maanantai 19. marraskuuta 2018

Teksti-tv ei suostu kuolemaan

Teksti-tv (teletext) ei suostu kuolemaan. Suomi on harvoja maita, joissa tätä 1980-luvun analogiatekniikasta peräisin olevaa infopalvelua yhä pidetään käynnissä -- kansan pyynnöstä. Järjestelmä piti lopettaa jo digi-tv:n aloittaessa, mutta korvaajaksi kaavailtu hieno "super-tekstitv" kaatui MHP:n mukana ja kansa halusi vanhan järjestelmän jatkavan.

Teksti-tv sisältää tietosivuja, jotka on numeroitu 100-899. Yhteensä sivuja voi olla siis enintään 800. Niillä voi edelleen olla useampia alasivuja, jotka vaihtuvat automaattisesti. Sivuja lähetetään koko ajan, joten sisältö päivittyy.

Ennen netin yleistymistä teksti-tv oli mainio tapa jakaa informaatiota kuluttajille. Parhaista televisioista tiedon sai ulos jopa sarjaportin kautta, mikä mahdollisti pörssikurssien siirron tietokoneelle.

Nykymittapuun mukaan teksti-tv on kivikautinen ja kömpelö järjestelmä. On melkeinpä noloa, että juuri suomalaiset haluavat edelleen käyttää sitä. Toisaalta uusien digikanavien perässä juokseminen ei ole aina järkevää sekään, kuten viikonlopun kohu-uutinen digioppimisen huonoista tuloksista osoitti.

Teksti-tv:stä katsotaan lähinnä uutisotsikot, urheilutulokset ja pörssikurssit. Näissä teksti-tv:llä on loistavia etuja puolellaan: järjestelmä toimii kaikilla televisioilla, osoitteeksi riittää sivun numero, käyttö on todella nopeaa -- eikä sivuilla taatusti ole klikkiotsikoita!

Ei myöskään mainoksia, välkkyviä bannereita eikä automaattisesti käynnistyviä videoita. Teksti-tv tuo mieleen netin alkuajat, jolloin sisältöä pystyi vielä lukemaan, eivätkä kaikenlaiset roskat, popupit ja mainokset vieneet päähuomiota.

Kuulemani mukaan sisältö sivuille tuotetaan automaattisesti nettisivuilta. Pikaisen vertailun perusteella tekstit eivät kuitenkaan ole ihan samoja, joten välissä on mahdollisesti vähän käsityötä tai tekoälyä.

Joka tapauksessa teksti-tv on mainio tapa vilkaista uutisotsikot ja muuta ajankohtaista tietoa, kunhan vain muistaa sivunumeron. Tiedon hakeminen tästä järjestelmästä on kömpelöä.

Tärkeintä on, että se toimii. Viis siitä, että hyvässä lykyssä jo isoisä ja -äiti käyttivät samaa tekniikkaa!

Teksti-tv:tä voi lukea selaimella osoitteessa https://yle.fi/aihe/tekstitv. Nettiin tottunut käyttäjä yrittää klikata hiirellä otsikoita, mutta hyperlinkkejä ei ole. Sivut on haettava kirjoittamalla niiden numero. Näin se vain on! 1980-luvulla sivunumerot olivat huippuhienoa tekniikkaa.

Teksti-tv-sovelluksen voi ladata myös puhelimeen. Esimerkiksi Suomi teksti-tv näyttää tältä:
Teksti-tv ei suostu kuolemaan, vaan toimii jopa älypuhelimessa.
Naputellaan numerot 105 jolloin nähdään UM vaatii Venäjältä lisätietoja -uutisen sisältö.
Uutisen koko teksti, lyhyesti ja ytimekkäästi.
Yhdellä sivulla on kerrottu kaikki oleellinen lisätiedoista, joita Ulkoministeriö penää Venäjältä GPS-häirintään liittyen.

Ja kun oikein asiaa miettii, herää ihmettelemään tarvitsemmeko kaikkea sitä ylimääräistä proosaa ja kuvia (videoista, mainoksista ja linkeistä puhumattakaan), joilla uutisia nykyään kerrotaan? Pelkkä tiivis asiateksti riitti 1980-luvulla.

Nykyään lyhyys ja ytimekkyys tuntuu suorastaan ylellisyydeltä.

15 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Itse asiassa teksti-tv:n nettiversiossa on kuin onkin linkkejä: kolminumeroiset sivunumerot uutisotsikon edessä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ennen tällaisia numeerisia "linkkejä" kutsuttiin sivunumeroiksi. Ja se on osuva termi vielä tänäänkin.

Ana kirjoitti...

1990-luvun puolivälissä kirjoittelin uutisia teksti-tv:lle. Teknisesti hankalaa, eikä lopputuloskaan estetiikalla vakuuta.

Jari kirjoitti...

Teksti-tv on tehokas apu esim. yleisurheilun seuraamiseen televisiosta. Viive pysyy pienenä, koska tuoreet tulokset "työnnetään" vastaanottimiin.

jeejee kirjoitti...

Täytyy tunnustaa että Teksti-TV on edelleen itselle tärkeä uutislähde. Itse asiassa luulen että seuraan tarkemmin YLE:n Teksti-TV:tä kuin televisio- tai radio-ohjelmia.

Teksti-TV:n formaatti on rajattu, joten toimitus joutuu tiivistämään uutisen tiukkaan pakettiin. Ja joku taisikin jo mainita reaaliaikaiset urheilun tulospalvelut?

Ja muistan hyvin kun 90-luvulla ostin telkkaria, niin yksi tärkeimmistä kriteereistä oli Teksti-TV:n nopeus.

Osmo kirjoitti...

Viimeaikona on taas tullut käytettyä kännykällä. Tuossa etuna on, että nopeasti näkee tärkeimmät uutiset.

Nimetön kirjoitti...

Noita WWW-sivuja tehdään huonosto, esim. TIVI joka "artikkeliin" pitää joku kuva sulloa mukaan millä ei ole mitään tietoarvoa. Eihän tuo kauheasti nopealla verkolla ja tietokoneella haittaa mutta heti kun heikompaa vaihtia tarjolla niin kyllä haittaa.

Lisäksi kun toimittajien taso on laskenut enemmän kuin talvivaaran osakkeiden hinta niin eipä ole nautinto noita lukea. Toivon että laittaisivat maksumuurin taakseni niin ymmärtäisivät että tasoa täytyy todellakin nostaa.

Teksti-tv pesee mone uutissivut menne tullen

hdmi kirjoitti...

Silloin kun ei ole lähetystä Yle saisi pyörittää teksti-tv:n sivuja ruudulla niinkuin entisaikaan. Valtakunnan energian kulutus laskisi kun päälle unohtuneet televisiot eivät hohtaisi valkoisina :)

Nykyisen uutisikkunan tarkoitusta en ole koskaan ymmärtänyt, otsikko, muutama lause mistä ei tule hullua hurskaammaksi ja sitten koska uutista on päivitetty - ikäänkuin se olisi tärkeää. Onko tuo joku MHP:n jäänne?

Nimetön kirjoitti...

Minulla oli aiemmin tallentava digiboksi, joka tallensi myös teksti-tv:n datan. Huomasin tämän kerran vahingossa, kun tulin painaneeksi teksti-tv:n painiketta kaukosäätimestä. Siellähän oli puolisen vuotta aiemmin järjestettyjen olympialaisten tuloksia otsikkosivulla.

Yksi mieleen jäänyt kokemus teksti-tv:n kanssa: 28. syyskuuta 1994 heräsin poikkeuksellisen aikaisin ja laitoin teksti-tv:n otsikot päälle televisiosta. Ja hieraisin silmiäni, suuri autolauttaonnettomuus Suomenlahdella, eihän tuollaista tapahdu! Paitsi että tuolloin tapahtui. Ylimääräinen uutislähetys alkoikin melko pian tuon jälkeen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos digiboksi tallentaa ohjelman ts-tiedostona, se sisältää kaiken transport streamin datan - kuvan ja äänen lisäksi myös ohjelmaoppaan ja teksti-tv:n. Ainakin takavuosina useimmat boksit tallensivat kaiken, koska pelkän kuvan ja äänen erittely olisi vaatinut datan prosessorintia tallennuksen aikana. Vähään aikaan en ole asiaa kokeillut, mutta eipähän digibokseja juuri enää myydäkään.

Nimetön kirjoitti...

"Parhaista televisioista tiedon sai ulos jopa sarjaportin kautta"

Siis RS-232(C) ei USB. ;-) Taisi olla säätämistä (nollamodeemikaapeli jne.)?

Nimetön kirjoitti...

Kolmea en vaihda:
1. Aamulla ekana 235 Teksti-TV:stä
2. Pine. Paitsi että vaihdoin kuitenkin Alpineen
3. Ruskea taakse ja keltainen eteen

hdmi kirjoitti...

Nelonen käyttää näköjään edelleen teksti-tv:tä huonokuuloisten tekstityksessä kun eivät ole investoineet DVB-teksteihin.

Katsoin koemielessä Hyvät ja huonot uutiset-ohjelmaa tekstitettynä ja kauhea farssi - vaikka komediapaneeli onkin. Tekstit tulevat ainakin kymmenen sekuntia etuajassa ja välillä puuttuu pitkiä pätkiä. Keisari Aarnio-sarjassa kyllä huonokuuloinen putoaisi kärryiltä.

Nimetön kirjoitti...

Teksti-tv on yksi harvoista selkokielisistä uutismedioista. Sitä pystyy lukemaan niin lapsi kuin muistisairas eläkeläinenkin. Ja sisältö on suht turvallista, kun mitään yllättävää ei pompsahda eteen, kuten epämiellyttäviä visuaalisia mainoksia, kuten netin uutissivuilla tai niiltä eteenpäin linkatessa voi joskus käydä.

Teksti-tv on Suomessa myös kyennyt uudistumaan, mistä kertoo sen eteneminen televisiosta nettiin ja kännyköihin.

Hyvää siinä on myös ajantasaisuus. Netissä uutisvirta rullaa hirveää vauhtia. Teksti-tv:stä näkee päivän pääuutiset kerralla, tarvitsematta lukea läpi kenties sataa eri uutisotsikkoa sitä ennen, kuten joidenkin lehtien nettisivuilla.

Jari kirjoitti...

Itse seuraan uutisia RSS-feedeistä (vanhentunutta 2000-luvun tekniikkaa?) ja Ampparien uutishausta. Ongelma näissä on, että uutisia tulee liian tiheään eikä tärkeimpiä uutisia mitenkään nosteta framille. Siksi teksti-tv:n etusivu kertoo, mitkä ovat tärkeimpiä aiheita. (Kuten tällä hetkellä Ukrainen kriisi.) Tässä teksti-tv on verrattavissa printtimediaan.