keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Hyvitysmaksu YLEn kylkeen?

Markus Leikolan ehdotus hyvitysmaksun uudistamiseksi on kohdannut yllättävän kovaa vastustusta (omia kommenttejani). Kun Arne Wessbergin ratkaisuehdotus julkaisiin vuosi sitten, yleismediat tuskin noteerasivat sitä. Nyt jopa Hesari käsittelee hyvitysmaksun ongelmaa pääkirjoitussivullaan. Enpä olisi uskonut!

Taisteltuani 14 vuotta hyvitysmaksun epäoikeudenmukaisuutta vastaan olen ilahtunut kehityksestä. Asia on fiskaalisesti pieni, mutta periaatteessa merkittävä. Oikeus rahastaa yleisellä median kulutuksella on tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys. Niin ikään on aika saada tekijänoikeusjärjestöjen kulisseissa suorittama ministeriön ja kansanedustajien lobbaus terveemmälle pohjalle. Hyvitysmaksuista ei voi enää sopia yksin ministeriön ja edunsaajien kesken.

Jos Leikolan ehdotus hylätään, jäljelle jää vain yksi vaihtoehto: maksun siirtäminen verotukseen. YLE-maksun muuttuessa veroksi olisi oikea hetki tehdä vastaava muutos myös hyvitysmaksuun. Kyse on vain noin kahden prosentin osuudesta.

YLE-vero merkitsee käytännössä sitä, että valtiollinen tv- ja radiotoiminta nostetaan Suomen tärkeimmäksi toimialaksi. Se ajaa mm. terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaalitoimen ja maanpuolustuksen ohi. Toisin kuin näiden vähemmän tärkeiden alojen, YLEn ei tarvitse pelätä leikkauksia jatkossakaan. Ellei maailma täysin romahda, YLEn rahoitus on turvattu nousujohteisesti hamaan tulevaisuuteen. Kansanedustajat pitävät huolta omastaan.

Erikoiselta tuntuu se, että YLE-veroa aiotaan periä myös yrityksiltä. Kilpailevat mediayritykset joutuvat siis tukemaan YLEä tahtomattaan.

Tätä taustaa vasten hyvitysmaksun siirtäminen YLE-veron yhteyteen ei kuulosta mitenkään kohtuuttomalta. Se olisi parempi tapa kuin yrittää seurata eri tallennus- ja jakelutekniikoiden kehitystä ja pyrkiä asettamaan niille oikeudenmukaisia lisämaksuja, jotka käytännössä ovat nekin veroja. Samalla Suomi tulisi näyttäneeksi mallia muillekin EU-maille, jotka pähkäilevät samojen kysymysten parissa: miten rahoittaa valtion tv-toiminta ja miten kerätä hyvitysmaksut?

On takuulla ensimmäinen kerta, kun sekä tekijänoikeusjärjestöt, Nokia että Sanoma ovat yhtä mieltä asiasta! Tällä kokoonpanolla on paljon laajempi tuki kuin Leikolan ehdotuksella, joten eiköhän pian ala tapahtua. 

16 kommenttia:

Niko L. kirjoitti...

En pidä lainkaan näistä ohi budjetin kerättävistä korvamerkityistä veroista. Sinne vaan valtion budjettiin mukaan yle- ja muut hyvitysverot. Ei niitä varten tarvita uutta verojenkeräysjärjestelyä.

Osmo kirjoitti...

Heti kun silloisesta mediamaksusta puhuttiin, spekuloin, että seuraavaksi siihen liitetään hyvitysmaksu. Uskooko kukaan, että homma jää tähän. Kyllä siihen jotain muutakin keksitään liittää.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kun annat verolle pikkusormen, se vie koko käden?

Anonyymi kirjoitti...

koko hyvitysmaksuideologiassa ei ole ollut enää vuosikymmeniin mitään järkeä mutta koska kyseiset rahat on päätetty väkisin repiä jostain on tämä ehdotus selkein paras vaihtoehto tähän mennessä. Tässä vain pitää tosin olla tarkkana että nuo digiboksien ja tallennusaihioiden hyvitysmaksu poistuvat oikeasti hinnoista eikä käy niin että hinta pysyy samana ja myyjän kate nousee

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hyvä pointti. Isojen (>750 Gt) tallentimien hinnan pitäisi laskea 36 eurolla. Itse asiassa enemmänkin, koska hyvitysmaksustakin on peritty alv. Mutta sovitaan, että kauppa saa pitää alv-osuuden itsellään, meille riittää tuo 36 euroa.

Tosin... kuinka moni enää käyttää tallentavaa digiboksia? Tallentamisen tarve on vähentynyt kanavien lisääntymisen myötä ja tallennus siirtyy pilveen. Kun tärkein hyvitysmaksutulon muodostaja kuihtuu, järjestelmä on pakko panna uusiksi.

Anonyymi kirjoitti...

PJ:
"osin... kuinka moni enää käyttää tallentavaa digiboksia?"

Varmaan ainakin Soneran asiakkaat, koska soneran viihdepaketin tallennusaika on onnettomat 3kk jonka jälkeen ne pyyhkiytyvät.

Minulla jäisi yli puolet tallennetuista leffoista katsomatta, joten toisin kuin ajattelin, en ole tallentanut mitään pilveeen vaan kaiken vanhaan digiboksiini.

- Syltty

Anonyymi kirjoitti...

"kuinka moni enää käyttää tallentavaa digiboksia?"

Sadattuhannet taloudet. Pilveen tallentaa murto-osa television katselijoista. Eikä tilanne ihan heti muutu..

Osmo kirjoitti...

Tallentava digiboksi on noin puolella TV-talouksia. Tallentavalla boksilla tallentaminen ei ole joku erikoistoimi vaan olennainen osa katselua. Jos ylipäätään katsoo ohjelmia eikä televisiota, on tallentava boksi täysin oleellinen. '

Kanavien määrän lisääminen ei vähennä tallentavan boksin tarvetta vaan lisää sitä ellei sitten nimenomana katso TV:tä ohjelmien sijaan. Nykyään vielä säännöllisesti samanlaiset ohjelmat tulevat samaan aikaan.

Tietääkseni pilvipalvelut ovat täysin marginaalinen asia tässä. Niitä toki hypetetään kaikkialla. En minä ainakaan viitsisi tehdä kallista sopimusta TV:n katselusta. Minä en ymmärrä tätä ajatusta, että pilvi korvaisi lokaalin tallentamisen. Molemmille on tarvetta.

Hinta putoaa enemmän kuin tämän 36 euroa kun siinä on se kumma kaksinkertainen ALV ja lisäksi kaupan kate. Hinta voi pudota 50-70 euroa. Jos tämä synnyttää tarjouskilpailun, pudotus voi olla enemmänkin. Oluessahan kävi niin, että muutaman sentin veronpudotus pudotti hintaa reilusti. Toki kyse on aivan erilaisesta tuotteesta.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Pilvitallennus tulee varmasti. Sen jälkeen kun itse siirryin Elisa Viihteen asiakkaaksi, en ole tallentanut paikallisesti juuri mitään.

On paljon näppärämpää ajastaa ohjelmat www-sivulta ja kännykällä kuin räplätä huonoja käyttöliittymiä kapulalla tv-ruudulta. Eikä tarvitse välittää virittimien määrästä tai levytilasta.

Saapa nähdä, kuinka moni enää hankkii HD-yhteensopivaa digiboksia. Yksi vaihtoehto on varmaan usb-tallennus, jolloin kuva menee televisiosta suoraan kiintolevylle tai tikulle. Erillisten tallennusboksien päivät ovat joka tapauksessa luetut. Eihän niitä enää juuri mainostetakaan.

Juha kirjoitti...

Missäköhän rinnakkaistodellisuudessa Petteri nyt seikkailee?

Tekijänoikeuspelleilyt estävät tehokkaasti nettitallennuksen yleistymisen, yritäpä vaikkapa tallentaa maksukanavia Elisa viihteessä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tässä on nyt kaksi eri asiaa: se, mitä tekijänoikeuslaki velvoittaa (kuten korvaamaan jollain tavalla yksityisen kopioinnin, aiheutui siitä menetyksiä tai ei) ja se, millaisia sopimuksia esim. Elisa ja tv-kanavat keskenään tekevät. Kanavilla on oikeus rajoittaa sisältönsä käyttöä, jos varsinaiset sisällön tekijät USAssa sitä edellyttävät. Tekijänoikeuslaki antaa tekijälle oikeuden asettaa rajoituksia sisältönsä käytölle, mutta ei sano millaisia niiden pitää olla.

Miten HD-paritus (ja siitä seuraava pakko salata HD-sisältö) suhtautuu näihin on itselleni arvoitus, johon en ole löytänyt vastausta. Kuka sitä viime kädessä vaatii: jenkkiläiset tekijät, kotimaiset tv-kanavat, tekijänoikeusjärjestöt vai kuka??

Jos joku osaa valaista tätä asiaa niin kertokaa toki.

Hyvitysmaksun järjestäminen on täysin kansallisissa käsissä, direktiivi ja sen implementoiva tekijänoikeuslaki velvoittaa vain hoitamaan asian jollain tavalla.

Osmo kirjoitti...

USB-tallennuksessakin on ongelmansa. Usein TV:ssä on vain yksi viritin. Toiseksi tämä sitoo tallenteet televisioon. En näe mitään syytä miksi tallentavat boksit olisivat katoamassa. Niihin voidaan myös tuoda nettiliittymä, jolloin ajastus voidaan tehdä etänä.

Minä pidän tallentavassa boksissa siitä, että maksukanavia voi tallentaa aivan samaan tapaan kuin muitakin. Näissä verkkosysteemeissä on usein rajoituksia näissä.

Toki ideaalisesti käyttäjän kannalta ei ole oleellista, missä tallenteet sijaitsevat. Olennaisempi ero Elisa Viihteen ja digiboksin välillä on, että toinen on palvelukeskeinen ratkaisu ja toinen laitepohjainen. Palvelukeskeisessä voi käyttää erilaisia tekniikoita. Esimerkiksi USA:ssa kovalevytallentimet pitkälle tulivat palvelukeskeisellä systeemillä (TiVo).
Suomessa palvelukeskeisyys on ollut vähän lapsenkengissä. Täällä matkapuhelimetkin ovat perustuneet laitepohjaiseen systeemiin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiintoisaa, ettei suurin hyvitysmaksutulon saaja Kopiosto ole mukana ehdotuksessa, eikä sieltä ole kuulunut mitään julkistuksen jälkeenkään. Hmm....

Teosto ja Musiikkituottajat epäilemättä hyötyisivät tulovirran vakioimisesta. Nykyisen hyvitysmaksutulon suurin erä on videon tallentaminen, joka ei kuulu näille kummallekaan. Teosto ja Musiikkituottajat ovat tähän asti syöneet osittain muiden pöydissä :-)

hdmi kirjoitti...

"Miten HD-paritus (ja siitä seuraava pakko salata HD-sisältö) suhtautuu näihin on itselleni arvoitus, johon en ole löytänyt vastausta. Kuka sitä viime kädessä vaatii: jenkkiläiset tekijät, kotimaiset tv-kanavat, tekijänoikeusjärjestöt vai kuka??
"

Ei ole mitään pakkoa salata HD-sisältöä. Paritus koskee esim. uusia elokuvia esittäviä maksukanavia jotka siis joka tapauksessa ovat salattuja. Tästä voitaneen syyttää Hollywoodia.

Kotimaisten HD-kanavien salaus johtuu operaattoreiden ahneudesta. YleHD tosin on jo enimmäkseen salaamaton.

Osmo kirjoitti...

Teoston kaksoisrooli toisiaan n mielenkiintoinen, hyvitysmaksun yleisen puolustamisen lisäksi sen intresseissä on pelata mahdollisimman suuri osuus musiikintekijöille. 1990-kuvun lopulla musiikkiin meni vain 15 % rahoista. Sitten CD meni verolle ja myöhemmin DVD. DVD:ssä Teosto pelasi korttinsa hyvin niin, että laskujen mukaan jokaista kahta video-DVD:tä kohden olisi tehty yksi audio-DVD. Onkohan kukaan tallentanut koskaan musiikkia omalle DVD:lle DVD-audio-formaatissa. Vuodesta 1998 vuoteen 2004 audion osuus nousi 15 %:sta 48 %:iin, suurimmaksi sitten vuoden 1984.

Minua aina on ihmetyttänyt hyvitysmaksun videopainotteisuus, vaikka Teoston rooli siinä on niin keskeinen. Elokuva ja CD-levy maksavat suunnilleen saman verran. Kuitenkin kun ne ennen kopioitiin kasetille meni C-kasetista 30 senttiä ja VHS-kasetista 1,37 euroa. CD:ssä ja DVD:ssä on suunnilleen sama suhde. Lisäksi musiikki usein on sitä uutta, jota on kaupassa myynnissä, kun videolle tallennettiin usein vanhoja TV:stä tulevia elokuvia, jotka olivat neljännessä jakelukanavassa (teatteri, myynti/vuokra, maksu-TV, ilmais-TV).

Elokuvien laillinen kopiointi (erotuksena tallentamisesta) omaan käyttöön oli yleistä vain muutaman vuoden ennen vuotta 2006.

Minua kiinnostaisi mikä instanssi ja minkälaisella päätöksellä on päättänyt miten mediat jaetaan audioon ja videoon. Alunperin päätös oli DVD:ltä asetuksessa, mutta ei enää.

Jouni Laurila kirjoitti...

Tietääkö kukaan kuinka TV luvat ja tekijänoikeudet on hoidettu Virossa?

Edelleen ihmettelen miksi yleensä kerätään hyvitysmaksua. Eikö se pitäisi olla alkuperäisen tuotteen hinnassa, niin kuin yleensä on.

Jos ostat maitopurkin, et maksa erikseen jääkaapissa säilytyksestä.

Website Security Test