Tämän vuosikymmenen alussa valmisteltiin tekijänoikeuslain uudistusta. Pyrin tuolloin tuomaan esille kuluttajien etua ja näkökulmaa, jonka ministeriö oli tyystin lainvalmistelussa unohtanut. Tekijänoikeudet nähtiin Teoston, Gramexin ja muiden edunvalvontajärjestöjen sekä toisaalta oikeuksia hyödyntävien instituutioiden (tv, radio, kirjastot jne) välisenä asiana. Kuluttajien edustajia ei haluttu hämmentämään keitosta. Asioista voitiin sopia heidän päänsä yli.
Se kostautui, kun tekijänoikeuslakia alettiin käsitellä eduskunnassa syksyllä 2005. Kopiosuojauksesta ja eräistä muista yksityiskohdista nousi viime metreillä kohu. Sillä ei tosin ollut mitään vaikutusta, mutta ainakin kohu lähetti kansanedustajille viestin: älkää unohtako sitä, mikä on nuorten mielestä tärkeää, vaikka se teistä itsestänne tuntuisi yhdentekevältä.
Niinpä tekijänoikeuslaki hyväksyttiin kaikkine epäkohtineen. Epäoikeudenmukainen hyvitysmaksu sai jäädä käyttöön, omaksi ostetun dvd:n kopiointi kiintolevylle kiellettiin eikä kiertomenetelmistä saanut edes keskustella julkisesti. Nettilataus omaan käyttöön kiellettiin, koska lakiin lisättiin vaatimus laillisesta lähteestä.
Vain neljä vuotta myöhemmin tuo kaikki tuntuu tapahtuneen viime vuosituhannella. Piraatteja eivät enää kiinnosta hyvitysmaksut tai kopiosuojaukset - he vaativat, että sisällön kopioinnin ja levittämisen netissä pitäisi olla vapaata.
Tekijänoikeuslakia käsiteltäessä kukaan ei olisi uskaltanut edes ääneen lausua vaatimusta, että nettikopiointi pitäisi sallia. Nyt juuri sen vaatimuksen ympärille on perustettu kokonainen puolue.
Pitkään jatkunut epäoikeudenmukainen kehitys on purkautunut radikalisoitumisena, jonka rinnalla kaikki aiemmat vaatimukset kalpenevat. Olisi kannattanut ajoissa purkaa tekijänoikeuden nimissä harjoitettu rahastusta, eikä laajentaa sitä.
Vajaat 10 vuotta sitten tunsin taistelevani levy-yhtiöitä ja tekijänoikeusjärjestöjä vastaan. Nyt huomaan piraattien ajaneen kirkkaasti vasemmalta ohi. Piraattien mielestä nettikopiointi on helppoa ja tehokasta, eikä sitä voi paljastaa muutoin kuin yksityisyyttä loukkaavilla toimilla. Niinpä kopiointi pitäisi vapauttaa.
Omasta mielestäni tällainen logiikka ontuu. Se, että kopiointi on tullut teknisesti helpoksi, ei sinällään muuta mitään. En ole nähnyt uskottavia perusteluita sille, miksi tekijänoikeuden peruspilarista sinällään tulisi luopua. Oikeuden varjolla on tähän asti harrastettu kyseenalaista, yhä laajenevaa rahastusta. Sen on loputtava. Maksuja ja suoja-aikoja tulee kohtuullistaa, mutta miksi tekijöiltä pitäisi viedä oikeus päättää työnsä tulosten käytöstä?
Vihreiden Jyrki Kasvi on ottanut kantaa asiaan puolueen blogissa. Tekijänoikeuslain kiristyksiä aikoinaan vastustanut Kasvi maalaa laveasti kuvaa seuraavasta renessanssista, mutta kiertää itse ydinkysymystä kuin kissa kuumaa puuroa: pitäisikö tekijällä jatkossakin olla oikeus määrätä ja taloudellisesti hyötyä teoksensa käytöstä, vai pitäisikö kaiken nettiin laitetun olla vapaasti kopioitavissa jonkin ylevämmän päämäärän (mikä se sitten onkaan) saavuttamiseksi?
Jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisen kannan Kasvi ja Vihreä puolue lopulta ottaa tähän tietoyhteiskunnan ydinkysymykseen.
20 kommenttia:
Tulee myös muistaa että tässä sopassa ei ole pelkästään radikalisoituneita nuoria. Tässä sopassa on myös meitä KATKERIA syvästi vittuuntuneita aikuisia.
Minulla on nokia musiikkikauppaan ladattuna 120 euron edestä saldoa. Ainoa ongelma vain on että aikasemmin ostamani musiikit eivät toimi. Olen aikaisemminkin kirjoittanut asiasta jotain tänne.
Noh miniläppäristä kirjotin, ei anna soittaa. Koitin polttaa CD-levylle ja kuunnella autossa - ei edes tunnistanut kyseistä levyä. Koitin siirtää biisit usbitikulle ja kuunnella autossa - ei toimi. Nyt kun asensin omalle työasemalleni Windows 7 -käyttöjärjestelmän ja ajattelin peukalot ristissä että toimisivatko ne tässä edes (Vistassa sentäs toimi) - "sinulla ei ole oikeutta kuunnella kyseistä kappaletta"... Eli ainoa missä biisit enää toimii on Sonyn MP3 soitin, mitä en enää uskalla kytkeä verkkoon kun todennäkösesti medinakäyttöoikeudet tuhoutuvat siitäkin. Voisin saada biisit toimimaan taas jokaisessa koneessa yhdellä tavalla - ostaisin ne kaikki uusiksi. Samalla vaivalla tietty voin ladata ne piratebaysta kun jokatapauksessa ne uudelleen tarttee hommata!
Mediatiedoston ominaisuuksissa kyllä lukee ties kuinka monta kopiointikertaa ja sun muuta, mutta ei paljoa lohduta mitä sielä lukee. Kun biisiä klikkaa tulee vain kirjautumisruutu media playeriin, ja kun kirjottaa tunnarit se vain ilmottaa "ei ole oikeutta" ...
Eli ainoa mitä enää aion tehdä - on piraattikopioida jokaikisen biisin jota olen nokian musiikkikaupasta ostanut eikä omatuntoni kolkuta pennin jenin vertaa. Aijon kopioida myös 120 euron edestä muitakin biisejä mitä vain huvittaa, eikä kolkuta vieläkään pennin jenin edestä... Ei yksinkertasesti VIITSI JA JAKSA enää ostaa musiikkeja laillisesti kun ne näin pahasti kusivat naamalle... Noh rahoja tuskin moisesta flopista koskaan saa takaisin enää, mutta eipä niin väliksikään - onhan sitä musiikkia maailma pullollaan ilmaiseksikin saatavilla...
Näin sitä rehelliset ihmisetkin ajetaan käyttämään laittomia väyliä - NE LAILLISET KUN EI TOIMI...
Kopiosuojattu musiikki on surullinen luku tekijänoikeuksien ja tietotekniikan historiassa. Kun tekijänoikeuslakia uudistettiin, kopiosuojaukset elivät vielä vahvasti ja niitä käytettiin tiedostojen ohella cd-levyissä.
Sen jälkeen tilanne on onneksi muuttunut. Kenenkään ei kannata ostaa DRM-suojattuja musiikkitiedostoja. Onneksi MP3- ja AAC-tiedostoja (ilman salausta) saa monesta nettikaupasta. Ehkä hankala DRM on yksi syy siihen, miksi Ovi on menestynyt ilmeisen huonosti.
Hyvin luettu,
en tosiaan halunnut hirtää itseäni mihinkään kantaan enkä provosoida enempää tilanteessa, jossa vihreillä on ihan lähiviikkoina sisäinen seminaari ja keskustelupäivä tekijänoikeuspolitiikan tiimoilta. Siitä syntyy kieltämättä vaikutelma höyryävää puurokuppia kiertävästä kissasta.
Toisaalta jo pelkkä vallitsevan tilanteen kuvaaminen tuntuu tulehtuneessa ilmapiirissä nostattavan suuria tunteita. Aivan kuin lause "Aurinko nousee aamulla" tarkoittaisi sitä että lausuja haluaa tappaa lepakot sukupuuttoon.
Kasvin blogipostauksen kommenteista näkee, miten asialliseksi tarkoitettu keskustelu kärjistyy hetkessä kahteen eri leiriin, jotka tuntuvat elävän eri maailmoissa ja vain haukkuvan toisiaan. Aivan kuin yhteistä kieltä ei olisi lainkaan. Tällaisista lähtökohdista kiista ei etene mihinkään.
Nyt molemmat osapuolet kaivavat omia poteroitaan yhä syvemmälle. Tarvittaisiin vuoropuhelua ja julkisuuteen kantoja, jotka rakentavat siltaa poteroiden välille. Tästä syystä moni odottaa kiinnostuneena Kasvin kantaa asiaan -- niin minäkin. Olen myös toivonut EFFIltä kannanottoa asiaan.
Kun kiista on avoin ja osapuolten näkemykset kaukana toisistaan, on tapana pyytää apuun sovittelija.
Mitä jos muutama alaa tunteva puolueeton henkilö tai järjestö laatisi sovitteluehdotuksen: miten tekijänoikeuslakeja pitäisi muuttaa, jotta se huomioisi kaikkien osapuolten edut? Tavoitteena olisi ehdotus, joka tyydyttäisi myös piraatteja. Nykyinen tilanne, jossa oikeus otetaan omiin käsiin, on kestämätön.
Sopimukseen pääseminen edellyttää aina myönnytyksiä molemmilta osapuolilta. Jos sopimusratkaisu löytyisi, se voisi toimia esimerkkinä muille ongelman kanssa pähkäileville EU-maille. Näin vältettäisiin Ranskan tielle joutuminen.
Suomen liikkumavara tekijänoikeuden muuttamiseksi on pieni, mutta sopimus voisi silti painostaa lainsäätäjiä ja koko EU:ta oikeaan suuntaan. Joka tapauksessa tämä tavoite olisi helpompi saavuttaa kuin piraattien nykyinen vaatimus keskeisen tekijänoikeusperiaatteen romuttamisesta.
Miten on, löytyisikö osapuolilta neuvotteluhalukkuutta piratismiongelman omaehtoiseksi ratkaisemiseksi?
Sinällään kaunis ajatus, että tekijällä olisi oikeus rajoittaa teoksensa kaikkea käyttöä. Onko se vaan nykyaikana realistista?
Kuten kirjoitin juuri PP:n blogissa, niin ei ole olemassa kahtia jakoa piraatteihin, jotka haluavat kaiken ilmaiseksi ja kunnon kansalaisiin, jotka maksavat.
http://blog.piraattipuolue.fi/2009/10/ihmisryhmat-tiedostonjaossa/
Jos tekijällä pitää olla oikeus päättää siitä, mitä ihmiset kotonaan tekevät, niin Petteri: millä ihmeellä pystyt takaamaan tekijöille sen oikeuden? Entä kun tuotteita pystyy tulevaisuudessa valmistamaan kotona itse 3D-printterillä? Millä estät ihmisiä tekemästä tuotteita itse?
rajoittaa teoksensa kaikkea käyttöä. Onko se vaan nykyaikana realistista?
Ei kaikkea käyttöä, mutta maksullisuutta. Tekijällä itsellään pitäisi jatkossakin olla oikeus päättää, antaako hän työnsä tuloksen ilmaiseksi vai rahaa vastaan.
Mitä kodin sisällä tapahtuu ei ole täysin yksityisasia. Jos olisi, esimerkiksi hampun kotikasvatus pitäisi sallia, koska sitäkään ei voi valvoa.
Ei voi olla niin, että tekniikka sanelisi mikä on sallittua ja mikä ei. Lait kuvastavat ihmisten arvoja, eivät teknisiä mahdollisuuksia. Se, että jotain asiaa on vaikea valvoa, ei sinällään johda lain muuttamiseen.
3D-printteri tuskin on mikään ongelma. Tuotteiden materiaali maksaa. Epäilen, että on aina halvempaa ostaa kaupasta teollisesti valmistettu tuote kuin lähteä kilpailemana itse valmistuksen kanssa.
Mitä kodin sisällä tapahtuu ei ole täysin yksityisasia. Jos olisi, esimerkiksi hampun kotikasvatus pitäisi sallia, koska sitäkään ei voi valvoa.
Hampun kotikasvatuksen kiellon syynä onkin lähtökohtaisesti se, että se on terveydelle haitallista. Mahdollisesti virheellinen argumentti, mutta sen varaan tuo kielto on rakennettu.
3D-printteri tuskin on mikään ongelma. Tuotteiden materiaali maksaa. Epäilen, että on aina halvempaa ostaa kaupasta teollisesti valmistettu tuote kuin lähteä kilpailemana itse valmistuksen kanssa.
Itseasiassa ainakin nykyisiä 3D printtereitä kun katsoo, materiaali on lähes ilmaista. Ne kehitellään nimenomaan sen mukaan että käyttömateriaalin kustannukset ovat matalat, materiaalina toimii mm. muovi, mutta myös erittäen hieno pölysokeri.
Puhuit poteroihin kaivautumisesta ja siitä ettei asiassa jousteta lainkaan, mutta minusta monet ovat jo niin tehneet. Useat piraatit uskovat, ettei kaupallista suoja-aikaa tarvita lainkaan, mutta silti he ovat lähteneet tavoittelemaan 5-10 vuoden suoja-aikaa jonka ainakin pitäisi tarjota tarpeeksi menestymisen mahdollisuutta. Enempää on vaikea joustaa ellei jollakin tavalla ole selkeästi osoittaa ajattelutapamme olevan väärässä. Välimuoto toimivan ja huonosti toimivan ratkaisun välillä ei ole perusteltu kompromissi vain siksi, ettei huonon ratkaisun kannattajat halua muutosta.
Itse en koe, että Piraattipuolueen tulisi liikaa joustaa tai edes tarjota erilaisia ratkaisuja, sillä se ajaa helposti tilanteeseen jossa teemme pian kompromissia kahden huonon ratkaisun väliltä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä asioita mietittäisi ja tästä esimerkkinä vaikkapa foorumillakin oleva tekijänoikeuksien porrastus.
https://www.piraattipuolue.fi/keskustelupalsta/6-politiikka/5877-tekijaenoikeussuojan-porrastus
Olen itseasiassa keskustellut edellämainitusta toimintaideasta myös ammattimusiikintekijöiden ja muiden alan ihmisten kanssa, eikä ainakaan artistien suunnalta tunnuta olevan niin ehdottomia mm. itsemääräämisoikeudesta teoksiin. Uskonkin että kyseessä on pikemminkin tekijänoikeusjärjestöjen ja piraattien kuin artistien ja piraattien välinen konflikti.
Lisätään vielä linkki siihenkin, miten piraattien uskomus teosten vapaampaan käyttöön ei selkeästikkään ole ristiriidassa ansaintamahdollisuuksien kanssa: http://www.piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/creative-commons-musiikin-huima-aluevaltaus-300-000-hotellia-ja-8-miljoonaa-ravintol
Pasi Palmulehto
Piraattipuolue pj
Petteri kirjoitti:
"Ei kaikkea käyttöä, mutta maksullisuutta. Tekijällä itsellään pitäisi jatkossakin olla oikeus päättää, antaako hän työnsä tuloksen ilmaiseksi vai rahaa vastaan."
Niin pitäisi minustakin olla. Mutta edelleen: millä käytännössä turvaat tuollaisen oikeuden? Jos se ei ole turvattavissa millään järkevällä keinolla, niin ei se oikeus mene kaikkien ihmisten kansalaisoikeuksien edelle nokkimisjärjestyksessä.
Kyllä minunkin mielestä on ihan oikein, että pelkkää ilmaisuutta tavoittelevat, "moraalittomat warettajat", tuomitaan. Olisi se oikein jopa jos PP saisi tahtonsa läpi. Mutta kuten linkitin edellisessä viestissä, niin tiedostonjakoon liittyy monenlaisia ihmisiä. Jotkut ovat niin suurkuluttajia, että eivät edes pystyisi maksamaan kaikesta vaikka haluaisivat. Ovatko nämäkin pahoja ihmisiä, jotka ansaitsevat rangaistuksen? Entä pikkulasten vanhemmat? Entä ne jotka demoavat tuotetta ilmaiseksi ensin? Eivät ansaitse. Näitä vaan ei voi lainsäädännössä erottaa.
Rikoksen pitäisi aina perustua siihen, että jollekin aiheutuu mitattavissa olevaa haittaa. Näissä asioissa ei tarvitse haittaa aiheuttaa. Vaikka pankkitili olisi tyhjä, ja koneella 100 leffaa, niin 100 leffaa tulkitaan varastetuksi. Naurettavaa.
Hampun kotikasvatuksen kiellon syynä onkin lähtökohtaisesti se, että se on terveydelle haitallista
Ei lakeja tyhjän vuoksi säädetä. Jokaisella pyritään suojaamaan jotain yleistä hyvää. Tekijänoikeuden tarkoitus on suojata tekijän taloudellisia ja moraalisia oikeuksia, jotta hänellä säilyisi riittävä intressi tuottaa uutta, ja että tämä tuotanto (joka nykyisin on isoa bisnestä) hyödyttäisi koko yhteiskuntaa esim. työllistämisen ja verotulojen muodossa. Tähän asti kaikissa länsimaissa on katsottu, että suojan puuttuminen olisi haitallista yhteiskunnalle.
Itseasiassa ainakin nykyisiä 3D printtereitä kun katsoo, materiaali on lähes ilmaista.
Riippuu tavaroista, joita aiotaan valmistaa. Muovista tai sokerista tuskin syntyy koneenosia tai esim. elektronisia laitteita.
Useat piraatit uskovat, ettei kaupallista suoja-aikaa tarvita lainkaan, mutta silti he ovat lähteneet tavoittelemaan 5-10 vuoden suoja-aikaa
Eikö lyhytkin suoja-aika ole ristiriidassa puolueen tärkeimmän vaatimuksen eli vapaan kopioinnin kanssa? Mitä merkitystä on suoja-ajalla, jos kaikkea saa kuitenkin kopioida vapaasti?
Itse en koe, että Piraattipuolueen tulisi liikaa joustaa
Puolue perustuu ideologiaan. Siksi sen ei tarvitsekaan joustaa (ainakaan ennen kuin joutuu hallitusvastuuseen). Kommunistipuolue ajoi aikoinaan Suomeen vallankumousta ja totalitarismiin siirtymistä, mikä on ihan OK puolueen tavoitteeksi. Kannattajat ovat kuitenkin ihmisiä, joiden elämää säätelee muukin kuin ideologia. Heille joustaminen on useimmiten suositeltavaa.
Olen itseasiassa keskustellut edellämainitusta toimintaideasta myös ammattimusiikintekijöiden
Musiikki on vain yksi luovan työn muoto. Esim. elokuva- ja kirja-alan logiikka ja elinehdot ovat aivan toisenlaiset. Musiikissa toimivia ratkaisuja ei voi yleistää muille aloille, vaikka piraattien vaatimukset ovatkin kaikille samat (=vapaa kopiointioikeus).
Mutta edelleen: millä käytännössä turvaat tuollaisen oikeuden? Jos se ei ole turvattavissa millään järkevällä keinolla, niin ei se oikeus mene kaikkien ihmisten kansalaisoikeuksien edelle nokkimisjärjestyksessä.
Ensimmäinen kansalaisoikeus on se, että kaikki noudattavat vallitsevia lakeja ja pyrkivät muuttamaan niitä laillisin keinoin. On hieman kummallista, että kansalaiset vaativat itselleen oikeutta lain rikkomiseen.
Yksityisyys on perusoikeus, mutta niin on myös omaisuuden suoja. Omaisuus voi olla reaalista tai immateriaalista. On asioita, joilla on taloudellista arvoa, vaikkei niitä voi käsin kosketella. Tekijänoikeuksien ja patenttien ohella tällaisia ovat mm. maine, brändi, luottamus, yrityssalaisuudet jne.
Perusoikeuksista mikään ei ole toisen yläpuolella, vaan niitä on tarkasteltava kokonaisuutena ja mahdolliset ristiriidat on ratkaistava tapauskohtaisesti.
Jotkut ovat niin suurkuluttajia, että eivät edes pystyisi maksamaan kaikesta vaikka haluaisivat
Eikö tämä ole aika nurinkurista logiikkaa? Että ensin kulutetaan ja sitten katsotaan, onko siihen varaa? Onko lain tai yhteiskunnan vika, jos ihminen ottaa esim. lainaa enemmän kuin pystyy maksamaan takaisin? Onko lain vika, jos työttömällä ihmisellä on kiire ja hän ajaa ylinopeutta saaden sakot, joita hänellä ei ole varaa maksaa?
Rikoksen pitäisi aina perustua siihen, että jollekin aiheutuu mitattavissa olevaa haittaa.
Nettilatauksissa aiheutuneen haitan arviointi on vaikeaa, eikä sitä ole tietääkseni koskaan edes aidosti yritetty. Tähän pitäisi löytää jokin yleisesti hyväksytty periaate, eikä vain latauskerrat kertaa levyn hinta.
On vahinkoja, joiden arvoa ei voi määritellä rahassa, esimerkiksi väkivaltarikokset. Niissäkin voidaan määrätä uhrille korvauksia kivusta ja särystä, mikä perustuu vielä nettilataustakin abstraktimpaan matematiikkaan.
Vai onko väite se, että nettilevityksestä ei aiheudu mitään vahinkoa tekijälle?
Petteri: Et edelleenkään vastannut kysymykseen, että miten sellainen oikeus käytännössä turvataan?
Kiristyvä lainsäädäntö ei näytä olevan vaihtoehto ja lisäksi lait ovat jo liioiteltuja yksittäisen teon suuruuteen nähden. Oikeusmenettelyjäkään ei voi tehostaa, vaan tietyt asiat pitää asianmukaisesti oikeusvaltiossa hoitaa. Sinällään on hauskaa, että TTVK Kotilaisen johdolla vaatii oikeustoimien ohittamista, koska se on liian raskas prosessi. Eikö se vain osoita sen, että teot ovat yleensä taloudellisesti niin merkityksettömiä, etteivät ne ole oikeudenkäynnin vaatiman vaivan arvoisia?
Lait perustuvat siihen, että selvästi suurin osa ihmisistä seisoo niiden takana. Ei voida säätää järjen vastaisia lakeja ja sitten kaikkien olisi pakko noudattaa niitä. Jos ei noudateta, niin keksitään mielivaltaisia rangaistuksia lisää niin kauan, että noudattaa. Esimerkiksi olisi perusteita säätää laki, että lamppuja ei saa itse vaihtaa, vaan olisi aina kutsuttava sähkömies paikalla. Näin työllistettäisiin sähkömiehiä vino pino lisää. Kuinka moni mahtaisi kyseistä lakia noudattaa? Noudattaisitko itse?
Jos ei ole käytännössä mahdollista turvata jotain oikeutta, niin ei sille vaan mahda mitään. Silloin järjestelmää pitää muuttaa ja pyrkiä keksimään muita tapoja hoitaa asia. Viimeistään vaikka sitten valtion pussista, jolloin jokainen osallistuisi kulttuurin tuottamiseen halusi maksaa siitä tai ei.
Jokainen eletty nykypäivä on esimerkki siitä, että kaupallisestikin voi teoksilla tienata, vaikka nettilataus kukoistaa.
Lait perustuvat siihen, että selvästi suurin osa ihmisistä seisoo niiden takana
Aivan. Ja niin sen pitää ollakin: ihmisten arvot ja yleinen oikeustaju sanelevat, mikä on sallittua ja mikä ei.
Näin on mm. nopeusrajoituksissa, joita rikotaan yleisesti ja joiden kattava valvonta on mahdotonta. Siitä huolimatta nopeusrajoituksista ei ole luovuttu - pikemminkin päinvastoin.
"Esimerkiksi olisi perusteita säätää laki, että lamppuja ei saa itse vaihtaa, vaan olisi aina kutsuttava sähkömies paikalla. Näin työllistettäisiin sähkömiehiä vino pino lisää."
Sähkövoimatekniikan DI voi hakea luvat tehdä sähkötöitä itselleen, vanhemmilleen ja lapsilleen, mutta ei muille. Siihen pitää olla sähköasentajan koulutus. Miksi? Ei turvallisuuden takia, vaan jotta sähkömiehiltä ei vietäisi töitä.
Tällaisillakin perusteilla lakeja säädetään.
pj:"Yksityisyys on perusoikeus, mutta niin on myös omaisuuden suoja. Omaisuus voi olla reaalista tai immateriaalista."
Yleisemminhän tässä on kyse tilanteesta, jossa toisen lain valvonta vaatisi toisen lain rikkomista. Selvästikin tilanne on kestämätön ja toista lakia pitää muuttaa.
Mielestäni selvää on, että muutetaan lakeja niin, että vähiten haitataan "yhteistä etua" ja ihmisen oikeutta päättää asioistaan.
Immateriaalioikeudet eivät ole läheskään niin selkeä perusoikeus kuin esimerkiksi omaisuuden suoja. Esim. kaksi ihmistä voi keksiä saman asian toisistaan tietämättä. Kummalla oikeudet? Lisäksi immateriaalioikeuksien rikkominen ei välttämättä haitta ketään toisin kuin omaisuuden varastaminen. Toki se voi haitata.
Yleistä etua taas voisi edistää lievemmät immateriaali oikeudet. Esim. toisen työn parantaminen. Patenteissa tämä on käsittääkseni huomioitu. Taidetta koskevissa leissa ei.
Taiteen tuottaminen ja kansalle saaminen voi tapahtua muillakin tavoilla kuin nykysysteemillä ja immateriaalioikeuksia vahvistamalla/valvontaa parantamalla. Yksityisyyden suojaa ei voida toteuttaa muuten kuin suojaamalla yksityisyys.
Siihen pitää olla sähköasentajan koulutus. Miksi? Ei turvallisuuden takia, vaan jotta sähkömiehiltä ei vietäisi töitä.
Tällaisillakin perusteilla lakeja säädetään.
Omatekoiset sähkötyöt tappavat Suomessa edelleen ihmisiä joka vuosi. Lupavaatimus on yhtä perusteltu kuin vaikkapa lääkärien tai bussikuljettajien kohdalla.
j:"Sähkövoimatekniikan DI voi hakea luvat tehdä sähkötöitä itselleen, vanhemmilleen ja lapsilleen, mutta ei muille. Siihen pitää olla sähköasentajan koulutus. Miksi? Ei turvallisuuden takia, vaan jotta sähkömiehiltä ei vietäisi töitä.
Tällaisillakin perusteilla lakeja säädetään."
pj:"Omatekoiset sähkötyöt tappavat Suomessa edelleen ihmisiä joka vuosi. Lupavaatimus on yhtä perusteltu kuin vaikkapa lääkärien tai bussikuljettajien kohdalla."
Ymmärsitköhän sä ihan oikein? Et ainakaan ottanut lainaukseen mukaan sitä olennaisinta: Sähkövoimatekniikan DI saa kuitenkin luvat tehdä itselleen, vanhemmilleen ja lapsilleen, joten viranomaiset ilmeisesti ajattelevat, että tuollakin koulutuksella osaa tehdä turvallisia asennuksia. Miksi siis rajoitus "oma, vanhempien, lapsien"? Esimerkiksi miksi sähkövoimatekniikan DI ei saa lupia tehdä sähkötöitä veljelleen?
Jotta sähköasentajilta ei menisi työt. Ei turvallisuuden takia.
Ymmärsitköhän sä ihan oikein?
Ilmeisesti en, kieli on epätäsmällistä. Kirjoittamasi lauseen voi ymmärtää kahdella eri tavalla.
Esimerkiksi miksi sähkövoimatekniikan DI ei saa lupia tehdä sähkötöitä veljelleen?
Siis että DI saa halutessaan itselleen luvan tehdä sähkötöitä vanhemmilleen ja lapsilleen, mutta ei esim. veljelleen?
Kuulostaa erikoiselta. Mistähän tällainen määräys löytyy?
Jos taustalla olisi halu suojella asentajien työllisyyttä, miksi sitten vanhemmat ja omat lapset olisi sallittujen listalla?
Olisin tosiaan voinut esittää asian täsmällisemminkin.
"Siis että DI saa halutessaan itselleen luvan tehdä sähkötöitä vanhemmilleen ja lapsilleen, mutta ei esim. veljelleen?
Kuulostaa erikoiselta. Mistähän tällainen määräys löytyy?
Jos taustalla olisi halu suojella asentajien työllisyyttä, miksi sitten vanhemmat ja omat lapset olisi sallittujen listalla?"
Tollaisen löysin: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516
Nopealla vilkaisulla näyttäisi, että lupa on lisäksi tehdä sähkötöitä puolison ja isovanhempien hallinnassa olevaan rakennukseen.
Toi sama sääntö koskee ilmeisesti kaikkia, joilla on tutkinto, mutta ei riittävää kokemusta. Eli DI:kin voi saada luvat tehdä muillekin, jos työskentelee sellaisessa tehtävässä, joka kerryttää tota kokemusta. En tiedä mitkä työt lasketaan, mutta ton säädöksen tekstistä voisi päätellä, että DI:n työt harvemmin.
Ehkä tota säädettäessä on mietitty sitä ketkä mahdollisesti yleensä voisivat asua samassa taloudessa. Jonkunlainen kompromissi varmasti.
oppineet paljon
Lähetä kommentti