Hiljattain tuli pyöreitä vuosia, joten mieleen nousi kokemani IT-historian vaiheita. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut!
Harrastajamikrot 1980-luvun alussa: Sinclair ZX81, Spectrum, Apple II sekä VIC-20 ja Commodore 64. Niiden varjoon jäivät monet muut nimet, kuten Memotech, Armstrad ja myöhemmin Atari sekä Amiga.
Yritysmikrot tulivat vähän myöhemmin. IBM PC, kiintolevyllinen XT ja tehomikro AT, niiden vanavedessä lukuisia IBM-yhteensopivia koneita. Syntyi DOS-standardi, joka syrjäytti aiemman CP/M:n.
Lähiverkot olivat seuraava iso juttu. Kun tietokoneita alettiin liittää yhteen, pystyttiin käyttämään samoja tiedostoja, oheislaitteita sekä ohjelmia. Mikrotietokoneet laajenivat aiempien Unix- ja minitietokoneiden alueille, kuten taloushallintoon.
Macintosh 1984 ja siitä alkanut graafisen käyttöliittymän voittokulku, joka PC-puolella tuotti Windowsin - aluksi vaatimattoman ja 640 kilon rajoituksista kärsivän, sittemmin (1990) lähtien ihan oman käyttöjärjestelmän. Siitä syntyi desktop publishing -buumi (PageMaker, Ventura, Applen laser-tulostimet ja fontit).
Ensimmäiset virukset 80/90-lukujen vaihteessa. Ne levisivät saastuneiden levykkeiden välityksellä. Michelangelon pelättiin aiheuttavan katastrofin 6.3.1992, mutta Suomessa raportoitiin vain muutamia aktivoitumisia ja nekin jälkikäteen.
Modeemit, BBS-järjestelmät ja sähköiset palvelut, kotimainen Telmo-hanke ja Infotel/Telesampo-palvelut antoivat ensi makua tulevasta suuresta mullistuksesta. Information superhighway -ajatus toteutui internetin myötä, joka löi itsensä läpi 1994. Suomi oli maailman huipulla, meillä oli toiseksi eniten nettiin liitettyjä koneita heti Islannin jälkeen.
Sitten alkoi Nokian nousu ja GSM-puhelinten maailmanvalloitus. Parasta niissä oli langaton datasiirto, joka ei vaatinut modeemia vaan onnistui läppäriin kytkettävällä lisäkortilla, jolla puhelin yhdistettiin tietokoneeseen ja huima 9600 bps datasiirto saattoi alkaa.
Internet yleistyi koko kansan keskuuteen 1990-luvun jälkipuoliskolla. Suuret mediatalot ja yritykset avasivat nettisivunsa ja verkkopalvelunsa. ISDN:stä odotettiin nopeaa kotiverkkoa, olihan siinä peräti 64+64 kilobitin datanopeus. Pidin ensimmäiset videoesitykset Elisan studiolta ISDN-yhteyksillä eri puolille maata. Etätyöstä oli puhuttu koko 1990-luku, mutta se yleistyi kovin hitaasti.
Sitten pelättiin vuosituhannen vaihtumista ja Y2K-ilmiötä, joka kaataisi kaiken. Vuosituhannen vaihduttua ryntäsin heti kotona Compaq-koneelleni katsomaan, toimivatko kaikki palvelut. Ja toimivathan ne, tosin monilla verkkosivuilla oli muutaman päivän ajan outoja ilmiöitä, kun vuosiluvut näkyivät hassusti. Jälkikäteen alaa moitittiin turhasta pelottelusta mutta fakta on, että juuri sen ansiosta järjestelmät ehdittiin korjata ajoissa.
Vuosituhannen vaihde oli upeaa aikaa. Suomi oli kansainvälinen edelläkävijä, Nokia-maa, jossa lapsillakin oli kännykät ja auton pesun pystyi ostamaan tekstiviestillä autosta nousematta. Wau. Toimittajat tulivat katsomaan, miltä tulevaisuus näyttää. Lisäksi maailmalla tuntui hetken vallitsevan rauha, kun Balkanin sota oli saatu loppumaan ja Neuvostoliitto hävinnyt. Vähänpä silloin tiesi, että syyskuu 2001 käynnistäisi uuden levottomuuden ajan.
Nettikupla puhkesi ja moni kehuttu it-yritys ajautui konkurssiin, osa ostettiin ulkomaille. Seurasi oikeudenkäyntejä (mm. TJ Group) ja Jippii, joista jälkimmäisessä olin itsekin osallisena.
Seurasin television digitalisointia, jossa Suomi halusi taas olla maailman edelläkävijä Nokian tuella. Siinä kävi juuri niin huonosti kuin ennustin. Ihmiset joutuivat ostamaan useita digibokseja saadakseen tekstitykset toimimaan eikä luvattuja vuorovaikutteisia MHP-palveluita ("tilaa sama mekko, joka juontajalla on päällä", "pelaa mainoksessa tuotteen hintaa alaspäin") koskaan syntynyt. Seikkailu kävi kalliiksi suomalaisille, mutta lopulta 2007 analogiset kanavat saatiin suljettua ja Suomeen myytyä miljoonia turhia perustarkkuuden digibokseja. Kun Pekingin olympialaiset elokuussa 2008 alkoivat, tarjolla oli jo HD-tason koelähetyksiä.
Noihin aikoihin sekaannuin myös hyvitysmaksuun ja tekijänoikeuksiin, joita pyrittiin kiristämään. Uusi tekijänoikeuslaki aiheutti mielenosoituksia, mutta hyväksyttiin lopulta syksyllä 2005. Lopulta hyvitysmaksukin saatiin siirrettyä tallennusvälineistä valtion budjettiin.
Pilvipalvelut alkoivat avautua. Aluksi niistä käytettiin nimitystä ASP, Application Software Provider. Kukaan ei arvannut, miten valtava ilmiö niistä ajan myötä tulisi, vaikka IBM:n Lou Gerstner oli jo 90-luvulla ennakoinut paluuta keskuskoneiden aikaan ja Bill Gates kuvaili samanlaista keskuskoneajattelua 1990-luvun kirjassaan Valtatie tulevaisuuteen.
Sähköposti ja nettiin kytketyt suojaamattomat koneet aiheuttivat 2000-luvun alussa tietoturvakatastrofin, kun madot, virukset ja haittaohjelmat levisivät ihan uudella tavalla. Pelkkä viestin avaaminen saattoi riittää koneen saastumiseen. XP-kone saastui jo nettiin kytkettäessä, koska sen ohjelmallinen palomuuri oli aluksi pois käytöstä. XP julkistettiin 25.10.2001 ja se oli psykologisesti merkittävä, koska myös it-ala kärsi 9/11-terroriteon jälkimainingeista.
 |
| ZoneAlarm ilmoittaa jonkun koputtavan koneen porttia (syyskuu 2001). |
Laajakaistasta alettiin puhua 2003, kun valtio julkaisi ensimmäisen laajakaistastrategian ja hylkäsi ajatuksen tehdä digi-tv:stä portin tietoyhteiskunnan palveluihin. Puhelinlinja vaihtui valokuituun, sitten tulivat 3G ja 4G. Ensimmäiset wifi-yhteydet lentokentiltä olivat unohtumaton kokemus. Langattomasti läppärillä nettiin - ja vielä näin nopeasti!
Sitten tuli Nokian tuho ja uudenlaisten älypuhelinten aika. Applen iPhone sävähdytti koko alaa ja Nokialta odotettiin vastausta. Sitä ei tullut. Nokian organisaatio ajautui kaaokseen eikä yhteistyö Microsoftin kanssa enää pelastanut sitä. Puhelimet myytiin syyskuussa 2013 maansurun vallitessa pois. Maailmalla oli alkanut iPadin myötä 2010 lähtien tablet-koneiden aika, jonka kukoistus jäi kuitenkin muutamaan vuoteen.
Sosiaalinen media alkoi yleistyä 2007. Ensin oli vain "Naamakirja" ja Linkedin, sitten Twitter alkoi levitä Suomessa ja somesta tuli ilmiö. Ensin sitä ihailtiin ja kehuttiin, sitten huomio kiintyi lähinnä ikäviin puoliin: vihapuheeseen, disinformaatioon, huonoon käytökseen. Edes oman nimen käyttö ei saanut kirjoittajia toimimaan vastuullisesti. Somesta tuli lopulta samanlainen pettymys kuin mitä internetistä, joka alussa näytti muuttavan koko maailman paremmaksi paikaksi.
Aloin seurata kryptovaluuttoja 2013, kun tarjolla oli vasta Bitcoin ja sen arvo alle 100 euroa. Pian sen jälkeen tuli Onecoin-huijaus, jota seurasin usean vuoden ajan yrittäen pelastaa suomalaiset kansainväliseltä huijaukselta. Joku pelastuikin, mutta monet menettivät rahansa. Pahiten epäonnistuin yrittäessäni tehdä viranomaisen työtä. Poliisi tai Finanssivalvonta eivät puuttuneet asiaan, vain verottaja kiinnostui lopulta rikoshyötynä ansaituista varoista.
Vuoteen 2013 osui toinenkin suurta huomiota saanut asia: Edward Snowdenin paljastukset kertoivat valtiollisesta verkkourkinnasta, minkä jälkeen alkoi kotimaisten tiedustelulakien valmistelu ja kyberturvallisuus nousi otsikoissa tietoturvan rinnalle, joskus jopa synonyymiksi.
Viime vuosina ovat puhuttaneet somejättien valta, digitalisaatio, tekoäly ja metaversumi. Keinotodellisuus sinällään ei ole mitään uutta, muistan kertoneeni datapuvuista jo 1980-luvun lopussa, kun kiersin markkinoimassa PC-käyttäjän käsikirjaa (10 + 10 painosta) kirjakauppiaille suunnatuissa iltatilaisuuksissa.
Paljon on ehtinyt tapahtua. Joka vuodelle on riittänyt uusia ilmiöitä seurattavaksi, hypejä alas ammuttaviksi mutta toisaalta myös syvästi arkeen vaikuttaneita keksintöjä.
Tuskin lähivuodet ovat ainakaan tylsempiä!
Tässä vielä mieleen jääneitä teemoja ja tapahtumia eri vuosilta. Nämä eivät ole kansainvälisiä julkistuspäiviä vaan vuosia, jolloin tapahtumat ovat olleet Suomessa pinnalla.
1980 - kotimikroista aletaan puhua Suomessa, Basic-ohjelmoitavat Sharp-taskulaskimet
1981 - CP/M-koneet
1982 - VIC-20
1983 - IBM PC Suomessa
1984 - Commodore 64
1985 - Macintosh ja GUI-sodat
1986 - Windows 2 ja Compaq 386, lähiverkot (LAN)
1987 - IBM PS/2 ja OS/2-käyttöjärjestelmä, BBS-purkkiharrastus ja telemaattiset palvelut
1988 - Nokia pyrkii elektroniikka- ja tietokonevalmistajana Euroopan valloittajaksi (Mikro Mikko), Next-tietokone
1989 - Gorbatsov soittaa Mobiran käsipuhelimella Kalastajatorpalta
1990 - Windows 3 aloittaa todellisen Windows-ajan
1991 - ensimmäinen GSM-puhelu Esplanadin puistosta
1992 - kynäohjattavat tietokoneet, DOS-virukset, tietoyhteiskuntavisiot ja Telmo
1993 - Windows NT
1994 - Internet-yhteyksien myynti alkaa, Mosaic ja Netscape-selaimet
1995 - Windows 95, USA:ssa alkaa nettibuumi (Netscape ym. listautuvat), Finnair, MTV3 ym. avaavat sivunsa verkkoon, kohu anonyymipalvelimesta (anon.penet.fi), GSM-puhelimet ja tekstiviestit
1996 - Java-tekniikka haluaa syrjäyttää Windowsin, NetPC-ajattelu, Altavista-hakukone, Nokia Communicator
1997 - Push-tekniikka (Pointcast) ja IE 4-selain
1998 - Linux nousee otsikoihin, kotimaiset nettioperaattorit yhdistyvät Saunalahden serveriksi, Suomessa kännyköiden yleisyys > 50 % kansasta ensimmäisenä koko maailmassa, MP3-musiikki ja ensimmäinen länsimaisen soitin (Diamond Rio)
1999 - WAP, sähköpostivirukset, webmail-palvelut, HST-henkilökortti ensimmäisenä maailmassa, oikeus toteaa Microsoftin olevan monopoliasemassa, Y2K-bugi pelottaa, television digitalisointi puhuttaa
2000 - kevään nettihuuma, UMTS-huutokaupoissa hinnat kohoavat pilviin, LoveLetter-virus, Nokian kurssihuippu 64,88 euroa (20.6.), YLE aloittaa digi-tv-lähetykset vaikka digibokseja ei vielä ole myynnissä, Digitan myynti, logot ja soittoäänet, WAP-palvelut, WLAN-tekniikka
2001 - nettiyhtiöiden romahduksia ja sulautumisia, Soneran Relander eroaa, Nokian tulosvaroitus, Nimda ja Code Red -virukset, Windows XP-julkistus
2002 - Soneran toimista poliisitutkinta, Sonera myydään Telialle
2003 - MBlaster, Lovsan, Sobig ym. viruksia, roskaposti kiusaa suomalaisia nettikäyttäjiä, ensimmäinen laajakaistastrategia
2004 - 3G-verkot Suomessa kaupalliseen käyttöön
2005 - musiikin myynti netissä alkaa, Elisa ostaa Saunalahden, tekijänoikeuslain uudistus
2006 - DVB-H verkko (videoita matkapuhelimiin), Google ostaa Youtuben ja nostaa nettivideot otsikoihin
2007 - iPhone-julkistus kohahduttaa alaa, IRC Galleria, Wikipediaan 100 000. suomenkielinen artikkeli, analogisten tv-lähetysten lopettaminen 318.2007, Facebook alkaa levitä nopeasti Suomessa
2008 - miniläppärit, mobiili laajakaista, 100 megan laajakaista 2015 mennessä -hanke
2009 - Lex Nokia, Pirate Bay otsikoissa, Twitter alkaa yleistyä Suomessa
2010 - iPad-vuosi ja lehtien digiversiot, Wikileaks
2011 - Nokia yhteistyöhön Microsoftin kanssa, Google Plus kilpailemaan Facebookin kanssa, marraskuussa joukko salasanavuotoja, Steve Jobsin kuolema, ensimmäiset Lumia-julkistukset
2012 - Netflix aloittaa Suomessa suoratoiston aikakauden, Windows 8, Chisugate tekijänoikeuksista
2013 - Snowdenin paljastukset ja kyberturvallisuus, Nokian puhelimet myydään Microsoftille, Ollilan työryhmän ehdotus autoilijoiden satelliittipaikannuksesta, Jollan ensimmäinen puhelinmalli myyntiin, Bitcoin nousee otsikoihin
2014 - aktiivisuusrannekkeet ja biohakkerointi
2015 - Windows 10, tiedustelulakien valmistelu aloitetaan, C-Lion merikaapelin rakentaminen Saksasta aloitetaan, Onecoin-huijaus aktivoituu Suomessa
2016 - Microsoft luopuu puhelimista
2017 - Wannacry ja NotPetja-haittaohjelmat, Bitcoin-kurssihuippu 19666 dollaria 17.12., varautuminen tietosuoja-aikaan
2018 - GDPR siirtymäkausi loppuu, Cambridge Analytica kohu, ensimmäiset 5G-verkot avataan Suomessa
2019 - Huawei ja Kiinan teknologiavaikuttaminen nousee otsikoihin, kiristysohjelmahyökkäyksiä Suomessa, QAnon-kohuja
2020 - Koronavirus aiheuttaa etätyöbuumin, Koronavilkku-ohjelma, isoja tietoturvauutisia (Solarwinds ym.), Vastaamon tietomurto
2021 - Keskustelu Trumpista ja nettijättien vastuusta, Metaversumi, kryptovaluuttojen hurja nousu, NFT
22 kommenttia:
Tekoäly puuttuu sulla ihan kokonaan listasta.
Itsellä on juuri tapahtunut tälläinen, että asensin koneeseen XP:n ja se saastui heti. Kyseessä oli XP:n ekoja versioita. Se sitten muuttui Service Packien myötä. Alussa palomuuri oli kytketty pois.
Tekoäly puuttuu sulla ihan kokonaan listasta.
No jaa, tekoälystä on puhuttu vuosikymmenten ajan. Deep Blue oli 1996 iso uutinen, mutta muutoin kehitys on tapahtunut kulisseissa. Merkkipaaluja on kyllä ollut (Siri, Alexa, Go- ja Jeopardy-voitot), mutta aihe ei ole noussut Suomessa otsikoihin.
Windows XP:n ensimmäiset versiot saastuivat jo asennuksen aikana, jos kone oli kiinni nettipiuhassa, koska ohjelmallinen palomuuri oli oletuksena pois käytöstä.
Ehkä olisi voinut mainita vertaisverkko-ohjelmat Napster, Kazaa. Myös WinAmp ja Pirate Bay.
Napster, Gnutella ja vertaisverkot laajemminkin johtivat piratismiin, joka puolestaan johti tekijänoikeuslain muutoksiin 2005 ja kaupallisten musiikkipalveluiden syntyyn. Piratismista ei Suomessa juuri keskusteltu enää Napsterin jälkeen, mitä vähän ihmettelin. Pirate Bay johti oikeudenkäynteihin ja operaattorille annettuun estovelvoitukseen, mutta sen enempää aihe ei omaa maailmaani koskettanut.
Oma tietokoneura alkoi 1988 kun kouluun hankittiin Amstrad PC 1640.
Majapaikat varataan Airbnb:stä, kyyti Uberista, leffat suoratoistona Netflixistä, musiikki suoratoistona Spotifystä, tieto Wikipediasta, politiikka Twitteristä, uutiset valemediasta, videopelit Steamista, porno OnlyFanssista, seura Tinderistä, tieto tallennetaan pilveen ja kaikki tämä maksetaan kryptovaluutoilla.
Tuollaista on nykyaika, olisitteko uskonut 20 vuotta sitten? Ja 50 vuoden päästä kutsumme tätä aikakautta digitaaliseksi pimeäksi ajaksi.
Ensimmäinen oma tietokone oli C-64, WarGames -elokuvan innoittamana. Vuosi oli ehkä 1983. Samoihin aikoihin äiti hankki CAF-merkkisen IBM PC -kloonin jolla teki kielenkääntäjänä etätöitä kotoa. Pelejä oli mm. Boulder Dash, Elite, Archon ja mitä MikroBitin listauksista tuli naputeltua.
Commodoren kaveriksi tuli ehkä 1985-86 Philipsin valmistama IBM XT -klooni (jota olen entisöimässä pikkuhiljaa). Olin kylän ensimmäinen jolla oli kiintolevy jossa mahtavat 10 megatavua tilaa. CGA-näytöltä pelattiin Larryjä, SpaceQuestejä, F-19 StealthFigheriä, ja luettiin PC-käyttäjän oppaita ja opiskeltin DOS:in ihmeellisyyksiä (kiitos Petteri kirjoistasi!).
Opiskeluaikoina 1987 ostettiin aito IBM PS/2 70 A21, 386DX:lla ja 120-megaisella kiintolevyllä ja korppuasemalla. Tässä oli jo vääntöä enemmänkin, 4 megaa muistia ja VGA ja MCGA mahtavalla 256-värin moodilla. Sillä tuli koulun lopputyökin väännettyä.
Vuonna 1992 alkoi ura IT-alalla, ja täällä olen edelleen. Koneita on ollut, olen nähnyt netin synnyn ja Microsoftin vähättelyn siitä kunnes Bill huomasi että ehkä siinä sittenkin on jotakin. En tiedä missä olen 10 vuoden kuluttua (ehkä eläkkeellä), mutta sen tiedän että tekniikan kehitys ei tähän jää.
Tuo onkin harmillista että piratismista ei enää käydä kuin oikeastaan hieman yksipuolista tekijänoikeusjärjestöjen ohjaamaa keskustelua. Piraattipuoluekaan ei enää ole aktiivinen tuolla saralla. Tarvittaisiin jokin vastapaino tekijänoikeuskiihkoilijoille.
"Windows XP:n ensimmäiset versiot saastuivat jo asennuksen aikana, jos kone oli kiinni nettipiuhassa, koska ohjelmallinen palomuuri oli oletuksena pois käytöstä."
Mutta käyttäjän ip-osoitteeseen on kuitenkin pitänyt olla käynnissä hyökkäys ja kone on näkynyt suoraan julkiseen verkkoon (ts. yhteys on ollut siltaava), että palomuurin puuttumisesta olisi jotain vaikutusta. Ilmeisesti näissä saastumistapauksissa molemmat ehdot ovat täyttyneet ja omissa tapauksissani jompikumpi vaihtoehdoista ei ole pätenyt.
Mutta käyttäjän ip-osoitteeseen on kuitenkin pitänyt olla käynnissä hyökkäys ja kone on näkynyt suoraan julkiseen verkkoon (ts. yhteys on ollut siltaava), että palomuurin puuttumisesta olisi jotain vaikutusta.
Tuohon aikaan oli vielä ihan yleistä että mitään palomuureja ei ollut ja julkisia IP-osoitteita jaettiin joka paikkaan joten verkon reunalla tapahtuvaa nattiakaan ei tapahtunut.
Portteja koputeltiin jo tuolloin parin minuutin välein. Windows XP ennen SP2:sta oli tosiaan tapaus että älä kytke nettiin. (Windows 2000 jostain syystä *ei* kärsinyt tästä, mutta siinä ei ollutkaan samaa valikoimaa palveluita ylhäällä vakiona).
Vuonna 2001 koneet olivat usein suoraan netissä. Isoissa yrityksissä saattoi olla palomuureja, mutta moni kone näkyi julkisella ip-osoitteella. Muistaako joku ZoneAlarmin? Se näytti popup-ikkunan aina kun joku netistä kävi koputtelemassa oman koneen portteja. Lisäsin kuvan ZoneAlarmista postaukseen.
Tekoäly on monessa mukana. Integroitu. Itse käytän paljon Googlen puheentunnistusta. Iso apu.
PJ mainitsee tulostamisen ja työpöytäjulkaisemisen. Entäpä 3D-tulostaminen?
Explaining Computers 3D Printing Introduction
Joskus tuli mietittyä, mitä aikaisemman aikakauden futuristista scifi-elokuvaa nykyaika jo muistuttaa...
Kaikkien taskussa on lätty, josta voi katsoa 4K-tasoista videota langattomassa verkossa.
Televisiot on pankkikortin paksuisia, jotkin jopa läpinäkyviä muovikelmuja. Varsinkin kiinassa monet kaupungit pilvenpiirtäjäseinien kokoisine valomainoksineen muistuttaa jotain avaruuselokuvaa.
Autotkin alkavat muistuttaa jo "demolition man" tyylistä "aku ankka -autoa". Muovinen oudon näköinen möykky, hiljanen hyrisevä kippo. Mihin sedan-tyyliset autot nyt yhtäkkiä katosivat?
PIkkulapset ja aikuiset vipeltää kaupunkien keskustoissa akkukäyttöisillä härveleillä. On kaiken maailman kaupunkipyörää, sähköpotkulautaa, läskipyörää... Mikäköhän tulevaisuudessa muuten on näiden härvelien todellinen hinta? Ihmiset ei enää kävele tai edes perinteiseen tyyliin pyöräile. Ehkäpä nämä osoittautuu keksinnöksi, joita ei olisi kannattanut keksiä?
Taasen käänteisesti monet asiat on tismalleen saman näköisiä evoluutionsa päätteessä, kuin olivat minunkin nuoruudessa pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Esimerkkinä moottoripyörät. Ne on TISMALLEEN saman näköisiä ja ominaisuuksilla, kuin silloin. Esimerkiksi kevytmoottoripyörät. Mahtaako edes ledivaloja olla vielä laitettu "apriliaan"?
Entäpä 3D-tulostaminen
Tämä on hyvä kysymys. Kun 3D-tulostimet tulivat, tekniikka oli kiinnostavaa. Oma innostukseni lopahti kun huomasin, että niillä voi tulostaa lähinnä halpaa muoviroskaa, jota kaikkialla on jo liikaa. Viime vuosina kotitulostuksesta ei ole enää puhuttu mitään.
Toki teknologialla on ollut vaikutusta ja paremmilla laitteilla voidaan tulostaa muitakin kuin muovikrääsää, jopa (kertakäyttöisiä) aseita, mutta silti tuntuu, ettei tämä teknologia yltänyt hypensä tasolle. Vastaavia on ollut ennenkin. 3D tuntuu erityisen hypeherkältä, muistatteko 3D-televisiot? Uusissa malleissa ominaisuutta ei enää ole lainkaan.
Edelleen suuri kiitos Petterille DOS-kirjoista! Niitä lainasin kirjastosta ja sitten jopa ostin omaksi PC-käyttäjän käsikirja DOS 6.2 joka on tässä käsillä nytkin. Toki taloudesta löytyy useampikin DOS-kone, joita opetan omalle jälkikasvulle. Space Quest II ...
Myös suuri kiitos TIETOKONE-lehdelle, jota tilasin vuodesta 1991 lähtien sen loppuun saakka. Täyttä asiaa joka numero!
Kiitos palautteesta! Näitä on aina mukava saada. Samoin tavata kaupassa ihmisiä, jotka tulevat spontaanisti juttelemaan ja kertovat PC-kirjojeni ohjanneen IT-uralle.
Moi! Olitko 80- luvun Mummo sarjassa? Just kattelin niitä Areenasta ja jaksossa "Tietotekniikkaa" vilahtaa aun näkönen kouluttaja.
Jep, vilahdin siinä kuvassa kolleegani Birgitta Koivusen kanssa. Pätkä kuvattiin keväällä 1987 Hervannassa, missä oli silloin Davan esittelytila.
Muistan nähneeni Commodore 64:n Akateemisessa kirjakaupassa syksyllä 1982. VIC-20 oli tullut keväällä. Se aloitti kotikoneiden ajan.
Laajakaista yleistyi Suomessa vuonna 1984. Kesäkuussa maksoi vielä 40 euroa kuussa, mutta syksyllä alkoi kova kilpailu ja joulukuussa hinta oli jo pudonnut puoleen. Tosin tässä ei puhuta mistään valokuidusta vaan 256 kbit/s nopeudesta. Joku voisi myöhemmin sitten n. 10 Mbit/s tuli standardiksi.
Lähetä kommentti