Britanniassa 19-vuotias mies tuomittiin 16 viikoksi vankilaan, koska hän ei paljastanut poliisille tietokoneensa salasanaa. Poliisilla oli ilmeisen hyvät syyt epäillä, että koneella oli lapsipornoa, joten ei ihme ettei nuorimies halunnut auttaa poliisia. Salaus oli niin vahva, ettei sitä pystynyt murtamaan.
Yleinen länsimainen oikeusperiaate on, ettei rikoksesta epäillyllä ole velvollisuutta auttaa poliisia tutkimaan itseään. Näin on myös Suomessa. Britanniassa tuli kuitenkin muutama vuosi sitten voimaan laki, joka velvoittaa epäillyn kertomaan salasanansa poliisin epäilessä vakavaa rikosta. Lakia säädettäessä lienee ollut mielessä terrorismi, mutta sitä sovelletaan näköjään myös muihinkin rikosnimikkeisiin.
Salaustekniikka on kaksiteräinen miekka. Se on ainoa keino, jolla kansalainen pystyy suojaamaan omaa yksityisyyttään viranomaisia vastaan. Samalla se mahdollistaa todistusaineiston piilottamisen tavalla, johon kukaan ei pääse käsiksi.
Tähän asti salaisuudet ovat olleet materiaalisia. Varastettu kultaharkko, paksu tukku rahaa, ase tai pankkiholvin pohjapiirros ovat konkreettisia esineitä, jotka ovat oikeudessa raskauttavia todisteita. Rosvo on voinut piilotella esineitä, mutta vastaavasti poliisilla on ollut omat keinonsa kaivaa ne esiin. Kotietsintä tai tallelokeron avain ovat lopulta luovuttaneet salaisuutensa.
Immateriaalisena aikana on toisin. Kuka tahansa voi ladata netistä ilmaisen salausohjelman, jolla koodattu immateriaalinen omaisuus voidaan jättää työpöydälle, ja silti se on kaikkien viranomaisten ulottumattomissa. Poliisin kannalta tämä on aivan uusi tilanne. On vain ajan kysymys, milloin meilläkin aletaan velvoittaa epäiltyä paljastamaan salasanansa poliisin sitä vaatiessa. Ja silloin on turha vedota huonomuistisuuteen (vaikka siitä oikeasti olisikin kyse). On vain ajan kysymys, milloin joudumme itsekin harkitsemaan lakia, joka vielä nyt näyttää brittiläisen orwellimaiselta.
Musiikin ja elokuvien vapaata levittämistä netissä perustellaan joskus sillä, ettei biteillä ole arvoa. Siksi kaikki digitaalinen muuttuu lopulta vapaaksi ja ilmaiseksi. Kuitenkin samat henkilöt katsovat, että heidän oma immateriaalinen omaisuutensa on arvokasta ja sen tulisi nauttia lain edessä koskemattomuutta.
Immateriaalisten salaisuuksien kaikkia eri näkökulmia on mahdotonta sovittaa yhteen.