Luovuin rannekellosta ja lankapuhelimesta jo viime vuosituhannella, enkä ole kaivannut kumpaakaan takaisin. Maailmahan on täynnä kelloja: oikean ajan näkee puhelimesta, tietokoneesta, seinältä, autosta... jopa mikroaaltouunista. Miksi sellainen pitäisi olla vielä ranteessakin?
Moni on toista mieltä. Nettikeskustelussa esitettiin ainakin kolme syytä, miksi miehet yhä käyttävät rannekelloa:
1. Kello on miehen koru
Mies koristautuu kellolla. Mitä arvokkaampi ja tyylikkäämpi kello, sen parempi. No, kaikilla meistä ei ole tarvetta näyttää arvokkaalta tai tyylikkäältä. Mekaaninen kello tuntuu yhtä vanhalta kuin analoginen lp-levy. Onhan siinä oma viehätyksensä, mutta alkuperäisen käyttötarkoituksen se täyttää huonommin.
2. Rannekelloa on helpompi katsoa kuin puhelinta
Enpä tiedä. Monella puhelin on koko ajan esillä ja siihen voi ohjelmoida hälytyksiä muistuttamaan tärkeistä kellonajoista, jolloin sitä ei edes tarvitse katsoa.
3. Rannekello on luotettavampi
Ehkä pikemminkin päinvastoin. Toisin kuin kello, puhelin pysyy aina oikeassa ajassa, sillä aika tulee verkosta. Puhelimet ja tietokoneet siirtyvät kesä- ja talviajan välillä automaattisesti. Vielä tärkeämpää on aikavyöhykkeen automaattinen vaihto matkustettaessa.
Erikoista kyllä, rannekellon avulla hallittavaa minuuttiaikataulua ja kiireistä elämää pidetään tavoiteltavana. Aivan kuin menestyneellä miehellä pitäisikin aina olla kiire. Eikö asia ole pikemminkin päinvastoin? Se, ettei tarvitse tuijottaa kokoajan kelloa, on ylellisyyttä ja luksusta.
Kellopohdintani alkoi tiedoista, jonka mukaan Apple ja muut valmistajat suunnittelevat parhaillaan älykelloja. Ilmeisesti ne täydentäisivät älypuhelimia toimimalla jonkinlaisina tiedon etäpäätteinä. Esimerkiksi ilmoitus uudesta sähköpostista tai Facebook-päivityksestä näkyisi heti ranteessa.
Anteeksi vain, mutta tämä kuulostaa pikemminkin askeleelta taaksepäin. Miksi ihmeessä huomiota pitäisi varastaa vielä nykyistä enemmän ilmoittamalla jokaisesta turhasta viestistä rannekellossa? Keskittymisen rauha ja elämä ilman minuuttiaikataulun orjuutta on arvokkaampaa kuin Rolex tai älykello.
Moni on toista mieltä. Nettikeskustelussa esitettiin ainakin kolme syytä, miksi miehet yhä käyttävät rannekelloa:
1. Kello on miehen koru
Mies koristautuu kellolla. Mitä arvokkaampi ja tyylikkäämpi kello, sen parempi. No, kaikilla meistä ei ole tarvetta näyttää arvokkaalta tai tyylikkäältä. Mekaaninen kello tuntuu yhtä vanhalta kuin analoginen lp-levy. Onhan siinä oma viehätyksensä, mutta alkuperäisen käyttötarkoituksen se täyttää huonommin.
2. Rannekelloa on helpompi katsoa kuin puhelinta
Enpä tiedä. Monella puhelin on koko ajan esillä ja siihen voi ohjelmoida hälytyksiä muistuttamaan tärkeistä kellonajoista, jolloin sitä ei edes tarvitse katsoa.
3. Rannekello on luotettavampi
Ehkä pikemminkin päinvastoin. Toisin kuin kello, puhelin pysyy aina oikeassa ajassa, sillä aika tulee verkosta. Puhelimet ja tietokoneet siirtyvät kesä- ja talviajan välillä automaattisesti. Vielä tärkeämpää on aikavyöhykkeen automaattinen vaihto matkustettaessa.
Erikoista kyllä, rannekellon avulla hallittavaa minuuttiaikataulua ja kiireistä elämää pidetään tavoiteltavana. Aivan kuin menestyneellä miehellä pitäisikin aina olla kiire. Eikö asia ole pikemminkin päinvastoin? Se, ettei tarvitse tuijottaa kokoajan kelloa, on ylellisyyttä ja luksusta.
Kellopohdintani alkoi tiedoista, jonka mukaan Apple ja muut valmistajat suunnittelevat parhaillaan älykelloja. Ilmeisesti ne täydentäisivät älypuhelimia toimimalla jonkinlaisina tiedon etäpäätteinä. Esimerkiksi ilmoitus uudesta sähköpostista tai Facebook-päivityksestä näkyisi heti ranteessa.
Anteeksi vain, mutta tämä kuulostaa pikemminkin askeleelta taaksepäin. Miksi ihmeessä huomiota pitäisi varastaa vielä nykyistä enemmän ilmoittamalla jokaisesta turhasta viestistä rannekellossa? Keskittymisen rauha ja elämä ilman minuuttiaikataulun orjuutta on arvokkaampaa kuin Rolex tai älykello.
35 kommenttia:
Itse käytän kelloa silloin tällöin, aika harvoin. Enkä satasta enempää laita kelloon.
Tuo koruasian olet ymmärtänyt eri tavalla.
Kysymys on tyylikkyydestä ei siitä mitä se maksaa. Tyylikäs voi olla pienelläkin budjetilla. Se vain vaatii sitä osaamista...
Joissakin tilanteissa se vain on parempi kuin kännykkä. Suurkaupungeissa ei ainakaan ole suositeltavaa pitää kännykkä esillä. Ne ovat suosituimpia varkaiden kohteita, varsinkin nuo kalliimmat. Kuitenkin julkiseen liikkumiseen pitäisi tietää ajankuluminen.
On töitä joissa tarvitaan sekunttikelloa, eikä kännykkä niitä näytä.
Odotan mielenkiinnolla keksivätkö uusiin kelloihin jotain hyödyllistä.
Kunhan kello olisi semmoinen että se pysyisi itsestään aina oikeassa ajassa kesät talvet ja maata vaihtaessa. Sekin olisi jo paljon.
Niin ja analoginen näyttö on helpompi hahmottaa.
Eipä autoissakaan ole digitaalisen mittarit yleistyneet vaikka Citikkahan niitä kokeili.
Monen urheilulajin harrastajille rannekello on ehdoton olemassa. Kännykästä ajan katsominen ei vain monesti ole kätevää taskusta kaivamisineen.
Koitapa vaikka lentokoneen ohjaimissa katsella aikoja kännykästä. Voin sanoa että siitä ei tule oikein mitään kun samalla pitäisi tehdä sataa muutakin asiaa eikä taikoa kännykkää esille ja takaisin pois kierimästä. Kuitenkin kellonaika on jatkuvasti tarvittava tieto logitukseen ja navigointiin. Ranteesta ajan vilkaisee silloinkin kun koneen vakaana pito rajussa turbulenssissa vaatii kaiken keskittymisen.
Samalla tavalla voisin kuvitella esim talvilajien (laskettelu jne) harrastajien kaipaavan helpommin saatavilla olevaa kellonaikaa. Sukeltajista puhumattakaan.
Rannekello on turhake, kuten moottoripyörä, hieno auto, tehokas vene ... mutta turhakkeita on hyvä olla, ainakin joitakin, ettei elämä menisi liian rationaaliseksi ja tylsäksi. Ei siinä sen kummempaa syytä rannekellon käyttöön - jos niistä tykkää.
Olisi sääli, jos kellosepän tietotaito häviäisi tyystin. Kunnon kellot, kronometrit, ovat iättömiä mestariteoksia, jotka kestävät sukupolvien ajan.
Älykello, vaikkakin mekaanista tarkempi, on vain tietokone, jota käytetään aikansa ja heitetään menemään.
Koitapa vaikka lentokoneen ohjaimissa katsella aikoja kännykästä.
Tokihan sitä mittaristossa kello on, oli aikoinaan jo C-150:ssä.
Kysymys on tyylikkyydestä ei siitä mitä se maksaa. Tyylikäs voi olla pienelläkin budjetilla.
Sitten on niitä, joilla pitää nimenomaan olla Rolex tai mieluummin vielä tuntemattomampi, paljon kalliimpi sveitsiläinen.
analoginen näyttö on helpompi hahmottaa
Monissa kännyköissä on analoginen viisarinäyttö. Olisiko nuorisolle numeronäyttö jo viisareita helpompi? Ainakin tästä http://pjarvinen.blogspot.fi/2008/05/ruudun-vangit-osa-4-matkapuhelin.html voisi päätellä niin.
Suurkaupungeissa ei ainakaan ole suositeltavaa pitää kännykkä esillä.
No jaa, viime kesänä San Franciscossa joka toinen käveli naama kiinni iPhonessa... Sitä paitsi suurkaupungeissa on kelloja joka puolella, kun vain katsoo ympärilleen.
Maailma on nykyään täynnä kelloja. Itse olen joskus katsonut ajan jopa digikamerastani.
Rannekello on melko tuore keksintö 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Aiemmin käytettiin taskukelloja, jollainen oli herrasmiehen tunnusmerkki. Rannekelloihin siirryttiin I maailmansodan aikana käytännön syistä -- sotilaan oli hankala kaivaa kelloa taskustaan. Muutoin rannekelloa pidettiin pitkään naisten turhamaisena kapistuksena
Jospa Apple tai joku muu toisi taskukellon takaisin -- nyt älykkäänä monitoimilaitteena ja viestimenä.
Älytaskukello voisi muistuttaa simpukkapuhelinta, mutta kahdella näytöllä kuoren puolikkaissa. Kunnon vitjat voisivat toimia antennina ja kensington-lukon tavoin turvatekijänä varkaiden varalta.
Ei muuten ole mittaristossa kelloja noissa vanhoissa Cessnoissa joista Suomen kalusto pääasiassa koostuu. Tai jos on niin ne eivät toimi tai ole millään muotoa ajassa. :)
Uudemmissa moottorikoneissa kello kuuluu kyllä varustukseen, mutta esim purjekoneissa harvemmin, uusissakaan.
GPS:ltä toki ajan saa, mutta sen kaivamisessa sieltä on sama ongelma kuin kännykästäkin, eli liian monimutkaista tilanteissa joissa muutakin tekemistä on moniajokyvyn rajoille asti.
Esimerkiksi monet hätätilanneproseduurit perustuvat kellonaikaan, vaikkapa 180 asteen paluukaarto pilvestä tms nollanäkyvyyteen ajautumisesta. Tietyllä kaartomittarin lukemalla 30 sekuntia tuottaa 180 asteen kaarron, ja tuollaisessa tilanteessa se viisarikello ranteessa voittaa minkä tahansa muun ajannäyttökeinon.
Tuossa olet kyllä ihan oikeassa että normaalissa kaupunkielämässä rannekellon käyttötarkoitukset rajoittuvat lähinnä siihen koruna toimimiseen.
Itse tarvitsen välttämättä rannekelloa, sillä ilman sitä olen hukassa. ADHD:n takia en hahmota aikaa samoin kuin muut ihmiset, vaan joudun aina tarkistamaan ajan kulumisen jostakin ulkoisesta lähteestä. Minulla ei ole ajan tajua siinä mielessä, että sisäinen kelloni sanoisi edes suurin piirtein oikein, paljonko aikaa on kulunut. Minusta on ihmeellistä, että jotkut ihmiset osaavat arvata melkein oikein, paljonko kello on näkemättä kelloa. Oma arvaukseni siitä, kauanko aikaa kuluu 5 minuutin kuluessa voi vaihdella ihan miten vain 2-20 minuutin välillä. Kerran olin avomieheni kanssa rannalla kauniina kesäpäivänä, ja luulin meidän olleen siellä korkeintaan tunnin, vaikka todellisuudessa olimme olleet siellä 3 tuntia. Aika on minulle abstrakti käsite, jonka olemassa olon ymmärrän, mutta jonka hahmottaminen on minulle erittäin vaikeaa.
Kokeilin kerran elää viikon verran kännykän kellon varassa. Olin sen viikon tavallista jännittyneempi ja hermostunut, koska minun piti nähdä ylimääräistä vaivaa pysyäkseni selvillä ajan kulusta. Aina piti kaivaa puhelin esiin nähdäkseni kellonajan sen sijaan, että kellonaika oli yhdellä silmäyksellä tarkistettavissa ranteesta. En välttämättä tarkista kellonaikaa jatkuvasti, mutta tietoisuus siitä, että aika on yhdellä silmäyksellä tarkistettavissa aina tarvittaessa, on rauhoittava ajatus. Hyödynnän kyllä kännykän kellotoimintoja käyttäen sitä hälyttämään tapaamisista ja lääkityksen ottoajoista yms. Kännykkä auttaa siis myös osaltaan pitämään minua ajan tasalla, mutta sen tarkoitus on estää minua unohtamasta aikaan sidottuja asioita ja siten luoda rauhallisuutta elämääni. Ajantajun puutteen aiheuttamaan yleisahdistukseen siitä ei ole avuksi toisin kuin rannekellosta.
Minä pidän rannekelloa, kun ei ranteessa mitään muutakaan voi pitää, joten sen poisjättämisestä ei ole hyötyä. Kello usein on kätevämpi katsoa kuin kännykkä ja siitä näkyy sekunnitkin eikä akku loppu kesken.
Yleensä käytän digitaalikelloa, koska siitä näkee tarkan ajan nopeammin. Analogikellossa toki etuna on esimerkiksi se, että nopeasti näkee mitä kello on vaikka puolen tunnin päästä.
Yksi syy on, myös, että aikaisemmissa kännyköissäni kellon katsominen oli hankalaa. Kello joko oli pienenä yläreunassa tai piti odottaa näytönsäästäjää.
Monet rannekelloista ovat nykyään "rannetietokoneita", eli kehittyneitä sykemittareita. Myös Itselläni on tällainen Suunnon valmistama laite. Itse pidän laitetta lähes koko ajan ranteessa.
Puhelimesta toki näkee ajan, mutta sen kaivaminen taskusta on hitaampaa kuin kellon tapaisen laitteen katsominen. Esimerkiksi jo mainittu laskettelurinne tai vaikkapa hiihtolenkki on paikka, jossa yleensä pitää riisua kintaat kädestä ennen kuin saa kaivettua puhelimen taskusta. Tällöin rannekellon kaltainen laite on kätevämpi.
Lisäksi tietenkin käytän rannetietokonettani urheiluharrastuksissa.
Kännykkamarkkinat saturoituu ja niille käy kuten pc:lle eli ostetaan kun vanha hajoaa ei sen takia, että on uusinta uutta.
Älykello olisi sen takia hyvä juttu saada uuttaa hypeä, liikevaihtoa ja mahdolliseti uusia asiakkaita.
Uudesta Applen puhelimesta ei suurta lehditätiedotetta saa aikaiseksi tulevaisuudessa.
Ei muuten ole mittaristossa kelloja noissa vanhoissa Cessnoissa joista Suomen kalusto pääasiassa koostuu. Tai jos on niin ne eivät toimi tai ole millään muotoa ajassa. :)
Minulla on päinvastaisia kokemuksia: siinä ne punaiset viisarit ovat suoraan pilotin nenän edessä. Jokainen lentäjä tietysti tarkistaa kellon ennen lentoonlähtöä siinä missä magneettisen kompassin ja asettaa QNH:n.
Mutta toki on ammatteja ja harrastuksia, joissa rannekello on tarpeen -- lentämisen lisäksi vaikkapa lääkäri ja sukeltaminen.
Kuten ADHD-henkilö sanoi, ajantaju on yksilöllistä. Itse pystyn arvioimaan ajankulun hyvin ilman kelloakin, joten en ole kaivannut rannekelloa tällä vuosituhannella.
Silti kummastelen, että moni pitää tarkkaa ajanseurantaa tavoiteltavana asiana. Mielestäni on pikemminkin päinvastoin: tavoiteltavaa vapautta on se, ettei tarvitse tietää minuutilleen, mitä kello on.
"Minulla on päinvastaisia kokemuksia: siinä ne punaiset viisarit ovat suoraan pilotin nenän edessä. Jokainen lentäjä tietysti tarkistaa kellon ennen lentoonlähtöä siinä missä magneettisen kompassin ja asettaa QNH:n."
Joo näemmä vähän pitää korjata itseäni, on tuossa meidän C152:ssakin kello toisinkuin muistin. Siihen ei vain ikinä tule kiinnittäneeksi huomiota kun se ei joka tapauksessa toimi. :)
Sama tilanne on valtaosassa näitä 70-luvun Cessnoja ja Pipereitä, ehkä 50% kalustosta moinen varuste toimii. Niissäkään se ei välttämättä ole ajassa. Toimivaa kelloa kun koneelta ei vaadita.
Mitä magneettikompassiin ja kellontarkistamiseen tulee niin ei, ei tarkisteta sitä magneettikompassiakaan saati sitten kelloa. Itse asiassa yhdenkään lentämäni konetyypin lentoa edeltävä tarkistuslista ei ole edellyttänyt noiden toiminnan tarkistamista.
Suuntahyrrä / HSI pyöräytetään kohdalleen kiitotien päässä kiitotien suunnan mukaiseen arvoon ennen lentoonlähtöä, magneettikompassi on joka tapauksessa kymmeniä asteita pieleen arpova (magneettinen variaatio, koneen rakenteista aiheutuva virhe ja herkkyys liikkua kymmeniä asteita jokaisesta heilahduksesta yhdistettynä) varajärjestelmä jota ei käytännössä käytetä mihinkään.
Mutta nyt menee jo niin offtopiciksi rannekelloista että ehkä riittää. :)
Olin ehkä viidentoista kun hukkasin rannekelloni Kaamasen tiellä. En palannut hakemaan, enkä ole koommin eläessäni mokomaa ranneketta kaivannut.
Samalla reissulla Utsjoelta lähtevään bussiin astui lapinmies vaimoaan hyvästellen. Hän sanoi "mie tuun kevvääl, ja jos en tuu kevvääl, ni mie tuun syksyl"
Tästä on nyt viisikymmentä vuotta aikaa.
Suuntahyrrä / HSI pyöräytetään kohdalleen kiitotien päässä kiitotien suunnan mukaiseen arvoon ennen lentoonlähtöä, magneettikompassi on joka tapauksessa kymmeniä asteita pieleen arpova (magneettinen variaatio, koneen rakenteista aiheutuva virhe ja herkkyys liikkua kymmeniä asteita jokaisesta heilahduksesta yhdistettynä) varajärjestelmä jota ei käytännössä käytetä mihinkään.
Magneettikompassi on kuitenkin kaikissa lentokoneissa aina uusinta A380-konetta myöten. kuva
Sen näyttö on tietenkin analoginen ja karkea, mutta se on ainoa laite, joka näyttää lentosuunnan. Se on viimeinen varajärjestelmä joka toimii, vaikka elektroniikka hajoaisi ja sähköt menetettäisiin. Kompassin virhe on enintään muutama aste ja ainakin pienkoneessa sen vieressä pitäisi olla korjaustaulukko pääilmansuuntia varten.
No juu, ei tämä rannekelloihin enää liity -- osoittaa korkeintaan sen, että vanhallakin tekniikalla on yhä käyttöä joissakin erikoistilanteissa.
Lumiassa ei ainakaan ole viisareita.
Joku haluaa Rolexin joku Ferrarin joku Jumbojetin jne.
Oletko Petteri koskaan asunut suurkaupungissa?
Espoossa ei varmaankaan viedä ja silloin harvoin kun Helsingissä on joku porukka joka vie muutaman on se valtakunnan uutisissa.
Turisteilta puhelimia viedään todella paljon. Noin 300 päivässä esimerkiksi yhdessä Läntisessä oikeassa metropolissa. Kun viedään noin paljon ei se enää ole uutinen.
Tuohon luotettavuuteen täytyy kommentoida. Jos puhelin olisi luotettava, niin miksi sitten milloin iPhonella ja milloin Nokialla on ollut ongelmia kesäaikaan siirtymisessä. Systeemi, joka saa ajan ulkoa tai käyttää monimutkaisia kaavoja on aina epäluoteltavampi. Minulla on radio-ohjattu kello ja joskus se on olut 10 tuntia pielessä, kun signaalissa on ollut häiriö. En ikinä voisi luottaa siihen herätyskellona. Pahinta on, että se tarkastaa ajan kahdelta yöllä, joten millään ei voi varmistaa, että se on ajassa aamulla.
Perinteinen kvartsikello on hyvin luotettava, se yleensä edistää maksimissaan 30 sekuntia kuukaudessa. Eikä tämäkään juuri samalla kellolla muutu. Se ei milloinkaan tee mitään arvaamatonta. Riittää, että noin kerran kuukaudessa panee sen aikaan ja vaihtaa kahdesti vuodessa kesä- ja talviaikaan.
Lisäksi,jos kännykästä loppuu akku, loppuu luotettavuuskin. Minun kellossani paristo kestää 10 vuotta.
"Kompassin virhe on enintään muutama aste ja ainakin pienkoneessa sen vieressä pitäisi olla korjaustaulukko pääilmansuuntia varten."
Se korjaustaulukko on eksymän korjaustaulukko, ja tuo eksymä siis on koneen rakenteiden, sähkölaitteiden jne aiheuttaman konekohtainen kompassivirhe.
Lisäksi asiaan vaikuttaa eranto eli maantieteellisen ja magneettisen pohjoissuunnan ero, joka suomessa on nykyisin 7-8 astetta. Muualla maapallolla se voi olla huomattavasti suurempikin, esimerkiksi Islannissa heittoa on jo parikymmentä astetta.
Koneen magneettikompassi siis näyttää lukeman jota pitää lukiessa korjata sekä erannon että eksymän verran, se on jo helposti 10-15 astetta Suomessakin.
.. Ja kaiken tuon lisäksi se kompassi tosiaan pyörii 20-30 astetta kumpaankin suuntaan jokaisesta koneen heilahduksesta kuin se kuuluisa puolukka, sen kanssa on aivan toivotonta yrittää arpoa oikeaa suuntaa edes kymmenen asteen tarkkuudella ellei ole täysin tyyni ja virtaukseton ilma. Nimimerkillä kokemusta on. :)
Jep jep Petteri. Vai on kännykkä luotettavampi kuin rannekello.
Eipä miehellä ole paljon kelloista tietoa. Arvostan osaamistasi omalla alueellasi, mutta kannattaa tehdä pientä tonkimista ennen moista letkautusta.
Saatavilla on sekä GPS että radioasemista synkronoituvia kelloja. Ne kestävät vettä, iskuja ja lämpötilavaihteluita. Aikavyöhykekin vaihtuu näppärästi Seikon Astron kelloissa.
Energiansa ne saavat "isosta lampusta" ja akku kestää aivan toisenlaisia aikoja kuin kännykkä.
Lisäksi monet aktiviteetit ovat luonteeltan sellaisia, että kännykkä on todella epäkäytännöllinen ajannäyttäjä.
Muuten olen kanssasi varsin pitkälle samaa mieltä. Kelloille löytyy kuitenkin vielä hyviä käyttötarkoituksia.
Hienoa, että teillä on erilaisi mielipiteitä ja näkemyksiä kellosta ja se sen käytöstä. Juuri niistä saadaan mielenkiintoisia keskusteluita. Keskustelua puheenolleen, saaneen esitellä teille KELLOFOORUMI. Siellä on käydään myös keskusteluja kelloista rennossa ilmapiirissä.
Mihin hienoa käsityötä tarvitaan?
Mihin tarvitaan kauniita auton moottoreita?
Entä mihin tarvitaan purjeveneitä?
Mihin tarvitaan moottoripyöriä?
Kuka tarvitsee purjelentokonetta?
Mitä järkeä on ostaa kallis kokkiveitsi?
Typeriä ovat myös nahkaiset miesten kengät.
Kuten myös frakki.
Silti kummastelen, että moni pitää tarkkaa ajanseurantaa tavoiteltavana asiana. Mielestäni on pikemminkin päinvastoin: tavoiteltavaa vapautta on se, ettei tarvitse tietää minuutilleen, mitä kello on.
Hyvä mies! Tämähän on totta! Ja tähän sopii kiireettömän miehen kello http://www.botta-design.de/en/one-hand-watch-uno-automatic.html
Toinen suorastaan äärimmäinen esimerkki olisi kello joka maksaa satoja tuhansia ja lasi on musta. Aikaa ei siis näe. Tärkeän miehen ei tarvitse kelloa vilkuilla. Siitä ajatusta.
Eipä miehellä ole paljon kelloista tietoa. Arvostan osaamistasi omalla alueellasi, mutta kannattaa tehdä pientä tonkimista ennen moista letkautusta.
Saatavilla on sekä GPS että radioasemista synkronoituvia kelloja.
Työhuoneessani on jo monta vuotta ollut Clas Ohlsonilta ostettu kello, joka näyttää sisä- ja ulkolämpötilan ja synkronoi kellonajan kerran vuorokaudessa Saksasta tulevaan signaaliin.
Ja 1982 muistan kaverin ostaneen rannekellon, joka teki saman. Silloin se olikin ihmeellinen kapistus.
Mutta sitä en tiennyt, että rannekelloissa on myös gps-aika (ellei sitten tarkoiteta Suunnon ym. laitteita, joissa kello on vain yksi toiminto muiden joukossa).
Vaan mikään näistä ei korvaa sitä, jos ainokainen kello hajoaa tai varastetaan. Onneksi muita kelloja on kaikkialla, silloin yhdellä rannekellolla ei kaupunkiympäristössä saavuteta juurikaan toiminnallista hyötyä. Matkakäytössä kännykän kello on paras, koska se asettuu itsestään paikallisaikaan.
Minulla on lähes 8 vuotta vanha halpa kännykkä, jonka kello on aina jätättänyt - en tiedä miksi eikä tiennyt myyjäkään puhelinkaupassa. Puhelin on yleensä laukun taskussa; en paljon soittele. Siksi minulle sopii parhaiten rannekello, halpa sekin ja vielä paljon vanhempi kuin kännykkäni, mutta niin vain toimii. Kaupungilla liikkuessani en muista missä siellä kelloja on, koska olenb tottunut oman kelloni luotettavaan palveluun. Pidän vaatimattomista esineistä, joilla on historia. Haluan haastaa kulutuskulttuurin käyttämällä tavaroitani mahdollisimman kauan. Ei yhtään haittaa vaikka kännykälleni muut ihmiset naureskelevat, sillä itse olen ylpeä siitä, että osaan pitää huolta tarvikkeistani ja saan näin rahoilleni täyden vastineen.
-Liisa
Minulla on juuri tuollainen Clas Ohsonin kello. Se on kätevä muiden kellojen täsmäyttämiseen, mutta epäluotettavuuden takia se ei käy herätyskelloksi. Noissa pitäisi olla tekoälyä sen verran, että jos signaali sanoo kellon olevan yhtäkkiä 10 tuntia pielessä, kello ei usko sitä.
Tekoälyllä voidaan myös tavallisen kellon tarkkuutta parantaa. Kello tietää milloin se on asetettu aikaan ja paljon korjattu. Se tästä voi päätellä oman epätarkkuutensa ja korjata itse itsensä.
Pyöräillessä on ihan mukava pitää ranteessa GPS-laitetta ja katsoa aikaakin ranteesta. Ei ranteessa digitaalinen kompassikaan huonompi ajatus ole. Niin onhan luurejakin jo ranneversioina.
Eli ei minusta ranteessa pidettävä härpäke ole mitenkään pois "muodista".
Vielä vähän. Se Kataisin esiintyminen tv:ssä kyllä näytti irvokkaalta, kun heppu piti ranteessaan sellaista kelloa, minkä luulisi olevan peräisin vanhasta Neuvostoliitosta.
@Anonyymi:"heppu piti ranteessaan sellaista kelloa, minkä luulisi olevan peräisin vanhasta Neuvostoliitosta."
Neuvostoliitossa tehtiin hyviä mekaanisia rannekelloja, jotka ovat nyt haluttuja keräilykappaleita. Esimerkiksi Poljot ja Vostok ovat hyviä neukku-brändejä.
Lennolla kaipasin kelloa, kun en olisi jaksanut avata puhelinta - mutta lentoja on niin harvoin, että antaapa olla:)
Tänä aamuna huomasin, että taas oli puhelimen akku tyhjä. Eikö puhelin voisi toimia vähemmällä sähköllä ainakin yöaikaan. Ehkä langaton lataus olisi hyvä.
Frakin kanssa ei kuulu pitää rannekelloa. Onneksi ipod sopii hyvin kellotaskuun.
Ranne kellosta ajan näkee kirjaimellisesti käden käänteessä mikä on paljon kätevämpää kuin kaivaa tabletin kokoista puhelinta taskusta. Sopii esim. yrittää tarkistaa aikaa kun sylissä on lapsi ja toisessa kädessä vielä kauppakassi... Mitä tulee minuutin tarkkaan aikatauluun niin ainakin jälkikasvun kanssa on tullut huomattua, että se aikataulutus on usein välttämätöntä halusi sitä tai ei.
Lisäksi rannekellon paristo kestää usein vuosia, jolloin ei tarvitse huolehtia siitä onko kellossa virtaa. Ainakin minulla on puhelimesta akku loppunut joskus kesken päivää. Ranne kellosta näkee ajan myös silloin kun puhelinta ei saa tai halua pitää päällä.
Kaiken lisäksi on myös olemassa useitakin erilaisia rannekelloja joissa on sisäänrakennettu puhelin. Niinpä voisinkin kysyä, että kuka enää haluaa kantaa puhelinta taskussa? ;)
Jos puhelinten näyttöjen koot kasvavat nykytahtia, on se ranteessa oleva toinen näyttö ihan välttämätön. Eihän mikään seitsemän tuuman näytöllä varustettu puhelin edes mahdu taskuun.
Olin useita vuosia ilman, nyt halpa rannekello palvelee parhaiten, kun tarvitsee tietää ajan nopeasti:)
Lähetä kommentti