perjantai 18. toukokuuta 2012

Kiintolevy voi kestää yli 15 vuotta

Kun kiintolevy hajoaa, käyttäjä on pulassa. Harvalla varmistukset ovat täysin ajan tasalla. Mutta kuinka kauan kiintolevy voi kestää?

Joitakin vuosia sitten levyjen laatu heikentyi. Oikein käytettynä (ei kolhuja, riittävä jäähdytys ym.) asemat kestivät muutaman viikon tarkkuudella sen kolme vuotta, minkä takuuaika kattoi. Nyt markkinoilla on enää kaksi valmistajaa ja vaikka kapasiteetit ovat kasvaneet huimasti, mekaaninen kestävyys tuntuu yllättäen parantuneen. Omassa käytössä on useita levyjä, joiden käyttöikä on jo ylittänyt takuun.

Yhdessä koneessa levyt ovat kestäneet lähes 15 vuotta. Kyse on Pentium 200 -koneesta, jonka ostin 6.8.1997. Koneessa oli alunperin kaksi kahden gigatavun Seagatea (ST32132A), mutta vaihdoin 6.11.1997 niistä toisen isompaan kuuden gigatavun malliin (ST36422A).

Valmistajan tuotesivujen mukaan molempien asemien laskettu käyttöikä (service life) on viisi vuotta. Asemat eivät onneksi itse tiedä sitä, sillä ne ovat pyörineet yhtä muuttoa ja paria sähkökatkosta lukuunottamatta tauotta lähes 15 vuoden ajan! Levyissä ei liioin ole ollut sammutusautomatiikkaa, vaan ne ovat todellakin pyörineet koko ajan.

Windows 98 SE potkii vielä, vaikka levyä on eheytetty viimeksi 4196 vuorokautta sitten eli marraskuussa 2000:


Levyjen SMART-tuki on lähinnä nimellinen, joten diagnostiikkaohjelmat eivät pysty kertomaan luotettavasti levyjen kunnosta. Näyttävät kuitenkin toimivan hyvin eivätkä pidä ylimääräisiä ääniä.

Mitä tästä sitten voi päätellä? Ainakin sen, että vanhat parin gigatavun levyt voivat olla todella kestäviä. Jatkuva käyttö ilman sammutuksia todennäköisesti jopa pidentää levyn elinikää. Toisaalta levyt ja käyttöolosuhteet ovat niin yksilöllisiä, ettei parin levyn kohtalosta voi tehdä laajempia johtopäätöksiä.

Levyteknologian kehittyminen on ollut ällistyttävää. Ostin äskettäin uuden aseman, joka on fyysisesti saman kokoinen kuin kahden gigan asema 15 vuotta sitten, mutta sen kapasiteetti on 1500-kertainen. Jos kyse olisi prosessorin nopeutumisesta, kasvu ei olisi mitenkään poikkeuksellista -- mutta tässä on kyse fysikaalisista ilmiöistä kuten hienomekaniikasta ja magnetismista.

Kolmen teratavun aseman hinta oli 170 euroa. Olisin yllättynyt, jos se kestäisi 15 vuotta.

12 kommenttia:

@Killrider71 kirjoitti...

Tuntuu, että levyt on yksilöitä. Jotkut hajoo ennemmin ja toiset myöhemmin. Osa tulee jo rikkinäisenä tehtaalta niin kuin se viimeks saapunut S-valmistajan levy. Parin viimevuoden aikana kotona on hajonnut 4 levyä ja töissä monia. Olkoon levy sitten USB, SATA, SCSI tai SAS niin rikki ne menee. Backupit siis kannattaa olla kunnossa.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

Ja kivitaulut 5 000 vuotta. Joku viisas on sanonut, että jos nykyistä kulttuuriamme kohtaa katastrofi, meistä ei tuhannen vuoden päästä ole jälkeäkään kertomassa (mitä nyt jalanjäljet Kuussa).

Osmo kirjoitti...

Yhdestä levystä ei voi sanoa mitään. Minulla hajosi 1990-luvulla pari levyä 170 megainen Conner ja 540 megainen Maxtor parissa vuodessa. Nyt minulla on pari kovalevyä vuodelta 2006 (Western Digitalia), jotka toimivat hyvin. On pari uuttakin WD:n kovalevyä hajonnut, toinen putosi eikä sen jälkeen enää sille voinut kirjoittaa (lukea kylläkin). Terasesta USB-levystä hajosi USB-puoli. Datan ai olisi voinut saada talteen rikkomalla kotelo, mutta päätin viedä takuuvaihtoon. Levy maksoi pari vuotta sitten n. 70 euroa, nyt se olisi maksanut 140 euroa.'

Totuus on, että laitteita hajoaa tasaiseen tahtiin ja jossain välissä se hajonnut laite muuttuu uudesta vanhaksi ja onkin osoitus siitä, että ennen tehtiin kestävämpiä. Uusi laite ei voi koskaan olla kestänyt pitkään, joten uusi laite ei koskaan ole kestävä.

Toki, jos meni ostamaan sen halvimman Maxtorin niin sai ongelmia.

Eräs Isä kirjoitti...

Juu, on mullakin yksi levy hyrännyt jo todella kauan, ei nyt kymmentä vuotta, mutta kauemmin kuin olisin odottanut (160GT). Soisin muidenkin laitteiden kestävän samalla lailla.

Esko kirjoitti...

Minulla pyörii vielä IBM XT vuodelta 1985 hyvin. Levyllä ikää siten 27 vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan uteliaisuudesta. Miksi kone on ollut 15 vuotta (lähes) yhtäjaksoisesti päällä, ts. mitä kone tekee?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ensimmäiset 10+ vuotta se oli erään sovelluksen palvelimena, sen jälkeen olen pitänyt sitä käynnissä puhtaasta kiinnostuksesta. Haluan nähdä, miten pitkään levyt oikein jaksavat :-)

Anonyymi kirjoitti...

Paremmin ne kestävät ollessaan jatkuvasti päällä, kun ei tule viilenemisen ja lämpölaajenemisen aiheuttamaa lisärasitusta.

Erno kirjoitti...

Itsellä ei ole 15 vuoden aikana hajonnut kuin yksi uutena ostettu levy (ja sekin kyllä itse asiassa toimii edelleen - jotain pientä kuhaa jossain kuitenkin on). Pari käytettyä on levinnyt heti, kun olen niihin koskenut.

Ostin äskettäin SSD-kiekon(?) käyttislevyksi. Josko se nyt kestää sitten kolmeakaan vuotta. Kopautanpa puuta.

Näin nykypäivänä varmuuskopioidenkin ottamisen tarve vähenee koko ajan. Dokkarit on GDocsissa/Dropboxissa, musiikki Spotifyssa... Ainoastaan valokuvia on niin paljon, ettei niitä saa ilmaiseksi mahtumaan mihinkään pilveen.

Janne kirjoitti...

Ernolle kommenttina, että Googlen Picasan webbigalleriaan saa mahtumaan käytännössä loputtomasti kuvia ihan ilmaiseksi. Homman miinuspuoli on se, että vain alle 2048 pikseliä pidemmältä sivultaan olevat kuvat ovat oikeutettuja tuohon rajattomaan tilaan. Picasa softa kuvia nettiin ladatessaan tekee itse tuon pienennyksen. Eli ei se oikeaa varmuuskopiota korvaa, kun alkuperäisiä sinne ei kaikkia saa mahtumaan, mutta onpahan ainakin jotain. Eri asia tietysti on sitten se, että mitenkähän turvassa ne kuvat sielläkään ovat, etenkin Googlelta itseltään.

Erno kirjoitti...

Tosiaan kyllähän Picassaan ja kumppaneihin saisi kuvia mahtumaan, en sitä muistanutkaan. Toisaalta en kyllä halua menettää kuvien tarkkuutta, joten ehkei se ole kuitenkaan vaihtoehto - vielä.

Anonyymi kirjoitti...

Vieläkö levyt pyörivät?

Website Security Test