torstai 6. toukokuuta 2010

Halvalla ei saa hyvää johtajaa YLEen?

Hesarin online-uutisessa YLEn hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi puolustaa Kivisen 25 000 euron kuukausipalkkaa sanomalla, että "palkan suuruus on linjassa samankokoisten yritysten ja samansuuruisia vastuita sisältävien tehtävien kanssa".

Vertailu kummastuttaa, sillä mikään samankokoinen yritys ei toimi yhtä suojatussa asemassa kuin YLE. YLE ei ole yritys, vaan julkista palvelua tuottava laitos. Miten tällainen perusasia voi unohtua eduskunnalta ja ilmeisesti myös YLEn hallintoneuvostolta?

Sasi ei myöskään perustele, miksi tarvittiin 50 % palkankorotus. Onko samankokoisten yritysten johdon palkkataso yleisesti noussut 50 prosentilla? Jos on, pitääkö eduskunnan yhtiön noudattaa samaa periaatetta, vai pitäisikö sen jarruttaa kehitystä? YLEn työntekijöiden palkat eivät varmaankaan ole nousseet samaa tahtia.

Sasi kommentoi keskustan Verkkoapilassa, että "hyvää ei koskaan saada halvalla". Tällainen letkautus tuntuu erikoiselta. Mistä voidaan tietää, että Kivinen on hyvä? Oliko Jungner siis huono?

Oliko Jungner peräti niin huono, että YLEn piti maksaa hänelle viime kesänä 40 000 euron kurssi Stanfordissa, jotta hänestä tulisi parempi johtaja? Miksi YLE (tai siis me tv-katsojat) sijoitimme tällaisen summan toimitusjohtajaan, jonka pesti loppui seuraavana vuonna? Jatkossa Stanfordin opetukset hyödyttävät ilmeisesti vain SDP:tä.

Haluaisin kuulla eduskunnalta tai YLEn edustajalta, millä tavalla Kivinen on 50 prosenttia edeltäjäänsä parempi. Miten me tv-maksun maksajat tulemme huomaamaan asian? Ovatko ohjelmat jatkossa 50 % parempia? Vai tehostaako Kivinen toimintaa niin paljon, että tv-maksua voidaan laskea 50 %?

2 kommenttia:

J kirjoitti...

Se oli 50 % oikeampaa puoluetta.

Anonyymi kirjoitti...

Tuntuu siltä että YLE ei edes yritä säästää missään. Linnan juhlat lähetettiin kahdella kanavalla yhtä aikaa vaikka olisi mahdollista lähettää kahta ääniraitaa yhdellä kanavalla. Koska digita veloittaa bittivirran mukaan niin kuvan kaksinkertainen lähettäminen lisää kustannuksia.

Ylellä ei ole mitään painetta pyrkiä tehokkuuteen kun rahaongelmat ratkeavat tv-maksua korottamalla.