sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Suomen hyvitysmaksu maailman neljänneksi kallein - hyvä Suomi?

Me suomalaiset olemme tottuneet maksamaan. Onpa kyse sitten veroista, ruuan hinnasta tai hyvitysmaksuista, olemme maailman kärkiluokkaa. Pienessä maassa on helppo sopia asiat niin, että edunvalvonta toimii tehokkaasti. Maksajilta ei tarvitse kysyä.

Kaupan puolella kaksi vahvaa keskusliikettä aiheuttaa sen, ettei todellista kilpailua pääse syntymään. Sen sijaan asiakkaille kehitetään näennäisedullisia bonusjärjestelmiä.

Päivän teema on kuitenkin hyvitysmaksu. Tiesitkö, että me suomalaiset maksamme asukaslukuun suhteutettuna maailman neljänneksi korkeimpia hyvitysmaksuja? Tieto on mielenkiintoinen, sillä tällä alalla toimintaympäristö on kaikkialla hyvin samanlainen, ja vertailuja siksi helppo tehdä. Kaikkialla nuoret käyttävät nettiä, kuuntelevat Spotifytä, tallentavat tiedostoja levylle, ostavat musiikkia jne.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore, lokakuussa valmistunut selvitys pohtii hyvitysmaksun kehitystarpeita ja vertailee maksuja eri maissa. Suomessa kerätään 1,644 euroa kansalaista kohti, sen edelle menevät vain Ranska (2,663), Sveitsi (2,073) ja Espanja (1,697). Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 1,095 euroa. Me suomalaiset maksamme siis 60 prosenttia enemmän kuin ruotsalaiset oikeudestamme samaan asiaan.

Laskelmat perustuvat vuoden 2009 tietoihin. Niistä käy myös ilmi, että maksutulon laskeva trendi on ollut kaikkialla samanlainen. Ruotsissa kehitys on ollut erityisen raju: vuosina 2007-2009 maksutulo puolittui 19,1 miljoonasta eurosta 10,2 miljoonaan euroon. Olisikohan Ruotsin omalla Spotifylla jotain vaikutusta asiaan, vai meneekö pudotus piratismin piikkiin? Millaisen haloon paikalliset artistit ovat nostaneet asiasta? Jos joku tietää, olisi kiinnostavaa kuulla tarkemmin.

Koska hyvitysmaksun peruste, tekniikka ja kulutustottumukset ovat koko maailmassa hyvin samanlaiset, maksujen eroja voidaan pitää edunvalvonnan onnistumisen mittarina. Mitä korkeammat maksut, sitä paremmin tekijänoikeusjärjestöt ovat saaneet vaatimuksensa läpi. Tässä valossa ei ole yllätys, että Suomi jää tilastossa vain niukasti mitalisijan ulkopuolelle.

Mielenkiintoinen detalji on mp3-soitinten kohtelu. Ne on monissa maissa vapautettu kokonaan hyvitysmaksusta, koska laitteet on tarkoitettu kuuntelua, ei kopiointia varten. Näin on esimerkiksi Japanissa, Kanadassa, Virossa, Hollannissa ja Tanskassa. Suomessa mp3-soittimista perittävä maksu on ministeriön oman tilaston mukaan maailman korkein -- peräti 40-kertainen Ruotsiin verrattuna! Islannissa, Tsekissä, Italiassa, Kreikassa ja Puolassa maksu tosin lasketaan mp3-soittimen myyntihinnasta (1,5-6 %), mikä vaikeuttaa vertailua.

Matkapuhelin rinnastuu mp3-soittimeen. Ei ihme, että maksun laajentamista puhelimiin on ajettu voimakkaasti jo monen vuoden ajan. Jo joulukuussa 2005 silloinen ministeriön johtaja Jukka Liedes uhkasi, että maksu laajenee parin vuoden päästä (siis 2007) muihin digitaalisiin tallennuslaitteisiin, kuten matkapuhelimiin ja kiintolevyihin.

Onneksi edes meillä Suomessa yksi virkamies ei pystynyt päättämään asiasta yksinään. Julkinen keskustelu  ja päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääntyminen lykkäsivät laajennusta aina vuoteen 2011 asti -- ja silloinkin alkuperäinen laajennushanke vesittyi pahasti. Se maksoi Suomelle hyvitysmaksutilaston kultamitalipaikan.

Onneksi.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaikenkaikkiaan mitätöntä hyvitysmaksua vastaan lobbaavat miljoonillaan kansainväliset elektroniikkajätit (Nokia, Apple, Sony...) sekä niitä tukeva yhtenäinen nörttiarmeija kaikissa maissa. Kulttuurityöläiset ovat tässä maailmassa ahneita pahiksia, joita vastaan on taisteltava kaikin keinoin.

Anonyymi kirjoitti...

En kiistä, etteikö jonkinlainen apurahajärjestelmä suomalaisille muusikoille olisi tarpeellinen, koska markkina-alue on kuitenkin pieni. Hyvitysmaksussa korpeaa se, miten sattumanvaraisesti ja ontuvilla perusteilla sitä kerätään.

Musiikista pitää maksaa sen käytön perusteella, eikä niin, että lätkitään johonkin mukavaan tasalukuun pyöristettyjä pisteveroja sattumanvaraisiin laitteisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Kuluttajan ahneuden takia jo nyt kaikki tallennusvälineistö (kännyt, tikut, kovalevyt...) valmistetaan maissa, joissa tekijänoikeuksien lisäksi poljetaan kaikkia muitakin oikeuksia, kuten ihmisoikeuksia! Hyvitysmaksujärjestelmä on voimassa kaikissa sivistysmaissa. Protestina kovalevynsä yms. ulkomailta ostava tukee siis pääasiassa ulkolaisia taiteilijoita ja artisteja. Kun gramex - ja teostomaksut aikanaan tulivat voimaan kahviloihin, takseihin, kampaamoihin, väittivät vastapuolen lobbarit, että radiota käytetään vain uutisten kuunteluun. Ei siis omien asiakkaiden viihtyisyyden parantamiseen musiikin avulla. Hyvitysmaksukeskustelu kuullostaa samanlaiselta hurskastelulta! Kenen joukoissa seisotte?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kolmannelle anonyymille: asiakkaiden viihtyvyyttä lisätään myös lehdillä. Taksin takapenkillä on usein iltapäivälehti. Näissä riittää, että ammatinharjoittaja tilaa/ostaa hyödykkeen. Musiikissa se ei riitä, käytöstä peritään erikseen maksu. Miksi musiikista ja radiosta pitää maksaa, mutta lehdistä ei?

Anonyymi kirjoitti...

"Näissä riittää, että ammatinharjoittaja tilaa/ostaa hyödykkeen. Miksi musiikista ja radiosta pitää maksaa, mutta lehdistä ei?"

Miten niin lehdistä ei muka makseta? Edellisessä lauseessahan itsekin sanoit, että ammatinharjoittaja TILAA/OSTAA sen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos ammatinharjoittaja ostaa CD-levyn, hänen pitää maksaa erikseen sen soittamisesta. Jos ammatinharjoittaja ostaa television ja maksaa tv-luvan, hänen pitää maksaa erikseen siitä, että televisio on auki odotushuoneessa. Jne.

Jos ammatinharjoittaja tilaa lehtiä, se riittää. Ei tarvitse maksaa erikseen siitä, että lehdet ovat muiden luettavissa.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos ammatinharjoittaja tilaa lehtiä, se riittää. Ei tarvitse maksaa erikseen siitä, että lehdet ovat muiden luettavissa."

Niin, tässä suhteessa eri mediat tosiaan poikkeavat toisistaan. Tässä olisikin lehdistölle oiva paikka lisätienesteihin!

Anonyymi kirjoitti...

Teoston mukaan 2009 se sai hyvitysmaksutuloja 1 432 000 ja Teoston oikeudenomistajia oli 9300, jotka saivat hyvitysmaksu korvauksia keskimäärin 144 euroa hlö/vuosi.

http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/70363EB7E652A0ECC22577B900212874?opendocument

http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
19. joulukuuta 2010 18.35


Teosto edustaa noin 25 000:ta kotimaista musiikin tekijää ja kustantajaa.

Miksi siis vain 9300 heistä on oikeutettu hyvitysmaksutuloon. Lisäksi jos laskee, että Teosto sai 2009 1 432 000 euroa hyvitysmaksutuloja ja jakaa niillä jotka saavat niin huomaa, että hyvitysmaksu summaksi tulee todella pieni summa.

1 432 000 euroa / 9300 = 144 euroa
1 432 000 euroa / 25 000 = 57 euroa.

Oli miten oli on selvää, että hyvitysmaksutulo on todella pieni per hlö. Sen saa selville jo laskemalla.

Lisäksi hyvitysmaksutulot jaetaan todella monen tekijänoikeusjärjestön kesken. Hyvitysmaksu linkistä näkee kuinka paljon kukin saa huom. summat ovat tuhansissa euroissa eli 000 perään saa oikean luvun.

Thomas Henriksson kirjoitti...

Olen asunut useita vuosia Ruotsissa ja täällä on kaksi vaihtoehtoa, jotka tulevat korvaamaan hyvitysmaksujärjestelmän tulevina vuosina.

1. Valtio maksaa budjetista kompensoitavan korvauksen suoraan organisaatioille, jotka jakavat korvauksen tekijöille.

2. Hyvitysmaksujärjestelmää ei ole.

Nykyinen järjestelmä ei ole toimiva ja sen ongelmiin ovat heränneet useat. Ongelmia ovat

1. Useat tekijänoikeusjärjestöt jakavat summan.

2. Summa jaetaan noin 100 000 tekijälle, jolloin määrä jää todella pieneksi per/hlö.

3. 30-40% rahoista menee tekijänoikeusjärjestöjen palkkoihin, tekijänoikeusjärjestöjen tukemiseen/toiminnan pyörittämiseen, tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin sekä erilaisiin tukiin yms jne.

4. Heikentää yritysten kilpailukykyä.

5. Vähentää kansalaisten tuloja.

6. On vanhentunut ja tarpeeton järjestelmä.

Anonyymi kirjoitti...

toisaalta pitääpä muistaa sellainen fakta, että jos Petteri ois eduskunnassa sekoomuksen edustajana ja puolue päättäs tukea esitystä, hän äänestäisi puoluekurin mukaisesti sen puolesta.

Järvinen on pyrkimässä ens kaudeksi eduskuntaan sekoomuksen jäsenenä.

Website Security Test