sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Mikä pännii hyvitysmaksussa?

Ministeriön päätös lisätä hyvitysmaksu ulkoisille kiintolevyille on nostattanut myrskyn netissä. Valtaosa nettikäyttäjistä tuomitsee päätöksen, ja vain muutama luovan työn tekijä on keskusteluissa vaatinut maksutason säilyttämistä. Suuri yleisö varmaan ihmettelee, miksi muutaman euron lisämaksu saa aikaan tällaisen riidan. Eikö ole hyvä, että artisteja tuetaan luovassa työssään?

Minäpä kerron. Kyse ei ole viidestä tai 10 eurosta vaan periaatteesta -- ja siitä yli kymmenvuotisesta historiasta, jolla hyvitysmaksua on kehitetty. Yksi ala on saanut valtiolta erityiskohtelua. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan kohtelusta sovitaan yhdessä ja toimitaan avoimesti. Hyvitysmaksua on kuitenkin laajennettu yksipuolisesti, epäreilusti ja lain tulkintaa venyttäen. Väitän, että uusin laajennus on suorastaan lainvastainen. Mutta ei se mitään, se sopii hyvin aiempien päätösten jatkoksi. Pysyypähän linja ainakin johdonmukaisena loppuun asti.

Kiinnostuin itse hyvitysmaksusta syksyllä 1998 kuullessani, että aiemmin vain c- ja videokasetteja koskenut maksu oli kaikessa hiljaisuudessa ja ilman mitään keskustelua ulotettu myös tietokoneiden cd-r-levyihin. Vähän myöhemmin maksu nostettiin viisinkertaiseksi. Noista ajoista lähtien olen seurannut asiaa ja yrittänyt osaltani vaikuttaa siihen.

Suuri vääntö käytiin 2000-luvun alussa, jolloin EU-direktiivin implementoinnin myötä tyhjäkasettimaksun nimi muuttui hyvitysmaksuksi. Direktiivin keskeinen termi "fair compensation" muuttui käännöksessä muotoon "sopiva hyvitys". Oli eri asia maksaa kohtuullinen korvaus kuin sopiva hyvitys. Ensimmäisiä kirjoituksiani aiheesta oli 3.6.2000 Aamulehdessä julkaistu Ei kasettimaksuja tietotekniikkaan. Syksyllä 2001 tein muitakin kirjoituksia. Tietokone-lehden kolumneissa olen käsitellyt asiaa useasti, mm. helmikuussa 2002 ja joulukuussa 2007.

Iso muutos maksuun tapahtui vuonna 2005, kun maksu laajeni tallentaviin digibokseihin. Niillä ei kopioida mitään, ne ovat ajansiirtoa varten. Asia herätti myös silloisen liikenne- ja viestintäministerin mielenkiinnon, mutta vain siksi, että sen pelättiin hidastavan television muutenkin takkuillutta digitalisointia. Ministeri Karpela väitti, ettei direktiivi jättänyt muuta vaihtoehtoa (HS 28.1.2005 sekä IT-viikko 1.3.2005). Ilmeisesti hän oli väärässä, koska digibokseista ei vieläkään peritä maksua kaikissa maissa. Tarkkaa tietoa maista ei tunnu olevan missään. [Lisäys: Hyvitysmaksu muissa maissa]

Maksu laajeni ajansiirtoon, koska ministeriön tulkinnan mukaan sitä on pidettävä korvattavana käyttönä. Ei siis riitä, että tv-yhtiö maksaa esitysoikeuksista, vaan ohjelman katsomisesta pitää maksaa kollektiivinen 21 euron lisämaksu (+alv) laitteen hinnassa. Näin siitä huolimatta, että EU-direktiivi mainitsee haitan maksun perusteena. Jos haittaa ei synny tai se on vähäinen, maksua ei tulisi periä.

Vuoden 2006 alusta tuli voimaan uusi tekijänoikeuslaki, joka kielsi teknisten suojakeinojen ohitttamisen ja piraattilataukset netistä. Sen olisi pitänyt johtaa maksutasojen alentamiseen, koska sallitun kopioinnin alue kapeni. Niin ei tietenkään tapahtunut. Päinvastoin, johtava virkamies antoi ymmärtää, että seuraavaksi olisi matkapuhelinten vuoro.

Aikoinaan tekijänoikeusjärjestöt keskustelivat maksuista laitemaahantuojien kanssa, ja ministeriö päätti sen jälkeen mitä tehdään. Päätöksentekoa helpotti oleellisesti, että monet ministeriön virkamiehet olivat entisiä tekijänoikeusjärjestöjen työntekijöitä, joten henkilöt olivat tuttuja ja etu yhteinen. Jääviyskysymys herätti lopulta julkistakin huomiota. Kuvaavaa on, ettei maksajien mielipidettä tarvinnut kysyä lainkaan. Kukaan ei edustanut meitä kuluttajia, joille jäi maksajan rooli. Tähän on sentään saatu muutos yli 10 vuoden kädenväännön jälkeen, joskin sen vaikutus käytännössä on vähäinen. Ainoa mikä toimii, on julkinen painostus ja se, että lisää kansanedustajia saadaan ymmärtämään maksun väärä kohdentuminen ja epäreilu vaikutus.

Tuore päätös kiintolevymaksusta on loistava huipennus maksun historiassa. Ministeri Wallin perusteli, ettei maksua voi ulottaa matkapuhelimiin, koska vain 20 prosenttia käyttää sitä musiikin kuuntelemiseen. Heti sen perään hän laajentaa maksun ulkoisiin levyasemiin, vaikka ainoat laskelmat asiasta on tehty keväällä pidetyn puhelinhaastattelun perusteella ja ne pohjautuvat muutaman yksittäisen henkilön vastauksiin. Sillä paperilla ei mitenkään voi väittää, että ulkoisen levyn käyttö olisi lain edellyttämällä tavalla "merkittävää" saati sitten yleisempää kuin matkapuhelimissa.

Matkan varrella maksun alkuperäinen tarkoitus haitan korvaamisesta on unohtunut. Niin tekijät kuin osa kansanedustajistakin ovat alkaneet pitää maksua apurahana, jolla tuetaan tekijöitä -- siis eräänlaisena korvamerkittynä verona. Hyvitysmaksusta on tullut haitan korvaamisen sijasta saavutettu etu, jota vaalien lähestyessä halutaan puolustaa sen sisältöä ymmärtämättä.

Jos maksutulo on laskussa, se johtuu perinteisen kopioinnin vähentymisestä. Iso tekijä näyttää olevan tallentavien digiboksien myynnin romahtaminen. Näkemäni tilaston mukaan niiden myynti putosi 2008-2009 98 000 kappaleella. Se merkitsee kahden miljoonaa euron lovea maksukertymään. Mutta oleellista on, että nämä rahat eivät a) mielestäni alunperinkään kuuluneet niitä saaneille (koska mitään korvattavaa ei synny) ja b) kukaan ei ihmetellyt, mistä tällainen lisäpotti aikoinaan tekijöille tuli. Sen häviämisestä on nyt nostettu iso poru. Kun ansioton etu poistuu, tekijät kokevat kärsivänsä.

Luovilla aloilla on käynnissä samanlainen murros kuin vaikkapa lentoemännillä: globalisaatio ja tarjonnan kasvu muuttavat pelisääntöjä. Tekijä on ansainnut korvauksen työstään, mutta vanhoihin pelisääntöihin ei voi takertua ja perustella kaikkia uusia kiristyksiä tekijänoikeudella. Luova työ joutuu kohtaamaan kilpailua siinä missä muutkin alat.

Pienen maan kulttuuri kaipaa tukea, mutta se täytyy kerätä läpinäkyvästi, rehellisesti ja kaikkien osapuolten etua kuunnellen. Hyvitysmaksussa näin ei ole koskaan tehty. Siksi tuorein kehitys todella pännii meitä netti- ja tietokonekäyttäjiä, jotka olemme joutuneet yksipuolisesti ja epäoikeudenmukaisesti maksajiksi.

Ja siksi aion itse jatkaa vaikuttamista asiassa, jos tulen valituksi keväällä eduskuntaan.

24 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voisit aloittaa yrittämällä vaikuttaa edustamasi puolueen kansanedustajiin, jotka ovat viime aikoina kunnostautuneet esittämällä käsittämättömiä lausuntoja hyvitysmaksusta. Viimeisimpänä esimerkkinä Sanna Perkiön vaatimus Hesarin mielipidesivulla hyvitysmaksun laajentamisesta matkapuhelimiin.

Anonyymi kirjoitti...

Eduskuntapuolueet yksimielisesti tukivat ja tulevat jatkossakin tukemaan hyvitysmaksujärjestelmää.
Eilisessä hesarikolumnissaan jopa kokoomuksen kansanedustaja Sanna Perkiö haluaisi hyvitysmaksun laajentamista myös matkapuhelimiin. Kuinka oikeistolaisia nämä yhdenasianpuolueet esim. Piraatit ovatkaan, kun kokoomuskin ajaa ihmisen asiaa ja tajuaa, että hyvitysmaksu kohdistuu tällä hetkellä aivan oikein? Nyt ei käydä kaikkien veronmaksajien kukkarolla, vaan niiden jotka tallentavia laitteita käyttävät. Kerran maksettu hyvitysmaksu laillistaa rajattoman ja rajaamattoman yksityisen kopioinnin koko laitteen eliniäksi. Siis korkeintaan muutamalla eurolla. Vastaan harovat ainoastaan monikansalliset elektroniikkamammutit, järjettömiä voittoja keräävät operaattorit ja pari hihansa polttanutta nörttiä.

Lainvastaisuudesta tuskin on kyse, hyvitysmaksuhan on merkitty myös EU -lainsäädäntöön ja käytössä kaikissa Euroopan maissa. Koska tallennustavat ja -alustat tulevat muuttumaan ja parin-kolmen vuoden kuluttua kukaan ei enää käytä ulkoisia kovalevyjä (puhumattakaan cd-r:istä tai c-kaseteista) onkin tekijänoikeusmaksujen kerääminen velvoitettava operaattoreille. Ne hyötyvät nykytilanteesta eniten. Saavat raaka-aineen ilmaiseksi ja laskuttavat siitä kuukausittain asiakkaitaan.

Veroja (jollainen hyvitysmaksu siis EI ole) kannetaan aina jotain asiaa tukemaan ja ilmeisesti veroluonteiseksi tämänkin blogin isäntä haluaisi hyvitysmaksujärjestelmän.

Verotuloilla tuetaan jo vientiteollisuutta (Nokia on yksi suurimmista avustusten saajista), maataloutta (jotta ruoka olisi kohtuuhintaista), irlantilaisia pankkiireja jne... kaikki työssäkäyvät ja jopa eläkeläiset joutuvat noiden tukiaisten maksumiehiksi.

Eduskuntavaalit lähestyvät. On syytä miettiä kenelle ääni annetaan? Suuryritysten lobbareille vai ihmisen toimeentulosta huolehtiville vastuuntuntoisille ehdokkaille!

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tekemistä muka netistä lataamisella on yksityisen kopioinnin oikeuden kanssa?

Netistä lataaminen kerran on laitonta, niin ei jollain laittomalla voida perustella maksua joka koskee pääsääntöisesti pelkästään musiikintuottajia.

Muutaman miljoonan takia siirretään laiteostokset ulkomaille. Ensin menivät mediat, sitten musiikkisoittimet ja videokamerat, sitten digiboksit, nyt ulkoiset kiintolevyt ja seuraavaksi sitten kännykät, kamerat, muistikortit, usb -tikut ja mitä ikinä keksitäänkään.

Onko tarkoitus tappaa koko elektroniikkamyynti suomesta kun kerran ajetaan kuluttajat ulkomaille ostamaan tuotteensa sieltä?

Mennään muutama vuosi eteenpäin niin maksulistauksessa olevat summat ovat pöyristyttävät itse tuoteen hintaan verrattaessa. Tämä kehitys nähdään hyvin tyhjissä dvd -aihioissa joista saa suomessa maksaa n. viisinkertaisen hinnan esim. Saksaan verrattua (100 levyä 20e vs 100e).
Ei mene montaakaan vuotta kun kaikissa kännyköissäkin on jo satoja gigoja tilaa jolloin maksut vain nousevat suhteessa laitteen hintaan.
Yksityinen kopiointi ei tuossa ajassa muutu merkittävästi ainakaan kasvavaan suuntaan, koska jo nyt suurin osa musiikista kuunnellaan suoratoistona muualta joten mitään ei tarvitse kopioidakaan.

Jos taiteilijoita halutaan tukea, niin jaettakoon ko. rahat sitten suoraan budjetista käyttäen jotain kiinteää summaa (esim. 6 miljoonaa), kuopataan Teosto, jaetaan myös av -tuotannolle mahdollistetaan suojattujen tuotteiden fair-use kotikäytössä.

Jos kerran lain mukaan en saa linuxilla katsoa ostamiani dvd -elokuvia kotonani niin sitten ko. tuotteet voi yhtä hyvin ladata netistä ilman oman tunnon tuskia.

Mitään järkeähän hommassa ei tietenkään ole.

Joku voisi jopa kysyä ovatko poliitikot todella noin tyhmiä että poliittinen päätös jyrää oikean ja kansalaisen kannalta reilun päätöksen 100-0 aina riippumatta seurauksista yksilölle tai koko yhteiskunnalla kokonaisuutena.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi 3. Kannattais varmaan kokonaan muuttaa sinne Saksaan ja tukea paikallisia artisteja sikäläisin hyvitysmaksutaksoin! Olis Suomikin taas yhtä nörttiä parempi maa asustella.

Vientiyhtiöt voivat myydä tuotteensa EUssa ilman arvonlisäveroa ja myös ilman paikallista hyvitysmaksua. Suomeen tuotaessa ne peritään suomalaisten viranomaisten toimesta meidän kansalaistemme hyväksi!

BTW. Yksityisessä suoratuonnissa (levyt, kirjat, muistitikut, kiintolevyt...) tulevat toki jatkossakin suoraan lähipostiin, koska verojen, tullien ja hyvitysmaksujen kerääminen jokaisesta pikkupaketista on mahdotonta ja kalliimpaa kuin saavutettava tuotto.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, mutta viimeinen virke olisi saanut jäädä pois.

"Ja siksi aion itse jatkaa vaikuttamista asiassa, jos tulen valituksi keväällä eduskuntaan."

Tuo kuullostaa vähän uhkaukselta. Jos et tule valituksi, niin et vaikuta asiassa. Toivottavasti et kuitenkaan jätä vaikuttamista.

Anonyymi kirjoitti...

toisaalta pitääpä muistaa sellainen fakta, että jos Petteri ois eduskunnassa sekoomuksen edustajana ja puolue päättäs tukea esitystä, hän äänestäisi puoluekurin mukaisesti sen puolesta.

Järvinen on pyrkimässä ens kaudeksi eduskuntaan sekoomuksen jäsenenä.

Anonyymi kirjoitti...

Aika jäätävää keskustelua. Molemmilla puolilla hyviä perusteluja.

Hyvitysmaksu siis perustuu muusikoiden saamatta jääviin tekijänoikeusmaksuihin varmuuskopioinnin takia, joita ulkoisilla kovalevyillä tehdään.

Hyvitysmaksun poistamista perustellaan sillä, ettei mitään haittaa tapahdu, sillä ulkoisia kovalevyjä käytetään kaiken datan varmuuskopiointiin, ei vain musiikkitiedostojen.

Mielestäni Petterin perusteluissa on järkeä: hyvitysmaksun perusteiden tulee olla läpinäkyviä ja tosiasiallisia, jos hyvitysmaksua peritään. Nyt perusteet osin ontuvat.

On silti myös totta, että nykyisellään hyvitysmaksua maksavat vain ne, jotka käyttävät tallentavia laitteita, kuten tietokoneita ja ulkoisia kovalevyjä. Tässä mallissa on oikeudenmukaisuuden tuntua niille, jotka eivät käytä tietokoneita eli tallentimia. Jokainen tietokone täytyy varmuuskopioida, sillä jokaisen tietokoneen kovalevy hajoaa ja data täytyy varmistaa.

Ovatko musiikintekijät ainoat hyvitysmaksun edunsaajat? Entä valokuvaajat? Saavatko videoiden ja elokuvien tekijät jotain? Kuva ja video säilytetään myös kovalevyillä, eivätkö ne kuulu hyvitysmaksun alle myös.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ovatko musiikintekijät ainoat hyvitysmaksun edunsaajat? Entä valokuvaajat? Saavatko videoiden ja elokuvien tekijät jotain? Kuva ja video säilytetään myös kovalevyillä, eivätkö ne kuulu hyvitysmaksun alle myös.

Hyvitysmaksun tuottoja jaetaan lähes kaikkeen sisältötuotantoon, jopa kuurojen liitto saa pienen siivun (en tiedä mihin tämä perustuu). Musiikki, elokuva ja tekstintekijätkin ovat edustettuina (ei, itse en ole saanut enkä hakenut). Mutta en edelleenkään hyväksy tätä apurahajärjestelmänä. Jos laitteiden tai medioiden hinnassa kerätään lisäveroa, sen täytyy kohdistua aiheutuneeseen haittaan ja tulonmenetykseen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Suhtautuminen hyvitysmaksuihin jakaa kaikkia puolueita. Vain vasemmistoliitto on yhtenäisenä vaatimassa maksujen laajentamista, ehkä myös perussuomalaiset (ainakin Veltto Virtanen). Nyt maksusta päätetään asetuksella, joka ei vaadi eduskuntakäsittelyä. Tällä hetkellä kansanedustajat voivat vaikuttaa asiaan vain julkisuuden kautta tai tekemällä kirjallisia kysymyksiä ym. Pysyvä muutos vaatisi tekijänoikeuslain muuttamista ja kun muistaa, millainen haloo siitä tuli syksyllä 2005, yksikään puolue ei halua repiä sitä auki.

Henri Tuhola kirjoitti...

Piraattipuolue on yhteinäisenä vaatimassa kasettimaksujen (aka. hyvitysmaksun) poistamista. Lähde: http://2011.piraattivaalit.fi/vaalit/vaaliteemat/

Hyvitysmaksujen tuotoista ei näytä ohjelmoijat saavan yhtikäs mitään, eikä myöskään pelintekijät. Tällä perusteella voi sanoa jo sen ettei kaikki sisällöntuotanto ole edustettuna hyvitysmaksujen tuotoissa, kuten sanoit.

Hyvitysmaksu on veroluonteinen ja tästä asiasta ei voi kukaan väittää vastaan. Saattaisin hyväksyä tällaisen veron vielä silloin jos se kulkisi valtion budjetin läpi. Tällä hetkellä kuitenkin rahan syytäminen yksittäiselle ministeriölle on perusteettomuudensa lisäksi vain pelkästään väärin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Totta, ohjelmoijat/pelintekijät eivät saa, koska heidän tuotoksiaan ei saa kopioida - ei edes yksityiseen käyttöön. Tosin piraatit kiistävät tämän oikeuden ja kopioivat kaikkea yksityiseen käyttöön, mutta se on eri juttu :-)

Kuten moneen kertaan todettu, maksu on (tai ainakin sen PITÄISI olla) hyvitystä sallitusta kopioinnista. Voi tietysti ihmetellä, miten kuurojen liitto on päätynyt edunsaajien listalle.

Anonyymi kirjoitti...

Kuurot on kuuroja. He voivat katsella videoita ja valokuvia. Huomautan vaan...

Anonyymi kirjoitti...

Sukunimikin jo kertoo mitä tällaiset Tuholat tekevät hyvinvointiyhteiskunnalle, jos eduskuntaan pääsevät. Sosialisoivat immateriaalin, polkevat yksilön oikeudet oman työnsä tulokseen ja tukevat samaan aikaan omia ja suuryritysten etuja. Kiinan malli on piraatin malli.

Anonyymi kirjoitti...

Ja kyllä kuurokin voi lukaista vaikka Petterin kirjan. Vai onko se saatavissa vain äänikirjana?

Anonyymi kirjoitti...

Jos kuuro lukee kirjan, niin onko se sisällön tuottoa?

Anonyymi kirjoitti...

Saivartelua.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvitysmaksu ei koske vain musiikkia. Huomattavan moni tallentaa ulkoisille kovalevyille tekijänoikeuslailla suojattua kuvamateriaalia (tv-sarjoja ja elokuvia).
Jos puhutaan lainvastaisuuksista, otetaan sitten samalla puheeksi nämä robin hoodit, jotka katsovat oikeudekseen imuroida netistä kaikkea mahdollista, ihan vain sen takia, että se on teknisesti mahdollista, eikä kukaan pysty heitä valvomaan.
Paljonkohan he ovat aiheuttaneet tallennealalle vuosien mittaan tulonmenetyksiä luvattomilla levityksillä ja kopioinneilla? Veikkaan että paljon enemmän kuin viiden ja kymmenen euron edestä...

Anonyymi kirjoitti...

"Jos puhutaan lainvastaisuuksista, otetaan sitten samalla puheeksi nämä robin hoodit, jotka katsovat oikeudekseen imuroida netistä kaikkea mahdollista, ihan vain sen takia, että se on teknisesti mahdollista, eikä kukaan pysty heitä valvomaan.
Paljonkohan he ovat aiheuttaneet tallennealalle vuosien mittaan tulonmenetyksiä luvattomilla levityksillä ja kopioinneilla? Veikkaan että paljon enemmän kuin viiden ja kymmenen euron edestä..."

Totta mutta hyvitysmaksu ei olekaan näistä laittomista kopioista vaan laillisista kopioista eli taiteilijoiden mukaan heidän kuuluu saa kaksinkertainen korvaus jos ostat levyn, muunnat sen MP3-muotoon ja siirrät soittimeen. Ja eihän toki 5 tai 10 euroa ole paljon mutta toisaalta tuolla sinun logiikallasi pysäköintivirhemaksujakin pitäisi lähetellä auton omistajille riippumatta siitä oletko sillä edes ajanut metriäkään.

Anonyymi kirjoitti...

Musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia kopioidaan myös kavereiden ja kirjaston levyiltä. Miten sinun logiikkasi pätee näihin tapauksiin?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia kopioidaan myös kavereiden ja kirjaston levyiltä. Miten sinun logiikkasi pätee näihin tapauksiin?

Kaverikopiointi oli tutkimuksen mukaan vähäistä, kirjastoista en ole nähnyt tutkimustuloksia. Musiikkia ehkä kopioidaan, mutta kuka kopioisi kirjastosta lainattua tv-sarjaa tai elokuvaa itselleen, kun sen voi katsella laina-ajan puitteissa useaan kertaan? Sitä paitsi kirjastot lainaavat lähinnä dvd-levyjä, joiden kopiointi on kiellettyä.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvitysmaksun ideana on lahjoittaa rahaa lahjattomille artisteille jotka eivät saa myytyä levyjään niiden surkean tason vuoksi. Sen rahan ei ole tarkoitettu menevän niille artisteille jotka saavat levyjänsä myytyä koska yleisö pitää niistä. Peritäänhän meillä tekijänoikeusmaksuina takseilta ja paikoissa joissa soi radio vain sen takia ettei kukaan kuule esim. virastossa jonkun toisen keskustelua teostomaksuja. Samalla rahalla rahoitetaan yleisradion toimintaa josta kolmannes sen tuloista perustuu. Näityä rahoja ei päädy artisteille, ohjelmien tekijöille ja kuvaajille eikä muille joidenka teoksia pieni osa on tallennettu jollekin medialle. Hyvitysmaksut ja teostomaksut on siis oikeasti piilotettu televisioluvan jatke jolla rahoitetaan ylen halveksittua suojatyöpaikkaa. Oikeasti Ylen pitäisi maksaa hyvitysmaksua kaikista eniten, sillä se käyttää usein luvatta yksityisten henkilöiden nettiin laittamia kuviaan ja videoita häikäilemättä uutisohjelmissa sekä ohjelmien tunnareissa maksamatta senttiäkään korvauksia niiden käytöstä. Sama MTV#:n ja Helsingin sanomien kanssa jotka vielä arkistoivat ne tallenteisiin ilman lupaa. Itsellä on pari kuvaa päätynyt Ylen uutisiin luvattomasti netistä kopioiden jättämällä lähdetiedot pimentoon joten se on lain mukaankin tekijänoikeusvarkaus.

Anonyymi kirjoitti...

"Samalla rahalla rahoitetaan yleisradion toimintaa josta kolmannes sen tuloista perustuu."
Mihin tämä tieto perustuu?

Ylehän on päinvastoin suurin tekijänoikeusmaksuja maksava taho:
http://www.elvisry.fi/042003/yle.html

Anonyymi kirjoitti...

Perustuu yksinkertaisesti siihen, että kun teosto saa radionkuuntelemisesta teostomaksuja joidenka maksajana on taksit, virastot, ravintolat yms. Saa yleisradio teostomaksuista hyvityksen ja oikeasti ei maksa pätkääkään itse teostomaksuja. Yle saa teostomaksuja itselleen ohjelmatuotannosta (kuunnelmat ja muut hörinät). Nekin kun on tekijänoikeudellisia teoksia joista saa teostomaksuja. Sitten tämä kasettimaksu josta kyse, niin yleisradio saa verovaroista jotka kerätty nimenomaan kasettimaksujen kautta omansa joten siihen tää tieto perustuu.

Anonyymi kirjoitti...

YLE on paitsi maksaja teosto-maksuille , niin myös teostomaksujen suurin saaja. Täytyy muistaa, että suoméssa maksetaan teostomaksuja n. 50 - 60 miljoonaa ja kasettimaksua 9 miljoonaa.