Suomalaiset ostivat viime vuonna 1,34 miljoonaa digiboksia. Niistä neljännes (335 000 kpl) oli kiintolevyllä varustettuja tallentavia malleja. Niitä myymällä joku puhalsi itselleen miljoonia.
Tallentavien boksien hinnat pyörivät pitkään 500-600 euron tuntumassa. Taso oli käsittämättömän korkea, sillä digiboksi on yksinkertainen laite. Toisin kuin taulu-tv:t, siinä ei ole kalliita osia. Tekijänoikeussyistä (virallinen perustelu) hintaan lisättävä hyvitysmaksu oli 15-18 euroa. Itse kiintolevyn hinta korkeintaan 50 euroa. Miksi siis tallentavat boksit maksoivat yli tuplasti enemmän kuin perusboksit?
Kyse oli maahantuojien ja jälleenmyyjien katteista. Maahantuojille tallentavat boksit olivat erinomainen bisnes -- niin hyvä, että siitä haluttiin pitää kiinni kaikin keinoin. Kilpailuvirasto jopa määräsi yhden maahantuojan lopettamaan kilpailulain vastaisen menettelyn, jolla hinta pidettiin keinotekoisesti korkealla.
Mikrobitin hintaseuranta osoittaa, mitä hinnoille tapahtui pakollisen digisiirtymän jälkeen: lokakuussa hinnat kääntyivät jyrkkään laskuun ja nyt, puolta vuotta myöhemmin, samoja malleja saa jopa puoleen hintaan. Laitteiden tuotantokustannuksissa ei ole tapahtunut mitään erikoista, joten kyse on puhtaasta hinnoittelusta.
Oletetaan, että jokaisen viime vuonna myydyn tallentavan digiboksin hinnassa oli 200 euroa ilmaa normaalin katteen lisäksi. Joku siis nettosi yhteensä 67 miljoonaa euroa!
Digiboksipuhallus on taas yksi osoitus siitä, miksi teknologiasiirtymät kannattaa jättää markkinavoimien hoidettaviksi eikä antaa valtion päättää niistä. Nyt, kun markkinat saavat toimia vapaasti, hintakin on asettunut paremmin kohdalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti