tiistai 21. joulukuuta 2010

Hyvitysmaksu muissa maissa

Nyt täytyy ottaa pari askelta taaksepäin ja täsmentää omia kirjoituksia. Se ei ole koskaan mukavaa, mutta pyrin myös hyvitysmaksuasiassa tasapuolisuuteen.

Hyvitysmaksuun liittyy merkillinen piirre: sen käytöstä muissa maissa on erittäin vaikea saada tietoja. Yrittäkääpä etsiä netistä sivusto, jossa olisi luotettavasti verrattu eri maiden maksupohjaa ja hintoja. Yksittäisiä tiedonjyviä löytyy (kuten Saksasta), mutta laajempaa vertailua ei. Ja siihen on hyvä syy: koska kyseessä on kansallinen tukijärjestelmä, sitä ei haluta vertailla muihin maihin. Sopimukset ovat paikallisten tekijänoikeusjärjestöjen saavutettuja etuja, ja mitä vähemmän niistä puhutaan, sen parempi. Liika julkisuus voisi johtaa etujen kaventumiseen. Eikä kyse ole pelkistä tariffieroista vaan myös maksuperusteet vaihtelevat.

EU:n sisämarkkinoiden kannalta tämä on tietenkin ongelmallista, koska se estää tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista. Kuluttajat voivat tilata tyhjät levyt ja laitteet sieltä, mistä halvimmalla saavat. Pari vuotta sitten kartoitettiin mahdollisuutta harmonisoida maksut, mutta siitä ei tullut mitään. Jokainen haluaa pitää kiinni omista eduistaan.

Olen vihdoin saanut vertailukelpoisia tietoja eri maiden hyvitysmaksuista (kiitos vain avusta!). Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: voi pojat! Tämä on melkoinen heteikkö raivattavaksi. On vaikea uskoa, että EU-direktiivin velvoittamat jäsenmaat ovat päätyneet näin erilaisiin tekijänoikeuslakeihin ja niiden näin erilaisiin tulkintoihin. Puhumattakaan EU:n ulkopuolisista maista, kuten Japanista, Kanadasta tai Turkista.

Seuraavassa muutamia poimintoja, jotka auttavat hahmottamaan maksukäytäntöjen kirjavuutta. Esimerkeistä käy ilmi, että vaikka Suomen keräämä maksutulo onkin maailman neljänneksi korkein, eräissä maissa järjestelmä on vielä mutkikkaampi ja vielä epäoikeudenmukaisempi, vaikka itse tariffit ovatkin alemmat. Näissä maissa kuluttajaliike on ollut vielä hajanaisempi ja tekijänoikeusjärjestöt vielä vaikutusvaltaisempia kuin meillä Suomessa.

Huomaa, ettei lista ole edes maan sisällä kattava. Olen poiminut vain jotain kiinnostavia yksityiskohtia.

Itävallassa maksetaan levyjen lisäksi myös muistikorteista (isoista korteista jopa 9 euroa!) ja usb-tikuista. Digibokseihin verrattavien laitteiden maksu on Suomen luokkaa.

Belgiassa maksu laajeni tänä vuonna muistikortteihin, usb-tikkuihin, mp3-puhelimiin sekä ulkoisiin levyasemiin.

Tanskassa maksetaan muistikorteista ja usb-tikuista (0,65 euroa per laite), mutta ei esim. digibokseista eikä mp3-soittimista. Myös Virossa maksetaan vain tyhjistä kaseteista ja levyistä.

Ranskassa maksetaan muistikorteista (isoista korteista 0,059 euroa per gigatavu), usb-tikuista, ulkoisista levyasemista gigamäärän mukaan sekä erikseen mediatallentimista, joissa on kiintolevy ja omat audio/videoliitännät (7-23 euroa per laite). Digibokseista maksetaan levyn koon mukaan, yli 400 gigan levyistä peräti 50 euroa.

Saksa on ihan oma lukunsa. Siellä mm. tietokoneesta maksetaan 13,65 euroa (12,15, jos tietokoneessa ei ole polttavaa asemaa!), muistikorteista ja usb-tikuista koosta riippumatta 0,10 euroa, sekä puhelimesta neljä euroa. Ja vielä: jos puhelimessa on kosketusnäyttö, maksu nousee 11 euroon!

Hollannissa ja Portugalissa maksetaan vain levyistä. Hollannin maksut on jäädytetty vuoteen 2013 asti. Myös Tanskassa maksut on jäädytetty osana yleistä veroratkaisua. Tanskassa maksu nähdään verona, mikä oikein onkin.

Romaniassa maksetaan muistikortilla varustetuista matkapuhelimista 0,5-3% tuotteen CIF-hinnasta niiden muistikapasiteetista riippuen. Maksusta ei peritä alv:ia.

Espanjassa mp3-matkapuhelimista peritään hyvitysmaksuna 1,10 euroa ja mp3-soittimista 3,15 euroa.

Ruotsissa laitemaksut menevät puhtaasi kapasiteetin mukaan. Jos mp3-soittimessa, televisiossa tai digiboksissa on yli 250 gigatavun levy, siitä peritään 29,40 euroa. Hyvitysmaksun tuottoja jaetaan mm. kääntäjille (0,54 %), tanssijoille (0,46 %), laulajille (3,38 %) ja lehtimiehille (1,71 %).

Sveitsissä digiboksista maksetaan levyn koon mukaan 0,07 euroa gigatavulta. Mp3-soittimissa maksu on 0,53 euroa gigatavulta.

Islannissa maksetaan tyhjistä levyistä sekä mp3-soittimista ja polttimista, joiden tariffi on neljä prosenttia myyntihinnasta.

Kreikassa laitteista, muistikorteista, usb-tikuista ja levyistä maksetaan kaikista 6 prosenttia myyntihinnasta.

Kanadassa hyvitysmaksu koskee vain audiotallennusta. Mp3-soittimet olivat hetken maksun piirissä, mutta koska ne eivät ole kopiointilaitteita, maksu poistettiin.

Japanissa ei ole maksua tyhjillä cd-levyillä, jos ne toimivat myös tietokoneissa.

Toisin kuin usein väitetään, EU-direktiivi ei velvoita valtiota perustamaan hyvitysmaksua. Tekijöille on kuitenkin korvattava aiheutunutta vahinkoa jollain tavalla, mikäli yksityinen kopiointi sallitaan. Mielenkiintoista onkin, että Kypros, Irlanti ja Britannia eivät salli yksityistä kopiointia, joten maksuakaan ei tarvita. Toisaalta Luxemburg ja Malta sallivat kopioinnin, vaikka mitään korvausjärjestelmää ei ole vielä luotu. (Ministeri Karpelan väite vuonna 2005 EU:n pakottavasta määräyksestä soveltaa hyvitysmaksua tallentaviin digiboksiin oli siten virheellinen).

Norjalla on ihan oma kuvionsa: siellä valtio maksaa hyvityksen suoraan tekijöille, joten kopiointi on sallittua, mutta kuluttajilta ei kerätä mitään maksuja.

Lähes kaikissa maissa hyvitysmaksutulot ovat laskussa ja järjestelmää kritisoidaan avoimesti. Kaikkialla on käynnissä keskustelu maksun tulevaisuudesta. Nyt olisi totisesti oikea hetki luoda edes EU-alueen sisällä yhdenmukainen ratkaisu asiaan.

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Laitetaampa mikä nimi tahansa, niin
kyllä tuo hyvitysmaksu on vero tai
ainakin veroluoteinen maksu ja vieläpä tasaverotuksen mukainen, eli kaikki tuloluokat maksavat saman. Verotuskäytännöt vaihtelevat
maittain, vaikka sama euro on.
Kiitokset taustatyöstä,itsellä ei
nuo kielet oikein suju.

Anonyymi kirjoitti...

Outo juttu koko maksu.
Oletetaan, että ostan lumilapion ja luon lumet omalta pihalta.
Jos sitten lainaan lapiota naapurille, joutuisimme maksamaan lapion tekijälle maksun lapion lainaamisesta. Menettäähän lapion tekijä myyntituloja, kun naapurin ei tarvitse ostaa omaa lapiota.

Anonyymi kirjoitti...

Et ilmeisesti löytänyt pelottavinta havaintoa Belgiasta: monitoimitulostimen hyvitysmaksu voi olla jopa 178 euroa / laite :O

Lisää asiasta löytyy googlen kautta hakusanoilla belgium private copy levy

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa selvittelyä. Nuo hyvitysmaksun käytännöt eri maissa kannattaisi kirjoittaa talteen wikipediaan; esim. laajentamalla seuraavaa artikkelia & lisäämällä linkit eri maiden lähteisiin, joista olet tiedot löytänyt;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvitysmaksu

Ossi Mäntylahti kirjoitti...

Erinomaisen mielenkiintoinen juttu.

On muuten syytä huomata, että näiden kansallisten teostojärjestöjen toiminta on EU:n kilpailuviranomaisten hampaissa. Nyt asiakkailla ei ole oikeutta hankkia esimerkiksi lisenssejä muista maista. EU-tuomioistuimen tulkinnan mukaan käytäntö on laiton ja estää vapaata kilpailua.

Asiaan oikeastaan pitäisikin pyrkiä vaikuttamaan EU:n kautta.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Totta, kansalliset monopolit - myös tekijänoikeussellaiset - ovat kilpailuviranomaisten hampaissa. Tästä on toisaalta puhuttu jo kymmenen vuotta, eikä mitään ole tapahtunut, joten saa nähdä tapahtuuko jatkossakaan. Tekijänoikeusalan vaikutusvalta kulisseissa ja julkisuudessa on todella suuri.

Belgian monitoimilaitteiden osalta olen nähnyt villin väitteen 178 euron maksusta, mutta se kuulostaa jopa hyvitysmaksuksi niin kohtuuttomalta, että pitää löytää virallinen vahvistus asialle ennen kuin sitä referoi eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä vahvistus tuohon Belgian printterihinnoitteluun HP:n toimesta joka tuskin vetää näitä juttua ihan hatusta:

http://www.hp.com/hpinfo/abouthp/government/ww/gib_copyrightlevies.html

"Olivetti, an Italian IT manufacturer, was forced to take all multifunctional printers off the market in Belgium as they became uneconomical to sell after a €171 levy was added on to the cost of a €79 multifunctional printer."

sekä korvauksen määrästä

"The criteria for applying tariffs on multifunctional printers vary from country to country – in Belgium it is based on speed of output..."

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiitos anonyymille linkistä, sen takana on mielenkiintoista tietoa tulostimien hyvitysmaksuista (joita Suomessa ei siis ole), esim.

"# For example, until 2007, a levy of €102.28 is being claimed in Germany on multifunctional printers costing €100. By comparison in the same time frame, the identical product would be subject to , a €1.28 levy in the Czech Republic and no levy in the Netherlands.

# The criteria for applying tariffs on multifunctional printers vary from country to country – in Belgium it is based on speed of output, in Austria it is based on percentage of price, in the Czech Republic has a flat fee defined within price ranges, in Germany it was based until 2008 on speed and whether it produces color or black & white output."

Nämä esimerkit osoittavat, miten sairaaksi järjestelmä on päästänyt itsensä.

Ja kuten em. sivulla todetaan, sen parantaminen on vaikeaa:

The European Commission produced an impact assessment in 2006 demonstrating that the system was badly in need of reform, but withdrew a recommendation shortly before it was published in December 2006. The reform was shelved following pressure exerted by a number of member states, in particular France.

Sanotaan, että piratismi on syöpä, mutta ei tällainen sairaus ole yhtään sen parempaa.

Urho kirjoitti...

Olin aikanaan aktiivinen ICC:n teollisoikeusvaliokunnassa. Yritin saada aikaan keskustelua leveistä (siis hyvitysmaksuista). Tästä ei tullut mitään, sillä oikeudenhaltijoiden edustajat sabotoivat koko asian teknisin perustein. Kun olimme keskustelleet kuukausia siitä, onko hyvitysmaksu englanniksi "levy" vai mitä se on, vedettiin henkselit koko jutun päälle. Kovasti suojattiin saavutettuja asemia, ja vertailua ei haluttu.

Anonyymi kirjoitti...

Nokialandiassa sairain hyvitysmaksuesimerkki on se, että esim. iPod Touch sisältää hyvitysmaksun, kun taas täysin saman näköinen iPhone ei sitä sisällä. Hyvitysmaksusta voi siis välttyä lisäämällä laitteeseen puhelinominaisuuden! Tässäkin esimerkki miten globaali suurteollisuus ja piraatit istuvat samassa pöydässä. Kaikki hyvitysmaksut pois pienyrittäjiltä ja ammatinharjoittajilta ja edut elektroniikkajäteille ja nörteille!

Anonyymi kirjoitti...

Luin OPM, eli nykyisen OKM sivuilta, että siellä tehtiin vertailu eri maiden hyvitysmaksuista Suomen hyvitusmaksun kehittämisen taustamateriaaliksi. Siitä tuli joitain tietoja heidän WEB-sivuille. Olisi tietysti kiva saada koko dokumentti.

Lauri Hirvonen

Hannu Oskala kirjoitti...

Sanotaan, että piratismi on syöpä, mutta ei tällainen sairaus ole yhtään sen parempaa.

No, hyvitysmaksukertymä Suomessa tosiaan alle 10 miljoonaa euroa vuodessa ja piratismin haitaksi voidaan laskea 355 miljoonaa per vuosi:

http://www.kulttuuri.net/tekijanoikeus/tekijanoikeus-_ja_talousuutiset/?a=viewItem&itemid=209

Eli kokoluokka jälleen mieleen. Ensi vuonna muuten puolustusbudjetti nousee 144 miljoonaa euroa. Nousee. (Koko puolustusbudjetti n. 2700m€.)

Itse asiasta olen sitä mieltä että hyvitysmaksu olisi viisainta siirtää budjettiin, niin naurettavan pieni se on. Hyvitysmaksujen aiheuttamat markkinahäiriöt saattavat olla maksuista saatavia tuloja suuremmat, jolloin kansantalouden kokonaisuus jää miinukselle.

Anonyymi kirjoitti...

Tietysti mitä "laitetta" verotetaan hyvitysmaksulla on tärkeä asia. Mutta minusta vielä tärkeämpi on selvittää se, KEILLE maksetaan näin kerättyä hyvitysmaksutuloja. Suomessa tämä tieto ei ole ollut julkisuudessa. On vain muutamia yleisiä ylväitä lausuntoja. Faktat puuttuvat.

Hyvitysmaksu on lähtöisin siitä, että kotikopiointi on Suomessa sallittu. Kun se sallitaan, niin Suomessa voidaan määrittää hyvitysmaksu, jolla kompeisoodaan kopioinnista aiheutunuta mahdollista tulonmenetystä kopioidun teoksen tekijöille.

Eihän kukaan tiedä tarkasti, mitä kotikopioinnissa kopioidaan. Näistä on joitain hajatutkimuksia ja ehkä tietoa oman perheen käyttäytymistä ja joidenkin sukulaisten/ystävien/tuttavien ja lasten koulukaverilta. Kuitenkin rahaa jaetaan taiteilijoille miljoonia Euroja. Luin, että eräs käytetty olettamus on se, että televisiossa ja radiossa esitettyjä teoksia kopioidaan. Siis niiden tekijötä hyvitetään. Miksei näitä kriteereitä julkisteta? Eikö käytetty rahanjako tapa kestä julkisuutta? Pitäisi saada Wikileaks apuun.

Lauri Hirvonen

Anonyymi kirjoitti...

355 miljoonan tappiot piratismista. On hyvä muistaa, että siihen kuuluu musiikki, pelit, tv-sarjat, elokuvat, tietokoneohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Kaikki muut viihde muodot ja tietokoneohjelmat ja käyttöjärjestelmät maksavat paljon enemmän kuin yksi musalevy. Eli nuo kaikki muut vievät noin 90% koko summasta musan osuudeksi jää vain noin 10% noin 36 miljoonaa. Lisäksi tutkimus oli ns. maksettu/tailattu tutkimus jossa saadaan tilaajan/maksajan haluama tulos.

Anonyymi kirjoitti...

Piratismi on oire, johtuen siitä, että musiikkimarkkinat eivät ole kehittyneet vastaamaan nykyaikaa.

Ainoa joka on merkittävästi vähentänyt ja vähentää piratismia on spotifyn ja youtuben ja voddler kaltaiset palvelut, joita on helpompi ja nopeampi käyttää, kuin p2p-verkkoja.

Piratismi ei siis ole syöpä, eikä ongelma se on syy ja seuraus nykyisten markkinoiden toimimattomuudesta.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Piratismi ei siis ole syöpä, eikä ongelma se on syy ja seuraus nykyisten markkinoiden toimimattomuudesta.

Eli nyt kun musiikkimarkkinat ovat kehittyneet, musiikkipiratismi on laskussa?

Anonyymi kirjoitti...

"Eli nyt kun musiikkimarkkinat ovat kehittyneet, musiikkipiratismi on laskussa?"

Vastaus on..

Niin ovatko musiikkimarkkinat tarpeeksi kehittyneet ja ajan tasalla. Saavatko kuluttajat musiikin laillisista paikoista edullisesti, nopeasti ja helposti?

Spotify on vähentänyt puolueettomien tutkimusten mukaan piratismia ja tulee vähentämään ajan kuluessa lisää.

Levy-yhtiöiden mukaan spotify lisää piratismia, koska ihmiset kuuntelevat ilmaiseksi musiikkia spotifyn kautta, mutta suurin osa ei maksa siitä. Lisäksi suurin osa kopioi netistä löytyvien ohjelmien avulla musiikin ilmaiseksi spotifyn kautta itselleen. Tämä siis levy-yhtiöiden virallinen kanta.

Youtubessa on kuulemma sama ongelma levy- ja elokuvayhtiöiden mielestä. Ihmiset pääsevät katsomaan ilmaiseksi ja pystyvät kopioimaan musaa ja videoita netistä löytyvien ohjelmien ansiosta itselleen ilmaiseksi. Heidän mielestään youtube vähentää myyntiä ja edistää piratismia.

Onpa myös kyseisten yhtiöiden toimesta todettu, että google lisää piratismia ja vähentää myyntiä. Eli kyseiset yhtiöt syyttävät piratismin kasvusta spotify, youtube, google ja kaikkia muita vastaavia sivustoja.

Record Labels Blame Google For Piracy, Hint At Censorship

http://torrentfreak.com/record-labels-blame-google-for-piracy-hint-at-censorship-101216/

Siksipä kysynkin, että ketä tässä nyt uskoo? :/

Anonyymi kirjoitti...

Eli kyseiset yhtiöt syyttävät piratismin kasvusta spotify, youtube, google ja kaikkia muita vastaavia sivustoja. Noista paikoista, kun ihmiset voivat ilmaiseksi kuunnella tai katsella tai molempia. Mikä vähentää myyntiä eli lisää piratismia. Lisäksi ihmiset voivat kyseisistä paikoista ladata ilmaiseksi itselleen musaa tai videoita.

Aina kun ihmiset saavat jostain ilmaiseksi piratismi kasvaa ja myynti vähenee. Näin yksinkertaista matematiikkaa siis levy- ja elokuvayhtiöiden mielestä. Olipa tilanne siis mikä tahansa aina piratismi kasvaa ja sitä tulee syyttää. Näin asia siis näiden firmojen mielestä aina on ja aina on ollut.

Kuuleeko totuuden tupakkafirmoilta kuinka terveellistä tupakointi on vai saako tietää totuuden jostain muualta?

Levy- ja elokuva teollisuus ei tupakkafirmojen tavoin anna totuutta asiasta, vaan antaa valheellista ja väärää tietoa. Kyseinen teollisuus on todella puolueellinen lausunnoissaan. Samoin, kuin kaikki luovan alan työntekijät ja heidän järjestönsä Teosto, Gramex, Lyhty, TTVK jne. yms. Kaikki puolueellisia ja omaa etuaan tavoittelevia. Ei ole siis luottamista mihinkään noihin.

Ainoastaan puolueettomat tutkimukset antava oikeat vastaukset, koska niiden tekijöillä ei ole omaa etuaan ajettavana.

Anonyymi kirjoitti...

Spotify on on-demand radio joka rahoittaa niiden ihmisten jotka eivät siitä halua maksaa koituvat teostomaksut mainoksilla. Kyse ei ole mistään muusta kuin uudenlaisesta radiosta, vai pitäisikö radionkuuntelijoitakin pitää piraatteina koska he eivät maksa muusiikista itse? Levy-yhtiöt myös voivat ihan itse päättää mitä heidän tuotoksistaan Spotifysta löytyy eikä sinne lisätä mitään ilman lupaa.

Anonyymi kirjoitti...

Record Labels Blame Spotify For Piracy, music sale drops.

Record Labels Blame Youtube For Piracy, free is bad for business.

Record Labels want Spotify to die fast to increase profits.

Anonyymi kirjoitti...

Kaksi levy-yhtiötä jättää Spotifyn.

"Palvelusta ei jää mitään käteen artistille eikä tuottajalle. Lisäksi täysihintaisten levyjen myynti on Ruotsissa monin paikoin romahtanut ja ainoa yhdistävä tekijä, joka voidaan osoittaa, on Spotify", Ruotsin Naxoksen toimitusjohtaja Håkan Lagerqvist sanoo Nya Affärerille. Lagerqvist arvioi muiden levy-yhtiöiden seuraavan heidän esimerkkiään.

http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2010/12/08/kaksi_levy-yhtiota_jattaa_spotifyn


Suuret levy-yhtiöt ovat jo pitkään halunneet spotifyn kuolemista, koska ne eivät saa tarpeeksi isoja voittoja siitä, vaikka saavatkin suurta tuottoa/voittoa spotifyn ansiosta. Levy-yhtiöt ovat jo pitkään suunnitelleet jättävänsä spotifyn ja varmistelleet sen kuolemista koko ajan. Lähteet löytää googlella.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi ostaa täysihintainen levy?
Jerseyn saarilta sen saa tyypillisesti heti 11.99€ tai puolen vuoden päästä sen löytää alelaarista á 5 - 7€.

Parhaimmillaan vai pahimmoillaan sama levy toisessa paikassa 4€ ja toinen pyytää 19.99€.

Käsittääkseni Spotify maksaa paremmin kuin radio jos verrataan korvaus/kuulija, eikä soittokerta.
Spotify siis noin 0,004 senttiä per kuuntelija ja radio 70 senttiä per 50000 kuuntelijaa. Näistäkään ei kovin hyvin löydy tietoa.

Osmo kirjoitti...

Puheet piratismin 335 miljoonan tappioista ovat varsin outoja. Suomessa äänite, video- ja elokuvateatterimarkkinat yhteensä ovat n. 300 miljoonaa. Lisäksi hyvitysmaksulla ei ole mitään tekemistä piratismin kanssa. Näissä laskelmissa yleensä lasketaan jokainen ladattu täysimääräiseksi tappioksi.

OKM:n raportti hyvitysmaksun kehittämisestä on saatavissa sivulta: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksujarjestelman_kehittamistarpeet.html

MP3-soittimien maksua en oikein ymmärrä. Miksi verottaa sitä soitinta, jolla nykyään ostettua musiikkia kuunnellaan.

Anonyymi kirjoitti...

Oikaistaan yksi tässäkin keskustelussa esiintyvä yleinen virhe. Isot levy-yhtiöt eivät todellakaan halua Spotifyn kuolevan. Nehän ovat kyseisen jo mielettömän arvokkaaksi paisuneen yhtiön suurimpia osakkaita! Piratismi kärsii Spotifysta ja tulevista sadoista vastaavanlaisista nettiradiopalveluista. Spotify on yksi niistä hienoista sovelluksista, joita nimenomaan on luotu kitkemään laiton kopiointi.

Anonyymi kirjoitti...

Olen nyt lukenut jonkin verran näitä Petterin hyvitysmaksukirjoituksia ja ainakin itselleni on alkanut muodostumaan uudenlainen kanta koko asiaan.

Aiemmin olen ollut sitä mieltä, että ostan jo periaatteenkin vuoksi musiikin, leffat ym. kaupasta: tekijälle kuuluu korvaus.

Nyt alan kallistumaan sille kannalle, että Teoston ym. tahojen harrastama ryöväys on sitäluokkaa epäoikeudenmukaisella (=törkeällä) tavalla järjestetty, että piraattitallenteiden käyttö alkaa olemaan jo oikeutettua. Maksanhan tekijänoikeuskorvaukset monin verroin muita reittejä pitkin - viimeisimpänä tämä ulkosten kovalevyjen tapaus (omat 5 levyäni ovat kaikki backuppeja, yhdessäkään ei ole ensimmäistäkään hyvitysmaksun piiriin kuuluvaa tiedostoa).

Jos minä - peruslainkuuliainen kansalainen - ajattelen näin, niin luultavasti joku muukin. Tämäkö siis oikeasti on hyvitysmaksun tarkoitus? Siirtää ihmiset piraatteihin?

Website Security Test