa, jossa käsiteltiin myös nettiviestinnän analysointia. Materiaali on tyypillistä big data -kamaa: valtavasti tietoa, joka ei taivu sql-tauluiksi eikä tietokannoiksi. Mutta sitäkin voidaan pyöritellä sopivilla ohjelmilla, jopa reaaliajassa.

YK:n innovaatiohankkeen Global Pulsen Robert Kirkpatric kertoi, miten Twitterin käyttö näkyy Indonesiassa. Kaaviosta näkyy ruokaa käsittelevien twiittien määrä Ramadan-kuukauden aikana:

Ruokaan liittyvät twiitit Ramadanin aikana.

Kun paastokuukausi alkaa, kaikki puhuvat ruuasta ja syömisestä. Ramadanin loppuessa viestien määrä romahtaa, sillä kaikilla on niin kiire syödä, ettei kukaan ehdi twiitata!

Kirkpatric näytti myös jakartalaisten twiittien sijaintitiedoista piirretyn graafin. Vaikka ainoastaan 15 % twiittaajista pitää sijaintitoimintoa käytössä, twiittien perusteella voitiin piirtää pääkaupungin tieverkosto. Ihmisillä on aikaa twiitata ruuhkissa jonottaessaan.

Nettiteksteistä voi myös ennustaa. Kirkpatric oli tutkinut blogi- ja foorumikirjoituksia työpaikoilta, joissa tehtiin henkilövähennyksiä. Irlannissa kirjoitusten sävy muuttui huolestuneeksi viisi kuukautta ennen irtisanomista. Kaksi kuukautta myöhemmin sävy vaihtui hämmentyneeksi ja kolme kuukautta irtisanomisen jälkeen näkyi piikki lomamatkojen peruuttamisessa.

Esittelijä näytti analysointiohjelmaa, joka seurasi reaaliajassa tapahtumasta lähetettyjä twiittejä:


Vihreä kuvaa myönteisten twiittien määrää, punainen kielteisten. Nouseva käyrä on kumulatiivinen tulos. Analyysiä ohjataan iPadiltä, jonka reuna pilkottaa kuvan alareunassa. Laite toimii helppona käyttöliittymänä varsinaiseen tietovarastoon.

Pyysin esittelijää analysoimaan vastaavasti hollanninkieliset Nokia-aiheiset twiitit (huomaa näppärä Logitechin näppäimistö, joka saa iPadin näyttämään läppäriltä):


Keltainen väri kuvaa neutraalia, vihreä myönteistä ja punainen kielteistä:


Vasemmalla näkyy yhteenveto, oikealla myönteisten ja kielteisten viestien erotus sekä alhaalla yksittäiset twiitit. Kaiken negativiisen julkisuuden jälkeen Nokiasta twiittailtiin yllättävänkin myönteisesti. Kuvassa pystypalkit on piirretty 15 minuutin välein, joten niistä voi tarkastella tilanteen muuttumista koko ajan. Analysoija tuntee nettikansan pulssin melkeinpä kädellään.

Twiittien analysointi ei ole aivan eksaktia, koska samat sanat voivat tarkoittaa eri asioita (puhutaanko yhtiöstä vai Nokian kaupungista?). Jokainen kieli vaatii oman analysointimodulinsa, myös suomea voidaan seurata. Analysoija voi rajata otosta avainsanojen, sijainnin tai linkkien perusteella:



Kaikkea sosiaalista mediaa voidaan analysoida samalla periaatteella. Esimerkiksi aiheesta eniten kirjoittaneet bloggaajat sekä news- ja foorumikirjoittajat saadaan top 5-taulukkoon:


Erittäin mielenkiintoista on seurata aikajanalla (jota vieritetään iPadin näytöllä sormin), miten kirjoittajien asenne (väri) ja viestien määrä (pallon koko) on muuttunut:


Esittelijä kertoi, miten Deutsche Telekomilla on 37 hengen osasto, joka seuraa jatkuvasti nettikirjoittelussa tapahtuvia muutoksia ja vastaa henkilökohtaisesti viesteihin, jotka erottuvat massasta joko hyvin kriittisinä tai erityisen myönteisinä.

Nettimedian seurantaa käyttävät hyväkseen monet suomalaisetkin yritykset. Ensi kerralla kun kirjoitat jotain nettiin voit olla lähes varma siitä, että ainakin tietokone noteeraa viestisi. Se päätyy omalta osaltaan tilastoihin ja kenties jonkun oikean päättäjän iPad-näytölle. Sitten onkin jo lähellä, että twiitti vaikuttaa päätöksentekoon.

Ja vielä: kun yrityksillä on käytössään tämän tason teknologiaa, mitä mahtaakaan olla eri valtioiden tiedustelupalveluilla? Niitä kiinnostaa vähintään yhtä paljon se, mitä toisen valtion kansalaiset ajattelevat ja tuntevat.

3 kommenttia:

Jari kirjoitti...

Vielä toistaiseksi tietoa kansalaisten ajatuksista löytää tehokkaammin esim. kirjastosta ja mielipidetutkimuksista. Mutta ilmeisesti lähitulevaisuudessa "oikean tiedon" päätteleminen big datasta (tai vaikka reaaliaikaisesta valvontakamerakuvasta) on mahdollista koneellisesti. "Oikea tieto" pitäisi olla käsitteellisessä muodossa, eli kone tuottaa selväkielisen tekstin. Graafit tuovat mieleen lähinnä astrologian.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kirjalliset lähteet ja mielipidetutkimukset ovat vuosia tapahtumien perässä.

Lisäksi ihmiset vastaavat epärehellisesti. Kaikki väittävät katsovansa telkkarista vain uutisia ja luontodokumentteja, ja etsivänsä netistä tietoa.

Sosiaalinen media kertoo sen, mitä ihmiset oikeasti tekevät ja ajattelevat -- ja tekee sen vieläpä reaaliajassa. Ei ihme, että aihe kiinnostaa monia tahoja. Tässä Anssi Huismanin Twitteriin lähettämä linkki: http://m.theatlantic.com/technology/archive/2011/11/how-the-cia-uses-social-media-to-track-how-people-feel/247923/

Petri kirjoitti...

Jo 90-luvulla meillä oli EUnetilla käytössä työkalut, joilla poimittiin EUnet-maininnat news-feedistä ja tarpeen mukaan käytiin mm. vastaamassa niihin.


Erilaiset big data -järjestelmät ovat varsin mielenkiintoisia, niistä saa helposti kaunista grafiikkaa. Tiedon oikea hyödyntäminen onkin sitten kertaluokkaa vaikeampaa.

Website Security Test