OKM on teettänyt tekijänoikeuden grand old ladyllä Kristiina Harengolla selvityksen hyvitysmaksun kehittämisestä. Harenko esittää, että maksussa palattaisiin tallennuslaitepohjaiseen kopioinnin hyvitysjärjestelmään, jollainen oli käytössä yli 10 vuotta sitten (silloin se tosin kohdistui lähinnä cd/dvd-tallennusmedioihin, joiden myynti on käytännössä loppunut).
Palaa mieleen kaikki se työ, joka epäoikeudenmukaiseksi koetun hyvitysmaksun (alk. kasettiveron) poistamiseksi tehtiin, ja joka lopulta kantoi hedelmää vuoden 2015 alussa, kun maksu siirrettiin (laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 1171/2014) valtion budjettiin muiden kulttuuritukien tavoin.
Voit verestää muistoja lukemalla vaikka silloisia blogipostauksiani aiheesta. Olen kampanjoinut epäoikeudenmukaiseksi kokemaani hyvitysmaksua vastaan vuodesta 1998 lähtien, joten OKM:n yllättäen teettämä selvitys ärsyttää melkoisesti.
"Uudistuksella pyritään saattamaan hyvitysjärjestelmä direktiivin 2001/29/EY mukaiseksi", sanotaan OKM:n tiedotteessa. Miksi 24 vuotta vanha direktiivi sanelisi nyt maksun uudistamisen, kun 10 vuotta on eletty vanhalla tavalla?
Tämä lause saa suorastaan verenpaineen kohoamaan: "Selvityksessä katsotaan, että hyvityksen piirin laajentuessa sopivan hyvityksen vuotuisen kokonaismäärän tulisi olla noin 14–15 miljoonaa euroa."
Siis ensin päätetään, paljonko rahaa halutaan, ja sitten arvotaan sopivan suuruinen maksu puhelimille, tietokoneille, usb-tikuille ja ehkä nettiyhteyksillekin, jotta summa saadaan kerättyä?
"Vaihtoehtona esitetään maksun perimistä nettiliittymälaskutuksen yhteydessä" - siis jokaisen pitäisi tekijänoikeusveroa nettiliittymän hinnassa?
Kuten tekijänoikeuden grand old man Jukka Liedes aikoinaan sanoi, hyvitysmaksu on "sui generis" säädös, jota ei voi suoraan johtaa tekijöille aiheutuvista menetyksistä tai vahingosta. Lähin rinnastuskohde lienee korvamerkitty vero.
Mutta miksi yhdellä toimialalla olisi verotusoikeus, jolle ei löydy mitään faktaperusteita? Puhelimessani on 256 gigatavua tilaa, josta vajaat puolet on käytössä. Siinä on ohjelmia, valokuvia ja itse kuvaamiani videoita. Ei mitään sellaista, josta pitäisi maksaa kenellekään muulle.
 |
| Hyvitysmaksun laajentamisen vastustuskampanja v. 2011. |
Vuonna 2011 Ylen entinen toimitusjohtaja Arne Wessberg pohti OKM:n toimeksiannosta hyvitysmaksun uudistusta. Seuraavana vuonna tehtävän sai Markus Leikola. Silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki yritti laajentaa maksupohjaa, mutta sai aikaan nettikäyttäjien kapinan eikä ehdotettuja uudistuksia toteutettu. Laitemaksujen laajentaminen koettiin epäoikeudenmukaiseksi ja maksujen kerääminen, muistaen että yritykset olivat oikeutettuja maksujen palautuksiin, olisi tullut kalliiksi.
Vuosien valituksen jälkeen olikin pienoinen yllätys, että lisämaksut poistettiin vuoden 2015 alusta ja "hyvitys" siirrettiin valtion budjettiin, missä se on ollut 10 vuoden ajan. Mutta onko enää jatkossa?
Aikoinaan kasettiveroa perusteltiin kopioinnin aiheuttamilla haitoilla. Ihmiset nauhoittivat lp-levyjä naapureiltaan tai tv-ohjelmia VHS-kaseteille, mikä oli poikkeus tekijän yksinoikeutta koskevaan periaatteeseen. Nykyään tuskin kukaan kopioi mitään, ei ainakaan laillisesti (ja piratismista ei ole koskaan voinut periä maksua). Musiikki ja elokuvat tulevat maksullisista suoratoistopalveluista, joista tekijät saavat omat korvauksensa. Uudistus perustelee näköjään maksua myös valokuvien ja tekstien kopioimisella internetistä. Niiden osalta tilitysten kohdistaminen oikeudenhaltijoille olisi täysin mahdoton tehtävä.
Nyt kannattaa ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan ja kertoa, miten kohtuuton ja epäoikeudenmukainen tällainen korvamerkitty veroratkaisu olisi. Erityisesti kannattaa muistaa viesteillä 25.1.2025 aloittanutta kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitietä (kok), jonka hallinnonalaan asiasta päättäminen kuuluu.
Muokattu 26.2.2025: Tuore kulttuuriministeri on Mari-Leena Talvitie.
Lisäys 27.2.2025: Nyt selvisi, miksi edunsaajat haluavat palata ajassa 10 vuotta taaksepäin ja alkaa taas periä hyvitysmaksua suoraan kuluttajien laitteista. Luovan alan etujärjestön kirjoitus kertoo, miten valtio aikoo puolittaa 10 vuotta sitten hyvitykseksi sovitun 11 miljoonan euron vuosittaisen tuen. Puolitus on sikäli loogista, että yksityinen kopiointi on tekniikan muuttuessa koko ajan vähentynyt.
Kun siis haitta on pienentynyt, edunsaajat haluavat nostaa maksujen tasoa ja laajentaa maksupohjaa, jotta haittojen varjolla kerätty tuotto saataisiin takaisin entiselleen. Nerokasta. Kulttuuri on tukensa ansainnut, mutta sitä ei voi kerätä näin valheellisella perusteella.
Ei ole kuluttajien vika, että maksamme nykyään suoraan oikeudenhaltijoille suoratoistopalvelujen kautta emmekä enää kopioi kaverilta tai nauhoita ohjelmia televisiosta.
11 kommenttia:
Hyvitysmaksu nettiyhteyden osana voisi olla ihan hyväksyttävä, jos sillä saisi sitten oikeasti luvan hankkia mediaa ja softaa torrenttina täysin laillisesti - niistähän on jo maksettu hyvitys.
Mutta koska näin ei kuitenkaan ole, niin mistä ihmeestä siinä sitten maksetaan? Oikeudesta murtaa suoratoistojen Videwine-DRM jotta voit talletella Netflix-leffat itsellesi?
Onko ns. tekoälyllä tekijänoikeus luomaansa kuvaan tai muuhun teokseen? Jos ei, ei siitä voi periä tekijänoikeusmaksua. Kuinka verovelvollinen tunnistaa teoksen ei-tekoälyn tuotteeksi? Miten tekoäly määrää ja rekisteröi edustajansa jolle rahat maksetaan? Onko tekoäly oikeustoimikelpoinen?
Kyseinen esitys: Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen - Kristiina Harenko
Linkki oli myös OKM:n tiedotteessa, mutta hyvä että nostit sen vielä näin esille.
Yleensä termillä grand old man/lady tarkoitetaan korkeasti kunnioitettua ja arvostettua, pitkän uran alallaan tehnyttä ihmistä. Vaikka Jukka Liedes kieltämättä on piinannut kansalaisia vuosikymmeniä eturyhmäkorruption salkkumiehenä, en mitenkään usko hänen yleistä kunnioitusta ja arvostusta nauttivan. Ehkä sarkasmi meni ohi minulta. (Kristiina Harengon toimintaa en tunne, mutta liekö hänkään grand old lady nimityksen arvoinen.)
Jukka Liedes on ollut tekijänoikeusasioissa Suomen vaikutusvaltaisin virkamies vuosikymmenten ajan. Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko on kirjoittanut jo kauan sitten tekijänoikeusjuridiikan raamatun. He ovat de facto ohjanneet Suomenkin tekijänoikeuslain kehittämistä, varmaan enemmänkin kuin lakia säätävät kansanedustajat.
Jos tuollainen vero tulee niin miten minä saan omista kuvista ja videoista tekijänoikeus maksuja? Mitä minun tulisi tehdä jotta näin tapahtuisi? Luulenpa että kun kymmenet tai sadat tuhannet tekisi pyynnön tekijänoikeusmaksuista niin laki haudattaisiin melko nopeasti.
Saman tien voisi lisätä ravintolalaskuun hyvitysveron, koska jotkut ravintolat kiertävät veroja. Tai taksimaksuun hyvitysvero, koska jotkut taksit ovat ns. pimeitä takseja. Puhelimille hyvitysvero, koska puhelimia käytetään rikoksiin, jne. jne.
"[S]e tosin kohdistui lähinnä cd/dvd-tallennusmedioihin, joita nykyään myydä käytännössä lainkaan."
Tuosta taitaa puuttua "ei".
Kiitos, korjattu.
Lisätään myös tulostuspaperit hyvitysmaksun piiriin. Joku voi tulostaa paperille laulujen lyriikoita tai kirjojen sivuja.
Lähetä kommentti