lauantai 6. joulukuuta 2008

Tietokone on syntynyt

Sana "tietokone" on aina ollut harhaanjohtava, eihän kone varsinaisesti "tiedä" mitään. Kun mikrotietokoneet tulivat ja tietotekniikan maailma avautui maallikoille, muutama henkilö pyysi minuakin kysymään tietokoneelta jotain. Eivätkä kaikki edes virnuilleet, vaan osa heistä oli ihan tosissaan.

Alkuperäinen sana computer kuvasi paremmin laitteen toimintaa. Tietokone ei ollut muuta kuin ohjelmoitava laskukone.

Mutta tänään kaikki on toisin. Tietokoneista on vihdoin tullut TIETOkoneita. Nyt niiltä voi jopa kysyä erilaisia asioita, ja ne vastaavat takaisin. Kyse ei ole tekoälyn läpimurrosta - kuten vielä 1980-luvulla olisi kuviteltu - vaan internetistä. Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa on saatu koodaamaan inhimillinen tietonsa digitaaliseen muotoon. Tietokoneet tallentavat ja siirtävät tietoa paikasta toiseen. Tämä vaihe on puhtaasti mekaaninen, mutta kun se yhdistyy inhimilliseen tietoon, syntyy vihdoin illuusio tietävästä koneesta.

Kokeillaanpa: mikä on maailman korkein vuori? Jo heti ensimmäinen linkki antaa vastauksen - vieläpä niin, ettei linkkiä tarvitse edes painaa, sillä tieto käy ilmi Googlen laatimasta tiivistelmästä.

Totisesti - suomalaiset olivat aikaansa edellä, kun käänsivät computerin tietokoneeksi eivätkä laskimeksi! (Tosin osa kunniasta taitaa mennä Ruotsiin, jonka dator-sanasta suomen tietokone on johdettu).

15 kommenttia:

Jari kirjoitti...

No eipä internet minusta ole ratkaisevassa asemassa, vaan tietokoneen tekee viimekädessä MUISTI. Muistiinhan tallennetaan tietoa, eikä ole mitään järkeä olla käyttämättä sitä tiedon tallentamiseen, vaikka kone olisi muutoin Commodore 64-tasoa. Olen ladannut koko suomenkielisen Wikipedian kovalevylleni. Jos nettiä ei olisi, levyllä olisi sitten jotain muuta tärkeää tietoa. En usko että kovalevyni olisi tyhjä vaikka käyttöliittymä olisi C64-tasoa.

Tässä olisikin purettava internetin myytti. Internet on lopulta vain ihmisten kommunikointiväline. Kiihdyttääkö se mitenkään kehitystä? Ei se näy vaikuttavan Mooren lakiin: Prosessorien ja muistien resurssien kasvi on samaa mitä se ennen "nettiä" oli. Vai onko netti sitten välttämätön seuraus muistin kasvusta.

Jari kirjoitti...

Ja sinulle ja muillekin tekoälypessimisteille:

http://lojban-ajattelua.blogspot.com/2008/12/yleisen-tekolyn-tilanne.html

Petteri Järvinen kirjoitti...

Niin, tai sitten se Wikipedia olisi painettu kirjaksi, kuten ennen oli tapana. Ennen muisti oli paperilla, nyt levyllä.

Nopeutunut ja tehostunut tiedonvälitys kyllä kiihdyttää kehitystä - esimerkiksi globalisaatio olisi ollut mahdotonta ilman nettiä ja sähköistä viestintää.

Anonyymi kirjoitti...

Eipä taida netti tietää paljonko maksaa kossupullo. Alko kun ei julkaise sivustollaan väkevien hintoja - jostain syystä.

Gonzales kirjoitti...

10,49 €
Google: Paljonko masksaa kossupullo, 2. osuma.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ja vielä yksinkertaisemmin kossupullon hinta, niin jo ensimmäinen linkki antaa 2.1.2008 päivätyn uutisen:

"Esimerkiksi lasisen puolen litran Koskenkorvapullon hinta nousi reilulla eurolla 10,49 euroon. Keskimäärin hinnat nousivat lähes kahdeksan prosenttia."

Eihän netti olisi mistään kotoisin, jos sieltä löytyisi vain tiedontuottajan itsensä julkaisemat tiedot...

Jari kirjoitti...

"Niin, tai sitten se Wikipedia olisi painettu kirjaksi, kuten ennen oli tapana. Ennen muisti oli paperilla, nyt levyllä."

Hmmm...? Mitä jos internettiä ei olisi? Kaupasta voisi ostaa laitteita jotka olisivat täynnä käyttäjän haluamaa dataa ja tiedon varastoinnista koneisiin kilpailtaisiin. Tietenkin päälle erilliset CD-ROMIT ja vaikka radioitse lähetettävä data. Tietokoneen perusajatus ei muuttuisi vaikka kommunikointirakenne muuttuisi. Suomessakin voisi rikastua tekemällä cd-rommeja, niiden valvontakin olisi helpompaa ja tietokone olisi turvallisempi laite.

"Nopeutunut ja tehostunut tiedonvälitys kyllä kiihdyttää kehitystä"

Niin, kumpi oli ensin, muna vai kana? Esim sähköposti on kommunikointimuoto joka vaatii jokaiselta käyttäjältä megatavuluokan muistia + puhumattakaan niistä välissä olevista palvelista. Helposta sähköpostista ja keskustelufoorumeista huolimatta en juuri kysy neuvoja ohjelmointiin suoraan ihmiseltä vaan tongin mieluummin tuota vanhaa dataa googlella. Mieluummin nuo foorumien viestit voisivat olla valmiiksi omalla koneellani: Haku olisi vielä nopeampaa. Silti suoraan yrityksiltä tulevat ohjelmointivinkin ovat yhtä tärkeitä foorumien "vertaistuki".

Jari kirjoitti...

Kun Google perustettiin 1998, sen idea oli järjestää kaikki maailman tieto. Tällainen toiminta-ajatus ei ole suoraan riippuvainen internetin olemassa olosta. Google on tehnyt hakutoimintoja myös "mikrotasolle", vaikka sen pääpaino onkin koko internetissä. Ei ole mitään estettä sille, että myös koti-pc:n tai kännykän tiedot organisoidaan yhtä tehokkaasti. Mutta laitteiden älyn kasvaminen näkyy nopeammin isoissa tietokoneissa, millainen internet kokonaisuudessaan on.

Tekoälyn lisääntyminen johtaakin välttämättä ubiikki-yhteiskuntaan, jossa yksittäisten laitteiden ei enää kannata yrittää tulla toimeen omillaan, vaan yhdistää voimansa. On erikoista jos sitten tällainen puoliahne toiminta muuttuu internetissä sananvapaudeksi. On oltava tarkka ja on ikäävää että tiedon organisointi on mikrotasolla todella heikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

I
Anonyymi sanoi...
Eipä taida netti tietää paljonko maksaa kossupullo. Alko kun ei julkaise sivustollaan väkevien hintoja - jostain syystä

II
Gonzales sanoi...
10,49 €
Google: Paljonko masksaa kossupullo, 2. osuma.

III
Petteri Järvinen sanoi...
Ja vielä yksinkertaisemmin kossupullon hinta, niin jo ensimmäinen linkki antaa 2.1.2008 päivätyn uutisen:
"Esimerkiksi lasisen puolen litran Koskenkorvapullon hinta nousi reilulla eurolla 10,49 euroon. Keskimäärin hinnat nousivat lähes kahdeksan prosenttia."
Eihän netti olisi mistään kotoisin, jos sieltä löytyisi vain tiedontuottajan itsensä julkaisemat tiedot...

///

OK. Ammuitte alas kohdan I väittämäni. Olisi tullut korostaa paremmin sitä, että Alko jostain syystä ei halua julkaista väkevien juomien hintoja alkoholiliikkeensä sivustolla, vaikka kuinka Googella kohdistaisi Kossupullon hinnan kysymisen Alkon sivuille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Googlehan ei varsinaisesti organisoi tietoa, se laatii siitä ainoastaan indeksin, josta voi hakea yksittäisten hakusanojen perusteella. Algoritmi on sikäli tyhmä, ettei se edes pyri ymmärtämään tiedon merkitystä. Sitä kiinnostaa vain, kuinka suosittu ko. sivu on siihen osoittavien linkkien määrällä mitattuna. Kaikki tuotekehitys on suunnattu tämän Page Rank -algoritmin viilaukseen mahdollisimman hyväksi.

Tehokas indeksointi pikemminkin vähentää halua järjestää tietoa. Miksi nähdä vaivaa tiedostojen nimeämisessä tai hakemistorakenteen luomisessa, kun vaikkapa Vistan oma haku löytää jokaisen työtiedoston minkä tahansa siinä esiintyvän tiedoston perusteella?

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Olisi tullut korostaa paremmin
>sitä, että Alko jostain syystä ei
>halua julkaista väkevien juomien
>hintoja alkoholiliikkeensä
>sivustolla, vaikka kuinka
>Googella kohdistaisi Kossupullon
>hinnan kysymisen Alkon sivuille.

Se juuri onkin homman pointti: TIETOkone löytää tiedon mistä tahansa.

Jos etsijän pitäisi kohdistaa haku tiedontuottajan omalle sivulle, kyse olisi pelkästä sähköisestä esitteestä tai hinnastosta.

Jari kirjoitti...

"Algoritmi on sikäli tyhmä, ettei se edes pyri ymmärtämään tiedon merkitystä."

Kyllä hakukoneet sivuavat tekstin semanttista mallintamista monellakin tavalla:

Internetin hakukoneiden toiminta perustuu matematiikkaan

Mutta sen lisäksi (ja semantiikkaa edelleen vahvistaakseen) Google tarjoaa tietysti useita muita www-palveluita. Firman näkymättömiä innovaatioita on esim Bigtable, suuri tietokanta, jossa tätäkin keskustelua varastoidaan.

"Tehokas indeksointi pikemminkin vähentää halua järjestää tietoa."

Ymmärrän. On mukavaa kun voi luopua turhasta ajattelusta, mutta jotkut näkevät tässä myös vaaran merkkejä. Jos hakualgoritmi määrääkin liikaa.

Pitäisi vain jonkun alkaa puhumaan näistä tekoälyasioista samaan tapaan kun puhuit vuonna 1999 uudenvuodenaattona Y2K-ongelmasta Ylen tv-lähetyksessä. Se oli jännää mutta nyt on uudet, vaikeammat asiat.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Ymmärrän. On mukavaa kun voi
>luopua turhasta ajattelusta,
>mutta jotkut näkevät tässä myös
>vaaran merkkejä. Jos
>hakualgoritmi määrääkin liikaa.

Tästä olen samaa mieltä. Varsinkin omassa koneessa tai yrityksen intranetissä Googlen tapainen sanahaku ei toimi kovin hyvin, koska "kollektiivisen nettiälyn" tuottamat linkit puuttuvat.

Pelkkä sanahaku rohkaisee laiskuuteen tiedostojen järjestämisessä, eivätkä sanahaut koskaan toimi täydellisesti (on vaikea keksiä, mitä hakusanaa käyttäisi).

Lisäksi Google-haku osaa vastata vain silloin, kun käyttäjä jo tietää suuren osan vastauksesta. Hyvin järjestetty aineisto antaa tuloksia silloinkin, kun kysyjä ei edes tiedä, mistä lähtisi liikkeelle.

Jari kirjoitti...

Nettihauissa toteutuu tilanne, jossa 1000 "tyhmää" ehtii vastata ennen kun yksi viisas. Samoin Wikipediassa. Näin tosiaan halpa kollektiivinen nettiäly on edellä asiantuntijoiden tuottamaa kapulakieltä! Tavikset tekevät paljon hyvää työtä.

Mutta taustalla on kuitenkin se muistikapasiteetin kasvu. Nyt alkaa olla teratavujen kovalevyjä ja miten ne tullaan täyttämään? Ja miten Wikipediaa täytetään? Aika paljon tekoälyllä, agenteilla ja boteilla. En tiedä onko netin botit niin tyhmiä, mutta tämä julkaisukynnyksen putoaminen tuo nekin netin piiriin.

Keskeisessä asemassa onkin kielen käyttö. Jos puhutaan tietokoneen ymmärryksestä vain ihmiskieleen vedoten, ollaan hieman hakoteillä. Pääsääntöisesti ihmiskäyttäjien kieli on laiskaa ja mukavuuden haluista. Jos käytettäisiin tietokoneystävällisempää Lojban-kieltä, niin huomattaisiin tietokoneen kyvyt paljon nopeammin.

Tämä blogi tietää asiasta enemmän:
http://lojban-ajattelua.blogspot.com/

J-P kirjoitti...

Satuin löytämään esimerkistä mielenkiintoisen yksityiskohdan:

"Jo heti ensimmäinen linkki antaa vastauksen - vieläpä niin, ettei linkkiä tarvitse edes painaa, sillä tieto käy ilmi Googlen laatimasta tiivistelmästä"

Linkki voi olla kannattavaa avata, sillä siinä todistetaan, ettei Mount Everest olekaan (ainakaan yksin) maailman korkein vuori.

Website Security Test