Edellisessä kirjoituksessa tarkastelin Espoon Tapiolan säätilastoja, nyt on Tampere-Pirkkalan lentokentän vuoro. Tampere valikoitui kohteeksi sen jälkeen kun huomasin, että Vantaan lentokentän tilastoissa oli outo muutos. Tilastoon ilmestyi yhtäkkiä kaksi mittausta vuorokaudelle, mikä olisi vaatinut lisää työtä.
Tampere-Pirkkalan lentokenttä otettiin käyttöön joskus 1970-luvun lopussa, joten sieltä löytyy pitkä mittaushistoria. Jostain syystä tämäkin tilasto muuttuu kesken kaiken. Sademäärä ja lumen syvyys on tilastoitu vain heinäkuun 1. päivään vuonna 2006 asti, sen jälkeen arvoja ei ole. Tämän tarkastelun kannalta havaintojen loppumisella ei ole merkitystä, mutta silti ihmetyttää, miksi lentokenttä on lopettanut em. arvojen tallentamisen.
Tampere-Pirkkalan tilastodatasta löytyy toinenkin kummallisuus: 19-20.8.2009 sekä 10-11.8.2010 lämpötilahavainnot puuttuvat kokonaan. Myös 25.6.2013 ja 15.7.2013 maksimilämpötilat puuttuvat, samoin 16.1.2016 ja 30.12.2016 sekä 24-25.1.2018 puuttuvat maksimi- ja minimiarvot. Puutteita on paljon myös uudemmissa havainnoissa.
Korvasin laskennan kannalta oleelliset puutteet viimeksi mitatuilla arvoilla, jotta päivien välisten erojen laskeminen ei tuottaisi liian suurta virhettä. Nämä osoittavat, miten analyysin pohjana oleva data ei juuri koskaan ole täysin puhdasta.
Vuosien 2000-2021 keskilämpötila ja keskimääräinen päivävaihtelu näyttävät seuraavalta:
 |
| Keskilämpötila ja keskimäärinen päivävaihtelu. |
Tampereen lentokentän vuosien 2000-2021 kaikkien päivien keskilämpötila on 5,2 C. Erityisen kylmä vuosi oli 2010 (keskiarvo 3,3 C, erityisen kylmän joulukuun keskiarvo -11,7 C kun edellinen -6,9 C ja seuraava +0,8 C). Erityisen lämmin vuosi oli myös Tampereen korkeudella 2020, lämpötila 7,1 C.
Lineaarinen regressio osoittaa selvää nousua.
 |
| Tampere on selvästi lämmennyt 2000-luvulla. |
Trendiviiva on selvästi nouseva, mutta 22 vuoden jakso on vielä liian lyhyt jotta siitä voisi päätellä jotain ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.
Päiväkohtaiset muutokset eivät ole juurikaan muuttuneet 22 vuodessa:
 |
| Lämpötilanvaihtelut ovat jopa aavistuksen vähentyneet. |
Tampereen kuukausilämpötilat 2000-2021 näyttävät seuraavilta:
 |
| Keskimääräiset kuukausilämpötilat. |
Tilastollisesti heinäkuun keskilämpötila on 17,6 C, kesäkuun 14,4 C ja elokuun 15,6 C.
Päivävaihteluissa oli enemmän variaatioita:
 |
| Vaihtelevin lämpötila on tammikuussa, tasaisin elokuussa. |
Tampereen korkeudella kesäkuussa lämpötilat vaihtelevat enemmän kuin huhti- ja toukokuussa. Marraskuussa vaihtelua on hieman vähemmän kuin lokakuussa.
Latasin havainnot vuodesta 1990 lähtien, joten lopuksi vielä pelkkä keskilämpötila 1990-2021:
 |
| Tampere-Pirkkala keskilämpötila 1990-2021. |
Trendiviivan kulmakerroin on hieman loivempi (0,04 vs. 0,05).
Tällaiset laskelmat eivät osoita mitään ilmastonmuutoksesta, mutta ne voivat innostaa muita tutkimaan asioita syvemmältä. Ilmatieteenlaitoksen säähavainnot ovat puutteistaan huolimatta kiinnostava avoimen tiedon lähde, jota kannattaa käyttää hyödyksi. Ja samalla ne opettavat, miten monipuolinen ja näppärä työkalu Excel on, vaikka sen analyysi- ja grafiikkatyökalut vaativatkin hieman perehtymistä.
2 kommenttia:
Tuo trendi on liian jyrkkä, jotta se osoittaisi suoraan ilmaston lämpenemistä, joka on pitkällä aikavälilä 1 asteen luokkaa. Tuntuu silti aika todennäköiseltä, että kyse on enimmäkseen globaalista ilmiöstä. Olet käyttänyt on aika paljon dataa, eikä ilmaston lämpeneminen ole enää mitään rakettitiedettä. Tässä varmasti on kyse positiivisesta takaisinkytkennästä, eli "luontaisesta vahvistimesta" joka Suomessa voimistaa havaintoja. Jo pelkästään joulujen lumipeitteen korkeus osoittaa laskevaa trendiä, vaikka data on kieltämättä todella pientä.
Tuohon voi muuten yhdistää sähkölaskujen kilowattikulutusta käänteisellä akselilla. Eli kuukauden keskilämpötila ja paljonko kilowattitunteja on mennyt. Sitten voi korreloida että miten mahdolliset muutokset ovat vaikuttaneet (lisäeristyksen asentaminen, sähköauton tulo taloon, ilmalämpöpumpun asennus).
Lähetä kommentti