sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Vihdoin se tapahtuu: hyvästi, hyvitysmaksu!

Vihdoin se on tapahtumassa: valtion ensi vuoden budjetti sisältää määrärahan, jota on aiemmin kerätty ns. hyvitysmaksuna tietotekniikan käyttäjiltä (kiitos Jyrki Kasville FB-linkistä):

Siinä se nyt on: hyvitysmaksu budjetissa.
Olen kampanjoinut hyvitysmaksua vastaan vuodesta 1998 lähtien. Silloin maksu ulotettiin VHS- ja C-kaseteista tietokoneissa käytettäville tyhjille cd-levyille, mikä oli mielestäni perusteetonta. Seuraavina vuosina maksu laajeni mm. tallentaviin digibokseihin ja kiintolevyihin.

Vuonna 2013 hyvitysmaksu tuotti alle seitsemän miljoonaa euroa, joten kyse on varsin pienestä summasta. Maksun perustelut alkoivat kuitenkin olla yhä pahemmin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Maksu koettiin epäoikeudenmukaiseksi ja OKM nimitti kaksikin selvitysmiestä tekemään ehdotuksensa. Hyvitysmaksun uudistus mainittiin vuoden 2011 hallitusohjelmassa -- silti mitään ei tapahtunut (tarkka sanamuoto: Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa). Vuonna 2012 silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kaavaili maksun laajentamista ja sai aikaan pienimuotoisen kansanliikkeen. Laajennus peruttiin.

Nyt, aivan puskista ja ilman ennakkovaroitusta, tulee tieto maksun poistamisesta. Maksun siirtäminen valtiolle ei ole mikään patenttiratkaisu, mutta ainakin se poistaa yhden epäoikeudenmukaisuuden ja kilpailua vääristävän tekijän. Asia on niin uusi, ettei hyvitysmaksun virallinen sivusto tiedä siitä mitään. Asiasta ei liioin ole mainintaa OKM:n omalla sivulla. Outoa.

Epäilemättä tekijänoikeusjärjestöt ovat lobanneet vahvasti asiassa, sillä yhtenä ongelmana oli hyvitysmaksun tuoton jatkuva pienentyminen kulutustapojen muuttuessa. Budjettiin merkitty 12 miljoonan summa on lähes tupasti se, mikä hyvitysmaksulla kerättiin. Kuluttajien on lupa odottaa tyhjien levyjen, levyasemien, mp3-soittimien ja digiboksien hinnan laskua.

Mutta miksi maksu poistettiin juuri nyt? Ehkä yksi vastaus löytyy Teoston alaisen hyvitysmaksutoimiston omasta tutkimuksesta. Kesällä 2014 julkistettu tutkimus osoittaa maksun pohjana olevan kopioinnin vähentyneen koko ajan.

Musiikin kopiointi vähenee.
Erityisen selvästi on vähentynyt musiikin kopiointi matkapuhelimeen ja mp3-soittimiin. Puhelimia vaadittiin maksun piiriin, mp3-soittimet siellä jo olivatkin.

Myös videoiden tallentaminen on vähentynyt:
Myös videoiden kopiointi vähenee.
Kopiointi vähenee, koska suoratoisto (Spotify, Netflix, tv-kanavien omat palvelut) yleistyy. Tämä vie sen vähänkin oikeutuksen, mikä hyvitysmaksulla joskus on ollut.

Tutkimuksessa kysyttiin myös piraattiverkkojen käytöstä. Sikäli kun vastauksiin on luottamista (kopiointihan on kiellettyä), piraattikopiointi on jopa lisännyt suosiotaan ("vertaisverkko-ohjelman avulla internetistä ladattua"):

Piratismi ei poistu.
Helppojen ja ilmaisten laillisten palvelujen yleistyminen ei siis näytä vähentäneen musiikkipiratismia, eivät liioin operaattoreille määrätyt Pirate Bay -estot. Toisaalta prosenttiosuudet (8, 7, 10) ovat pieniä eivätkä osoita trendiä. Videossa vastaavat luvut ovat 4, 5 ja 5 prosenttia.

Koska hyvitysmaksua on voitu periä vain laillisesta kopioinnista, piratismin määrä ei vaikuta sen lukuihin.

Prosentteja kiinnostavampia ovat absoluuttiset määrät.

Kopioijien määrä.
Kopiointi absoluuttisina lukuina.
Numerot ja graafit puhuvat samaa kieltä: yksityisen kopiointi vähenee, jolloin sen mahdolliset haitatkin vähenevät. Tässä tilanteessa olisi ollut mahdotonta lähteä laajentamaan maksupohjaa tai tekemään siitä veroluonteista lisämaksua.

Kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siitä huolimatta tekijänoikeusjärjestöt ovat ajaneet maksun laajentamista mm. matkapuhelimiin. Ministeriö on tasapainoillut kahden tulen välissä ja ollut käytännössä tekemättä mitään. Ennen kuin nyt.

Onkohan muuten vain sattumaa, että ministeriön tärkein ja pitkäaikaisin tekijänoikeusvaikuttaja Jukka Liedes jäi tänä syksynä eläkkeelle?

Lisäys 17.11.2014: Soitin ministeriöön, asiaa ei haluttu vielä kommentoida. Lisätietoja luvassa lähipäivinä. Stay tuned. (Lisätty blogin tekstiin hallitusohjelman tarkka sanamuoto).

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos tähän päädytään, tämä ratkaisu saattaa piristää ainakin suomalaista kauppaa jonkin verran. Suomessahan cd-levykin maksaa lähikaupassa jopa 3-4 euroa per kpl kun Saksasta saa kahden levyn hinnalla melkein jo 50 levyn spindlen kotiin kuskattuna.

Olisi kyllä hyvä, jos tällainen älytön käytäntö loppuisi. Nyt vielä kun yksityisen kopioinnin lakeja saisi järkevämmiksi.

Dr Jouni Laurila kirjoitti...

Jäin miettimään noiden tutkimusten luotettavuutta.
Mahdetaanko ymmärtää mikä on vertaisverkko?
Olen joskus näihin erilaisiin kyselyihin vastannut, en kuitenkaan yllä oleviin.
Nuo tekniset termit saattavat olla aika epämääräisesti määritelty. Joskus ihan selviä virheitä.
Kuinka moni ymmärtää Spotify olevan vertaisverkko?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvitysmaksu on ollut ongelmallinen mainitsemiesi syiden takia mutta en ymmärrä miten uusi muoto on yhtään sen parempi. Kopiointi on laskusuunnassa tutkimusten valossa mutta veroista napataan liki tuplaten aiempi määrä rahaa: "Budjettiin merkitty 12 miljoonan summa on lähes tupasti se, mikä hyvitysmaksulla kerättiin."

Paljonko miljoonista päätyy oikeasti tekijöille ja paljonko haihtuu matkalla kaikkeen muuhun.

Miksi summaa nostettiin noin huomattavasti, vaikka todellisuudessapuolet, kuusi miljoonaa, olisi ollut lähempänä todellisuutta.

Nyt on siis lähinnä korjattu epäkohta toisella ja rahaa menee huomattavasti enemmän.

mjo kirjoitti...

Liekö terminologian tarkkuus tekee tekee piraatista piraatin, pointtihan on tuotteen käyttöä - käyttöoikeudetta. Asian vierestä vielä sen verran että Spotify taisi vaihtaa pois P2P tekniikasta hiljattain.

Markus kirjoitti...

Tuli myös toinen tärkeä EU:n korkeimman hallinto-oikeuden päätös näihin asioihin liittyen. Linjanvetona erittäin tärkeä. Edes laittomasta jakamisesta ei voida enää tuomita, jos kyseinen artikkeli on jo jaossa Internetissä virallisesti. Eli esimerkiksi artisti X:n biisi on YouTubessa jaossa ihan artistin itsensäkin toimesta (yleensä VEVO). Tällöin kyseisen biisin vertaisverkkojakelusta ei voi enää myöskään tuomita. Ihan yhtäläiset taloudelliset tuhot siitä youtuben katselusta tulee kuin piratebaysta kopioimalla. Mutta hyvä kuitenkin, että näissäkin asioissa viimeinkin siirrytään 2000-luvulle. Sääli vain että vähän myöhään. Eihän uusissa koneissa ole enää edes DVD-asemaa, joten levykauppa nyt on tyrehtynyt jo muutoinkin. Kunhan kovalevyistä ja kovalevytallentimista (jotka nekin on jo vähän viime vuosikymmenen juttuja), saadaan moiset maksut pois. Eihän siinä ole mitään järkeä, että nauhoitan töideni takia salkkarit myöhempää katselua varten, ja tämän vuoksi olen joutunut maksamaan sitten kovalevytallentimesta tekijänoikeusmaksuja. Yhtä hyvin voisin jättää tallentimen ostamatta (niinku nykysin tehdäänkin), ja katsoa salkkarit katsomosta...

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Edes laittomasta jakamisesta ei voida enää tuomita, jos kyseinen artikkeli on jo jaossa Internetissä virallisesti."

Ei nyt tainnut mennä ihan oikein?

Osmo kirjoitti...

Minä olen vastustanut tuota idempään. Ensinnäkään en ymmärrä koko korvauksen perusteita. Ymmärrän, että lailla luodaan tasapaino eri oikeuksien välille, mutta miksi tästä pitäisi määrätä joku korvaus. Yksityistä kopiointia voisi verrata jokamiehenoikeuksiin, eikä niistäkään kai anneta mitään korvausta - ainakaan niin, että käyttäjä maksaisi. Asia on jopa päinvastoin: toisen mailta kerätyistä marjoista saatu tulo on verotonta.

Toiseksi olen ihmetellyt korvausten rakennetta. Korvaukset ovat olleet kohtuuttomia videotallenteista vaikka ainakin historiallisesti nimenomaan musiikkimyyntiä kopiointi söi. Nykysysteemi, jossa korvaukset lähes yksinomaan tulevat laitteista on täysin outo.

Onkohan kaupalla osana salailussa. Kun tieto pääsee julki, pysähtyy kovalevyjen myynti kuin seinään.

Suora budjettituki sinänsä tuntuu paremmalta, mutta eikö tuki pitäisi kohdistaa aloitteleviin taiteilijoihin, eikä menestyneisiin. Näkisin esimerkiksi arvonlisäveron alentamisia mielekkäämpänä tapana kuin verorahojen kierrättämistä ties minkä laskentakaavan perusteella. Laskin, etä tallennemarkkinat tuottavat n. 40 miljoonaa euroa ALV:nä, joten tästä olisi varaa alentaa. Etu olisi, että homma olisi täysin markkinavetoinen.

Tosin koko videopuoli pitäisi sulkea korvausten ulkopuolelle, koska teknisesti (ja siten laillisestikin) sen kopiointi on estetty lyhytaikaista ajansiirtoa lukuun ottamatta. äänitepuolellakaan nettimyynti ei muodosta perustetta hyvitykselle (oikeus tallentaa soittimeen perustuu sopimukseen ja siitä siis maksetaan jo tuotteen hinnassa)

Anonyymi kirjoitti...

"Edes laittomasta jakamisesta ei voida enää tuomita, jos kyseinen artikkeli on jo jaossa Internetissä virallisesti."

@Petteri Ei nyt tainnut mennä ihan oikein?

Tuossa ilmeisesti haettiin EU-oikeuden päätöstä, jossa iframella streamin esittämien ei riko tekijänoikeuslakia, vaikka alkuperäinen lähde ei olisikaan laillinen. Tämä juttu virisi siis Saksassa. Päätös on siis EuGH C 348 13.

Markus kirjoitti...

Kyllä se muuten meni, ihan oikein. En tietysti tiedä suomen tulkintaa asiassa kun tuo oikeudenkäytäntö liittyi saksalaiseen asiaan. Mutta EU tuomioistun näin päätti. Jos artikkeli on jo virallisesti ja ilmaisesti esimerkiksi youtubessa jaossa. Siis VIRALLISESTI. kaikkien katsottavissa. Tällöin kyseisen artikkelin myöskään laittomasta JAKAMISESTA ei voi rangaista. Lataaminen omaan käyttöön onkin jo rankaisematon teko ennestäänkin, kunhan ei ole jaettu.

Anonyymi kirjoitti...

Alle 7 miljoonaa (2013) korvataan 12 miljoonalla (2015) vaikka kopiointi on laskusuunnassa? Yksi epäkohta korjataan toisella, mutta se vain maksaa enemmän. Mikä tästä siis tekee hyvän asian?

Website Security Test