keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Kehitys suosii automaatiota, ei työtä

Vapun kunniaksi voi pohtia vaikka työllistämisen tulevaisuutta.

Vappuaattona posti toi eräältä asiakkaaltani tiedotteen, jonka mukaan he siirtyvät ulkoistettuun ostolaskujen käsittelyyn. Laskut toivotaan jatkossa lähetettävän sähköisesti suoraan tietokoneelta toiselle.

Sinänsä triviaali juttu, joka kertoo kuitenkin ajan hengestä. Poliitikot ovat huolissaan työttömyyden kasvusta ja miettivät keinoja, millä yritykset saataisiin palkkaamaan lisää ihmisiä. Yritykset miettivät täsmälleen päinvastaista: miten toimintoja voitaisiin automatisoida, jotta ihmisiä tarvittaisiin yhä vähemmän.

Aiemmin yrityksissä oli paljon "helppoja" työtehtäviä, joihin voitiin palkata ihmisiä vähemmälläkin koulutuksella -- kuten juuri laskujen käsittely. Nyt tällaisia paperin siirtelijöitä on enää julkishallinnossa. Sielläkin heidän määränsä vähenee, sillä paperittomasta toimistosta on tullut totta. Aamun uutisen mukaan keräyspaperin määrä on laskenut 17 prosenttia huippuvuodesta 2007, kun sanomalehdet ovat kutistuneet ja toimistopaperia kuluu yhä vähemmän.

Tavaroiden valmistaminen työllisti ennen lukuisia eurooppalaisia. Nyt valmistustyö on ulkoistettu kiinalaisille, joiden tehtaissa kulutustavarat tuotetaan naurettavan halvalla. Paperinkäytön vähentyminen iskee kipeästi suomalaiseen metsäteollisuuteen.

Palveluammateissa ihmistyötä tarvitaan yhä, mutta sielläkin trendi on kohti sähköistä itsepalvelua. Verkkokauppa on tästä hyvä esimerkki. Kuluttaja ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Viinat ja muut tavarat tuodaan halvemmalla Virosta tai tilataan ulkomaisista nettikaupoista. Asiakasta kiinnostaa työllistäminen yhtä vähän kuin yrittäjääkin.

Digitalisointi ja toimintojen tehostaminen poistaa vanhoja työtehtäviä. Tilalle syntyy uusia tehtäviä, mutta ne edellyttävät koulutusta ja osaamista, jota on vain harvalla. Eikä koulutus itsessään takaa mitään. Kysykää vaikka Symbian-koodareilta, miten nopeasti osaamisprofiilit voivat muuttua.

Suomi ei ole valmis, maailmasta puhumattakaan. Kun katsoo ympärilleen näkee, miten paljon tehtävää kaikkialla olisi. Ongelmana on työn hinta. Länsimainen työntekijä on niin kallis, ettei hän pysty kilpailemaan halvempien maiden tai tietotekniikan kanssa. Tähän perusongelmaan puuttuminen tietäisi elintason laskua, jota yksikään poliitikko ei uskalla edes ajatella saati että sanoisi sen ääneen.

Erääksi ratkaisuksi on tarjottu yrittäjyyttä. Ihmisiä rohkaistaan työllistämään itse itsensä, mikä merkitsee käytännössä työn hinnan alentamista markkinatasolle. Yrittäjä ei voi vedota työehtosopimuksiin eikä lakkoilla. Hänen työllään on vain se hinta, minkä asiakas on valmis maksamaan.

Kansalaisten elintason ylläpito velaksi ei onnistu loputtomiin. EU-maat ovat nyt käännekohdassa. Ranskalaiset äänestävät presidentistä, joka haluaa purkaa taloussopimuksen ja lisätä budjettivajetta talouskasvun kiihdyttämiseksi.

Talousopeista voi olla monta mieltä, mutta jo arkijärkikin sanoo, etteivät edes isot EU-maat voi velkaantua loputtomasti. Miksi lisävelka nyt kiihdyttäisi talouskasvua, jos se ei ole tähänkään asti sitä tehnyt?

TV-uutisten kirjeenvaihtajan mukaan ranskalaiset kyllä tietävät ongelman, mutta eivät halua puhua siitä. Ikävät talouden realiteetit suljetaan todellisuuden ulkopuolelle.

Ovatko asiat Suomessa yhtään paremmin?

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä "velalla eläminen" eli julkisen talouden alijäämä johtuu veroyhtälön epätasapainosta.

Toisin sanoen veroja on vuosia kerätty liian vähän suhteessa palvelutuotantoon. Tai toisinpäin, palvelutuotantoa ei ole voinut karsia oikeassa suhteessa verotuloihin verrattuna.

Sinänsä surullista on se, että Suomi, vuosia maailman kilpailukykyisimpiä maita, on rikkaampi kuin koskaan.

Suomessa on rahaa, siis muutakin kuin velkarahaa, enemmän kuin koskaan. Siitä huolimatta meillä ei ole "rahaa" ylläpitää esimerkiksi kyläkouluja vaikka 50-80-luvuilla meillä oli niihin vielä varaa, muista tasa-arvoa lisäävistä palveluista puhumattakaan.


Niinkuin savolainen pomoni totesi: "Maailma muuttuu, myö ei!"

Ranux kirjoitti...

Turhan tekemisen kulttuuri pitää murtaa ja samalla haaveet vanhasta ajasta. Tulevaisuus kuuluu superälylle ja kaikki muu on turhaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>julkisen talouden alijäämä johtuu
>veroyhtälön epätasapainosta

Välilliset verot ovat jo kipurajalla, joten tarkoittanet että työssä käyvien ihmisten pitäisi maksaa enemmän veroja, jotta he elättäisivät niillä nykyiset työttömät?

Anonyymi kirjoitti...

Olen siinä suhteessa samaa mieltä Petteri Järvisen kanssa, että tehtävää tässä maailmassa on yllin kyllin. Katsotaanpa vain vähän tienvarsia, kyllä siellä riittää raivattavaa pusikkoa.

Ihmiset vain pitäisi saada kortistosta töihin. Kaiken työn pitäisi aina olla kannattavaa. Toteutuuko tämä kansalaispalkan vai jonkun muun systeemin avulla, sen aika näyttää, mutta toteutua sen pitäisi.

Anonyymi kirjoitti...

Niin kysymyshän on myös siitä paljonko yhteiskuntarauha saa maksaa. Kun ihmisillä ei ole mitään menetettävää niin esteitä ja pidäkkeitäkään ei ole. Ihmiset alkavat käyttäytyä aika uhkaavasti kun perustarpeitaan ei saa tyydytettyä, ruoka ja asunto.

Jouni Laurila kirjoitti...

Hyvä kirjoitus.

Muistan kuulleeni jossan keskustelussa Saksassa tehdyn niin että osa työttömyyskorvauksesta maksetaan palkkana. Näin saadaan työn hinta laskemaan.

Jotakin vain tosiaan pitäisi tehdät. Nykymenolla väkeä joutuu lisää kortistoon ja heidän työ teetetään muualla. Maksajat loppuvat.

Mitä kauemmin pannaan päätä pensaaseen sitä kovempi on rysäys kun rakenteet jossain vaiheessa kuitenkin korjautuvat. Mitä myöhemmin sitä vähemmän hallitusti.

Jussi kirjoitti...

Työn ihannoinnista eroon.
http://jpoli.blogspot.com/2012/05/tyokulttuurista-eroon.html

jaska kirjoitti...

Niin kuin anonyymi aloitti, niin velkautuminen tietenkin johtuu siitä, että verokertymä on liian pieni TAI julkiset menot ovat liian suuret.

Jutun varsinaiseen pointtiin eli automatisointiin ja digitalisointiin: En ole oikeen ikinä ymmärtänyt sitä, että jotain hanketta perustellaan sen työllistävällä vaikutuksella. Olisihan se paljon mukavampaa, jos asiat hoituisivat vähemmällä työllä. Tulojen jakautuminen ihmisten välillä pitää hoitaa jotenkin muuten kuin teettämällä turhia töitä.

Pitkällä aikavälillä muutoksia pitää ehkä tehdä, koska kaikki tuotanto alkaa koko ajan perustua vähemmän työn tekoon ja enemmän pääomiin, omistat robotit, serverit, immateriaalioikeudet. Toki jos hyvinvointi kokonaisuudessaan kasvaa, niin pääomalla rikastuvat kyllä jakavat varallisuuttaan esimerkiksi ostamalla palveluita vartavasten ihmisiltä, vaikka joku automaatiokin sen hoitaisi, koska se on luksuksempaa.

Tällainen johtaisi ehkä luokkayhteiskuntaan, jossa ihmisten olisivat hyvin erilaisissa lähtötilanteissa ja esimerkiksi kouluttautumalla ei oikeen voisi enää rikastua.

Saattaa toki olla, että ihmisten tarjoamia palveluita aletaan arvostaa niin paljon, että esimerkiksi palveluyrityksen perustamalla voi rikastua eikä mitään luokkayhteiskuntaongelmaa automaatiosta tulekkaan.

Osmo kirjoitti...

Siis ongelma on, että yhä suurempi osa yksinkertaisista töistä voidaan automatisoida ja täten ne katoavat. En ymmärrä miten yrittäjyys olisi mikään ratkaisu tähän. Ne yksinkertaisen työn tekijät tuskin ovat parhaita yrittäjinä. Tuntuu, että kyse on jostain näennäisratkaisusta.

Yleensähän ratkaisuksi ehdotetaan koulutuksen lisäämistä. Tämäkään ei ole kovin hyvä, koska ihmiset ovat luontaisesti erilaisia ominaisuuksiltaan eikä koulutus voi eroja poistaa. Homma n vähän kuin yrittäisi mausteilla muuttaa ruokaa toiseksi.

Palvelutyö on yksi ratkaisu, mutta toisaalta jotta se olisi kannattavaa yhä halventuvan tuotannon rinnalla, pitäisi ehkä hyväksyä tuloerojen kasvu. Kyse saattaa olla siitä että ne kasvavat muodossa tai toisessa, joko työttömyyden tai palkkaerojen kautta. Sitähän tuo yrittämisen suosiomainenkin on, joskin piilotettuna.

Sampo Teikari kirjoitti...

Talousopeista voi olla monta mieltä, mutta jo arkijärkikin sanoo, etteivät edes isot EU-maat voi velkaantua loputtomasti.

Arkijärki sanoo myös mm. että raskaammat esineet putoavat nopeammin ja että maapallo on maailmankaikkeuden keskus. Esimerkiksi lentäjien koulutuksessa joudutaan erikseen aktiivisesti juurimaan pois arkijärki, koska jos lentokonetta yrittää ohjata niiden fysiikan lakien mukaan, jotka arkijärjen mukaan maailmassa vallitsevat, tulee ruumiita.

Niin kauan kuin velan hoitamisen vaihtoehtoiskustannukset ovat alemmat kuin velan poismaksamisen vaihtoehtoiskustannukset, velkaantuminen ei vain ole mahdollista loputtomiin vaan se on myös taloudellisesti järkevintä. Ja koska velan hoitokustannukset taas ovat valtioille merkittävästi alemmat kuin vaikkapa kotitalouksille - sillä valtio ei ole vaarassa esimerkiksi kuolla tai jäädä eläkkeelle - se on järkevintä niin usein, että tämä vaikuttaa olevan monille ihmisille heidän intuitionsa vastaista. Vaikka kyse pitäisi olla kansantaloustieteen peruskurssin tasoisesta perusasiasta.

On jotenkin kiehtovaa, että Ranskan yhteydessä on äskettäin päivitelty esimerkiksi sitä, että valtion budjetti ei ole ollut tasapainossa 35 vuoteen. Tätä on tarjottu todisteeksi siitä, että "valtio ei voi velkaantua loputtomiin". Todellisuudessahan se on todiste siitä, että valtio nimenomaan voi velkaantua loputtomiin - toisin kuin monet muut toimijat. Esimerkiksi Britannian valtiolla on vielä maksamatta osa velasta, joka otettiin alun perin 200 vuotta sitten Napoleonia vastaan sotimiseen. Sitä ei ole kannattanut maksaa pois, koska inflaatio on syönyt velan pääoman triviaalin pieneksi ja koska korkokustannuksetkaan eivät ole olleet riittävän suuret, jotta se olisi vielä motivoinut maksamaan. Jos tätä ei arkijärki käsitä, niin sen pahempi arkijärjelle.

Minkäänlaista ajallista takarajaa valtionvelan lyhentämiselle ei periaatteessa ole. Varsinkaan kun kyseessä ei ole mikään Kreikan kaltainen, luottotietonsa pilannut rupumaa vaan Ranska, Euroopan toiseksi suurin kansantalous, jossa on maailman neljänneksi eniten suuryritysten pääkonttoreita ja jossa vuosikymmenen vaihteen lama kesti vain vuoden päivät.

Välilliset verot ovat jo kipurajalla -- --.

Miksi Suomen kaltaisessa maassa sitten on ylipäänsä mitään taloudellista toimintaa jäljellä, kun vieressä olisi esimerkiksi Viro, jossa sekä välilliset että välittömät verot ovat merkittävästi Suomea alhaisemmat? (Tai miksi sitä on jäljellä esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun vieressä olisi Meksiko, jossa on koko maailman kilpailukykyisimmäksi arvioitu yritysverotus?)

Hannu Tanskanen kirjoitti...

@Olisikohan aika uudelle "kehruu-jennyjä" rikkovalle liikkeelle?

Website Security Test