tiistai 10. marraskuuta 2020

Autoilijan gps-seuranta on kuin zombie - se nousee taas haudasta

Autoilijan gps-seuranta ja veron määrääminen ajettujen kilometrien sijaan teiden perusteella on kuin zombie: se nousee aina vain haudasta ja palaa kummittelemaan keskusteluihin.

Tänä syksynä zombien herätti valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Liikenteen päästöjä pitäisi vähentää, joten ajamisesta halutaan tehdä kalliimpaa. Jotta kalleus ei rankaisisi maaseudun asukkaita, ajamista pitäisi halventaa siellä ja kustannuksia nostaa kaupungeissa, missä on mahdollista käyttää joukkoliikennettä.

Ymmärrän hyvin, miksi keskusta halua halventaa autoilua maaseudulla. Vastaavasti vihreät haluavat kallistaa sitä kaupungeissa, joten heille kelpaisi myös tietullit. Molemmat ovat nyt hallituksessa, joten yhteinen tahto on helppo löytää. Mutta ensin kannattaa palauttaa mieliin, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Helsingin kaupunki päätti selvittää tietullien käyttöönottoa jo 2009. Muutama vuosi myöhemmin Liikenne- ja viestintäministeriö perusti Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollilan vetämän hankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää satelliittipaikannukseen perustuvaa kilometriveroa koko Suomeen. Autoilijoiden seurannasta kaavailtiin jopa matkapuhelinten kaltaista uutta vientimenestystä Suomelle. 

Työryhmä julkaisi loppuraportin joulukuussa 2013 ja suositteli paikannusjärjestelmään siirtymistä, mutta hanke tyrmättiin laajasti ja seuraava hallitus hautasi koko asian.

Nyt on uusi hallitus ja uudet... ei kun vanhat kuviot. Autoilijoiden gps-seuranta on taas noussut esille.

Luin vanhat blogikirjoitukseni aiheesta vuosilta 2009-2015 (tunnus: ruuhkamaksu) ja koin vahvan deja-vu-elämyksen: tämä kaikki on koettu aiemminkin. En toista vanhojen blogitekstien perusteluita, miksi gps-seuranta on huono ratkaisu. Keskityn siihen, mitä on tapahtunut vuoden 2013 raportin jälkeen.

Vuonna 2017 lehdet kertoivat LVM:n suunnitelmasta, jonka mukaan autoilijoiden gps-seuranta mahdollistaisi uusien palveluiden kehittämisen, niiden joukossa paikkaan sidottu mainonta. Lisäksi "autoilijoiden seurantaa valmistellaan, eikä valvonnan kohteilta ole tarkoitus kysyä mitään". Vaikka Ollilan raportti tyrmättiin, ministeriö on jatkanut kuolleen hankkeen tekohengitystä ja siksi zombie pomppaa jälleen pystyyn.

Vuoteen 2013 verrattuna kansalaisten herkkyys kaikenlaiselle uudelle valvonnalle on moninkertaistunut. Miten autoilijoiden jatkuva seuranta saataisiin läpi eduskunnasta, kun jo Koronavilkku-sovellus herätti paljon epäluuloja -- vaikkei se edes käyttänyt paikannusta? Mitä kaikkea liikkumistiedoilla voitaisiin tehdä, jos ne joutuisivat vääriin käsiin? Miten helppoa järjestelmän huijaaminen olisikaan?

Vuonna 2015 hyväksytty ja 2018 voimaan tullut GDPR-tietosuoja-asetus saattaa sekin vaikuttaa. Riittääkö hyvin henkilökohtaisten (käynnit sairaalassa, kirkossa tai esim. salarakkaan luona) tietojen käsittelyperusteeksi verottaminen, kun aiemmin on selvitty niitä ilmankin?

Seitsemän vuotta sitten ei osattu ennustaa sähköautojen nopeaa kehitystä. Ne vähentävät joka tapauksessa päästöjä. Mutta päästöt eivät olekaan paikannuksen ainoa perustelu: sähköautoja ei voi verottaa polttoaineesta polttomoottorin tavoin, eikä sähkön hintaa voi nelinkertaistaa verotuksella (kuten bensan), joten valtio tarvitsee uuden tulolähteen. Autoilun verottaminen pelkästä ajamisesta tarjoaa tähän keinon. 

Seitsemän vuotta tästä eteenpäin meillä saattaa olla robottiautoja. Vaikka itse suhtaudun niiden tuloon epäilevästi, seurannan suunnittelijoiden pitää katsoa 10-20 vuotta tulevaisuuteen. 

Voi miettiä, mitä tapahtuisi, jos jokainen voisi mobiilisovelluksella tilata itsekseen liikkuvan auton kotiovelle aina kyytiä halutessaan, ja antaa auton viedä, samalla kun itse tekee vaikka töitä tai nauttii kahvia takapenkillä.

Se johtaisi joukkoliikenteen kuolemaan. Kuka lähtisi hikiseen bussiin viruksia levittämään, jos vaihtoehtona olisi henkilökohtainen kyyti omassa rauhassa aina kun sitä tarvitsee? Robottiautoilusta on tehtävä niin kallista ja hankalaa, jotta se ei tuki liikenneväyliä eikä tapa joukkoliikennettä. Palataan siis jälleen liikkumisen seurantaan ja verottamiseen.

Ei käy kateeksi päättäjiä. Monet vaikeat päätökset odottavat heitä lähivuosina. Meidän kriitikoiden tehtävänä on etsiä heikkouksia liian ruusuisista visioista ("robottiautot mullistavat arjen ja kaupunkisuunnittelun, kun parkkipaikkoja ei enää tarvita") sekä vaatia, että päätökset tehdään todellisilla asia-argumenteilla eikä perusteettomasti esim. päästöihin vetoamalla.

Lisään tähän vielä valokuvan kameroista, joita oli ilmestynyt Kehä I:n päälle.

Valvontakameroita Kehä I:n päällä.

Taustalla näkyvät pääkaistojen kamerat ovat vanhempaa perua, mutta etualalla näkyvät kaksi kameraa ovat mielestäni tuoreita -- en ole ainakaan huomannut niitä aiemmin. Miksi erkanemiskaistoilla on omat valvontakamerat? En keksi muuta käyttöä kuin rekisterikilpien koneellisen valvonnan. Tietokoneen on helppoa nähdä, kuka on poistunut Pitäjänmäen tai Vermon liittymistä.

7 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Perusongelma on se, että autoilusta kerätään veroja miljarditolkulla enemmän kuin liikenneinfran kunnossapitoon käytetään.

Helppo ratkaisu olisi yksinkertaisesti nostaa muita veroja.

Nimetön kirjoitti...

Sähköä käyttövoimanaan osittain tai kokonaan käyttävien autojen tulo haastaa liikenteen veropohjan, ja edessä voi olla vain huonoja vaihtoehtoja. Polttoaineen verotus on ollut helppo tapa kerätä liikenteestä isot verotulot, mutta sähköä ei voida verottaa niin raskaasti kuin bensiiniä, koska sähköä käytetään paljon muuallakin kuin liikenteessä. Jotta verotuotot eivät romahda, taitaa olla välttämätöntä toteuttaa esimerkiksi satelliittipaikannukseen pohjautuva verotus tai jokin vastaava korvaava liikenteen verotuksen muoto. Mukavinta olisi tietysti, jos vain luovuttaisiin verotuotoista, mutta se ei vaan taida olla realistinen ajatus.

Nimetön kirjoitti...

Meilla ei ole autoa ja täällä Espoossa loppuu tuo bussiliikenne lähistöltä joten olemme aikamoisessa pulassa. Muutimme tänne eräänä syynä hyvä joukkoliikenne. Kun lapset piakkoin aloittavat koulutiensä ja harrastuksensa, on edessä joko muutto tai autokouluun meno ja auton hankinta.
GPS seuranta on mulle pienin näistä ongelmista kun en osaa edes kännykän seurantaa asetella. Niin monella tapaa meitä muutoinkin seuraillaan.
10 vuoden kuluttua meitä seurataan niin monella eri tapaa joista emme ole edes tietoisia.
Onko EU:lla mitään direktiivia vaikkapa tästä GPS seurannasta? Ja seurannasta yleensäkin.

Nimetön kirjoitti...

Onko olemassa jokin ylitsepääsemätön syy, ettei sähköautoja voi verottaa sähkönkulutuksen mukaan?

Sähköautojen pikalataus vaatii omanlaisen latausaseman tai tolpan. Ei varmaan ole mahdotonta asentaa niihin myös sähkömittaria? Taloyhtiöille on jo olemassa palveluja, joissa auton lämmityksen tai latauksen laskutus on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle. Kun latauksen sähkönkulutus tiedetään, niin tällöin sitä voidaan halutessa verottaa enemmän kuin muuta sähkönkulutusta.

Omakotiasujaa, joka lataa autoa tavallisesta sähkörasiasta, voidaan pitkän latausajan lisäksi verottaa muilla keinoilla. Sähköyhtiöt ovat nykyään ottaneet käyttöön tehomaksun. Vastaavalla tavalla, käyttäen tekoälyä, voitaneen kulutuksesta erottaa sähköautonlatauksen sähkönkulutuksen ja laskuttaa siitä ylimääräistä.

Nimetön kirjoitti...

Sen sijaan, että seurataan sijaintia, voitaisiin autoihin määritellä joko
- kilometrivero. Käsittääkseni nykyään autojen kilometrilukemien väärentäminen on jokseenkin hankalaa. kerran vuodessa kilometrilukeman raportointi verottajalle tms. Myyntitilanteessa ostaja varmistaa viimeksi raportoidun lukeman nyt autossa näkyvään, siltä varalta että omistaja olisi aiemmin systemaattisesti valehdellut.
Jatkokehityksenä automatisoitu systeemi

- autosähkövero: autoihin pakolliseksi lisälaitteeksi mittari joka raportoi ladatun sähkön määrän ja sen perusteella vuosittainen lisämaksu, vrt kilometrivero.

Riittävän isot sanktiot, vastaavaan malliin kuin polttoöljyn käytöstä diesel autoissa, niin riittävän suuri osa toimii lainmukaisesti jotta rahaa saadaan.

Ja kas, ei tarvita sijaintitietoja, eikä kovin monimutkaista infraa tiedon keräykseen ja tallentamiseen.

Markus kirjoitti...

Tämä nyt ei poliitikassa ole mitään uutta eikä ihmeellistä.

Monet asiat ovat kuin zompeja, jotka nousevat haudasta. Etukäteen ennalta päätetyt asiat tuodaan aina silloin tällöin (yleensä silloin kun mielipiteet ovat asialle suotuisia) "kansan päätettäväksi", eli äänestettäväksi, tasan niin moneen kertaan kunnes äänestystulos on se jonka valtaapitävät etukäteen päätettynä haluavatkin sen olevan. Kun kansa on "äänestänyt oikein", asiaan ei enää koskaan palata. Ei siitä enää uusia tarkistavia äänestyksiä järjestellä. Edes vaikka päätös olisi ollut täysi kardinaalimunaus.

Tätä on se kansan vaikutusvalta asioihin ;)

Ja se GPS-seuranta muuten tulee ;) Kun kerran prosessi on ylläkuvatun kaltainen ;)

Nimetön kirjoitti...

"Onko olemassa jokin ylitsepääsemätön syy, ettei sähköautoja voi verottaa sähkönkulutuksen mukaan?"

Se, että muut sähkölaitteet eivät saa julkisvallalta käyttö- tai varastotilaa.

Autokeskustelussa eniten jurppii, että sen ainoaksi haitaksi kuvitellaan hiilidioksidipäästöt. Ja jotkut, esim. ensimmäinen kommentoja, eivät viitsi huomioida niitäkään. Kaupungeissa merkittävin haitta on autojen vaatima tila. Esimerkiksi Helsingin pinta-alasta noin neljännes on sidottu autoille. Tonttimaan hintaan perustuen sen markkinahinta olisi liki 100 000 € Helsinkiin rekisteröityä autoa kohti. Savukoskelainen ehkä huomauttaa tässä tilanteessa oikeutetusti, ettei Helsinki ole Savukoski, mutta toisaalta Savukoskikaan ei ole Helsinki.