tiistai 12. kesäkuuta 2012

Chillaus ei rakenna tulevaisuutta

Jokin aika sitten Ylen A-Talk-keskusteluohjelmassa oli mukana nuori mies, joka sanoi ettei ehdi töihin, koska elämässä on niin paljon muutakin tekemistä. Hänelle työttömyys ei ollut lainkaan vastenmielistä.

Viime viikolla blogiini tuli anonyymi palaute: Ei kiinnosta pitkä työura eikä myöskään kouluttautua useita kertoja, se on vain pelkkää elämän hukkaamista/tuhlaamista. Elämässä on tärkeämpiä ja mukavampia asioita kuin työ.

Enemmistö nuorista haluaa mukaan työelämään, mutta yhä enemmän on niitäkin, joille ns. paskaduunit eivät kelpaa. Trendikäs media-ala tai johtajanpaikka kävisi, mutta miksi tehdä ikävää työtä 7 tuntia päivässä, jos ei ole ihan pakko?

Niin, miksi tosiaan raataa vanhempien lailla töissä, kun vähemmälläkin pärjää? Valtio pitää huolen siitä, ettei kukaan kuole nälkään. Elintasosta tinkimällä jää enemmän aikaa harrastaa ja elämästä nauttimiseen. Löysästi ottaminen, chillaus, on houkutteleva uravaihtoehto.

Suoritus- ja kilpailuyhteiskunta ei sovi kaikille. Kun vanhoja, helppoja perusduuneja ei enää ole, vaihtoehdoksi jää vapaaehtoinen työttömyys tai satunnaiset pätkätyöt, joilla kerätään sen verran rahaa kuin matkustamiseen ja harrastuksiin tarvitaan.

Ihmisellä pitäisi olla oikeus valita elämäntapansa. Ellei halua juosta arjen oravanpyörässä, voi ryhtyä vaikka kalastajaksi ja elää omillaan, kuten vielä 1800-luvulla kaikki joutuivat tekemään.

Ristiriita on siinä, että chillaajat eivät halua elää omillaan. He odottavat, että yhteiskunta kustantaa heille peruspalvelut, kuten koulutuksen, joukkoliikenteen ja terveydenhuollon. Miten A-Talkissa puhunut kaveri olisi tullut studioon, jos bussi- tai taksikuski ei olisi tehnyt paskaduunia hänen kuljettamisekseen? Maailmaa parantavat opiskelijat istuvat pubeissa tai luennoilla unohtaen, miten kokonainen paskaduunarien armeija panee heille olutta, kaataa sitä tuoppeihin, kantaa sen heille pöytiin ja siivoaa heidän jälkiään.

Toivottavasti bussikuskit, lääkärit, poliisit ja lukemattomat muut eri ammattikuntien edustajat eivät ala ajatella, että elämässä on mukavampiakin asioita kuin työ.

Nuorten asenteen ymmärtää, sillä 1980- ja 1990-luvulla syntyneet ovat päässeet valmiiseen maailmaan. Peruspalvelut, koulutus, julkinen liikenne, shoppailu, matkailu, halvat vaatteet, internet ja rajattomat viihdepalvelut ovat heille itsestäänselvyyksiä, koska edellinen sukupolvi (ja globalisaation ansiosta pienipalkkaiset työntekijät) ovat rakentaneet ne heille.

Tällainen elintaso ei kuitenkaan säily itsestään. Euroopan velkakriisi on osoitus siitä, että liian moni elää yli varojensa. Työnteon ja kulutuksen epäsuhta on nyt jo liian suuri. Laajamittainen chillaus vain pahentaa tilannetta.

33 kommenttia:

Zarr kirjoitti...

Lähinnä probleema on "kannustinloukku". Ei sitä itseänikään kiinnostanut toistakymmentä vuotta sitten fuksivuoden jälkeen mennä kesätöihin. IT-alalla oman alan töitä olisi kyllä saanut, mutta palkka oli käytännössä olematon. Ai mitkä TEK:n harjoittelijapalkkasuositukset?

Sen sijaan käytin tuonkin kesän opintotukien nostamiseen. Seuraavana kesänä sitten löytyikin firma joka maksoi säädyllistä palkkaa eli opintotukiin nähden kuukausiansio viisinkertaistui.

Nykyään tuo probleema on varmasti vielä isompi. "Paskaduunien" palkka ei ole merkittävästi sosiaalitukia isompi. Syitä on toki monia virolaisista vierastyöläisistä lähtien, mutta tuotto-panossuhde on vain niin pieni ettei paljoa nappaa mennä töihin. Palkalla saat sen pari kaljaa enemmän kuukaudessa - ja vastapainoksi menetät tuet ja joudut käymään läpi byrokratiaviidakon kun pätkätyö jälleen loppuu.

Joskus muinoin oli edes jonkinlainen varmuus siitä, että mikäli jaksoi opiskella itsensä valmiiksi asti, oli työpaikka hyvällä palkalla varma => putki kohti omaa taloa ja autoa 2,5 lapsella edessä. Nykyään on niin naurettavan helppoa valmistua vain kortistoon, että kannustimia ei oikeastaan ole.

Asiaan olisi helppo ratkaisu, joka minuakin aikanaan hieman nyppi, kun menin valmistumaan DI:ksi 3,5 vuodessa. Annetaan etuajassa valmistuville mahdollisuus nostaa kaikki "käyttämättömät" opintotuet kerralla pois. Aikoinaan opintotukia sai enintään 70 kuukauden ajalle, nykyään määrä on varmaan eri. Valmistumishetkellä voisi sitten kuitata tuon jäljellä olevan summan kertakorvauksena. Kyseessä olisi luultavasti noin 10000-20000 euron summa, mikä ei ole sinänsä suuri, mutta voisi kannustaa hoitamaan opinnot loppuun. Samaan syssyyn voisi poistaa opintotukien takaisinmaksun - jos vaaditut opintopisteet ovat kasassa, miksi muualta hankittujen tulojen pitäisi vaikuttaa?

Ongelma ei edes rajoitu opintoihin: Jopa ansiosidonnaisen päivärahan kanssa tulee ongelmia. Vaimoni oli jonkin aikaa työttömänä pari vuotta sitten ja jäi ansiosidonnaiselle päivärahalle. Ex-työnantaja soitteli kuitenkin pian irtisanomisen jälkeen perään ja kyseli että voisiko sittenkin tulla heittämään jonkinlaista konsulttikeikkaa silloin tällöin. Lopputulos oli että ei kannattanut, koska ansiot olisivat pienentyneet(!) - ansiosidonnainen olisi tipahtanut enemmän kuin työstä olisi saanut tuloja. Mieluummin sitä sitten oli koko päivän vapaa-aikaa viettämässä - kun kaikkien 500 päivän käyttäminen ei kuitenkaan ollut todennäköistä (eikä realisoitunutkaan).

Kansalaispalkalla on ongelmansa, mutta ainakaan se ei erityisesti rankaise työnteosta, toisin kuin varsin monet tukimuodoistamme. Lisäksi tarvittaisiin muita kannustimia, kun nykyään se valmistuminen ei todellakaan tarkoita eläkeuraa metsäteollisuudessa tai Nokialla.

Jari kirjoitti...

@Petteri Nuorten asenteen ymmärtää, sillä 1980- ja 1990-luvulla syntyneet ovat päässeet valmiiseen maailmaan. Peruspalvelut, koulutus, julkinen liikenne, shoppailu, matkailu, halvat vaatteet, internet ja rajattomat viihdepalvelut ovat heille itsestäänselvyyksiä, koska edellinen sukupolvi (ja globalisaation ansiosta pienipalkkaiset työntekijät) ovat rakentaneet ne heille.

Ai, edellinenkö sukupolviko sen Facebookin teki, jota nyt muuten mummotkin käyttävät?

Petterihän on selvä psykopaatti ja narsisti!

Petteri Järvinen kirjoitti...

Annetaan etuajassa valmistuville
mahdollisuus nostaa kaikki "käyttämättömät" opintotuet kerralla pois.


Hauska ehdotus, jota en ole ennen kuullutkaan. Kannustaisi varmasti nopeampaan valmistumiseen.

Lisäksi tarvittaisiin muita kannustimia,

Onhan se näinkin, mutta toisaalta työn pitäisi olla oletusarvo ilman kannustimiakin. Herää kysymys, ovatko kannustimet väärässä paikassa eli kannustaako nykyjärjestelmä liikaa tukien hyödyntämiseen?

Se varsinainen ongelmahan ei ole työurassa vaan työuran jälkeisessä ajassa. Eläkepäivät pitäisi rahoittaa jollakin tavalla, vaikka nuorena se tuntuukin kovin kaukaiselta.

Lepotila zZ kirjoitti...

Tehtyäni kymmenen vuotta "paskaduunia" ymmärrän hyvin miksi ihmiset eivät halua niitä tehdä. Siivoustyö ei ole arvostettua, erityisesti miehelle. Palkka on pieni (taisi silloin olla noin 7 euroa tunnilta). Oma työympäristöni ei ollut mukava ja työalueet olivat useimmiten ylimitoitettuja - usein tuli tehtyä palkatonta ylitöitä. Työnantajan ei tarvitse paljoa panostaa työntekijöiden viihtyvyyteen, koska aina on saatavilla uusia työntekijöitä, opiskelijoita ja ulkomaalaisia. Avoimia työpaikkailmoituksia on melko paljon, mutta se selittyy paljolti tällä siivoutyöntekijöiden suurella vaihtuvuudella.

Mitä sitten "paskaduuneille" pitäisi tehdä? Palkkauksen nostaminen tietenkin poistaisi niiden "paskaduuni"-statuksen, ja tekisi niistä houkuttelevampia, mutta sitä on turha toivoa. Palkkaa ei määrää se, kuinka ikävää tai raskasta työ on. Itse asiassa ihanteellista olisi, jos markkinat voisivat toimia siten, että vähemmän houkuttelevasta työstä maksettaisiin enemmän, niistä joihin riittää halukkaita, maksettaisiin vähemmän. "Paskaduuneihinkin" kuitenkin riittää halukkaita - monille ulkomaalaisille suomalainen "paskaduuni" on hyvä työ. En osaa kuitenkaan pitää hyvänä ratkaisuna niiden teettämistä vierasmaalaisella työvoimalla. Sosiaalitukien ja perusturvan järjestelmiä tulisi tietenkin muuttaa siten, että näiden töiden tekemisestä tulisi houkuttelevampaa suomalaisillekin.

En usko, että "chillaaminen" on houkuttelevaa monillekaan varattomille nuorille. Useimmat kuitenkin pelkäävät työelämästä syrjäytymistä. Miehelle ammatillinen status on merkityksellistä myös parinvalinnan suhteen. Kyllä työtön on statusarvoltaan aika pohjalla - ehkä kuitenkin siivoojan yläpuolella :)

Jouni Laurila kirjoitti...

Hyvä kirjoitus.

Olen itse opiskellut aikana jolloinka ei ollut edes opintorahaa tai asumistukea. Lainalla piti opiskella.
En tarkoita että näin pitäisi nyt olla mutta kertoo sen että olen tätä Suomen menoa katsonut aika pitkään.

Itse asiassa ongelma lähtee Neuvostoliitosta ja Ruotsin sosiaalidemokratiasta. Ne ovat vaikuttaneet liikaa Suomalaisia.Neuvostoliittoa ei ole ja Ruotsissa on paljon muuttunut. Suomessa ei sitä oikein tunnuta huomaavan.
Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa. Kaikki elivät toisten rahoilla, mutta kukaan ei sitä rahaa kuitenkaan viitsinyt tehdä toisille jaettavaksi. Ruotsissa tämä tajuttiin jo kauan sitten. Systeemit ovat paljon muuttuneet.

Virossa ja muissa vapautuneissa maissa ymmärretään sosialismin ongelmat. Sen vuoksi siellä on esimerkiksi tasavero käytössä. Ihmiset sinänsä ovat hyvin samanlaisia kuin Suomalaiset.
Kehitys siellä on huikeaa. Tänne pitäisi ottaa mallia Virosta.

Kyllä minä sinänsä chillaajia ymmärrän. Jos työnteko tökkii niin miksi tehdä töitä kun muut elättää.

Ongelma on se että siihen tottuu, eikä töitä enää pystykään tekemään. Entiset Itä-Saksalaiset ovat hyvä esimerkki. Heidän elämänsä oli yhtä tuskaa muuri murtumisen jälkeen.

Minusta yhteiskunnan pitäisi tuntea vastuu kansalaisistaan pitkällä tähtäimellä. Poliitikkojen ei pitäisi lupailla mitä vain ääniä kerätäkseen.

Työn teon, opiskelun ja yrittämisen pitää aina olla kannattavaa.

Suomessa pitäisi oppia positiivisesti arvostamaan menestyjiä eikä olla kateellinen ja yrittää haitata tai tuhota sitä mitä toinen saa aikaan.

Toki yhteiskunnan pitää tarjota tietyn perusturvan. Mutta chillaaminen ei saisi olla uravaihtoehto.

Chillaajalle voi pitkässä juoksussa käydä niin kuin Neuvostoliitossa kävi. Kun jäätiin eläkkeelle ei mitään eläkerahaa enää käytännössä ollutkaan olemassa. Siinä vaiheessa ei kunto enää kestä työntekoa.

Erno kirjoitti...

Tämä mahdollisuus saada käteen kaikki "käyttämättömät" opintotuet on ollut tässä viime vuosien aikana aina välillä enemmän tai vähemmän pinnalla ja itse tukisin kyllä tällaista ajattelua.

"Työn pitäisi olla oletusarvo" väitettä en voi mitenkään ymmärtää. Tässä tulee selkeästi esiin protestanttinen etiikka, jota en fanita. Ei ole automaattisesti väärin pitää työtä toissijaisena asiana. Filosofia on toisenlainen, ei väärä.

Itse olen akateemisessa duunissa ja omasta tahdostani teen 4 päiväistä viikkoa. Elämässä on niin paljon muutakin, kuin se työ, josta tippuu tili kerran kuussa.

Haluaisinko valita työttömyyden itselleni? En ikinä. Tulisin hulluksi :) Mutta tässä välissä on kuitenkin paljon eri värejä mustan ja valkoisen lisäksi.

Jari kirjoitti...

@Erno: Mutta tässä välissä on kuitenkin paljon eri värejä mustan ja valkoisen lisäksi.

Niinpä. On tyhmää ajatella asiaa vain siten kuin Petteri kirjoitti. Huolestuttavaa jos ihmiset näkevät kirjoituksessa merkityksellisyyttä. Ovatko nämä ihmiset aivopesty työ/työttömyys -ajatteluun.

Katsoin tuon A-Talk-keskusteluohjelman kahteen kertaan. Sen loppupuolella keskustelijoiden "vasemmisto" avaa kysymyksen perustulosta, ja väittää että se oikeastaan kuuluu aihealueeseen. Mutta toimittaja keskeyttää. Perustulo kuuluu hänen mukaansa toiseen aihealueeseen. Näin sanoessaan toimittaja ilmaisee oman subjektiivisen mielipiteensä, jonka moni tyhmä katsoja uskoi todeksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Työn pitäisi olla oletusarvo" väitettä en voi mitenkään ymmärtää. Tässä tulee selkeästi esiin protestanttinen etiikka, jota en fanita. Ei ole automaattisesti väärin pitää työtä toissijaisena asiana.

Ei olekaan, jos ei myöskään vaadi yhteiskunnan palveluita. Mutta se on väärin, että vaaditaan muita tekemään työtä, josta kerätyt verot ja hyödyt tulevat itselle.

Jos ei ansaitse lainkaan eläkettä työuran aikana, kenen pitäisi maksaa elämä ja sairaanhoito ikävuosina 60-100?

Anonyymi kirjoitti...

Petteri ei tajua mitään asioista, ja siitä miten huonosti avoimia työpaikkoja todellisuudessa on.
Muutos on tapahtunut jo 80-luvun puolivälistä saakka. Kokoomuksessa ajatellaan, että tulee halvemmaksi pitää ihmisiä työttömänä, kuin maksaa niille palkkaa jolla elää.
Aika ovelaa, pidetään yllä niukkuutta työpaikoista.

Lepotila zZ kirjoitti...

"Onhan se näinkin, mutta toisaalta työn pitäisi olla oletusarvo ilman kannustimiakin. Herää kysymys, ovatko kannustimet väärässä paikassa eli kannustaako nykyjärjestelmä liikaa tukien hyödyntämiseen?"

Jos työ olisi oletusarvo sitä tehtäisiin ilmaiseksi. Työllä kuitenkin yleensä tarkoitetaan rahan tienaamista, eli kannustimena on vähintäänkin raha.

Tukien hyödyntämisestä olen sitä mieltä, että jos on oikeutettu johonkin tukeen, se tuleekin hyödyntää. Toimeentulotuen hakeminen ei ole häpeäksi niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Olisi parempi jos se tulisi kaikille siihen oikeutetuille automaattisesti - nykyään moni jättää hakematta. Perusturvan ja toimeentulotuen ei tietenkään tulisi kannustaa työkykyistä kieltäytymään töistä. En osaa sanoa siitä, että tekevätkö ne sitä nykyisellään. Niiden tasoon tehtävät muutokset tulisi tehdä ottaen huomioon niiden todelliset kannustinvaikutukset. Myös tukien tason vaikutus yhteiskunnan vakauteen tulisi huomioida. Yhdestä paikasta säästetty voi muodostua kuluksi toisaalla, jos ei heti niin viiveellä.

Muutokset sosiaaliturvaan tulisi olla perusteltuja niiden kokonaisvaikutuksilla yhteikuntaan, ei esittelemällä moraalista paheksuntaa herättäviä yksittäishenkilöitä. Kuinka paljon Suomen työttömistä on näitä vastuuttomia "chillaajia"? Äbaut?

Rankaisisiko "liian houkuttelevien" tukien laskeminen enemmän sellaisia henkilöitä, joille ei löydy työtä hakemisesta huolimatta? On suhdanne- ja rakennetyöttömyyttä ja henkilöitä, joiden työpanoksesta ei kukaan ole valmis maksamaan. Eikä edes motivointikurssi tee heistä itsensä elättäviä yksityisyrittäjiä. Tulisiko myös näiden tukia pienentää, ja ehkä siinä ohessa hiukan syyllistää? Kuinka paljon työssäkäyviä suuremmat itsemurhamäärät ovat hyväksyttäviä? jne.

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi vain, mutta itse olen törmännyt opiskeluaikoinani siihen, että opiskelun sijaan se tuleva raha oli tarkeampaa.

Itse opiskelin alaa, josta saa töitä, mutta ei ole niin hohdokas. Entä sitten lääkärit. Tunnen useita, joiden tarkoituksena on vain se tuleva mammona. Tällaisia lääkäreitä on vain liian paljon.

Anonyymi kirjoitti...

Kuuntelin joitakin vuosia sitten radio-ohjelman, joka käsitteli nanoteknologiaa. Ohjelma loppui suurinpiirtein seuraavanlaiseen kommenttiin: Jos nanoteknologia tulevaisuudessa toteutuu täysimittaisesti, se tarkoittaa sitä, että ihmisen työpanos laajalti tulee tarpeettomaksi. Joillekin ihmisille tämä tilanne muodostuu ongelmaksi, suorastaan helvetilliseksi. Joillekin se on paratiisi.

Aina on töitä, joita ihmisen täytyy tehdä, tottakai. Muttta eikö nyt jo paljon niistä töistä, jotka luovat aineellisen hyvinvointimme, ole siirtynyt koneitten tehtäväksi? Kaikilla sektoreilla ihmisen tekemänä ollut työ on siirtynyt koneille. Kiitos insinöörien! Maa-jametsätaloudessa, tavarantuotannossa, palvelusektorilla ym on käsittääkseni enää murto-osa ihmisiä verrattuna 50-ja60 lukuun, jolloin olin itse nuori ja palkkatöitä oli kaikille työhaluisille tarjolla.

Tunnen erään ihmisen, joka yhteiskunnalliselta statukseltaan on työtön ja "sosiaalipummi". Omien sanojensa mukaan hän tekee enemmän töitä. kuin Nesteen pääjohtaja. Hän tekee työtä luonnonsuojelun puolesta. Olen seurannut hänen toimintaansa ja uskon tuon, mitä hän sanoo.

Osmo kirjoitti...

En näe miksi joku nanoteknologia olisi erityisasemassa. 30 vuotta sitten puhuttiin roboteista ja ehdotettiin robottiveroa. Kyse on työn tehostumisesta, joka on jatkunut teollisesta vallankumouksesta alkaen.

Työn tehostuminen tarkoittaa elintason nousua. Keskimäärin ihminen voi kuluttaa sen, minkä tuottaa. Jos tuottaa vähän, niin kuluttaa myös vähän. Jos kaikki ihmiset ovat tuottamassa ruokaa, ei ihmisillä ole mitään muuta kuin ruokaa käytettävänä. Ongelma on, että tehostumisen hyviä puolia ei näe uutisissa. Niissä näkee vain irtisanomiset ym. Tuottavuuden ja elintason kasvun näkee tilastoissa. Katsoo mitä tahansa indikaattoria asumistiheydestä palkkoihin, on elintaso noussut viime vuosikymmeninä huimasti.

Jari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jari kirjoitti...

Kyse on työn tehostumisesta, joka on jatkunut teollisesta vallankumouksesta alkaen.

Niin, ongelma on työn tehostuminen eli tuottavuuden kasvu. Sinänsä ongelmaan on vain yksi oikeudenmukainen ratkaisu: Tehostumisen hyödyt on jaettava niille, jotka eivät kykene kohtuulliseen toimeentuloon. Jos niin ei tehdä, niin osa väestöstä, jopa 90%, joutuu heikompaan asemaan.

Esimerkiksi se, että nuoret joutuvat ajamaan 20 vuotta vanhoilla autoilla, ei toimi järkevänä kannustimena työelämässä. Se ainoastaan tarkoittaa sitä, että nuoret kuolevat useimmiten liikenteessä.

Voitaisiin laskea, kuinka monta nuorta kuolee liikenteessä tälläisen oikeistopolitiikan vuoksi. Varmasti monet joutuvat onnettomuuteen omaa syytään, mutta se on toinen asia. Mikä estää hankkimasta heille uudempaa ja turvallisempaa kalustoa alleen.

Jos nuoria tapatetaan liikenteessä, miksi heitä pitäisi vaatia antamaan panosta työnantajille.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Onhan noille rumempikin nimi,loiset.
Kun on aikanaan opiskellut lainarahalla,siis vanhempien asuntoaan vastaan ottamalla lainalla, ei millään valtiontakuu-sellaisella ja kukaan ei opintotuista ollut kuullutkaan,hieman häiritsevät nämä freeloaferit. Työpaikka piti löytää, halusi tai ei, paskaduunia tai ei,koska opintolaina oli maksettava pois ja siinä sivussa elettävä. Olin raksalla, yövahtina, kirjoitin uutisia lehteen jne.,mitä milloinkin.

Kaikissa hyvinvointivaltiossa tehdään kovaa työtä, parhaiten menestyneissä, kuten USA:ssa, Saksassa ja Japanissa tahti on todella kova, moni nuori joka menee jenkkeihin Mäcille töihin,järkyttyy työn tahdista,mutta se on hyvin opettavaista. Sitten maissa missä istutaan ja haaveillaan laihan lehmän varjossa, on ylenomaan nälänhätä ja käsi ojossa. Toki se Tatu Vanhanen et al tutkimus ÄO:n ja hyvinvoinnin suhteestakin jotain kertoo.

Jari kirjoitti...

@Petteri: Mutta se on väärin, että vaaditaan muita tekemään työtä, josta kerätyt verot ja hyödyt tulevat itselle.

Ainoa, joka tässä on vaatinut tekemään työtä on elinkeinoelämä ja sinä Petteri Järvinen. Mitä muu otsikko "Chillaus ei rakenna tulevaisuutta" oikein tarkoittaa. A-Talk-ohjelman nuori mies ei ainakaan vaatinut keltään työtä - päinvastoin. On aikaisemminkin kokemusta siitä ettei elinkeinoelämä ymmärrä lukemaansa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Vaatiiko A-studion nuori mies kuitenkin terveydenhoitoa, opintorahaa, asumistukea jne? Mistä ne rahat tulevat, elleivät töitä tekevien veroista?

Erno kirjoitti...

"Mutta se on väärin, että vaaditaan muita tekemään työtä, josta kerätyt verot ja hyödyt tulevat itselle." Jos joku tällaista olettaa saavansa (ja kyllähän näitä valitettavasti on), niin en kyllä myöskään itse tätä tietenkään halua tukea.

Jari kirjoitti...

@Petteri Mistä ne rahat tulevat, elleivät töitä tekevien veroista?

Tiedätkö, veroja kerätään monella tapaa. Työverotus on vain yksi, se kaikkein typerin verotuksen muoto. Ainakaan se ei ratkaise tuottavuuden tuomaa ongelmaa vaan pahentaa sitä.

Tässä nähtiin tyypillinen popularisoinnin kompastuskivi. Yksinkertaistit kansan ajatusta niin, että palvelut tarkoittaa vain palveluita joita tuottavat pelkästään ihmiset täysin ilman. Tuloksena katastrofaalinen ajatteluvirhe. Näitähän elinkeinoelämä tarvitsee mainonnassaan. Ei osata enää ajatella vaan ulkoistetaan ajattu yrityksille.

Siitä sinulle valheenjulkistamisen valtionpalkinto.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Minä olen putkiaivoinen insinööri, joten ehkä sinä viisaampana voit vähän neuvoa: mistä syntyvät ne verot, jotka eivät liity jonkun tekemään työhön? Kenen pitäisi maksaa työkseen harrastavan nuoren miehen asuntotuki, terveydenhoito, ratikkalippu jne?

Jari kirjoitti...

@Petteri:

Tuoretta ajattelua on esim. Zeitgeist-liikkeen resurssipohjaisessa talousmallissa. Mutta ensin sinun täytyy opetella lukemaan.

@Hannu Tanskanen:

Nykytietämyksen mukaan ihminen on aina loinen. Edellinen sukupolvi käytti luonnonvaroja ja kehitti luontoa tuhoavia tekniikoita, jotka kyllä helpottavat elämää mutta samalla ajavat meidän umpikujaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ja sinun olisi hyvä oppia kirjoittamaan.

Sen verran luin, että munamies laskutti keikoistaan kunnon palkkiot ja meni sitten ostamaan autoa.

"Nieminen oli menossa torstaiaamuna ostamaan uutta autoa. Jos hänen yhteiskuntamallinsa toteutuisi, hän hakisi autonsa kaupasta ilmaiseksi.

- Se auto annettais mulle ja sitten ajelisin sillä, Niminen maalaili."

Keep on dreaming :-)

Jari kirjoitti...

Jep, jäin hämmästelemään tuota Rikun sutkautusta.

Itselleni Zeitgeist on kuitenkin tullut tutuksi ihan muuta kautta kuin viihdeohjelmista.

Anonyymi kirjoitti...

Esittäisin Petteri Järviselle kysymyksen: Mistä se arvo, mikä rahalla on, tulee?

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Jari

Arvomme tuntuvat olevan niin kaukana toisistaan,etten viitsi vastata. Vähän "paskaduunia" voisi opettaa elämänarvoja sinulle.

Anonyymi kirjoitti...

Jos kaikki vain "chillaisivat", niin kuka maksaa työttömyyskorvaukset tai toimeentulotuet, saati huolehtisi muista yhteiskunnan kuluista?

Minä olen se joka joka nousee joka arkiaamu kello 6:00 hankkimaan omaa ja perheeni elantoa. Sekä tienaamaan verot, joista yhteiskunnan tarjoamat palvelut maksetaan.

Esimerkiksi yksin asuvalle, työmarkkinatuella elävälle työttömälle maksetaan yhteiskunnan pussista ~700 euroa kuukaudessa. Siis ~8400 euroa vuodessa. Ei varmaan kuulosta ruhtinaalliselta summalta?

Mutta kun sitä alkaa vertaamaan keskiverto palkansaajan maksamiin veroihin, niin kuva on täysin toinen: yhden keskiverto palkansaajan palkastaan maksamat verot eivät riitä edes yhden työttömän elättämiseen työmarkkinatuella. Siis jokainen joutilaana oleva työkykyinen työtön nielee pelkällä vaatimattomalla työmarkkinatuellakin eläessään yhden palkansaajan maksamat verot.

Jos meillä on siis esim. 500000 työtöntä, niin heidän elättämiseen tarvitaan periaatteessa n. 500000 palkansaajan maksamat verot.

Vituttaahan se itseäkin aina lukea tilinauhaa, kun verot nielevät ison osan palkasta. Sitten jotkut nulikat julistavat että ei huvita muka tehdä töitä. Minulta ei löydy ymmärrystä nulikoille, jotka eivät kykene elättämään edes itseään.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos joku ns. "chillailee", mutta se on tehtävä omilla rahoilla. Ei yhteiskunnan elättinä loisimilla. Tätä minä en ymmärrä ja hyväksy.

Jari kirjoitti...

Siis jokainen joutilaana oleva työkykyinen työtön nielee pelkällä vaatimattomalla työmarkkinatuellakin eläessään yhden palkansaajan maksamat verot.

Unohdat että työmarkkinatuki palautuu palkansaajille kuluttamisen kautta. Ei se raha minnekään katoa - varsinkaan kun työttömät käyttävät rahansa lähikauppiaan perushyödykkeisiin - ulkomaanmatkojen sijaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Unohdat että työmarkkinatuki palautuu palkansaajille kuluttamisen kautta."

Kuulostaa pahasti rikotun ikkunan periaatteelta. Siis että jos rikkoo ikkunan, niin se työllistää ikkunan korjaajia ja lasin valmistajia.

Joutilaana oleva työikäinen ja työkykyinen ihminen on oikeasti aina pelkkää tappiota yhteiskunnalle. Tosiasia on vain että joutilaana oleva ihminen vain kuluttaa, ei tuota mitään.

Minä en tarkoita tällä että työttömyyskorvauksia pitäisi ottaa pois, ymmärrän hyvin että monilla, luultavasti suurimmalla osalla työttömistä on vaikea tilanne.

Minusta kuitenkin työttömyyskorvausten saannin ehtoja pitäisi ainakin tiukentaa. Esimerkiksi ettei minkäänlaista työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea saisi ilman riittävää työkokemusta. Missään tilanteessa ei saisi olla houkuttelevaa jäädä elämään joutilaana yhteiskunnan elättinä.

Jari kirjoitti...

Niin, Stalin harrasti tuollaista politiikkaa. Hän piti keskusjohtoisesti tuotantoa yllä. Minusta ei voida yleispätevästi sanoa etteikö työttömät rakenna tulevaisuutta.

Olisi parempi keskittyä keksimään keinoja siihen, miten äärimmilleen kehittyneet tuotantolinjat koituisivat kaikkien hyödyksi. Verotuksen päämäärä pitäisi olla juuri tämä. Jos joku jossain tuottaa jotain erittäin tehokkaasti, niin hän on velvollinen jakamaan osan siitä myös muille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei pidä ajatella pelkkää työuraa, vaan sen jälkeistä aikaa. Todellinen ongelma on ikävuodet 60:n jälkeen, joita voi olla 30 tai enemmän. Eläkkeellä ihminen vaatii hoitoa ja monenlaisia palveluita.

Tarkoitus on ollut, että ihminen kerää aktiivisina vuosina jotain säästöön vanhuudenpäivien varalle. Jos ei muuta, niin tekee ainakin töitä kerätäkseen eläkettä itselleen.

Chillaajat ovat kuin eläkeläisiä jo nuoruudesta lähtien. Sitä nykyinen yhteiskuntarakenne ei kestä.

Jari kirjoitti...

Enää ei "tehdä töitä" vaan "ollaan töissä". Omat havaintotoni työelämästä (perustuvat kuulopuheisiin) kertovat valitettavasti siitä, ettei työsuhteessakaan tehdä aina töitä. "Chillailu" työpaikoilla on vieläpä järjestäytynyttä - seurauksena joukkoirtisanomiset. Laiskalle, ulospäinsuuntautuneelle ihmiselle työpaikka voi olla sopivampi vaihtoehto kuin työttömyys.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Työkin on muuttunut. Sanonta on peräisin ajalta, jolloin seisottiin koko päivä sorvin ääressä. Nyt työt ovat asiantuntijatehtäviä, joita ei voi "tehdä" samalla tavalla kuin ennen. Ne vaativat ajattelua, taukoa, keskustelua, viestintää ym. Ja monihan tekee samoja asioita vielä työpäivän jälkeenkin, ainakin tausta-ajossa.

Website Security Test