maanantai 3. syyskuuta 2012

Jätti-tv tekee scifistä totta

Tieteiselokuvien vakiokamaa ovat virtuaalitilat ja seinän kokoiset näytöt. Tuore kehitys uhkaa tehdä scifistä totta, joten tieteiskirjailijat joutuvat keksimään jotain uutta. LG esitteli juuri 72-tuumaisen television 72LM950V ja Koreassa yhtiö myy jo 84-tuumaista.

Isoja televisioita on ollut ennenkin. Ylen Ison pajan aulassa oli jo muutama vuosi sitten Panasonicin 103-tuumainen malli, joka kuitenkin maksoi omaisuuden. LG:n 72-tuumaisen hinta on korkea (7 499 euroa), mutta ensimmäiset 42-tuuman taulu-tv:t maksoivat aikoinaan vielä enemmän. Ja nekin kävivät kaupaksi. 84-tuumaisen hinta paikallisilla markkinoilla on vaatimattomat 17 000 euroa.

Näytön ohella kasvaa myös tarkkuus: 84-tuumainen on ns. 4k-laite, jonka tarkkuus ylittää nelinkertaisesti nykyisen HD-standardin. Pisteinä kuvan koko on 3840x2160. Tuskin menee kauaa, ennen kuin tälle supertarkkuudelle aletaan tuottaa sisältöä. Edessä on myös Blu-ray-standardin päivittäminen 4k-aikaan. Huhutaan, että seuraava Playstation tukisi jo 4k-kuvaa.

Elokuvateatterien digiprojektorit ovat yleensä tavallista HD-tarkkuutta (2k eli 1920x1080 pikseliä). Silti kuvan tarkkuus riittää suurelle valkokankaalle, joten 4K-kuvan täytyy olla uskomattoman terävä ja luonnollinen -- varsinkin, kun se puristetaan vain 84-tuumaiselle näytölle.

Mikael Jungner pohdiskeli aikoinaan, että YLE saattaa jättää koko HD:n väliin ja siirtyä suoraan seuraavaan sukupolveen. Hän viittasi UHDTV-järjestelmään, joka on vielä neljä kertaa tarkempi kuin 4k-kuva (erotuskyky 7680 x 4320 pikseliä). Jungnerin heitto oli varmaankin vitsi, mutta hän saattoi osua lähemmäksi kuin arvasikaan: television kehitys ei lopu HD-aikaan. Valmistajat tarvitsevat uusia myyntivaltteja. Tarkkuuden nostaminen on teknisesti helpoin tapa, vaikka sen vaikutusta onkin vaikea nähdä paljain silmin.

Vuonna 1966 valmistunut elokuva Fahrenheit 451 osui hyvin oikeaan kuvatessaan tulevaisuuden televisiota:

Visio tulevaisuuden televisiosta vuodelta 1966.
Tuohon aikaan ajatus seinälle ripustettavasta väritelevisiosta on varmasti ollut futuristinen ja kaukainen, olivathan oikeat televisiot nurkassa neljällä jalalla seisovia 26-tuuman kuvaputkimalleja. Ainoa virhe tuli siinä, että tekijät olivat liian varovaisia miettiessään näytön kokoa.

Elokuva ei ennustanut ainoastaan televisiota laitteena, vaan myös ohjelmia. Päähenkilöt katsovat alkeellista tosi-tv:tä, johon he voivat itse osallistua. Tältäkin osin scifistä on tullut todellisuutta.

Seinän kokoiset näytöt yhdistettynä internetiin ja sosiaaliseen mediaan avaavat visioita, jotka saavat Star Trekin Holodeckin kalpenemaan. Elämykset myyvät ja todellisuuden pakoileminen tulee entistä helpommaksi. 

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mainittakoon, että ns 2K-kuva js 1080-tarkkuus ovat eri asioita, vaikka ovatkin lähellä toisiaan. 2K, ja muutkin nK-tarkkuudet ovat 1024:n kerrannaisia, ja ne ovat digitaalisen elokuvanteon käytössä (termi digital cinema. 1080p ja i, 576 ja muut ovat termin digital video alla). Toisin kuin videostandardeissa, nK-tarkkuuksissa piksely pysyy yleensä neliön muotoisena, joten pystytarkkuus vaihtelee kuvasuhteen mukana (esim. 16:9 tarkkuus 2K:ssa 2048x1152).

Tulevaisuuden ehdotettu, ainakin yksi niistä, 4K- ja 8K-televisiostandardeista eroaa myös elokuvanteon 4K- ja 8K-standardista, ollen 1080x1920:n monikerta. http://en.wikipedia.org/wiki/Ultra-high-definition_television

Erno kirjoitti...

Ehkei tässä nyt vielä myöskään holodekin tasolle päästä :) Kehitys kyllä kehittyy vauhdilla, joten ei tässä kauaa mene, kun taas alkuperäinen Star Trek näyttää entistä vanhahtavammalle... Olihan Voyagerissakin kyllä vielä käytössä kuvaputkiruutuja...

On hienoa seurata tekniikan kehitystä :)

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Kyllä tekniikka kehittyy huimaa vauhtia näissä ja hinnat laskevat. Kun kuusi vuotta sitten hankin ensimmäisen 42-tuumaisen, se maksoi 1700 wanhaa Suomen markkaa (LG:n plasma),pari kuukautta sitten hankin myös makuuhuoneeseen 42-tuuman LED Full-HD:n (LG)ja se maksoi alle 500 euroa (markkoina tietenkin alkuperäisen vaihtokurssin 6:1 mukaan kolme tonnia,mutta eurohan on nyt vain saman arvoinen kuin markka). Eilen ostin nuoremman tyttären opiskelijaboksiin 23 tuuman Full HD LED:n (Samsung) K-kaupan asiakastarjouksesta 199 eurolla ja
kannan viimeisen nurkissa lojuneen putkikoneen elektroniikkajätekonttiin.

Jenkeissä ollaan yllättävästi jäljessä näissä,muutaman vuoden ikäisessä NCSI:ssä on vielä monitorit putkijuttuja ja motelleissa poikkeuksetta vanhat putkitelevisiot. Vesikalusteet ja sähköpistokkeet ovatkin sitten maailman johtavassa teknologiamaassa oma lukunsa,jota en viitsi mainita.
Jenkkitoimittaja vaatii säännöllisesti tilauksen faksattuna ja ei tahdo uskoa,kun kerron,että laitoimme faksimme eläkkeelle jo vuosikymmen sitten.

Jari Ahlgren kirjoitti...

Tekniikkafriikit hankkivat uusia laitteita ja intoilevat teräväpiirrosta. Teräväpiirto kelpaisi ninullekin hyvin, mutta toistaiseksi vain seurailen kehitystä. Rupean laitehankintoihin vasta sitten, kun alkaa olla jotakin katsottavaa.

Mukavaa, jos terävä kuva alkaa viimein kiinnostaa ohjelmantekijöitä. Yhteen aikaan oli tolkuton kameran heiluttaminen trendikästä. Kriitikot kilvan kehuivat "rosoista" kuvaustyyliä. Pikkuhiljaa sitten oivallettiin, että katsojista on mukavaa, kun kuvasta saa jotakin selvää. Mutta muita vitsauksia tuli tilalle, kuten tahallinen liike-epäterävyys ja nykivä kuva. Yhteen aikaan esim. TV-2:n melkein kaikki musiikkiohjelmat olivat lähes katselukelvottomia. Samoin Maikkarin suosittu tanssiohjelma oli pelkkää suttuista vilinää. Nyt teräväpiirtolähetysten alettua kuvaustapa on muuttunut ja sitä pystyy jo katselemaan.

Suttuinen kuvaustyyli levisi viihdeohjelmista myös urheiluun ja asiaohjelmiinkin. Eniten ihmetyttää, että kukaan ei ole protestoinut. Jos tuollainen menee täydestä katsojiin, niin mihin sitä teräväpiirtoa oikein tarvitaan?

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Kun kuusi vuotta sitten hankin
>ensimmäisen 42-tuumaisen, se maksoi
>1700 wanhaa Suomen markkaa (LG:n
>plasma)

Rohkenen epäillä, että Hannu sotkee nyt valuuttoja. 1700 wanhalla markalla ei ikinä ole saanut plasmaa. Itse ostin 42-tuumaisen plasmani 2007 tammikuussa ja silloin se maksoi noin 1700 euroa.

@Jari: nuoria pomppiva kuva ja surkea pakkauslaatu ei tunnu häiritsevän, he ovat tottuneet siihen Youtubessa ja itse kuvatuissa kännykkävideoissa. Minä saan pahoinvointia moisesta "tehokeinosta".

Jouni Laurila kirjoitti...

Vähän pistäisin jäitä hattuun.

Lisä terävyys vaati myös intrastruktuurin ja "ekosysteemien" muuttumisti. Se ei tapahdu päivässä eikä kahdessa.
Tietyt standardit on ja niitä on helpompi noudatella.

Kyllä TV firmat mielellään esittelee osaamistaan ja myyvätkin jos joku ostaa. Käytännössä ehkä erityisalat ottavat käyttöön.

Jari Ahlgren kirjoitti...

Jos suttu vaivaisi vain nuorille suunnattuja ohjelmia, en sanoisi mitään, mutta kun viihdeohjelmalla oli viikottain ehkä miljoona katsojaa, ja siitä keskusteltiin vähän joka paikassa, eikä kukaan maininnut surkeasta kuvan laadusta, se pani vähän ihmetyttämään. Mutta eihän useimpia näytä haittaavan väärä kuvasuhdekaan. Tuntuu siltä, että digihässäkän jälkeen ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kunhan kuva yleensä näkyy.

Mutta teräväpiirtoa ei voi markkinoida suttuisella kuvalla. Sentähden ohjelmantekijöiden on ollut pakko muuttaa tyyliä. Siitä hyötyy meikäläinenkin, vaikka katselen toistaiseksi vanhaa pientä ruutua.

hdmi kirjoitti...

"Elokuvateatterien digiprojektorit ovat yleensä tavallista HD-tarkkuutta (2k eli 1920x1080 pikseliä)."

Suomessa on vain yksi 4k digisali Elokuva-arkisto Kavalla. Pohjois-Amerikassa niitä on jo tuhansia.

4 ja 8k:lla on varmasti suuri tulevaisuus elokuvateattereissa, mutta kotikäytössä vähän epäilen. 4k Bluraylle voi käydä kuten Super Audio CD:lle. En tiedä muistinko formaatin nimen oikein mutta kuinka moni muistaa :)

hdmi kirjoitti...

Jungnerin höpinät eivät olleet ollenkaan tästä maailmasta - eihän tv-lähetyksissä ole vielä edes lomittelematonta 1080p kuvaa kuten Blurayssä.

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Petteri

Oikeassa olet,ikä ei tule yksin! Eurohan todellakin otettiin käyttöön jo 2002:

"Euro coins and banknotes entered circulation on 1 January 2002"

LÄHDE

Ja minä hankin tuon 42-tuumaiseni anopin perintörahoilla vasta 2006,
eli kyllä se todellakin maksoi 1700 euroa.

Taidan kelvata enää liimatehtaalle...

Anonyymi kirjoitti...

Muistetaanpa nyt, miksi analoginen HDTV ei aikanaan oikein saanut tuulta purjeisiinsa: yksi HD-lähetys olisi syönyt taajuuskaistaa kai 4-5 SDTV-kanavalta. Vaikka kuva osataankin nykyisin pakata tiiviimmin (eläköön artifaktit!), sama ongelma on edessä jos tarkkuutta halutaan taas kasvattaa. 4k-kuva sisältää informaatiota 4 kertaa enemmän kuin FullHD-kuva, joten jostain pitäisi löytää tarvittava kaista.

Nykyiset HD-lähetykset n. 10 Mbit/s datavirralla ovat melkoista kuraa verrattuna jo BluRay:n, jossa datavirta on 30 Mbit/s luokkaa. Siinäkin pakkaus näkyy: liikkuva kuva on paljon suttuisempaa kuin 2k-elokuvateatterissa.

Satelliittikanavilta muuten löytyy saksalaisia SD-kanavia, joita lähetetään jopa 7-10 Mbit/s bittivirralla. Kuva on uskomattoman terävä ja luonnollinen verrattuna Suomen digitvkuraan. Laatua voi hyvin verrata hyvään analogikuvaan. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Pelkään, että superteräväpiirtoiset tv-lähetykset tulevat tuottamaan katsojille saman pettymyksen, kuin nykyisetkin hd-lähetykset. Niiden kuva saattaa olla tavallista terävämpi, mutta vain silloin, kun kuvan kohde ja kamera ovat täysin liikkumattomat.

Hd-ohjelmat välitetään rajusti pakatussa muodossa. Liika pakkaaminen eli säästökoodaus saa kuvassa liikkuvat yksityiskohdat vuoroin sumenemaan, vuoroin yliterävöitymään sekä ”askeltamaan” ruudussa luonnottomin nykäyksin. Vaikka nämä ns. liikeartifaktit ovat vain vajaan sekunnin mittaisia, ne verottavat elävän kuvan luonnonmukaisuutta enemmän, kuin vähemmän terävä, mutta sisällöltään nykimätön kuva.

Tällaista luonnottomasti läikehtivää tv-kuvaa olemme joutuneet katsomaan jo tavallistenkin digi-tv –lähetysten myötä. Niissä kuva- ja ääni pakataan minimaalisen pieniksi bittivirroiksi, jotta kyseisen tv-operaattorin kanavapakettiin mahtuisi mahdollisimman monta kanavaa. Nykyisissä digi-tv -lähetyksissä voidaan näyttää laadukkaita hidastuspätkiä vain suurimpien urheilutapahtumien yhteydessä, koska niissä hidastukset kuvataan erillisillä suurnopeuskameroilla.

Kovin luonnollisesta tv-kuvasta ei taideta päästä nauttimaan edes 4k-lähetysten kautta, vaikka niiden kuvanpakkausta lievennettäisiinkin. Alan kehittäjätahot näet päättivät sallia 4k-normissa myös tavallisten tv-normien kuvanopeudet. Nuo nopeudet ovat aivan liian pieniä luonnollisen liikeprojektion luomiseen – varsinkin, kun 4k-kuvaa tullaan katsomaan yhä suuremmilta tv-ruuduilta. Todellinen, näkyvä parannus teräväpiirtoisen tv-kuvan luonnonmukaisuuteen olisi määrätä kuvanopeuden alarajaksi 50 kokoruutua sekunnissa.

Leo Backman

Website Security Test