keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Ostovoimaa pörssiosingoista

Pari iltaa sitten kuuntelin Ylen A2 talousiltaa. Keskustelu nosti pintaan vahvat ideologiset linjaukset, joista asemia puolustetaan. Talous -- etenkin kansan sellainen -- on vahvasti tunnetta ja vähemmän matematiikkaa.

Keskustelussa vasemmistoliiton Li Andersson korosti moneen kertaan, miten tärkeää ostovoiman turvaaminen on. Vähän myöhemmin hän paheksui pörssiyhtiöitä, jotka jakavat omistajilleen osinkoja. Ideologinen ristiriita tukien leikkaamisen ja osinkojen välillä on ilmeinen, mutta matematiikka ei ole ihan niin suoraviivaista.

Tänä iltana olin kuuntelemassa Nordnetin sijoittajaillassa puhunutta Inderesin analyytikkoa. Hänen viestinsä oli huolestuttava: maailmantalous on niin epävarmalla pohjalla, että "käynti lähtöruudun kautta" olisi tarpeen. Ennen pitkää se tulee joka tapauksessa. "On erittäin vaikea nähdä skenaario jossa nykyisistä maailman talousongelmista selvittäisiin kuivin jaloin", analyytikko tiivisti.

USA:ssa arvostukset ovat tapissaan, Kiinan talouskasvu hiipunut ja maa velkaantuu, Japanissa lyhyet korot ovat miinusmerkkisiä (tyyliin "ota meiltä rahaa, me maksamme siitä"). Pahin tilanne on kuitenkin Euroopassa. Maat eivät pysty toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, joten taloutta pidetään pystyssä keskuspankkien lainarahalla.

Sadat miljardit eivät kuitenkaan valu talouden ketjussa alaspäin, kuten pitäisi, koska aitoa kasvua ja investointihalua ei ole. Maiden velkaantuminen jatkuu eivätkä niiden BKT:t kasva.

EKP tekee suuressa mittakaavassa juuri sitä, mitä Li Andersson kaipasi Suomeenkin: pitää yllä kulutuskysyntää velaksi. Tai no, velalla sitä on ylläpidetty jo monta vuotta, eikä tilanne ole siitä kirkastunut. Auttaisiko siis velanoton lisääminen entisestään?

Velanottoon verrattuna pörssiyhtiöiden osingot lisäävät aidosti ostovoimaa. Parhaiten viime vuosina ovat menestyneet yhtiöt, joiden liikevaihto syntyy Aasiassa ja USA:ssa. Näiden voittojen jakaminen osinkoina suomalaisille on rehtiä tulonsiirtoa, joka kasvattaa ostovoimaa aidosti.

Itse ostin tämän kevään osingoilla uuden sohvan kalustetalo Maskusta. Sohva tosin oli valmistettu Romaniassa, mutta ainakin sen myynti ja logistiikka työllisti suomalaisia. Vielä parempi olisi ollut, mikäli olisin käyttänyt rahat täysin kotimaisiin palveluihin (tosin jos muutkin tekisivät samoin, meillä ei olisi mitään vietävää ulkomaille).

Eihän se ihan näin yksinkertaista ole. Osa niistä, jotka saavat eniten osinkoja, siirtävät rahansa joko uusiin osakkeisiin tai ulkomaisiin luksus-tuotteisiin. Tässä auttaa vain kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn parantaminen.

Toiseksi osinkoja kanavoituu myös ulkomaisille omistajille, joiden osuus suurista yhtiöistämme on huomattava. Ainoa keino olisikin lisätä kansankapitalismia ja suosia kotimaisia piensijoittajia. Ainakin Elisassa ja Fortumissa heitä on satoja tuhansia. Ja juuri nämä yhtiöt maksoivat tänä keväänä parhaat osingot.

Ostovoima kiittää -- aidosti.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan hyvää pohdintaa.

Mielenkiintoista, että tälläinen ei herätä yleista tarvetta dialogille, vastoin kuin "huikeasti paremman tuoton sijoitustoiminta" Onecoin.

Pilkunviilauksena: Nordent = Nordnet?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Osakesäästäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, Onecoin lupaa nopeaa rikastumista.

Kiitos oikaisusta, hyvä että edes joku luki tekstin : -) (Lokin mukaan yli 200 henkilöä)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää pohdintaa!

Pari kommenttia:
Osinkotuottoa tulee vertailtaessa mitata osingon määrällä suhteessa pörssikurssiin prosentuaalisesti.

Parhaiden osingonmaksajien joukossa Fortum on korkealla, mutta osinko ei ole tulokseen nähden kestävällä tasolla eikä kokonaistuotto ole viime aikoina ollut kehuttava. Elisa taas EI kuulu enää parhaisiin osingonmaksajiin prosentuaalisesti, mutta toki luotettavimpiin ja kokonaistuotto on ollut hyvä viime vuosina.

Toiseksi miten ajattelet, että kansalaisten ulkomailta ostamisen vähentäminen veisi vienniltä pohjan? Eikö ole päin vastoin, se veisi tuonnilta pohjan! Sillä olisi todellakin hyviä vaikutuksia kansantaloudellisesti esim. vaihtotaseeseen ja olisi fiksua liputtaa suomalaisuuden puolesta. Harmi, että esim. suomalaisia kulutushyödykkeitä ei juuri ole, ja siksi niitä on pakkokin ostaa ulkomailta. Esimerkkeinä autot + elektroniikka.

Website Security Test