maanantai 27. heinäkuuta 2020

Asiantuntijaorganisaatio (THL) somemyrskyn keskellä

Viikonlopun uutinen yllätti minut: THL esti uhkaavaksi kokemansa kansalaisen Twitterissä - voiko viranomainen toimia näin? Uutisen mukaan THL oli blokannut erään kansalaisen Twitter-tilinsä seuraajista, koska ao. henkilö oli uhannut THL:n henkilökuntaan kuuluvan ihmisen henkeä.

Tiesin, että THL joutui melkoisen somevihan kohteeksi kevään korona-aikaan, mutta henkeen kohdistuva uhkaus kuulostaa jo kohtuuttomalta. Yhtä kohtuuttomalta kuulostaa se, että viranomaisen täytyy edes miettiä, voiko uhkailijan estää. Kyllä voi, työnantajalla on suorastaan velvollisuus suojella työntekijöidensä hyvinvointia ja turvallisuutta. Toisaalta viranomaisella on velvollisuus kohdella kaikkia tasapuolisesti, mutta tiedonjakamisen tehtävä toteutuu myös nettisivujen kautta. Twitter ei ole välttämätön, se on vain yksi uusi tapa palvella kansalaisia.

Kyseinen uhkaaja pahoitteli Twitterissä tekoaan: "olin päästellyt konjakkipäissäni vitutukseni valloilleen ja kirjoittanut todella kovaa tekstiä". Klassinen "jos otat, älä klikkaa" -keissi siis. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhkailut eivät kuitenkaan ole "kovaa tekstiä" vaan laittomia uhkailuja. Siis rikos, jossa hiirijuoppous ei ole lieventävä asianhaara.

Uutinen sai ajattelemaan, että tässä olisi mainio gradun aihe jollekin opiskelijalle: asiantuntijaorganisaatio somemyrskyn silmässä - case THL. Miten henkilökunta kestää asiattoman ja asiallisen someryöpytyksen, miten viestinnän pitäisi suhtautua ja vastata siihen?

Ministeriöt ja puolueet ovat tottuneet somerähjäämiseen. THL on kuitenkin asiantuntijaorganisaatio, jonka henkilökunnalle tilanne on varmasti ollut uusi ja ahdistava. Eikä tilanne ole vieläkään ohi: kun mainitsin gradu-aiheesta Twitterissä, sain kymmeniä THL:ää ja itseäni pilkkaavia palautteita, vaikka en kirjoituksessani ottanut kantaa THL:n toimintaan koronakriisin hoidossa.

En ota kantaa vieläkään, koska en sitä seurannut. Yleisellä tasolla kuitenkin luulen, että kaikkien maiden terveysviranomaiset saivat keväällä ryöpyn niskaansa. Ironista kyllä, kansalaisten silmissä parhaiten pärjäsivät Ruotsin viranomaiset. Innokkaimmat jopa tatuoivat Tegnellin kuvan käsivarteensa muistoksi erikoisesta koronakeväästä. Sittemmin ihailu on saattanut sielläkin vähän laantua.

Elämme asiantuntijayhteiskunnassa. Kansa ja media odottavat asiantuntijoilta varmoja vastauksia. Viruksen kohdalla niitä ei ollut. Asiantuntijat olivat keskenään erimielisiä ja jälkikäteen katsoen useimmat ennusteet osoittautuivat vääriksi. Julkisuuteen tottumattomat asiantuntijat saattoivat lausua julki varomattomasti omia ajatuksiaan, jotka yleistettiin somessa organisaation viralliseksi kannaksi. Hallitus, eri ministeriöt ja THL häärivät kaikki saman asian ympärillä ja (tietenkin) virheitä tapahtui.

Missään tilanteessa viranomainen ei saa liioitella uhkaa eikä pelotella kansaa. Somekäyttäjät voivat maalata tuomiopäivän skenaarioita ("Italian lukujen perusteella Suomessa tulee kuolemaan 200 000 ihmistä - hallitus, tehkää jotain!"), viranomainen ei voi. STUKin kommentit Fukushiman onnettomuudesta ovat tässä varoittavana esimerkkinä.

Viranomaisten on myös tasapainoiltava yhteiskunnan eri toimintojen välillä. Koko maan sulkeminen tappaisi ehkä viruksen (ainakin hetkeksi), mutta samalla kuolisi talous ja vaikutukset muuhun terveydenhuoltoon olisivat tuhoisia.

Virheistä huolimatta Suomi selvisi kevään epidemiasta hyvin. Kuolleiden määrä jäi alle kaikkien ennusteiden eivätkä sairaalat ylikuormittuneet missään tilanteessa. THL:n toimintaa arvioidaan kuitenkin laajemmin kuin pelkällä lopputuloksella. Läheisensä menettäneisiin tai itse sairastuneisiin luvut eivät tee vaikutusta. Kyse on myös tavasta, jolla asiat kerrotaan, jolla epävarmuutta viestitään ja empatialla, joka asiantuntijoista mediassa välittyy.

Tässä kaikessa on paljon opittavaa, sillä seuraavassa kriisissä somevihan kohteena on jokin toinen asiantuntijaorganisaatio.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

James Bond on oikeasti lintutieteilijä

Jokakesäinen riemu (tai vitsaus) on taas täällä: Bond-elokuvat pyörivät taas televisiossa. Bondit on pyöritetty televisiossa vuosina 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja nyt siis taas 2020. Epäilemättä myös ensi vuonna. Mikäs siinä, hyvin tehdyn elokuvan katsoo yhä uudelleen varsinkin kesäillan ratoksi, kun aivot ovat muutenkin narikassa.

Ja katsojia näyttää riittävän. Tohtori Ei oli viime viikolla 4-kanavan katsotuin (!) ohjelma, joka tavoitti yhteensä 628 000 katsojaa ja esityspäivänä katsojia oli 269 000. Kakkos- ja kolmossijat menivät nekin bondeille (BTW, kanavan kannalta hieman huolestuttavaa, jos katsoituimmat ohjelmat ovat moneen kertaan esitettyjä elokuvia). Vertailun vuoksi tilastoja vuoden 2014 kierrokselta.

Bondit jälleen kanavan katsotuimpia ohjelmia.
Nykyistä kierrosta katsoessani tuli mieleeni ajankohtainen keskustelu sanojen merkityksen tahallisesta tai tahattomasta muuttumisesta. Miksi n-sanan käyttämistä afrikkalaisesta tai r-sanan käyttämistä venäläisestä pidetään halventavana?

James Bond tuo varmaan kaikille mieleen salaisen agentin, playboyn, seikkailijan ja jännityksen. Nimi on käsite.

Mutta mistä Ian Fleming keksi nimen? Hän halusi agentille mahdollisimman tylsän ja värittömän nimen (olihan 007 salainen agentti). Sopiva nimi löytyi paikallisia Karibian lintuja esittelevästä opaskirjasta Birds of the West Indies. Kirjan kansi vilahtaa Brosnanin tähdittämässä Kuolema saa odottaa -elokuvassa.

Olisi kiinnostavaa tietää, miten ko. ornitologi suhtautui nimensä käyttämiseen. Ehtikö hän nähdä James Bondin nousun maailmanmenestykseen, joka alkoi jo 1950-lopun lopulla ensin kirjojen ja sitten elokuvien ansiosta? Miltä hänestä tuntui esitellä itsensä "My name is Bond, James Bond -- ornithologist". Lisäsikö hän ehkä perään "lupa tiirailla kiikarilla"? Vai pitäisikö meidän väittää vastaan ja vaatia, että James Bond on edelleen ornitologi, eikä sitä saa yhdistää agenttitarinoihin?

Ornitologin muuttuminen agentin ja seikkailujen synonyymiksi kertoo hyvin siitä, miten vahvasti sanat voivat latautua ja värittyä.

Lisäys 20.7.2020: Kas, sille vähemmän tunnetulle James Bondille on oma Wikipedia-artikkeli. Lintutieteilijä James Bond (1900-1989) oli alansa johtavia tutkijoita Yhdysvalloissa. "James Bond kuoli Chestnut Hillin sairaalassa Philadelphiassa 89-vuotiaana."

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Mies-sanat, master-slave ja porua uuskielestä

Twitter ilmoitti viime viikolla uudistavansa sisäisesti käyttämään terminologiaa. Blacklist korvautuu Denylist-sanalla, master/slave sanaparilla leader/follower ja niin edelleen.

Twitterin uutta sanastoa.
Oli helppo arvata, että uudistus herättäisi närää myös Suomessa. Varsinkin perussuomalaiset ovat älähtäneet kielen tahallisesta manipuloinnista. Onko tämä esimerkki orwelliaanisesta yhteiskunnasta, jossa ihmisiä pyritään estämään ajattelemasta väärin kieltä muokkaamalla? Eikö cancel-kulttuurilla ole mitään rajaa? Miksi suomeksi pitäisi sanoa esihenkilö vanhan esimies-sanan sijaan?

Meillä suomalaisilla tuskin on pätevyyttä arvioida master/slave-sanan herättämiä mielikuvia Yhdysvalloissa. Meille sana on vain yksi tekninen termi muiden joukossa, mutta paikallisen korvassa sen klangi on ihan erilainen. Orjuus ja roturistiriidat ovat Yhdysvalloissa tuoreessa muistissa. Eikä "isäntä/orja" suomalaisenkaan korvassa kuulostaa hyvältä ilmaisulta.

Suomessa samaa herkkyyttä liittyy mm. vuoden 1918 tapahtumiin ja jatkosotaan. Myös uudemmat termit "taantumuksellinen", "toveri", "edistyksellinen" jne. kertovat muustakin kuin itse asiasta. Entä jos Nokia olisi käyttänyt puhelimissaan vaikka "toveriliitäntää", mikä sana sitten olisi yleistynyt maailmalla tarkoittamaan tiettyä teknistä ratkaisua? 

Twitter-listan "Dummy value" kuulostaa yllättävältä. Se on aina ollut kääntäjien painajainen, koska suomenkielistä vastinetta ei ole.

Kieli elää yhteiskunnan mukana. Antaa siis amerikkalaisten modernisoida sanojaan rauhassa. Hyvä puoli on, että sanoilla on vain se merkitys, minkä itse niille annamme. Sanojen merkitystä ei voi muuttaa pakolla. Twitter ei voi määrätä, mitä termejä yleisesti käytetään. Ne yleistyvät vain, mikäli käyttäjien enemmistö ottaa ne omakseen.

Muutama vuosi sitten meillä väännettiin kättä hakkeri-sanan "oikeasta" merkityksestä. Tietokoneharrastajat älähtivät, kun media käytti sanaa tietomurtajien synonyymeinä, vaikka hacker-sanan alkuperäinen jenkkimerkitys oli paljon laajempi. Hakkerin sijaan median olisi pitänyt puhua krakkereista. Mutta niin vain kävi, että "väärä" merkitys yleistyi ja nykyään hakkeri tarkoittaa tietomurtautujaa (valko- tai mustahattuista sellaista). Krakkerista ei puhu enää kukaan.

Meillä närää ovat herättäneet ammattinimikkeet. Onko ammatti palomies vai pelastaja? Esimies vai esihenkilö? Mies-loppuiset nimikkeet ehtivät vakiintua aikana, jolloin toimenhaltijat olivat miehiä. Nykyisin monilla aloilla on naisenemmistö. Puhutaan journalisteista tai toimittajista, eikä lehtimiehistä tai lehtineekereistä. Sanoista näkee, miten kieli on elänyt.

Monille miehille tuntuu vaikealta ymmärtää, että vaikka nimike on vakiintunut yleiseen käyttöön, mies-lopulla on merkitystä. Termi kertoo vanhoista arvoista ja asenteista, ja ohjaa tiedostamatta ajattelua: puheenjohtajan pitää olla mies (puhemies), samoin juristin (lakimies).

Me miehet voimme ajatella tätä toisin päin. Miltä itsestäsi tuntuisi, jos ammattisi olisi rekkamiehen sijaan rekkanainen? Perämiehen sijaan olisit peränainen? Remonttimiehen remonttinainen? Varusmiehen sijaan varusnainen? Talonmiehenä olisit talonnainen ja tiettyä asiaa hoitavana asianainen.

Miltä se tuntuisi? Olisitko silloinkin sitä mieltä, ettei nimikkeellä ole väliä eikä nainen-loppu haittaa mitään? Haluaisitko pitää kiinni vanhasta vain periaatteen vuoksi?

perjantai 3. heinäkuuta 2020

Valesuomalaisia Youtube-mainoksissa

Muokattu 6.7.2020

Youtubessa on alkanut oikein valheellisten mainosten vyöry, joka ihmetyttää. Kaikki on tehty samalla konseptilla: yksi tai kaksi suomalaista asiantuntijaa on keksinyt mullistavan tuotteen, koska on kyllästynyt alansa likaiseen peliin tai salaisuuteen, jolla kuluttajia harhautetaan.

Tässä tohtori Marko Sallinen, joka oli keksinyt ultrabrush-harjan:
Tohtori Marko Sallinen (muka).
WiFiX on muka kahden suomalaisen tietoliikenneinsinöörin keksintö, joka poistaa operaattorien keinotekoisen nopeusrajoittimen (!) ja takaa vahvan signaalin koko asuntoon. Onnittelut Niko Junttila ja Taavi Jormalainen! Olisitte todellisia neroja -- mikäli systeemi vain tekisi minkä lupaa.

WiFi X muka nopeuttaa langatonta nettiä.
WiFi X näyttää kuvauksen perusteella tavalliselta wifi extenderiltä, jollaiset eivät koskaan toimi hyvin. Jos kattavuutta halutaan laajentaa, tarvitaan mesh-verkko.

Vastaavia Youtube-videoita on monia muitakin.

Samat kaksi insinööriä ovat löytäneet tiensä myös Facebook-mainoksiin ja kunnostautuneet mm. ilmastointialalla:

IdeaGadget ilmastointilaite
Sanotaan, ettei mikään ole niin viisas kuin insinööri -- paitsi kaksi insinööriä (ja majava). Nämä kaksi suomalaista ansaitsisivat Millennium-palkinnon monista keksinnöistään. Valikoimasta löytyy mm. taskukokoinen projektori:

"Fiksu projektori mullistaa televisiomarkkinat."
Tässä on selvästi kyse laajasta valheellisesta mainoskampanjasta, ei mistään pienen firman sooloilusta. Henkilöiden nimet ovat keksittyjä, joten tuskin tuotelupauksiinkaan on luottamista. Kuluttajaviranomaisten pitäisi puuttua näin räikeään toimintaan, kun asia ei näytä kiinnostavan sen paremmin Youtubea kuin Facebookia.

Alan jättiläisinä niillä olisi varaa kieltää huijausmainokset. Niillä olisi osaamista tunnistaa valheelliset kampanjat, kun mukana on useita samalla tyylillä tehtyjä ja oletettavasti saman yrityksen maksamia mainoksia.

Ainoa selitys on, ettei jättejä kiinnosta. Huijatkoon noita käyttäjiä, jotka ovat oikeastaan vain hyttysiä miljardivoittojemme meressä.

Twitter-kommenttien perusteella kyse on ilmeisesti toiminnasta, jossa yrittäjä myy tuotteita suoraan valmistajan varastosta (ns. "drop shipping", kts. esim https://woolman.fi/blogs/blogi/mista-tuotteet-verkkokauppaan-tutustu-drop-shipping-vaihtoehtoon). Wifi X näyttää olevan sama laite kuin Aliexpressin 10,02 taalalla myymä Wireless WiFi Repeater. Sitä myydään myös 49 euron tarjoushinnalla (Sparnet.fi), Wish tarjouksessa jopa 12 eurolla (norm 24 euroa).

Tohtori Marko Sallisen "mullistava" hammasharja löytyy Aliexpressistä 4,47 dollarilla.

Mainosten web-osoitteet johtavat mm. sivuille mylumibee.comgetpolaire.com ja ultrabrush360.co, jotka näyttävät sisällön suomeksi, mutta se johtuu vain siitä, että palvelin tunnistaa kävijän tulevan Suomesta. Luultavasti muiden maiden käyttäjät näkevät sisällön omalla kielellään.

Sivun lopussa on teksti "Tämä sivusto on kuluttajien tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten mainosmarkkina. Tämä sivusto on mainos eikä uutiskirje. Kaikki tällä sivustolla kuvatut henkilöt ovat malleja. Omistaja ei suosittele tai tue mitään tiettyä yritystä. Ehdot ja poissulkemiset voivat olla voimassa." Ota yhteyttä -linkki vie sivulle https://cscpremium.com/, joka on ilmeisesti logistiikasta huolehtiva yhtiö.

Suomalaiset viranomaiset eivät puutu kansainvälisillä sivustoilla esitettäviin mainoksiin, mutta tässä tapauksessa jäljet johtavat suomalaisiin toimijoihin. Heidät pitäisi saada vastaamaan huijauksistaan. Valheelliset lupaukset keksityillä henkilönimillä mainostaen ovat varmasti Suomessa laittomia.

Kuten Woolmanin blogitekstissä kerrotaan, drop shipping on helppo tapa perustaa verkkokauppa, vaikka itsellä ei olisi mitään myytävää. Ongelmana on lakisääteinen palautusoikeus. Yksi keino lyödä kapuloita huijarien rattaisiin olisikin tilata tavaroita ja palauttaa niitä, tai tehdä valituksia Suomen kuluttajaviranomaisille. Samalla pitäisi selvitä, mikä/kuka tämän homman takana on.

Koska tilaaminen rohkaisee vain jatkamaan toimintaa, on parasta tehdä suoraan ilmiantoja harhaanjohtavista mainoksista kuluttaja-asiamiehelle. Lomake on sivulla https://asiointi.kkv.fi/fi.

Ja jos joku valheellisesti markkinoiduista tuotteista kiinnostaa aidosti, sen saa luultavasti murto-osalla ilmoitetusta tarjoushinnasta suoraan Kiinasta tilaamalla.

Lisäys 15.7.2020 Ylen toimittaja teki asiasta jutun, minkä seurauksena Google ilmoitti estävänsä mainokset jatkossa. Meillä käyttäjillä ei ole valtaa, mutta medialla näyttää yhä olevan.

Jutun mukaan "Googlen Suomen viestintäpäällikkö Joakim Larsson kertoo Ylelle, että yhtiö toimii mahdollisimman nopeasti, jos ihmiset raportoivat valheellisista mainoksista." Salli mun nauraa! Google ei reagoi, vaikka sille ilmoittaisi miten aktiivisesti tahansa. Ja mihin osoitteeseen raportit pitäisi lähettää??

Juttu julkaistiin klo 14. Nyt illalla klo 20 Youtubessa tuli vastaan ihan uusi valemainos, jossa kaksi suomalaista (Petteri Tapper ja Tapani Utrio) kyllästyivät suuren drone-valmistajan (videolla näytetään DJI:n suosittuja malleja) poskettomiin katteisiin ja tahallisesti heikennettyyn laatuun.

Nyt suomalaiset ovat kehittäneet mullistavan dronen.
Paitsi että mainos on valheellinen, se esittää perättömiä väitteitä alan johtavan valmistajan tuotteista, mikä on sinällään laitonta.

Mainos syyttää DJI:tä valtavasta petoksesta.
Jutun mukaan Google on luvannut poistaa jutussa mainitut valemainokset -- mutta mikään ei näköjään estä tekemästä uusia. Härskiä toimintaa Googlelta, sillä sen olisi helppo estää saman mainostajan uudetkin videot. Googlella olisi siihen varaa, mutta ei halua. Tämän verran Google sitten oikeasti välittää mistään (paitsi rahoistaan).

Lisäys 27.7.2020: Steve Wozniak on kyllästynyt Googlen saamattomuuteen ja haastaa Youtuben oikeuteen, koska yhtiö ei estä hänen nimissään tehtyjä bitcoin-huijausmainoksia. Se siitä "yhtiö toimii mahdollisimman nopeasti" -roskasta. Ei edes kotimarkkinoilla Kaliforniassa.