tiistai 13. elokuuta 2019

Sähköpotkulauta on kesän hauskin keksintö

Kesän 2019 ilmiö suurissa kaupungeissa ovat olleet sähköpotkulaudat. Kokeilin itsekin ja yllätyin, miten hauskaa se oli -- ainakin hyvällä säällä ja tasaisella alustalla.

Helsinkiin tuli kesällä ainakin neljä potkulautayritystä. Idea on, että laudan voi ottaa käyttöön mistä löytää, ajaa haluttuun paikkaan ja jättää siihen. Käyttö edellyttää palveluun rekisteröitymistä ja matkasta veloitetaan luottokorttia. Palvelu on hyvä esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista, sillä se pyörii täysin uusien tekniikoiden varassa. Ilman älypuhelimia, paikannus ja sähköistä maksamista potkulaudat eivät voisi toimia.

Rekisteröin itseni saksalaisen Tier-palvelun käyttäjäksi, koska sillä näytti olevan eniten lautoja Helsingissä. Se oli myös ainoa, jolla oli lautoja Espoon Otaniemessä. Rekisteröinti käy muutamassa minuutissa, tarvitaan vain puhelinnumero ja luottokortin numero. Uberin tapaan sovellus lukee luottokorttinumeron kameralla, joskin se toimi kokeilemistani kolmesta puhelimesta vain yhdessä.

Aluksi hämäsi se, että rekisteröinnin aikana palvelu lähettää kuusinumeroisen koodin tekstiviestinä ja se piti kirjoittaa näytölle, mutta ohjelma jatkoikin eteenpäin eikä numeroita ehtinyt kirjoittaa. Ilmeisesti se tunnisti itse numerot tekstiviestistä ja näin puhelinnumeron aitous tuli vahvistettua.

Sovellus näyttää lautojen sijainnin kartalla.
Kartta näyttää, missä lautoja on ja paljonko akkua niissä on jäljellä. Näppärää. Lauta otetaan käyttöön joko skannaamalla siinä oleva QR-koodi (jos lautoja on paljon lähekkäin) tai yksinkertaisesti vain hyppäämällä kyytiin ja potkaisemalla pari kertaa vauhtia.

Sähkömoottorin ansiosta lauta kiihtyy mukavasti ja äänettömästi aina 20 km/h huippunopeuteen asti.  Kaasua säädetään oikean käden peukalolla, Tier-laudoissa jarru on vasemman käden kahvassa ja mekaaninen jarruvaijeri vaikuttaa takapyörään. Edessä on pieni valo ja tangossa soittokello. Siinä se.

Hallintalaitteet ovat yksinkertaiset.
Matkanteko on sanalla sanoen hauskaa.

Kunnes tulee hiekkatie tai Helsingissä yleinen nupukivetys. Pienet pyörät iskevät jokaiseen koloon ja harjanteeseen, jolloin matkanteosta tulee tärisevää. Nupukivetys on pahin, siinä hampaat kolisevat yhteen ja silmälasien käyttäjä pelkäsi lasiensa lentävän päästä.

Sähköpotkulauta rinnastetaan polkupyörään, joten sillä pitäisi ajaa pyöräteillä tai ajotiellä. Kumpikin on vaarallista. Nopeammat polkupyörät pujottelevat lautailijoiden väleistä eikä lautailija pysty antamaan suuntamerkkiä kuin korkeintaan vasemmalle. Oikean käden irrottaminen pysäyttää laudan, kun kaasu menee nollille.

Laudalla ei myöskään haluaisi seistä punaisissa valoissa tai odottaa vuoroaan kun tietää, että jokainen minuutti maksaa -- myös seisonta-ajat. Se houkuttelee kiirehtimään ja ottamaan riskiä.

Hoop-laudan paikalliset säännöt: käytä kypärää.
Hauskuuden hintana onkin riski. Onnettomuuksia on ollut paljon. Hoop-laudan säännöissä neuvotaan käyttämään kypärää, mutta sellaista näkee aniharvoin.

Toinen ongelma on lautojen arvaamattomuus. Nappasin laudan Otaniemestä erään rakennuksen edessä. Jos käyttäjä oli ajatellut ajavansa sillä takaisin metrolle luentojen jälkeen, hän pettyi huomatessaan laudan hävinneen. Kun tavara on yhteistä, mieleen tulee sosialismi ja sen ongelmat : -)

Tier- ja Voi-merkkisiä sähköpotkulautoja Kauppatorin vieressä.
Parhaiten lauta sopii lyhyisiin matkoihin, joista käyttäjä ei ole riippuvainen. Toiminta-alue on muutenkin rajoitettu. Sen ylittäminen pudottaa nopeuden 5 kilometriin tunnissa ja ajo muuttuu niin nykiväksi, ettei rajoitusta voi olla huomaamatta.

Jos jättää laudan sallitun alueen ulkopuolelle, siitä peritään 15 euron noutomaksu. Firmojen autot kiertävät iltaisin ja öisin keräämässä laudat, lataamassa ne, ja palauttamassa takaisin suosittuihin paikkoihin, kuten rautatieaseman eteen.

Ajo päätetään sovelluksesta. 
Lautailu ei ole ihan ilmaista. 19 minuutin ajo keskustassa maksoi viitisen euroa. Kuitti tulee sähköpostiin, kuten Uberillakin.

Ainakin Tier-laudat ovat ällistyttävän painavia. Paino tulee akusta, joka  muistuttaa, ettei sähkölaitekaan kulje pyhällä hengellä. Laudoista tuleekin helposti uudenlaista ympäristökuormaa. Tierin kilpailjoiden laudoissa akku on ilmeisesti pienempi, koska niitä pystyy nostamaan ihan käsivoimin.

Luvattomaan (laiturilla pyöräily kielletty) paikkaan hylätty lauta -- ei näin!
Kaksi VR:n henkilöä yritti siirtää luvattomaan paikkaan hylättyä Tier-lautaa Helsingin rautatieaseman laiturilta. Se oli vaikeaa. Varasin laudan sovelluksella ja ajoin sen takaisin aseman eteen. Ajaminen on helpoin tapa siirtää lautoja.

Ongelmista huolimatta sähkölaudat ovat uusi, hauska tapa liikkua. Mitä kaikkea onkaan vielä tulossa, kun digitalisaatiota opitaan hyödyntämään täysimittaisesti?

Potkulaudat toimivat siellä, missä on joukkoja. Tämä rajaa pienet taajamat ulkopuolelle. Myös ikuinen kesä olisi kiva. Molemmissa kohdissa Suomella on omat rajoituksensa. 

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Aluksi hämäsi se, että rekisteröinnin aikana palvelu lähettää kuusinumeroisen koodin tekstiviestinä ja se piti kirjoittaa näytölle, mutta ohjelma jatkoikin eteenpäin eikä numeroita ehtinyt kirjoittaa. Ilmeisesti se tunnisti itse numerot tekstiviestistä ja näin puhelinnumeron aitous tuli vahvistettua."

Kun blogisti on usein kirjoittanut tietosuojasta niin eikös nyt ole tutkimisen ja kirjoittamisen aihe käsillä?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Näetkö tässä jonkin erityisen riskin?

Anonyymi kirjoitti...

@petteri

En ole sama anonyymi edellisen kanssa, mutta en malta olla kommentoimatta.

Oletko sitä mieltä, että siinä ei ole riskiä jos lataamasi ja käyttämäsi sovellukset pääsevät lukemaan suoraan vastaanottamiasi tekstareita?

Moni yleisesti käytetty 2FA perustuu vielä tekstareihin sen yleiskäyttöisyyden vuoksi paremman puutteessa. Vaikka eihän sitä siihen ole tarkoitettu eikä se mikään erityisen turvallinen mekanismi ole, mutta on kun se kulkee puhelinverkoissa suurimman osan matkaa niin siirtoviemäriin on suurelta osin toinen.

Anonyymi kirjoitti...

*keleen mobiililaitteet, po. siirtotie, ei viemäri.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ahaa, se tekstiviesti-asia, luulin että kyse oli vain laudan käytön tietosuojasta.

Kuusinumeroinen koodi tuli tekstiviestillä eikä sovellus vaatinut sen kirjoittamista lomakkeelle. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi asennus jatkui ilman kirjoittamista, koska ainakin näin jälkikäteen katsottuna Tier-sovelluksella on oikeudet vain kameran ja sijainnin käyttöön - ei tekstiviesteihin.

Tätä sietäisi tosiaan tutkia, ellei joku lukijoista osaa vastata kysymykseen suoraan.

Timo Koo kirjoitti...

Niin tuo tietosuoja tekstiviestien osalta jäi mietityttämään minuakin, kävi nimittäin samalla tavalla: tekstari kun tuli niin rekisteröityiminen jatkui automaattisesti eteenpäin. Kai se sen jotenkin luki, tai sai tiedon että juuri kyseinen tekstari on tullut juuri siihen puhelimeen, jolla parasta aikaa rekisteröidytään. Tiedä tuota miten tekstarimaailmassa tieto liikkuu esim siitä, onko viesti mennyt perille tms.

Jos siitä tietosuojasta haluaa olla huolissaan, niin pitää muistaa että kun käyttää noita sähköpotkulautoja, niin samalla kertoo missä liikkuu - GPS-paikannukseen kun koko homma perustuu. Tietysti sopii miettiä sitäkin, että seuraako sovellus sinua myös silloinkin, kun et lautaile...

Petteri Järvinen kirjoitti...

Automaatiikka toimii ilmeisesti vain Androidilla (oliko sinulla?), iPhonessa jouduin syöttämään koodin käsin.

Potkulaudoilla tehdään niin pieniä ja merkityksettömiä matkoja, ettei niiden seuraamisesta ole väliä. Privacy policy on kuitenkin selkeä ja asiallinen: matkoja ei seurata. https://www.tier.app/fi/privacy-policy/

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nyt löytyi myös ilmeinen ongelma. Yritin asentaa palvelun iPhoneen ja kirjautua, mutta ohjelma väitti ettei voi kirjautua koska sähköposti on jo käytössä. Todella harhaanjohtava ilmoitus. Edes help-teksteistä ei löytynyt apua.

Ilmeisesti on niin, että jos sovelluksen asentaa useaan puhelimeen (eri numerot), jokaiseen pitää rekisteröityä eri käyttäjänä ts. puhelinnumero on linkitetty vain yhteen sähköpostiin.

Timo kirjoitti...

Tuota tekstiviestiasiaahan voi kokeilla myös siten että rekisteröi sovelluksen eri puhelinnumerolle kuin mikä puhelimesta löytyy. Sitten kun viesti tulee eri puhelimeen kuin missä sovellus on, niin sen ei varmasti pitäisi jatkaa eteenpäin ennen kuin oikeat numerot on kirjoitettu. Tai sitten se jatkaa eteenpäin ihan sama mihin viesti menee.

Jos sovellus jatkaa eteenpäin automaattisesti vain silloin kun viesti tulee samaan puhelimeen missä sovellus pyörii, niin sovellus saa jotenkin luettua viestin ilman että sille annetaan erikseen oikeuksia siihen. Huono juttu sekin.

Timo Koo kirjoitti...

"Automaatiikka toimii ilmeisesti vain Androidilla (oliko sinulla?), iPhonessa jouduin syöttämään koodin käsin."

Juu minulla on Android.

Unknown kirjoitti...

Androidissa on oma API tekstiviestivarmennuksen käyttöön, eikä se vaadi sovellukselta SMS-oikeuksia.

https://developers.google.com/identity/sms-retriever/overview

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ok, ei siis tarvitse huolestua.

Myös iPhonessa näytti olevan jonkinlainen API tätä varten, sillä varmistuskoodin numerosarja ilmestyi näppäimistön yläpuolelle. Numerot piti kuitenkin itse kirjoittaa lomakkeeseen.

Teemu kirjoitti...

Jep, tuota tekstiviestivarmennusta moni sovellus käyttää juuri tuolla tavalla eli poimii sen vahvistuskoodin sieltä automaattisesti.

Anonyymi kirjoitti...

Turhake.

Minulla rajattomat bussit eurolla päivässä, ja laudankin saa omaksi 500 eurolla, akut on ja kaikki. Miksi maksaa noin kalliisti, kun voi ostaa omaksi tai käyttää edullisesti julkisia. Osa laudoista todella huonossa kunnossa mm. jalusta rikki.

Timo Koo kirjoitti...

Huonoa lautaa ei tietenkään kannata ottaa käyttöön, ja mikäli kunto paljastuu vasta käyttöönoton jälkeen niin vaihtaa lautaa ja/tai reklmamoi.

Oma on aina tietty oma, mutta satunnaiseen tarpeeseen vuokrapelissä on kyllä kieltämättä omat etunsakin. Ottaa käyttöön jos sattuu sopivasti kohdalle ja matkan jälkeen jättää seuraavalle. Ei tarvi esim julkisissa raahata - niin ja monessa paikkaa lauta on huomattavasti nopein kulkine muutaman kilometrin siirtymiseen. Esim Helsingin keskustassa lauta pätkii mennen tullen nopeudessa niin oman auton kuin julkisetkin.

Anonyymi kirjoitti...

Älä hyvä mies innostu lautailusta, ettei käy kuin voimistelija Mönkköselle.