Eilisen uutisen mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä käyttää nettiä, ja heistä lähes jokainen varsin aktiivisesti eli ainakin kerran viikossa. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat 25-29-vuotiaat, jotka ovat likipitäen syntyneet nettiaikaan. He olivat 10-15-vuotiaita kesällä 1994, kun netti tuli Suomessa kuluttajien saataville.
Yli 65-vuotiaista nettiä käyttää 34 prosenttia. Osuus kasvaa koko ajan jo senkin vuoksi, että ihmiset vanhenevat. Työssä ja vapaa-aikana opittu nettikäyttö säilyy eläkeiässäkin.
Onko 80 prosenttia suomalaisista paljon vai vähän? Minusta se on vähän. Eikä luku ole kasvanut kuin muutamalla prosenttiyksiköllä viime vuosien aikana. Nettikäyttäjien määrä on pysähtynyt, vain käyttöajat kasvavat.
Uutisen perusteella 20 prosenttia suomalaisista on nettipalvelujen ulkopuolella. Se merkitsee noin miljoonaa ihmistä. Tämän joukon saaminen nettikäyttäjiksi on tietoyhteiskunnalle isompi haaste kuin yhteysnopeuden kasvattaminen kahdeksasta 24 megabittiin sekunnissa. Valitettavasti tietoyhteiskunnan syrjäytyneet eivät pidä ääntä itsestään eikä heidän tilanteensa kiinnosta mediaa. Nopeudet ja uusin tekniikka ovat paljon seksikkäämpiä aiheita.
Netin ulkopuolelle jättäytyminen voi olla tietoinen päätös, ja silloin sitä on kunnioitettava. Luulen kuitenkin, että moni on jäänyt reaalimaailman vangiksi olosuhteiden pakosta. Nettiin ei ole kiinnostusta eikä ehkä varaakaan.
Totta, nettiin pääsee nykyään vaikka matkapuhelimella, mutta puhelimet on tarkoitettu nuorille. Kukaan keski-ikäinen tai sen ylittänyt ei pystyisi käyttämään nettipalveluita nykyisten matkapuhelinten avulla. Tässä suhteessa iPad on mielenkiintoinen poikkeus: se on maailmanhistorian ensimmäinen mobiililaite, joka soveltuu myös iäkkäämmille. Ehkä siitä tulee suomalaisen tietoyhteiskunnan pelastaja? Hinta on tosin korkea, mutta jos EU hankkii laitteet MEPeille, ehkä joku voisi subventoida niitä myös tavallisille kansalaisille.
Netin syrjäytyneissä on paljon ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnan palveluiden suurkäyttäjiä. He hyötyisivät itse sähköisestä asioinnista. Kun likipitäen kaikki kansalaiset voisivat asioida sähköisesti, vanhoja palvelumuotoja voitaisiin ajaa alas. Se toisi todellisia kustannussäästöjä. Nyt säästöt jäävät saamatta, koska vanhaa toimintamallia joudutaan ylläpitämään sähköisen mallin rinnalla.
Siksi olisi tärkeää, että nettikäyttäjien luku saataisiin nousemaan mahdollisimman lähelle 100 prosenttia. Kuvaavaa on, ettei tietääkseni kukaan ole edes tutkinut, miksi miljoona ihmistä on jäänyt (tai jättäytynyt) yhteiskunnan ulkopuolelle.
9 kommenttia:
Pelkästään <=5 vuotiaista lapsista tulee muutama sata tuhatta henkilöä, jotka eivät käytä nettiä. Teoriassa kyllä mutta tilastointi ei liene niin tarkkaa että mukaan tulisi vaikkapa Pingun katsominen YouTubesta.
Peruselämää viettävä ihminen selviää loppuen lopuksi yllättävän hyvin ilman nettiä. Netistä huolimatta moni maksaa laskuja automaateilla, uutiset tulevat radiosta ja televisiosta, blogeja tai muuta hömppää ei ole mikään pakko lukea.
Loppuen lopuksi on vain parempi että esimerkiksi vanhukset tekevät asioita ulkona, konttoreissa, kaupoissa ja muualla kuin surffaavat kotonaan netissä.
Näissä kyselyissä on huomioitu vain yli 15-vuotiaat.
Eläkeläisille on hyväksi käydä ulkona, mutta moni kokee liikuntakyvyn heikentyessä asioinnin hankalaksi ja talvella suorastaan vaaralliseksi. Liukastumiset ovat yli 65-vuotiaiden tapaturmaisen kuoleman yleisin syy. 80 prosenttia heidän tapaturmistaan on kaatumisia tai putoamisia.
Omassa lähipiirissäni netin käyttäjiä on tuo samainen 80%. Loput 20% ovat joko pikkulapsia tai ikäihmisiä. Eivätkä nämä ikäihmiset haikaile netin perään, mahdollisuus oli se saada, mutta ei kiinnosta. Jos jotain on pakko tehdä netissä, niin he pyytävät muut sitten tekemään sen puolestaan. Kukaan ei koe tätä ongelmaksi.
Kukaan keski-ikäinen tai sen ylittänyt ei pystyisi käyttämään nettipalveluita nykyisten matkapuhelinten avulla.
Ei asiaa nyt ihan näinkään voi yleistää. Itse (61 v.) käytän i-puhelinta tähän, samoin ainakin kolme tuttuani, iät 40-56 v. Toki meillä on netin käyttämiseen parempiakin laitteita.
Tarkoitinkin, matkapuhelimella tarkistaa kyllä säätiedot, uutiset tai pörssikurssit, mutta todennäköisesti käyttäjillä on nettikäyttöön myös jokin isompi laite. Liioin en usko, että kukaan lähtisi tutustumaan nettiin ensimmäistä kertaa pelkän puhelimen varassa. Sitten kun tietää, miltä yleiset palvelut näyttävät ja miten ne toimivat, niiden käyttö onnistuu myös mobiililaitteilla.
Tietyllä tavalla mielenkiintoista pohdintaa,mutta hieman pintaliipaisuna ja hyväosaisuutta ehkä hieman liikaa korostaen.
Omasta mielestäni netti ei tule ikinä korvaamaan reaalimaailmaa,ei ainakaan hyvinvointiyhteiskunnassa,eikä edes sen rippeissä. Eikä sen tule edes korvata,jos haluamme pitää huolta vähäosaisistamme.Siis jos haluamme!
Käytän itseäni esimerkkinä.Välttämättä en ole mikään vähäosainen,olen vakituisessa työssä ja omistusasunnossa asuva. Ainut lapsi opiskelee toisella paikkakunnalla ja vie tuloistani kohtuullisesti vielä vuoden kaksi. Asuntovelkaakin on jäljellä.Jos tietokone menee rikki tms.ei minulla ole sitä välttämättä mahdollista heti korjauttaa ja niinpä tyydyn käyttämään konetta töissä tai kirjastossa,kuten nyt.Jos tarvitsisin jotain pelkästään netissä olevia palveluja,niin se näin kyllä järjestyy.Mutta entäs vanhukset,liikuntarajoitteiset. Tässä meidän lähikirjastossa on pari konetta ja ovat hyvin varattuja.Jos vanhuksella olisi jalka poikki,niin eikun képpien kanssa keskustaan!
Kuolleena syntynyt ajatus,mutta niitäkin pitää olla.Ja rohkeita ajattelijoita!
Suomessa Nokian markkinaosuus matkapuhelimissa on 85% luokkaa ja Nokian luurit, joilla pääsee järkevästi nettiin, voi kädetön ihminen laskea sormillaan.
Petteri: "Näissä kyselyissä on huomioitu vain yli 15-vuotiaat. "
Ihan kiinnostuksesta otin selvää mikä on ikäjakauma, kun täällä arvuuteltiin että vanhukset eivät nettiä edes kaipaa. Findikaattorin (http://www.findikaattori.fi/14/) perusteella 20 % yli 15-vuotiaista on 879 397 ihmistä, mikä vastaa noin koko väestöä ikävuodesta 66 ylöspäin. Jos näistä 34 % käyttää nettiä, meillä on noin 300 000 16-65-vuotiasta ja 580 000 yli 65-vuotiasta jotka eivät käytä nettiä.
Maantieteellinen jakauma olisi myös kiinnostava.
Hyvää asiaa taas Järviseltä ja aiheesta.
Laitoin isälleni, 82v, vuosi sitten netin mokkulan kanssa. Nuo isäni ikäiset ihmiset eivät aina tiedä, mitä heillä olisi saavutettavissa.
Isäni tapasi sanoa aina, että tämmöisiä nettejä emme ole ennenkään tarvinneet.
Pantiin sitten tietokone ja vielä Skype. Ja kirjanmerkkeihin kaikki tärkeät lehdet ja aikakauslehdet.
Nyt kun ollaan saatu perusasiat kuntoon, niin isäukko soittaa heti puhelimella jos on Yle Areenassa ongelmia tai jos ei Skype pelaa tai joku sivusto on pois. Tietokone on hällä nyt oleellinen osa päivän lukukokemusta.
Lähetä kommentti