Tekoäly tekee CSAM-aloitteesta entistä pelottavamman

Viime vuonna torpattiin Unkarin ajama CSAM-aloite, joka velvoittaisi operaattorit seuraamaan asiakkaidensa keskinäistä viestintää ja tunnistamaan sieltä lapsipornoa. Lopulta EU-aloite kaatui, mutta nyt Tanska ajaa sitä jälleen Uutuutena mukaan on tullut tekoäly. Sen pitäisi tunnistaa niitäkin kuvia, mitä yksinkertainen kuvasta laskettu tiivistefunktio ei tavoita.

Aloite on edelleen järjetön ja valheellinen. Se ei vaikuta lainkaan aineiston levittämiseen pimeästä verkosta, kuten Tor-verkosta. En tiedä, kuinka paljon ihmiset lähettävät laittomia kuvia tai videoita toisilleen, mutta epäilen, ettei se ole suurin ongelma.

Lisäksi valvontaa olisi helppo kiertää. Kuvia ja videoita voi helposti pakata uudelleen, jolloin mikään tiivistelista ei pysy perässä. Lisäksi operaattorien pitäisi purkaa jokainen pakattu tiedosto varmistaakseen, mitä sen sisällä on. 

Aiheuttaisi hurjan kuormituksen palvelimille ja olisi täysin turhaa, sillä tiedostoja voi myös salata, ja silloin mikään operaattorin seula ei tartu niihin. Ainoa keino EU:lta olisi kieltää kaikkien salausohjelmien käyttö, mikä on tietenkin mahdoton tie.

Tekoälyä pidetään jonkinlaisena taikasanana, joka ratkaisee kaikki it-ongelmat. Todellisuus on ihan muuta. Tekoäly ei pysty massiivisessa mittakaavassa erottamaan laillisia kuvia ja videoita laittomista. Hyviä esimerkkejä saa vaikka Facebookista, joka vähän väliä blokkaa ja poistaa käyttäjätilejä, koska tekoäly on virheellisesti arvioinut niiden loukkaavan yhteisönormeja. Laittomia huijausmainoksia mikään tekoäly ei näytä torjuvan.

On ihmeellistä, että EU jälleen kerran edes harkitsee monta kertaa torjuttua CSAMia. Todellinen motiivi lieneekin voida jatkossa tunnistaa terroristeja ja ehkä muitakin rikollisia heidän viestintänsä perusteella. Tällä hetkellä ei ole tarvetta ryhtyä näin äärimmäisiin toimiin. 

Voi myös miettiä, miten hyvin GDPR toteutui. Valtava hallinnollinen taakka ja isoja sakkoja. Tietosuoja on epäilemättä parantunut, mutta kansalaiset käyttävät edelleen amerikkalaisia palveluita eikä tietosuojasta ole tullut kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille. Syy korostaa kybersuvereniteettia liittyy kansalliseen turvallisuuteen, ei tietosuojaan.

GDPR:n oheisvahinkona saimme myös ärsyttävät ja itseään vastaan kääntyvät evästekyselyt jokaisella nettisivulla. Mitähän vastaavaa CSAM-tunnistus tuottaisi, jos EU erehtyisi hyväksymään sen?

Suomen myönteinen kanta CSAM-hankkeeseen yllätti

Mediat ovat raportoineet EU-hankkeesta, joka velvoittaisi palvelutarjoajat estämään lapsipornon levittämisen palveluissaan. Aihe ei ole Suomessa herättänyt sen suurempaa kiinnostusta. Yksikään poliitikko ei ole ottanut siihen näkyvästi kantaa. 

En reagoinut itsekään aiheeseen, koska pidin selvänä, ettei Suomi lähde tukemaan tällaista. Olin kuitenkin väärässä. Viime viikolla medioissa kerrottiin, että Suomi aikoo tukea Unkarin muotoilemaa uusinta versiota CSAM-asetuksesta. Ilmeisesti ratkaisu oli helppo eikä asiaa tarvinnut sen enempää pohtia, olivathan muut pohjoismaat asetuksen hyväksymisen kannalla.

CSAM tarkoittaa käytännössä lapsipornoa. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että kuvien ja videoiden levitystä pitää pyrkiä estämään teknisillä keinoilla. Unkarin ehdotus on kuitenkin niin tehoton että herää kysymys, onko taustalla jotain muuta.

Ehdotuksen mukaan viestintäohjelmien pitäisi verrata jokaista lähetettävää kuvaa ja videota viranomaisten julkaisemaan listaukseen, jossa on tunnetusta aineistosta laskettuja tarkistussummia. Vähän kuin virusten sormenjälkiä. Mikäli kuva tai video on listalla, sen lähettäminen kaverille pitäisi estää, ilmeisesti myös ilmoittaa löydöstä viranomaisille.

Se tuntuu erinomaisen tehottomalta. Kuinka moni lähettelee kavereilleen Whatsappissa, tekstiviesteissä tai Facetime-viesteissä tällaisia kuvia? Oletan, että aineistoa liikutellaan pimeän verkon kautta eikä yksityisviesteillä. Asetus ei estäisi aineiston lataamista omalle koneelle. Yhdenkin pikselin muutos kuvassa harhauttaisi sormenjälkeä niin, ettei kuvaa enää tunnistettaisi. Vahingollisinta on uuden materiaalin tuottaminen. Siihen tämä hanke ei vaikuttaisi lainkaan.

Asiassa on vahva deja-vu. Elokuussa 2021 Apple tarjosi paikallisten lastensuojelujärjestöjen painostuksesta samanlaista tekniikkaa (HS 13.8.2021, HS 19.8.2021). Hanke tyrmättiin laajasti ja lopulta Apple luopui siitä. Nyt EU tarjoaa aivan samaa. Miksi ihmeessä?

Tämä hanke alkoi tarpeesta seurata terroristien välisiä keskusteluja, joihin viranomaisilla ei päästä päähän -salauksen vuoksi ole enää näkyvyyttä. Alussa varsinkin Englanti oli aktiivinen ChatControl-hankkeen edistäjä. Kun salauksen murtamiseen pystyvä takaovi torjuttiin laajasti, EU on vaihtanut nimellisesti tavoitteeksi lapsipornon torjunnan. 

Epäilen kuitenkin, että alkuperäinen tavoite on yhä voimassa. CSAM on vain keino, jolla tekniikka saadaan levitettyä kansalaisten puhelimiin. Kun ohjelma on siellä tarkkailemassa lähteviä kuvia, sen toimintaa voidaan laajentaa muunkin ei-toivotun aineiston tunnistamiseen ja estämiseen. Siksi oikea hetki toimia on nyt, ennen kuin mitään tarkkailuohjelmaa tuodaan puhelimiin.

Suomi oli vielä 10 vuotta sitten vahvasti viestinnän luottamuksellisuuden kannalla. Ruotsin FRA-lakia pilkattiin avoimesti ja Telia siirsi jopa sähköpostipalvelimet Suomeen, jotta suomalaisten asiakkaiden tilit eivät joutuisi Ruotsin urkinnan kohteeksi. Suomesta haluttiin tehdä "Tietosuojan turvasatama". Jopa SAK julkaisi suojaa korostavan tiedotteen otsikolla "Suomesta tiedon turvasatama". Liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiuru vastusti näkyvästi sähköisten tiedustelulakien säätämistä.

Muutamassa vuodessa asenteet muuttuivat ja lait saatiin säädettyä. Nykyisessä maailmantilanteessa tiedustelulait ovat Suomelle erityisen tarpeellisia.

Nyt aihe ei tunnu kiinnostavan yhtäkään poliitikkoa. Onneksi aiheesta nousi kuitenkin viime hetkillä mediassa sen verran keskustelua, että valiokunta päätyi vielä lykkäämään lopullista päätöstään. 

Lisäys 28.10.2024: Ylen jutun mukaan viisi suomalaista MEPiä kannattaa CSAMia: Mika Aaltola, Pekka Toveri, Maria Guzenina, Elsi Katainen ja Katri Kulmuni. Li Andersson ja Jussi Saramo eivät osanneet sanoa. Henna Virkkunen ja Anna-Maja Henriksson eivät vastanneet Ylen kyselyyn.