Bitcoinin jatkuva kurssinousu, jopa yli 10 prosenttia päivässä, on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Se on herättänyt myös median ja seuraavana tulevat poliitikot. Kaikki kysyvät, miten jokin virtuaalinen valuutta voi muka nousta tällä tavalla? Eikö se pitäisi kieltää?
Täydellistä kieltoa on vaatinut Nobel-palkittu Joseph Stiglitz. Monet pankkiirit ja rahamaailman vaikuttajat varoittavat koskemasta Bitcoiniin ja odottavat sen täydellistä romahdusta. Samalla toiset odottavat arvon nousevan 100 000 dollariin.
Nordea-pomo Casper von Koskull tylyttää Bitcoinia absurdiksi rakennelmaksi. Erityisesti häntä harmittaa se, että pankkialaa säädellään ja valvotaan pilkuntarkasti samalla kun Bitcoin saa rehottaa kaiken valvonnan ulkopuolella: ”Jos bitcoinin annetaan olla ilman kontrolleja olemassa samalla, kun käytämme miljardeja pankkialan valvontaan, niin minusta se on kyllä vitsi, että annamme jonkin bitcoinin kaltaisen jatkaa olemassaoloaan… En ymmärrä sitä, se on absurdia”, von Koskull sanoi.
Koskull on oikeassa. Poliitikot ja viranomaiset ovat nukkuneet Bitcoinin ohitse, sillä nopeat teknologiset muutokset tulevat heille aina yllätyksenä. Bitcoinin laajamittaisella käytöllä olisi vakavia seurauksia yhteiskuntien toimintaan. Tuskin osaamme edes kuvitella, mitä paluu käteiseen -- tällä kertaa digitaalisena -- käytännössä merkitsisi. Onneksi Bitcoinin käytöstä ei ole mitään merkkejä. Kukaan ei halua käyttää valuuttaa, jonka arvo nousee (tai laskee) liian nopeasti. Vuosi sitten yritin huonolla menestyksellä ostaa Bitcoineilla jotain Helsingin kaupoista.
Viranomaisia ei kiinnostanut edes Onecoin. Kryptovaluutan nimissä sai vapaasti huijata 20 000 suomalaista ilman, että KRP olisi tutkinut asiaa alkua pidemmälle. Bitcoinissa on sentään se hyvä puoli, että raha on "todellista" ja vapaasti vaihdettavaa. Mutta Koskullin mainitsema ristiriita sääntelyn ja valvonnan määrässä on kiistaton fakta.
Viranomaisten puolustukseksi on sanottava, ettei heillä ole juurikaan keinoja Bitcoinin sääntelyyn. Piratismia on yritetty kieltää verkossa 20 vuoden ajan vaihtelevan huonolla menestyksellä. Samalla ainakin Kiina, Japani, Viro ja Venezuela pohtivat oman kryptovaluutan luomista.
Todellisten ja huijattujen kryptovaluuttojen laaja kirjo sekä erilaiset kolikkoannit (ICO) ovat luoneet digitaalisen Villin lännen, jossa pieni osa rikastuu onnekkaasti ja valtaosa menettää rahansa.
Ehkä pankkiväkeä harmittaa myös se, että Bitcoin mahdollistaa rahansiirrot maasta toiseen ilman pankin apua. Tähän asti remittance-bisnes on ollut niille tuottoisaa.
Koskullin ja Stiglitzin jyrkkiä kantoja kuullessani tulee mieleen 1970-luvun loppu, kun ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat markkinoille. Sen ajan isot tietokonevalmistajat nauroivat laitteille ja ihmettelivät, mitä käyttöä niille olisi ("Kuka nyt haluaisi tietokoneen kotiinsa!", naureskeli Digitalin pääjohtaja Ken Olsen Bostonissa 1977). Bitcoin ei ole mikrotietokone, mutta jotain samaa tässä on. Olemme ison asian kynnyksellä.
Mikä on Bitcoinin oikea arvo? Turha kysyä ainakaan finanssialan ammattilaisilta. He ovat aivan pihalla jo perinteisessä rahataloudessa ja ajavat siksi autoaan sumussa, kuten Hesarin Tuomas Niskakangas osuvasti kuvasi 3.12.2017: "Sijoitusmarkkinoilla eletään kummallista aikaa, joka saa parhaat asiantuntijatkin hämilleen". Jos rahataloustiede ei pysty selittämään edes nykyisiä korkojen ja pörssikurssien liikkeitä, miten se voisi selittää Bitcoinin kaltaisen aivan uudentyyppisen hyödykkeen käyttäytymistä?
Bitcoin on yksi esimerkki digitalisaation yllättävistä vaikutuksista. Sähköinen, valtioista ja pankeista riippumaton käteinen, on jotain sellaista, millä ei ole aiempaa vertailukohtaa. Siksi on mahdotonta arvioida sen "oikeaa" arvoa. Sata dollaria, tuhat dollaria ja nykyiset 15 000 dollaria ovat kaikki yhtä oikeita.
Bitcoinia voi ajatella (hyvin riskipitoisena) sijoitusinstrumenttina, joka on ensi kertaa yhteinen koko maapallolle. Sitä voi ostaa ja myydä kaikkialla, reaaliajassa, yhtäläisin ehdoin. Pörssi on auki 24/7. Mitään tällaista ei ole ennen ollut. Kyse on kuin teknologisen maailmantalouden osakkeesta, jonkinlaisesta Super-Applesta, jota noteerataan kaikilla markkinoilla.
Osakkeeseen verrattuna "Super-Apple" on reilu, sillä kenelläkään ei ole sisäpiiritietoa. Bitcoinissa toteutuu markkinoiden toive täydellisestä markkinainformaatiosta kaikkien osapuolten kesken. Miten se vaikuttaa -- siinäpä tutkittavaa ekonomisteille!
Kuviota tietenkin hämärtää se, ettei "Super-Applella" itsellään ole liiketoimintaa lainkaan. Sen arvo perustuu lähes yksinomaan odotuksiin.
Yksi odotuksista on se, että jos dollari tai euro menettävät arvonsa, Bitcoin on valtioiden ulkopuolinen turvasatama. Toinen odotus on se, että tätä todellista kansanosaketta on ehtinyt hankkia vasta pieni joukko ihmisiä. Osakkeiden määrä on hyvin rajallinen, joten tuleva kysyntä ajaa kurssia yhä vain korkeammalle. Trumpin juuri ilmoittamat huimat veronalennukset kasvattavat USA:n valtionvelkaa 140 miljardilla dollarilla joka vuosi, mikä sataa Bitcoinin kurssiin.
Mikään puu ei kasva taivaisiin. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten tämä kaikki päättyy. Luultavasti kuitenkin eri tavalla kuin tämän päivän finanssiviisaat uskovat.
Lisää kommentteja maailmalta: "Bitcoin voi turmella Etelä-Korean nuorison" pelkää maan pääministeri - ei kai se nyt sentään rock-musiikkia ole?
Asiallinen huolenaihe on Bitcoin-futuureilla käytävä kauppa ja sitä kautta romahduksen vaikutus reaalitalouteen: Bitcoin voi romahtaa 75 % päivässä.
Finanssivalvonta julkaisi marraskuussa yleisen varoituksen virtuaalivaluutoista ja ICOista. Valuutan osalta varoitus on suunnilleen sama kuin kesällä 2013, jolloin aloin itse seurata Bitcoinia. Onecoin ei näytä kuuluvan Fivan valvonnan piiriin.
Täydellistä kieltoa on vaatinut Nobel-palkittu Joseph Stiglitz. Monet pankkiirit ja rahamaailman vaikuttajat varoittavat koskemasta Bitcoiniin ja odottavat sen täydellistä romahdusta. Samalla toiset odottavat arvon nousevan 100 000 dollariin.
Nordea-pomo Casper von Koskull tylyttää Bitcoinia absurdiksi rakennelmaksi. Erityisesti häntä harmittaa se, että pankkialaa säädellään ja valvotaan pilkuntarkasti samalla kun Bitcoin saa rehottaa kaiken valvonnan ulkopuolella: ”Jos bitcoinin annetaan olla ilman kontrolleja olemassa samalla, kun käytämme miljardeja pankkialan valvontaan, niin minusta se on kyllä vitsi, että annamme jonkin bitcoinin kaltaisen jatkaa olemassaoloaan… En ymmärrä sitä, se on absurdia”, von Koskull sanoi.
Koskull on oikeassa. Poliitikot ja viranomaiset ovat nukkuneet Bitcoinin ohitse, sillä nopeat teknologiset muutokset tulevat heille aina yllätyksenä. Bitcoinin laajamittaisella käytöllä olisi vakavia seurauksia yhteiskuntien toimintaan. Tuskin osaamme edes kuvitella, mitä paluu käteiseen -- tällä kertaa digitaalisena -- käytännössä merkitsisi. Onneksi Bitcoinin käytöstä ei ole mitään merkkejä. Kukaan ei halua käyttää valuuttaa, jonka arvo nousee (tai laskee) liian nopeasti. Vuosi sitten yritin huonolla menestyksellä ostaa Bitcoineilla jotain Helsingin kaupoista.
Viranomaisia ei kiinnostanut edes Onecoin. Kryptovaluutan nimissä sai vapaasti huijata 20 000 suomalaista ilman, että KRP olisi tutkinut asiaa alkua pidemmälle. Bitcoinissa on sentään se hyvä puoli, että raha on "todellista" ja vapaasti vaihdettavaa. Mutta Koskullin mainitsema ristiriita sääntelyn ja valvonnan määrässä on kiistaton fakta.
Viranomaisten puolustukseksi on sanottava, ettei heillä ole juurikaan keinoja Bitcoinin sääntelyyn. Piratismia on yritetty kieltää verkossa 20 vuoden ajan vaihtelevan huonolla menestyksellä. Samalla ainakin Kiina, Japani, Viro ja Venezuela pohtivat oman kryptovaluutan luomista.
Todellisten ja huijattujen kryptovaluuttojen laaja kirjo sekä erilaiset kolikkoannit (ICO) ovat luoneet digitaalisen Villin lännen, jossa pieni osa rikastuu onnekkaasti ja valtaosa menettää rahansa.
Ehkä pankkiväkeä harmittaa myös se, että Bitcoin mahdollistaa rahansiirrot maasta toiseen ilman pankin apua. Tähän asti remittance-bisnes on ollut niille tuottoisaa.
Koskullin ja Stiglitzin jyrkkiä kantoja kuullessani tulee mieleen 1970-luvun loppu, kun ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat markkinoille. Sen ajan isot tietokonevalmistajat nauroivat laitteille ja ihmettelivät, mitä käyttöä niille olisi ("Kuka nyt haluaisi tietokoneen kotiinsa!", naureskeli Digitalin pääjohtaja Ken Olsen Bostonissa 1977). Bitcoin ei ole mikrotietokone, mutta jotain samaa tässä on. Olemme ison asian kynnyksellä.
Mikä on Bitcoinin oikea arvo? Turha kysyä ainakaan finanssialan ammattilaisilta. He ovat aivan pihalla jo perinteisessä rahataloudessa ja ajavat siksi autoaan sumussa, kuten Hesarin Tuomas Niskakangas osuvasti kuvasi 3.12.2017: "Sijoitusmarkkinoilla eletään kummallista aikaa, joka saa parhaat asiantuntijatkin hämilleen". Jos rahataloustiede ei pysty selittämään edes nykyisiä korkojen ja pörssikurssien liikkeitä, miten se voisi selittää Bitcoinin kaltaisen aivan uudentyyppisen hyödykkeen käyttäytymistä?
Bitcoin on yksi esimerkki digitalisaation yllättävistä vaikutuksista. Sähköinen, valtioista ja pankeista riippumaton käteinen, on jotain sellaista, millä ei ole aiempaa vertailukohtaa. Siksi on mahdotonta arvioida sen "oikeaa" arvoa. Sata dollaria, tuhat dollaria ja nykyiset 15 000 dollaria ovat kaikki yhtä oikeita.
Bitcoinia voi ajatella (hyvin riskipitoisena) sijoitusinstrumenttina, joka on ensi kertaa yhteinen koko maapallolle. Sitä voi ostaa ja myydä kaikkialla, reaaliajassa, yhtäläisin ehdoin. Pörssi on auki 24/7. Mitään tällaista ei ole ennen ollut. Kyse on kuin teknologisen maailmantalouden osakkeesta, jonkinlaisesta Super-Applesta, jota noteerataan kaikilla markkinoilla.
Osakkeeseen verrattuna "Super-Apple" on reilu, sillä kenelläkään ei ole sisäpiiritietoa. Bitcoinissa toteutuu markkinoiden toive täydellisestä markkinainformaatiosta kaikkien osapuolten kesken. Miten se vaikuttaa -- siinäpä tutkittavaa ekonomisteille!
Kuviota tietenkin hämärtää se, ettei "Super-Applella" itsellään ole liiketoimintaa lainkaan. Sen arvo perustuu lähes yksinomaan odotuksiin.
Yksi odotuksista on se, että jos dollari tai euro menettävät arvonsa, Bitcoin on valtioiden ulkopuolinen turvasatama. Toinen odotus on se, että tätä todellista kansanosaketta on ehtinyt hankkia vasta pieni joukko ihmisiä. Osakkeiden määrä on hyvin rajallinen, joten tuleva kysyntä ajaa kurssia yhä vain korkeammalle. Trumpin juuri ilmoittamat huimat veronalennukset kasvattavat USA:n valtionvelkaa 140 miljardilla dollarilla joka vuosi, mikä sataa Bitcoinin kurssiin.
Mikään puu ei kasva taivaisiin. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten tämä kaikki päättyy. Luultavasti kuitenkin eri tavalla kuin tämän päivän finanssiviisaat uskovat.
Lisää kommentteja maailmalta: "Bitcoin voi turmella Etelä-Korean nuorison" pelkää maan pääministeri - ei kai se nyt sentään rock-musiikkia ole?
Asiallinen huolenaihe on Bitcoin-futuureilla käytävä kauppa ja sitä kautta romahduksen vaikutus reaalitalouteen: Bitcoin voi romahtaa 75 % päivässä.
Finanssivalvonta julkaisi marraskuussa yleisen varoituksen virtuaalivaluutoista ja ICOista. Valuutan osalta varoitus on suunnilleen sama kuin kesällä 2013, jolloin aloin itse seurata Bitcoinia. Onecoin ei näytä kuuluvan Fivan valvonnan piiriin.
48 kommenttia:
”Trumpin juuri ilmoittamat huimat veronalennukset kasvattavat USA:n valtionvelkaa miljardeilla, mikä sataa Onecoinin kurssiin.”
Korjataanpas nyt se kirjoitusvirhe.
Se oli vain testi, lukeeko kukaan tekstiä loppuun asti. Onnittelut - olit ensimmäinen, joka läpäisi!
Tässäpä mielenkiintoinen uutinen tältä päivää: Bitcoinin arvo on noussut 12 000 dollarista 19 000 dollariin kahdessa päivässä. 75% pudotus päivässä ei kuulosta yhtään mahdottomalta tuon jälkeen.
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/bitcoin-rakettinousussa---puhkaisi-illansuussa-19-000-dollarin-rajan/
BC Ei käynyt yli 19k:ssa vaan yli 16k:ssa.
Petteri, minäkin tulin oikein tuon lopun Onecoin-viittauksen vuoksi katsomaan Feedlystä tänne tätä blogia että mitä .. :) hyvä heitto!
"Etelä-Korean markkinoilla liikuttiin torstaina aivan omissa sfääreissä: Bithumb-kauppapaikassa yksi bitcoin maksoi illansuussa jo yli 19 000 dollaria, mikä oli 36 prosenttia enemmän kuin vielä keskiviikkona ja yli 20 prosenttia yli ”virallisen” kurssin."
https://www.hs.fi/talous/art-2000005481970.html
Kun käydään kauppaa vain kaupankäynnintakia niin parasvertailukohta on Hollannin Tulppaanisipulikauppa. Ja lopputulos tulee varmasti muistuttamaan sitä.
Mihin perustuu käsityksesi että bitcoinia ei ole säännelty? Sen käyttö maksamiseen on tehty mahdollisimman hankalaksi verotus- ja rahanpesusäännöillä.
Ostoksista tulee pitää kirjaa jotta osaa ilmoittaa verottajalle oikeat pääomatulot. Helpompaa on maksaa euroilla.
Jos ostaa esim. asunnon, niin suomalaiset kiinteistönvälittäjät tuskin suostuvat siihen, että maksu tehdään bitcoineilla. Bitcoinit täytyy muuntaa euroiksi. Ostajan tulee tunnistautua ja selvittää rahojen alkuperä useaan kertaan: bitcoin-välittäjälle (tulevan lain mukaan, usein jo nyt), pankille (nykyisen lain mukaan) ja kiinteistönvälittäjälle (nykyisen lain mukaan).
Pankithan eivät ole toteuttaneet kaikkia viranomaisten pyytämiä asioita (http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712022200577104_pi.shtml):
"Snellmanin mukaan vakava kyberisku keskeiseen rahoitusjärjestelmään rampauttaisi yhteiskuntaa. Pankkijärjestelmä voisi keskeytyä tai tiedot ihmisten veloista ja varoista saattaisivat vääristyä. Käytännön asioiden hoitaminen muuttuisi hankalaksi, jos pankkitilien saldoihin ei voisi luottaa."
Bitcoin olisi kriisitilanteessa luotettavampi, vaikka internet-yhteydet katkeaisivat. Yhteyksien palattua tiedetään että "pisimmässä ketjussa" on kaikki transaktiot. Lohkoketjua ei voi väärentää.
Mikäs tämä Byteball on, kurssi tällä hetkellä coinmarketcap.com:ssa 328 dollaria?
Completely new technology
Unbounded scalability, fast confirmations, no miners, no blocks, low fees.
Byteball data is stored and ordered using directed acyclic graph (DAG) rather than blockchain. This allows all users to secure each other's data by referencing earlier data units created by other users, and also removes scalability limits common for blockchains, such as blocksize issue.
Blockless design is simpler because there are no blocks, there are only transactions. Users just add their transactions to the end of the DAG themselves, they don't have to wait when miners create a new block and there is no guesswork whether miners will include your transaction in the block.
The consensus algorithm used to protect from double-spends is based on establishing a total order within the DAG. This is achieved by selecting a chain, called main chain, which gravitates towards units issued by commonly recognized reputable users — witnesses. See the white paper for details.
Bitcoin on vaan yksinkertaisesti vanhanaikainen, kömpelö sekä energiasyöppö, vaikka arvo on mitä on. Eli muut kehittyneemmät kryptot jyräävät pikapuolin Bitcoinin käyttöön (esim. maksaminen) liittyvissä asioissa, se on fakta asia.
Byteballin DAG vaikuttaa samanlaiselta kuin IOTAssa. Bitcoinin lohkoketju on DAG:n erikoistapaus, joten ei tässä täysin uudesta tekniikasta ole kyse.
Kryptovaluuttojen kilpailu ei ratkea teknisillä meriiteillä. Bitcoin on tekniikaltaan vanhentunut, mutta juuri siksi luotettava ja "kaikki käyttävät Bitcoinia koska kaikki käyttävät Bitcoinia". Parempaa korvaajaa on odotettu vuodesta 2013 lähtien. Katsotaan miten käy.
”Jos bitcoinin annetaan olla ilman kontrolleja olemassa samalla, kun käytämme miljardeja pankkialan valvontaan, niin minusta se on kyllä vitsi, että annamme jonkin bitcoinin kaltaisen jatkaa olemassaoloaan… En ymmärrä sitä, se on absurdia”, von Koskull sanoi.
Onko Koskull oikeassa vai kerjäämässä viranomaisilta apua kun pankkiala ei itse usko keksivänsä parempaa ratkaisua kuin mitä on jo tarjolla lukuisten kryptovaluuttojen parissa?
Mielenkiintoinen twiitti:
https://twitter.com/feross/status/939296306987700225
Sisältöä:"someone transferred ~0.05 BTC (currently ~$900), paying 0.01 BTC in fees (currently ~$180) and the network burned enough electricity for that single transaction to drive a Model S well over 1000km, or power an average house in Germany for about a month"
Jos tuo pitää paikkansa, on Bitcoinin energiankukutus käsittämättöman suurta. Tästä asiasta on muitakin twiittejä näkynyt aikaisemmin. Suuri yleisö ei tiedosta asiaa.
@Anonyymi
Koko ajan kasvava energiantarve näyttää myös ajavan louhijat etsimään innovatiivisia ratkaisuja. Tässä esimerkiksi yksi tällainen otsikoissa toissa päivänä ollut: Cryptocurrency Miners Are Using Old Tires to Power Their Rigs -- This new “waste-to-energy” setup is meant to be less resource intensive"
>>Bitcoin olisi kriisitilanteessa luotettavampi, vaikka internet-yhteydet katkeaisivat. >>Yhteyksien palattua tiedetään että "pisimmässä ketjussa" on kaikki transaktiot.Lohkoketjua >>ei voi väärentää.
Eikö tuo ole aivopieru? Pisin ketju saadaan luodaan siihen offline ketjuun miljardi 0.000000000000001btc transaktiota
Toiseksi mikä todentaa että lohkoketjun SISÄLTÖ ON OIKEA?
Siis jos saan jotenkin lohkoketjuun ujutettu tiedon että isosisoisoisoisoisoiso-isäni on omistanut koko Amerikan mantereen niin se on sitten minun perinnön kautta vai?
"Pisin ketju saadaan luodaan siihen offline ketjuun miljardi 0.000000000000001btc transaktiota"
Pelkkä transaktioiden luominen ei kasvata ketjun pituutta. Sen sijaan hyökkääjän pitäisi pystyä luomaan uusia lohkoja nopeammin kuin oikea ketju, mikä vaatisi enemmän laskentatehoa kuin mitä oikealla ketjulla on.
Pisimmälle ketjulle on tarkempi tekninen määritelmä, mutta se ei ole tässä oleellinen.
"Toiseksi mikä todentaa että lohkoketjun SISÄLTÖ ON OIKEA?"
Digitaaliset allekirjoitukset + pisin ketju -sääntö.
Bitcoin on avoin verkko. Jos sitä vastaan voisi hyökätä, niin se olisi jo tapahtunut tai tapahtuisi jatkuvasti.
"Siis jos saan jotenkin lohkoketjuun ujutettu tiedon että isosisoisoisoisoisoiso-isäni on omistanut koko Amerikan mantereen niin se on sitten minun perinnön kautta vai?"
Tällaista tietoa ei koodata lohkoketjuun, mutta jos koodattaisiin, niin kaikki tietäisivät, että informaatio on oikein, poislukien tilanne jossa tiedot koodaavan tahon avaimet on varastettu.
Bitcoin-lohkoketjua käytetään enimmäkseen bitcoinien omistajuuden kirjaamiseen. Maan, rakennusten ym. fyysisessä maailmassa olevien asioiden omistajuus on eri asia, koska omistajuuden valvominen vaatii toimivan poliisin ja viranomaiset. Bitcoin itsessään ei vaadi minkään viranomaisen olemassaoloa tai yhteistyötä.
Bitcoin on ihan vähän sähkösyöppö:): https://www.kauppalehti.fi/uutiset/bitcoin-kuluttaa-jo-enemman-sahkoa-kuin-suurin-osa-maailman-maista/btPXJjSZ?ref=iltalehti:0f72&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal
Eiköhän se olisi ihan oikeasti jo aika uusien ja parempien kryptojen, jos kryptoilla oikeasti on tarkoitus tehdä jotain järkevääkin muutakin kuin pitää niitä täysin spekulatiivisena varallisuusvarantona. Peli kovenee, Bitcoinin arvosta hävisi viime yönä "muutama" prosentti ja näyttää arvonalenemis alamäki jatkuvan.
Näitä voi laskea niin monella tavalla... Concerns about the cryptocurrency's energy use are overblown. Bitcoin vie vähemmän sähköä kuin perinteisen rahan käsittely, onhan toki volyymitkin pienempiä. Se parjattu sähkönkulutus on 0,21 % USA:n kokonaiskulutuksesta.
Mitä arvon laskuun tulee, sen ei pitäisi olla yllätys. Sen sijaan se, että Nokian osake laski lokakuun lopussa -20 % yhdessä päivässä, oli yllätys ainakin minulle (ja laskenut lisää sen jälkeen).
Jeremias Kangaksen sanoin, Bitcoin on ihan paska. Ja heppu on ihan Bitcoinin ytimessä.
Maajohtaja Tommi Vuorisen (ja Ruja Ignatovan) sanoin: Onecoin on kuin Bitcoin, mutta siinä kaikki on tehty paremmin uudemmalla tekniikalla, ja valuutta levitetään laajaan käyttöön ammattiverkostoijien toimesta.
Ehkäpä joku aikoo tehdä sorokset bitcoinilla. Tai no känteisen soroksen. Saa nähdä kuinka Onecoinin käy, Ostaako Onelife kärkinimien coinit pois nousevin hinnoin, tai no joku tytäryhtiö. Pysyykö kurssi koholla Onelifen rahoilla pari viikkoa ja toivotaan, että sen jälkeen arvo pysyy jonkun aikaa. Tai sitten tulee floppi.
Tuo bitcoinin 'sähkönkulutus on 0,21 % USA:n kokonaiskulutuksesta' on kuitenkin sinällään valtavan iso luku, kun huomioidaan bitcoinilla tehtyjen transaktioiden pieni määrä. Tämä viittaa mielestäni selvästi siihen, että teknologia ei sovellu suurille käyttäjämäärille.
Lehtijuttujen mukaan ostotapahtuma voi kestää kymmenenkin minuuttia. Tällaisena se ei millään toimi nykyaikaisessa verkkokaupassa - sopii vain bitcoin faneille. Voiko ostotapahtumaa nopeuttaa - ehkä energiankulutusta lisäämällä? Ei hyvä.
Onko Bitcoin sijoituskohde vai maksuväline? Miinusta se käy huonosti molemmiksi. Kuka ottaisi asuntolainan bitcoineina?
Bitcoinia ei ole suunniteltu näin suurille käyttäjämäärille ja koska sen takana ei ole selkeää yritystä tms. määräävää tahoa, protokollan parantaminen on hankalaa.
Sähkönkulutus liittyy louhintaan ja epäsuorasti transaktioiden tallentamiseen, ja johtuu vain louhijoiden suuresta määrästä. Ei ole mitään pakkoa, että sähköä kuluu näin paljon.
Tapahtumia ei voi nopeuttaa sähkönkulutusta kasvattamalla. Rahojen siirtymisen kannalta 10 minuuttia ei ole ongelma, luottokorttikaupassa myyjä saa rahansa vasta usean päivän kuluttua. Niin ikään kuluttajien siirtäessä rahaa toisilleen pankkien välillä rahat näkyvät vasta seuraavana päivänä. Se on ongelma, että maksutapahtuman onnistuminen ylipäätään selviää vasta odottelun jälkeen.
USA'n Fedral Reserve Bank on julkaissut tilastoja transaktioista. Raportin (https://www.frbservices.org/assets/news/fedfocus-fedflash/fedfocus-archive-february-2016-payments-study.pdf) mukaan vuonna 2015 Credit card transaktioita oli 33.8 miljardia.
Kun tuon vuosittaisen määrän sen jakaa 365'llä saa 92'602'739 tapahtumaa päivässä. Bitcoinilla puolestaan tehdään maailmanlaajuisesti 400'000 tapahtumaa päivässä eli USA'ssa tehdään 231 kertaa enemmän tapahtumia päivässä.
Kun tuon 0,21 %:n kertoo 231'llä saa 48% eli pelkästään USAN luottokorttimaksujen hoitaminen bitcoinilla kuluttaisi noin puolet USAn energiankulutuksesta (mikäli bitcoinin energiankulutus kasvaa suoraviivaisesti tapahtumien lukumäärään nähden).
"Lehtijuttujen mukaan ostotapahtuma voi kestää kymmenenkin minuuttia. Tällaisena se ei millään toimi nykyaikaisessa verkkokaupassa - sopii vain bitcoin faneille."
Paras vertailukohta olisi maksaminen käyttämällä fyysistä kultaa, mikä on vielä hitaampaa ja hankalampaa.
Joka tapauksessa bitcoiniin on tulossa ns. salamaverkko, joka mahdollistaa nopeat maksut.
"Ei ole mitään pakkoa, että sähköä kuluu näin paljon."
Kyllä on. Koko bitcoinin idea perustuu siihen. Muuten kuka tahansa voisi vähillä resursseilla uudelleenkirjoittaa ketjua taaksepäin.
"mikäli bitcoinin energiankulutus kasvaa suoraviivaisesti tapahtumien lukumäärään nähden"
Energiankulutus kasvaa suhteessa markkina-arvoon.
On olemassa muitakin kriteereitä kuin näennäinen tehokkuus. Esim. suunnitelmatalous on periaatteessa tehokas, mutta käytännössä huono. Kapitalismissa firmojen välinen kilpailu on periaatteessa turhaa resurssien haaskausta, mutta johtaa kuitenkin käytännössä tehokkaaseen toimintaan.
Kyllä on. Koko bitcoinin idea perustuu siihen. Muuten kuka tahansa voisi vähillä resursseilla uudelleenkirjoittaa ketjua taaksepäin.
Toki, proof-of-work pitää varmistaa jollain tavalla. Useimmissa kryptovaluutoissa on juuri tämä periaate väärennösten torjumiseen. Mutta nähdäkseni sähkönkulutus korreloi louhijoiden määrään, mikä ei suoraan kerro käytön tai käyttäjien määrästä.
Daily Mailissa on tänään juttu bitcoinista (http://www.dailymail.co.uk/news/article-5163245/The-secret-Bitcoin-billionnaire.html). Sen mukaan: "It’s worth noting that Bitcoin wealth is concentrated in a few hands: about 40 per cent of Bitcoins in existence are owned by just 1,000 people, known as the ‘whales’ because of their huge investments." Siis 1000 ihmistä omistaa 40 % nykyistä bitcoineista. Ei hyvä!
Omistuksen keskittymisessä on toki riskinsä, mutta ei se mitenkään tavatonta ole osakkeissakaan.
Suomen pörssilistalta löytyy mm. tietoturvaosake, jossa YKSI henkilö omistaa 38 % ja sama henkilö yrityksensä kautta vielä 10 % lisää.
"Toki, proof-of-work pitää varmistaa jollain tavalla. Useimmissa kryptovaluutoissa on juuri tämä periaate väärennösten torjumiseen."
Transaktion väärennös on jo lähtökohtaisesti mahdotonta digitaalisen allekirjoituksen takia. Voin kyllä maksaa samoilla kolikoilla useaan kertaan, ja bitcoin-verkon tulee huolehtia, että vain yksi transaktioista otetaan lohkoketjuun. Mutta ainakin bitcoin-verkon kannalta kaikki allekirjoitetut transaktiot ovat valideja eikä mikään niistä edes voi olla väärennös.
"Mutta nähdäkseni sähkönkulutus korreloi louhijoiden määrään, mikä ei suoraan kerro käytön tai käyttäjien määrästä.
Sähkönkulutus nousee kun bitcoinin hinta nousee. Jos näin ei olisi bitcoin ei toimisi. Toisaalta kukaan ei voi pakottaa louhijoita tekemään mitään. Louhijat ratkaisevat lohkoja vapaaehtoisesti koska saavat lohkon ratkaisemisesta lohkopalkkion ja käyttäjien transaktiomaksut. Tällä hetkellä louhijoiden kannattaa käyttää yhden lohkon ratkaisemiseen maksimissaan noin 150000 euroa, joka on lohkopalkkion määrä kerrottuna bitcoinin hinnalla. Jos tämä luku kasvaa, niin lohkon ratkaisemiseen voi käyttää enemmän resursseja ilman että tekee tappiota.
Ei ku sähköautot myllyttämään Bitkoinia ja artisti maksaa!!!! Buahahahahahahaahahahahahahahahahaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Kyseisen Teslan omistaja kytki autonsa ilmaiseen Supercharger-latauspisteeseen ja alkoi samalla louhia kulkupelillään kryptovaluuttaa. Louhinta ja sen lohkoketju vaativat valtavan laskentatehon, ja se hoidetaan hommaan mukaan tulleiden tahojen omilla koneilla.
Teslassa on tehokkaita tietokoneita, jotka pyörittävät esimerkiksi sen Autopilot-järjestelmää. Nyt niitä on keksitty alkaa käyttää virtuaalivaluutan louhinnassa.
Jaa-ha, Onecoinisti on palannut. Olisi ehkä kannattanut uskoa neuvoja ja panna rahat mieluummin Bitcoiniin kuin Onecoiniin.
Sähkönkulutus nousee kun bitcoinin hinta nousee. Jos näin ei olisi bitcoin ei toimisi.
Näin siinä tuppaa käymään, koska nouseva hinta lisää louhijoiden kiinnostusta, mutta niin ei tarvitsisi olla. Laskemasi 150 000 euroa on yläraja, alarajaa ei ole.
Vaikka louhijoita olisi kuinka paljon, ja käyttäisivät he kuinka halpaa sähköä tahansa, Bitcoineja ei synny yhtään sen nopeammin. Pohjimmiltaan louhinta on arpajaiset, jossa voittamisen todennäköisyys pienenee sitä mukaa kun osallistujien määrä kasvaa. Muutama louhija riittäisi tuottamaan kaikki Bitcoinit eikä sähköä kuluisi - mutta silloin taas ketjun kaappaaminen tulisi liian helpoksi.
"Näin siinä tuppaa käymään, koska nouseva hinta lisää louhijoiden kiinnostusta, mutta niin ei tarvitsisi olla."
Sitten kyseessä olisi järjestelmä, joka ei toimisi. Rahamäärä, joka vaaditaan hyökkäykseen bitcoinia vastaan tulee olla suhteessa bitcoinin hintaan.
Bitcoinin säännöt toimivat kokonaisuutena niin, että insentiivit ovat oikean suuntaisia. Yhdenkin säännön muuttaminen olennaisella tavalla saisi koko järjestelmän romahtamaan.
Jos puhut jostain toisesta järjestelmästä, joka ei ole bitcoin, niin se ei synny muuttamalla yhtä bitcoinin sääntöä. Kaikki säännöt toimivat kokonaisuutena.
"Laskemasi 150 000 euroa on yläraja, alarajaa ei ole."
Louhijat saisivat bitcoineja kustannuksella, joka alittaa niiden arvon. Ilmaista rahaa.
"Pohjimmiltaan louhinta on arpajaiset, jossa voittamisen todennäköisyys pienenee sitä mukaa kun osallistujien määrä kasvaa."
Todennäköisyys ratkaista lohko riippuu siitä kuinka nopeasti pystyy laskemaan tiivisteitä. Tällä on aika vähän tekemistä arpajaisten kanssa.
Louhintateho taas on käytännössä keskittynyt pienelle määrälle louhijoita. Toki asian voi ajatella teoreettisesti niin, että on suuri määrä louhijoita, jotka kaikki ovat yhtä tehokkaita.
Nyt kun joka puolella kouhkataan siitä, että millainen kupla Bitcoin on ja kuinka se tulee pian romahtamaan, niin unohdetaan se perusasia, että mikä Bitcoin oikeastaan on. Bitcoin on valuutta, joka on tarkoitettu samaan kuin muutkin valuutat, eli tavaroiden ja palveluiden vaihdantaan. On tavallaan onnettomuus, että Bitcoinista tuli spekulaation kohde. Ei Bitcoinin pitänyt olla spekuloinnin kohteena sen enempää kuin tulppaanit tai Ruotsin kruunut.
Valuuttana Bitcoin on melko nerokas lohkoketjuineen. Jos ”virallinen” raha keksittäisiin tänään, olisi se Bitcoinin kaltainen.
Von Koskull on väärässä siinä, että Bitcoin olisi täysin vailla sääntelyä verrattuna pankkialaan. Bitcoinin tarjoama anonymiteetti toki on sitä, mutta Bitcoinien lopullinen määrä on ennalta rajattu, joka on makrotaloudellisesti erittäin tehokas välinen estämään talouskuplien syntyä. Perinteisen valuutan määrää ei ole sidottu mihinkään. Keskus- ja liikepankit voivat painaa sitä lisää mielin määrin vakavaraisuussäädösten puitteissa. Jos em. säädökset tuntuvat liian tiukoilta, niin investointipankit painavat sitten lisää. Näin kävi esim. Yhdysvaltojen asuntokuplassa. Bitcoinin kanssa tällainen keinottelu ei ole mahdollista. Onko se sitten hyvä tai huono asia, siihen en ota kantaa. Bitcoin (tai jokin vastaavanlainen) kryptovaluuttana on joka tapauksessa teknisesti ylivertainen perinteisiin valuuttoihin nähden. Sääli, että siitä on tullut pelkkä keinottelun kohde.
Sitten kyseessä olisi järjestelmä, joka ei toimisi. Rahamäärä, joka vaaditaan hyökkäykseen bitcoinia vastaan tulee olla suhteessa bitcoinin hintaan.
Teoreettisesti näin. Käytännössä asia on tietenkin mutkikkaampi.
Bitcoinin säännöt toimivat kokonaisuutena niin, että insentiivit ovat oikean suuntaisia. Yhdenkin säännön muuttaminen olennaisella tavalla saisi koko järjestelmän romahtamaan.
Tämä on ollut Satoshilta uskomaton saavutus. Tehdä aivan uudenlainen järjestelmä, jossa kaikki osat ovat riippuvaisia toisistaan ja silti toimivat heti yhteen.
Louhijat saisivat bitcoineja kustannuksella, joka alittaa niiden arvon. Ilmaista rahaa.
Louhijat haluavat varmaan katetta, enemmän Bitcoineja kuin sähkölaskun maksamiseen vaaditaan. Lisäksi asiat seuraavat toisiaan viiveellä: luultavasti ensin kurssi nousee ja se houkuttelee lisää louhijoita tai laskentatehoa.
Todennäköisyys ratkaista lohko riippuu siitä kuinka nopeasti pystyy laskemaan tiivisteitä. Tällä on aika vähän tekemistä arpajaisten kanssa.
SHA-tiivisteiden laskeminen on puhdasta arpapeliä. Bitcoin-arpajaisissa lippujen määrä vaihtelee kysynnän mukaan, mutta palkintoja arvotaan yhtä usein olipa osallistujia kuinka monta tahansa. Omaa voittotodennäköisyyttä voi kasvattaa vain suhteessa muihin, ei absoluuttisesti ts. voit ainoastaan pyrkiä ostamaan enemmän arpoja kuin naapuri. Et voi parantaa laskennan algoritmia etkä käyttää parempaa strategiaa.
"SHA-tiivisteiden laskeminen on puhdasta arpapeliä."
Kyseessä on laskenta, jonka päättymishetki tiedetään tilastollisesti, mutta ei yksittäistapauksessa. Tämä on toteutusyksityiskohta, jolla ei ole sen suurempaa merkitystä. En usko että mikään muuttuisi vaikka lohkojen väliset ajat olisivat vähemmän satunnaisia. Fundamentaali ominaisuus on se, että laskennan tulos voidaan verifioida nopeasti. Samoin kuin se, että energiankulutus kasvaa hinnan noustessa.
Kyseessä on laskenta, jonka päättymishetki tiedetään tilastollisesti, mutta ei yksittäistapauksessa.
Sehän on juuri tyypillistä arpajaisille. Lotossakin tiedetään numeroiden jakauma tilastollisesti, mutta ei arvontakohtaisesti.
Satunnaisuuden puuttuminen romahduttaisi koko Bitcoinin, koska silloin louhintaa voisi ennustaa ja jokin taho voisi kaapata lohkoketjun itselleen. Nyt ainoa keino kaappaukseen on >50 % laskentateho.
Hinnan ja energiankulutuksen välinen yhteys on epäilemättä olemassa, mutta se on epäsuora. Suorempi yhteys löytyy hash-määrän ja hinnan väliltä, mutta sekään ei ole ihan yksi yhteen.
Jos coineja edelleen louhittaisiin näytönohjaimilla, nykyinen hintataso saattaisi tarkoittaa koko maailman energiankulutuksen ohjautumista tähän tarkoitukseen.
Bitcoin (tai jokin vastaavanlainen) kryptovaluuttana on joka tapauksessa teknisesti ylivertainen perinteisiin valuuttoihin nähden. Sääli, että siitä on tullut pelkkä keinottelun kohde.
Niin, mutta eikö juuri se, että Bitcoinista tuli keinottelun kohde osoita, ettei se ole ylivoimainen perinteisiin valuuttoihin verrattuna? Siinä on vain eri heikkoudet kuin FIAT-valuutoissa.
En voi kuvitella, että dollarin tai euron vaihtokurssi 10-kertaistuisi (Zimbabwen paikallista valuuttaa ei lasketa).
"Lotossakin tiedetään numeroiden jakauma tilastollisesti, mutta ei arvontakohtaisesti."
Minä en ainakaan tajua miten tämä auttaa bitcoinin ymmärtämistä. Tämä selvästi vain sekoittaa.
"Satunnaisuuden puuttuminen romahduttaisi koko Bitcoinin, koska silloin louhintaa voisi ennustaa ja jokin taho voisi kaapata lohkoketjun itselleen."
Ei tällaista hyökkäystä ole. Voit tietysti selittää miten se tapahtuisi. Ja kyse oli skenaariosta, jossa lohkon ratkaisu on laskentatehtävä, jossa vastauksen löytymiseen ei liity satunnaisuutta.
Sitäpaitsi on varmaan vieläkin olemassa kryptovaluuttoja, joiden tarkoituksena on ollut tehdä jotain hyödyllistä laskentaa louhinnan sivutuotteena.
"Hinnan ja energiankulutuksen välinen yhteys on epäilemättä olemassa, mutta se on epäsuora. Suorempi yhteys löytyy hash-määrän ja hinnan väliltä, mutta sekään ei ole ihan yksi yhteen."
Energiankulutus ja hash-määrä ovat sama asia poislukien siirtymiset tehokkaampaan laitteistosukupolveen.
"Jos coineja edelleen louhittaisiin näytönohjaimilla, nykyinen hintataso saattaisi tarkoittaa koko maailman energiankulutuksen ohjautumista tähän tarkoitukseen."
Ei, vaan energiankulutus olisi samaa suuruusluokkaa kuin nyt, vaikeustaso olisi alhaisempi.
Etkö muuten näe väitteessäsi mitään absurdia? Kaikki maailman tehtaat suljetaan, jotta voidaan louhia bitcoinia tappiolla.
Minä en ainakaan tajua miten tämä auttaa bitcoinin ymmärtämistä. Tämä selvästi vain sekoittaa.
Satunnaisuus liittyy vain louhintaan, ei sitä tarvitse käyttäjän ymmärtää lainkaan. Käytämme eurojakin tietämättä, mistä setelipainosta ne tulevat ja miten ne painetaan.
Ei tällaista hyökkäystä ole. Voit tietysti selittää miten se tapahtuisi. Ja kyse oli skenaariosta, jossa lohkon ratkaisu on laskentatehtävä, jossa vastauksen löytymiseen ei liity satunnaisuutta.
Jos joku löytäisi oikotien kolikkojen louhintaan tai voisi nopeuttaa omaa louhintaansa ilman, että tehonkulutus (=kustannukset) kasvavat, se voisi romahduttaa kiinnostuksen Bitcoinin louhintaan ja sitä kautta toiminnan tulevaisuuteen.
Sitäpaitsi on varmaan vieläkin olemassa kryptovaluuttoja, joiden tarkoituksena on ollut tehdä jotain hyödyllistä laskentaa louhinnan sivutuotteena.
Varmaan - onkin ihan hullua laskea miljardeja yksinkertaisia SHA-tiivisteitä sekunnissa ja toivoa, että jokin niistä osuisi kohdalleen. Joissakin uutisissa väitetään, että laskenta perustuu monimutkaisen yhtälön ratkaisuun ja sehän on ihan puppua, Bitcoineja voi louhia vaikka kynällä ja paperilla (käsinlouhinnan tehokkuus on sitten eri juttu :-).
Energiankulutus ja hash-määrä ovat sama asia poislukien siirtymiset tehokkaampaan laitteistosukupolveen.
Indeed. Eri laitteiden hash/kWh -erot ovat melkoisia jo saman sukupolven sisällä.
Etkö muuten näe väitteessäsi mitään absurdia? Kaikki maailman tehtaat suljetaan, jotta voidaan louhia bitcoinia tappiolla.
Ei kai kukaan Bitcoineja tappiolla louhi? Eikä louhi edes pelkällä energian hinnalla vaan voittoa tehdäkseen.
Kryptovaluuttoja tutkinut ETF Securitiesin tutkimusjohtaja James Butterfill arvioi, että yhden bitcoinin louhimiskulut yli tuplaantuvat tämän vuoden lopun keskimääräisestä 6 600 dollarista 14 200 dollariin ensi kesään mennessä.
Louhinnassa on aika hyvä kate (https://www.talouselama.fi/uutiset/bitcoinilla-on-likaisia-sivuvaikutuksia-varoituksia-jo-maailman-tuhoutumisesta/7eab176d-86a6-3261-baf7-5aacda614faa)
""Kuka nyt haluaisi tietokoneen kotiinsa!", naureskeli Digitalin pääjohtaja Ken Olsen Bostonissa 1977."
Snopesin mukaan tuo on legendaa.
https://www.snopes.com/quotes/kenolsen.asp
https://www.wired.com/story/bitcoin-global-warming/
Energiaa kuluu valtavasti. Meneehän sitä muutenkin mutta energiankulutus on silti suurta.
Olsen ilmeisesti tarkoitti tilannetta, jossa tietokone tarkkailisi kotia ja ohjaisi sen toimintoja: As Olsen explained to me at length and attempted to make clear, he thought it would be unacceptable to have the computer in the home controlling everything. Why would anyone want that? He did not object to the concept of a PC at all.
Kun nyt katsoo Alexaa ja Google Homea, ajastettuja valoja ja älykodin konseptia voi todeta, että Olsen oli kuitenkin väärässä.
"Kun nyt katsoo Alexaa ja Google Homea, ajastettuja valoja ja älykodin konseptia voi todeta, että Olsen oli kuitenkin väärässä."
Yhtä väärässä on 'Olsenin legendaa' levittävä siteeraajakin. Samalla tavalla levitetään esimerkiksi Gatesista vanhaa perimätietoa, jonka mukaan Gates olisi väittänyt 640 kilotavun riittävän tietokoneen työmuistiksi ikuisesti.
Jos mukaan otetaan konteksti, menetetään aina aforismin iskevyys, mikä on nokkelalle kirjoittajalle aina pieni kuolema.
Bitcoin on hakkeroitu matkan varrella jo vuonna 2010. Kohta tulee kiertoon lisää Bitcoineja, ihan täysverisiä Bitcoineja. Eli täyttä fuulaa ja kuraa koko Bitcoin "sensaatio".
"Koskull on oikeassa. Poliitikot ja viranomaiset ovat nukkuneet Bitcoinin ohitse, sillä nopeat teknologiset muutokset tulevat heille aina yllätyksenä. Bitcoinin laajamittaisella käytöllä olisi vakavia seurauksia yhteiskuntien toimintaan. Tuskin osaamme edes kuvitella, mitä paluu käteiseen -- tällä kertaa digitaalisena -- käytännössä merkitsisi. Onneksi Bitcoinin käytöstä ei ole mitään merkkejä. Kukaan ei halua käyttää valuuttaa, jonka arvo nousee (tai laskee) liian nopeasti. Vuosi sitten yritin huonolla menestyksellä ostaa Bitcoineilla jotain Helsingin kaupoista.
Viranomaisia ei kiinnostanut edes Onecoin. Kryptovaluutan nimissä sai vapaasti huijata 20 000 suomalaista ilman, että KRP olisi tutkinut asiaa alkua pidemmälle. Bitcoinissa on sentään se hyvä puoli, että raha on "todellista" ja vapaasti vaihdettavaa. Mutta Koskullin mainitsema ristiriita sääntelyn ja valvonnan määrässä on kiistaton fakta."
Nämä poliitikot ja viranomaiset, johon kansa sokeasti luottaa :oD Kuinka hyvin he ovat mielestäsi asiansa hoitaneet? Velkaa on enemmän kuin maailmassa on rahaa. Esim. jenkeillä velkää pelkästään opintolainoissa 1.4 TRILJOONAA. Autolainoja 1.2 TRILJOONAA. Poliitikot eivät ole nukkuneet, vaan jenkit ostavat vuodessa 500 MILJARDIN edestä enemmän kuin myyvät. Eivät ne nuku minkään ohi! Keräävät itselle, minkä kerkeävät ja nauravat partaansa. Kryptot ovat tulleet jäädäksen ja sehän "valvovia viranomaisia" harmittaa. Hekun eivät voi politikoida ja peukaloida sitä. Sinäkö muka luotat näihin "valvojiin" :oD Varoituksia kyllä annetaan. On kuplaa ja riskiä. Oletko perehtynyt, kuinka hyvin rahasi on tallessa pankkitililläsi, jos pankki joutuu ongelmiin. Jos tililläsi on 100t saat ulos vain murto-osan. Pankki voi käyttää hiellä ansaitsemasi rahat pankin pelastamiseen. Tähän voit luottaa. Se, mikä kryptovaluutta tulee olemaan "google", on liian varhaista sanoa. Jokin niistä joka tapauksessa tulee olemaan todella iso ja reservivaluutta, kului sähköä tai ei. Mietippä miten maailma muuttuu, kun peräkammarin nörttipojat, jotka ovat olleet kiinnostuneita kryptoista ja sijoittaneet niihin. He istuvat tulevaisuudessa rahasäkkien päällä ja ohjaavat esim. mihin tutkimuksiin rahaa löytyy, omien kiinnostuksen kohteiden mukaan! Olen tutkiskellut eri kryptovaluuttoja. Jokaisella on omat vivahteensa. Mielestäni hajauttaminen on viisain vaihtoehto. En myöskään pois sulkisi paljon parjaamaasi onecoinia. Aika näyttää, miten sille käy, mutta en olisi yllättynyt, jos hyvin.
En myöskään pois sulkisi paljon parjaamaasi onecoinia. Aika näyttää, miten sille käy, mutta en olisi yllättynyt, jos hyvin.
Tämä oli varmaan vitsi?
Olet yksi niitä, jotka 2 vuotta sitten hehkuttivat miten Onecoin on parannettu versio Bitcoinista, jolla ei ole tulevaisuutta - ja nyt te olette itse vaihtaneet myttyyn menneet Onecoin-sijoitukset Bitcoineihin. Hehkutus on silti sama.
Mietippä miten maailma muuttuu, kun peräkammarin nörttipojat, jotka ovat olleet kiinnostuneita kryptoista ja sijoittaneet niihin.
Joo - tehokkaiden tietokoneiden hinnat nousevat? Mihinkäs muuhun ne peräkammarin nörtit rahojaan kuluttaisivat. Jos olisi muita intressejä, eivät olisi peräkammarin poikia. Mikään puu ei kasva taivaaseen asti, vaikka olisi kryptoilla lannoitettu.
Talletussuoja EU:ssa on kuitenkin 100 000 euroa. Kryptoihin sijoittaneella ei ole mitään suojaa. Tietysti jos kunnot rytinät alkavat, kukaan ei osaa sanoa varmaksi onko kryptoilla sitäkään vähää arvoa mitä euroilla tai dollareilla.
Suurin ongelma hänelle on bitcoinin lohkoketjun pieni koko, joka tekee vaihdannasta hidasta ja kallista. Bitcoinissa lohkon koko on yksi megatavu, kun elokuussa käyttöön tulleessa bitcoin cashissa lohko on jopa kahdeksan megatavua.
"Bitcoinien myyminen ja ostaminen pörsseistä maksaa paljon. Kun myin kaikki bitcoini, minun piti maksaa 50 dollaria ja odottaa 12 tuntia kaupan läpi menemistä. Se on täysin kohtuutonta", hän toteaa.
Hänen mukaansa bitcoinin takana olevat tahot haluavat tilanteen säilyvän. Oldenburgin mukaan he näkevät bitcoinin "digitaalisena kultana" ja teknisenä kokeena, ei jonakin jolla voisi olla arkista käyttöä.
Hän kutsuu tätä ryhmää "fanaattisiksi bitcoin-talibaneiksi".
Oldenburgin mukaan suuri enemmistö ei ole tajunnut, että bitcoinin käyttöarvo on hyvin vähäinen juuri näistä syistä. Tämä johtuu siitä, että vain harva on koskaan myynyt tai vaihtanut bitcoinia mihinkään, ainoastaan ostanut.
"Ihmiset eivät ole käsittäneet sitä. Heti kun porukka tajuaa, miten homma toimii, he alkavat myydä", hän toteaa. "Vanha bitcoin-verkko on käytännössä käyttökelvoton".
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/palkka-kolme-vuotta-bitcoineina--myi-kaiken-ja-osti-toista-kryptovaluuttaa/tgRfjrP9?ref=iltalehti:294b&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal&_ga=2.11008957.809452714.1513790746-2067692902.1513410261
Lähetä kommentti