maanantai 17. tammikuuta 2011

Vain muutaman prosentin tähden

Liikenneministeriö suosittelee tiemaksuja koko maahan viimeistään 2020-luvulla. Ensimmäiseksi ne otettaisiin käyttöön pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa aina Hyvinkäätä myöten. Autoilijoita seurattaisiin gps-tekniikalla reaaliaikaisesti niin, että ruuhka-aikaan ajamisesta laskutettaisiin 8 senttiä kilometriltä ja muuna aikana 4 senttiä kilometriltä. Öisin isoveli sulkisi silmänsä, joten ajaminen olisi vapaata (tai no, ainakaan siitä ei perittäisi kilometriveloitusta).

Ja mikä onkaan tämän pöyristyttävän seurantajärjestelmän tuoma hyöty: neljän prosentin lisäys joukkoliikenteen käytössä. Siis NELJÄN eikä esimerkiksi 40 prosentin. Onko moinen lisäys todella niin merkittävä, että sen vuoksi kannattaa rakentaa satelliittipohjainen, reaaliaikainen valvontajärjestelmä, ja varustaa jokainen auto tarvittavalla laitteella? Ei taatusti ole.

Neljä prosenttia on pelkkä arvio. Kukaan ei voi etukäteen tietää, kuinka moni autoilija siirtyisi lisämaksun vuoksi julkisten liikennevälineiden käyttöön. Arvio kuulostaa niin maltilliselta, että se voi hyvinkin pitää paikkansa. Lopuille 96 prosentille auton käyttäjistä ei käytännössä ole vaihtoehtoa -- oma auto on ainoa tapa selvitä arkipäivästä. Heille ainoaksi keinoksi jäisi maksaa 8 senttiä lisää kilometriltä. Aivan kuin autovero, bensavero ja vuotuinen käyttömaksu eivät jo olisi riittävän ankara rangaistus oman auton käytöstä.

Kumma, ettei seurantaa tällä kerralla perustella ilmastosyillä. Olisiko kaksi ankaraa talvea vienyt terän ilmastoargumenteilta? Sillä, liikkuvatko suomalaiset töihin autolla, polkupyörällä, reellä vai suihkukäyttöisillä lentorepuilla ei ole maailmanlaajuiseen ilmastoon käytännössä mitään vaikutusta.

Helsingin Sanomien otsikossa asia ilmaistaan imperatiivilla: "Liikenneministeriö: Yksityisautoilu hinnoiteltava kilometritaksalla". Ilmeisesti jutun kirjoittanut toimittaja ilmaisee siinä omaakin kantaansa. Ministeriö voi tehdä vain selvityksiä ja ehdotuksia, ei käskeä ketään. Päätökset jäävät onneksi niille, jotka on valittu tehtävään edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaisesti. Näin myös kansalaisten mielipide pääsee esille.

Lasketaan asia miten päin tahansa, neljän prosentin lisäys joukkoliikenteessä on mitätön saavutus. Nykyisellä liikenteen kasvuvauhdilla säästö on syöty muutamassa vuodessa. Sen jälkeen meillä on sekä satelliittivalvonta että entisenkaltainen yksityisautoilu. Ruuhkamaksu ei ole ratkaisu mihinkään, se vain siirtää ongelmia muutamalla vuodella eteenpäin.

Herääkin kysymys, onko jollakin taholla intressi saada kansalaisten liikkuminen nykyistä tarkempaan seurantaan. Onko ruuhkamaksussa lainkaan kyse ruuhkista, vai halutaanko sillä ainoastaan luoda infrastruktuuri johonkin tulevaisuuden tarpeeseen? Miksei ministeriö edes puhu muista kuin satelliittipohjaisesta vaihtoehdosta ruuhkamaksun yhteydessä?

Autoilu on jo nykyisellään niin kallista ja hankalaa, että kukaan tuskin huvikseen tekee työmatkoja omalla autolla. Joukkoliikenteen suosiota voidaan parhaiten lisätä sen toimivuutta ja palvelua parantamalla. Jos niin ei tehdä, tavoiteltu neljän prosentin lisäys jää saavuttamatta ruuhkamaksusta huolimatta, ja maksusta tulee vain yksi uusi tapa rokottaa autoilijoita. Vastaava rahasumma voitaisiin yhtä hyvin kerätä nykyisiä maksuja korottamalla. Miksi ihmeessä sotkea isoveli ja satelliittivalvonta soppaan mukaan?

Joukkoliikenteestä on tehtävä pakon sijasta niin houkuttelevaa, että ihmiset käyttävät sitä mielellään ja oma-aloitteisesti. Tällainen ratkaisu on ainoa keino leikata liikenteen kasvua pysyvästi.

25 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hmm, minusta joukko-liikenteen käytön lisääntyminen tarkoittaa samalla ilmastotavoitteiden saavuttamiksi tapahtuvaa kehitystä.

Jos joukkoliikenteen käyttö kasvaisi 40 % kerralla, niin joukkoliikenne ei kestäisi tällaista kuormituksen lisääntymistä.

Jos käyttö lisääntyisi 4 %:lla, niin tästä liikenisi lisää varoja joukko-liikenteen kehittämiseksi ja tämä johtaisi myös paremmini toimiviin palveluihin. Tämä johtaisi suurempiin käyttäjämääriin ja sitä kautta tulisi jälleen lisää rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen.

Siis pikkuhiljaa hyvä tulee. Ei maailma kerrasta valmiiksi tule.

Henrikki

Anonyymi kirjoitti...

Peräisin keskusteluun äänekkäämpiä kommentteja siitä teknologiasta, jolla yksityisautoilua aiotaan verottaa enemmän, sekä teknologian luomiseksi tarvittavan infrastruktuurin kustannuksista.

Jos heitän hihasta, että satelliittivalvontajärjestelmä vaatisi itsessään noin sadan miljoonan euron kertainvestoinnin palvelimiin, softaan ja viestintäverkkoon, sekä noin kymmenen miljoonan euron vuosikustannukset jatkokehitykseen, viestintään ja ylläpitoon, ja vielä noin tuhannen euron investoinnin 3-5 vuoden välein per valvottava ajoneuvo, olenko kovin kaukana totuudesta?

Vaihtoehtona olisi korottaa polttoaineveroa ja antaa esimerkiksi Kepun äänestäjille tuhannen euron verovähennys vuodessa. Tämä ratkaisisi saman ongelman huomattavasti pienemmillä kustannuksilla.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Yhtä lailla hihasta heitän, että ajoneuvokohtainen laite ei asennuksineen maksa enempää kuin max. 300 euroa (gps-vastaanotin, langaton modeemi, vähän tamper-resistant elektroniikkaa).

Sen sijaan taustajärjestelmä ja ylläpito tulee kalliiksi. Kuluttajalle on myös taattava keino varmistaa laskutuksen oikeellisuus. Lisäksi on ratkaistava siirtymäkauden ongelma ja niiden autojen kohtelu, jotka tulevat muualta Suomesta.

Tällaista hanketta puuhattiin Hollannissa, mutta siitä ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Miksi Suomi haluaa taas olla kehityksen pioneeri?

Otso kirjoitti...

Tuota, ne olivat prosenttiyksiköitä, eivät prosentteja. Se on ihan merkittävä ero.

Joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun matkoista on 27% ja kehyskunnissa 9%. Esim. tuohon 9 prosenttiin neljän prosenttiyksikön lisäys olisi jo 45% lisää, eli juuri sitä tasoa, jota toivoit.

En löytänyt pienellä etsimisellä mistään varsinaista selvitytsä, joten en osaa sanoa, ovatko prosenttiyksiköt suhteessa kaikkiin matkoihin (sisältää myös esim. lyhyet kävelymatkat) vai moottoriajoneuvomatkoihin, enkä mitä aluetta arvio koskee. 4 prosenttiyksikköä lisää helsingissä kun on vähän eri asia kuin koko maassa.

Oikeastaan siis näillä tiedoilla ei voi vielä sanoa kauheasti mitään tuosta suuruusluokasta. Paitsi että 4 prosentin lisäys on varmuudella väärinkäsitys.

Satelliittivalvonnasta ja sen järjettömyyydestä olen kyllä aivan samaa mieltä. Maan laajuiset tienkäyttö eivät myöskään kuulosta järkevältä, kun meillä on jo bensavero. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuille on tarvetta, mutta ne pitäisi toteuttaa jollain kokeillulla ja toimivalla teknologialla, joka ei edellyttä kaikkien autojen olinpaikan rekisteröintiä. Käytännössä siis porteilla.

Joukkoliikenteen edistämisen keinoista olen myös ainakin ylätasolla aivan samaa mieltä kanssasi. Joukkoliikenteestä pitää tehdä houkuttelevaa rakentamalla se kunnolla, ja kaavoittamalla tavalla, joka mahdollistaa joukkoliikenteen varassa liikkumisen sen sijaan että suosisi yksityisautoilua.

Siis esimerkiksi muuttamalla Lahdenväylän eteläpää bulevardiksi ja rakentamalla näin vapautuneelle maalle asunnot 40 000 ihmiselle ja 12 000 työpaikka. Sekä ratikan, jolla on sujuvaa liikkua.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hesarin uutisen sanamuoto mahdollistaa useamman tulkinnan: Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kysyntä nousisi neljällä prosenttiyksiköllä.

Tarkoittaako lukema matkojen määrää vai niiden osuutta kaikista matkoista? Jos jälkimmäistä, ja jos niiden osuus on nyt 27 %, neljän yksikön kasvu on toki merkittävä, mutta oleellista ei ole joukkoliikenteen kasvu vaan yksityisautoilun vähentyminen. Oletettavasti yksityisautoilun osuus on siis 100-27=73 % ja siinä neljän yksikön lasku tuntuu kovin pieneltä.

Uutisen lause "Kehyskunnissa päästäisiin samoihin lukemiin" herättää ihmetystä. Siellä, missä julkinen liikenne on nyt heikointa ja oma auto lähes välttämätön, joukkoliikenteen osuus matkoista kasvaisi ruuhkamaksun tullessa 45%. Todellako?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö ole perin omituista, että ruuhka-aikoina (mitä sitten ovatkaan) ruuhkamaksu on 8c/km ja ruuhka-aikojen ulkopuolella ruuhkamaksu on vielä 4c/km?

Jos kyseessä on todella ruuhkamaksu niin mikä oikeutus sen perimiseen on milloinkaan muulloin kuin ruuhka-aikoina? Tieverkollahan on silloin vapaata kapasiteettia hyödynnettäväksi, eivätkä ruuhkat ole ongelma.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Silloin se muuttuu ruuhkamaksusta tienkäyttöveroksi. Mutta hei, yöt ovat ilmaisia :-)

Otso kirjoitti...

Niin tuosta Hesarin uutisesta voi tosiaan yrittää päätellä monenlaista tulkintaa, mutta mihinkään varmuuteen ei oikein pääse. Ja kuulin, että varsinainen selvitys ei vielä ole valmis, joten alkuperäistä tietoa ei siten pääse tarkistamaan.

Pääkaupunkiseudun matkojen jakauman poimin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ2011 luonnos).

Sen mukaan pääkaupunkiseudulla kaikista matkoista tehdään
* henkilöautolla 38,7%
* joukkoliikenteellä 26,5%
* jalan 26,1%
* pyörällä 6,8%
* muulla tavoin 1,9%

Moottoriajoneuvomatkoista julkisen liikenteen osuus on siis 40,6% ja henkilöauton 59,4%. Pelkän Helsingin lukuja ei tuossa ollut. Nekin kyllä löytyvät varmasti jostain.

Neljä prosenttiyksikköä lisää 27 prosnettiin on 15% lisäys, mutta neljän prosenttiyksikön lisäys 40 prosenttiin vain 10% lisäys. mahdoton sanoa, kummasta puhutaan, mutta arvaisin jälkimmäistä.

Joka tapauksessa, ruuhkamaksujen tarkoitus (jos niitä tehdään) pitäisi olla saada tieinfrastruktuuri toimimaan henkilöautoille ja huoltoajolle, ei painostaa autoilijoita julkiseen liikenteeseen. Jos tämä on selvityksen lähtökohta, eikä vain toimittajan tulkintaa, niin selvitys on kyllä vähän kummallinen.

Julkisen liikenteen houkuttelevuutta lisätään
* Kaavoittamalla (vain) julkisen liikenteen ääreen, käytännössä kiskojen lähelle
* Rakentamalla lisää kiskoja
* Rakentamalla riittävät omat kaistat, liikennevaloetuudet, ym. kaupunkialueelle.

Jos tämän jälkeen henkilöautoliikenne vielä puuroutuu, voidaan sitä nopeuttaa tietullein.

jeejee kirjoitti...

Julkinen liikenne on vaikea yhtälö Suomessa, sillä jopa Helsinki on liian pieni ja harvaan rakennettu joukkoliikenteen näkökulmasta.

Helsinkin kuolisi ruuhkiin ellei pääosa työmatkalaisista liikkuisi julkisilla. Jokainen voi liikennevaloissa miettiä miten pitkä odotus olisi jos bussin sijasta edessä olisikin 50 henkilöautoa odottamassa vihreää valoa.

Toisaalta ruuhka-aikojen ulkopuolella bussit ja junat ovat vajaakäytössä. Kaupunkilaisjärki sanoo ettei voi olla ympäristön/talouden kannalta järkevää ajattaa kolmea matkustajaa isolla bussilla.

Itse liikun julkisilla töihin koska työmatka sattuu olemaan erittäin näppärä (metro+bussi). Iltaisin harrastusten perässä liikkuminen vaatiikin jo vähän enemmän vaivaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mitä valvontateknologiaan tulee, niin EU:lla suunnitelmat valmiina eCall-hätäpuhelujärjestelmän tekemiseksi pakolliseksi autoihin: http://www.esafetysupport.org/en/ecall_toolbox/
Suomi on tietenkin innokkaana pilotoimassa hanketta: http://www.ecall.fi/

Kukapa tuollaista ihmishenkiä pelastavaa teknologiaa voisikaan vastustaa [niisk]. Airbagit kun laukeavat, niin auto ilmoittaa heti hätäkeskukseen välttämättömät tiedot avun toimittamiseksi perille.

Välttämättömiä tietoja ovat mm. täsmällinen sijainti (metrin tarkkuudella), nopeus, kulkusuunta, auton merkki, malli ja valmistenumero, rekisterinumero... Mikä parasta, hätäkeskus voi avata ääniyhteyden kuulostellakseen tilannetta autossa - kuljettajan tahdosta riippumatta.

Autoihin tarvitaan siis infraa sijainnin määrittämiseksi ja tiedon kommunikoimiseksi viranomaisille. Tähän on tarkoitus käyttää satelliittipaikannusta ja 3G-datamodeemia, joista tulee autoihin vakiovaruste.

Mmmh... voisikohan tuota infraa käyttää muuhunkin kuin automaattiseen hätäpuheluun?

Anonyymi kirjoitti...

Onhan siitä puhuttu mihin tuota tekniikkaa halutaan myös käyttää. Tosin ei Suomessa, mutta muualla EUssa. Tämä ex-Supon pomohan juuri siirtyi EUn vakoilupomoksi SitCen-nimiseen virastoon. Noilla on niin isoja suunnitelmia kansalaisten seuraamiseen, että ne saa amerikkalaisten Echelonin näyttämään lasten leikiltä. Yksi tärkeä osanen tuota on meidän liikkumisen seurantamme.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi tärkeä osanen tuota on meidän liikkumisen seurantamme.

Tässä ei pidä unohtaa kasvontunnistusteknologiaa:
http://www.face-rec.org/general-info/
Yhtenä keskeisenä tutkimusalana on ihmisten tunnistaminen ulkona otetuista kuvista. Aika monella on passi, ajokortti tai muu henkilöllisyystodistus, jonka saadakseen on joutunut luovuttamaan viranomaisille kasvokuvansa.

Ollessaan yksityisautossa, ihminen on ikävästi valvontakameraverkon ulottumattomissa. Kuvaaminen lasien läpi ei oikein onnistu luotettavasti. Kadulla ja julkisessa liikenteessä ihmiset ovat paljon paremmin valvovan silmän alla.

Anonyymi kirjoitti...

Miltäs vuodelta tuo Petterin omakuva on? Ei taida ihan tuore olla.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös sitä jo nyt makseta kilometrien mukaista maksua bensan
hinnassa, mitä enemmän ajaa sitä
enemmän maksaa :)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Miltäs vuodelta tuo Petterin omakuva on? Ei taida ihan tuore olla.

Oho, yllättävä kysymys. Kun on yleensä kameran takana, ei itsestä ole juurikaan kuvia. Aiempi oli niin muodollinen, että ajattelin vaihtaa. Tämä kuva on otettu 13.9.2007.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Sen mukaan pääkaupunkiseudulla kaikista matkoista tehdään
* henkilöautolla 38,7%
* joukkoliikenteellä 26,5%
* jalan 26,1%
* pyörällä 6,8%
* muulla tavoin 1,9%


Sitten tilastoja ei voi käyttää tässä keskustelussa lainkaan, sillä ne puhuvat eri asiasta. Ruuhkamaksukeskustelu liittyy nimensä mukaisesti työmatkoihin. Tilasto on kaikista matkoista, kuten matkat lähikauppaan, harrastuksiin jne. Työmatkoilla auto ja jalankulku ovat harvoin realistisia vaihtoehtoja, pyörä sentään on osan vuodesta (itsekin kuljin koko viime kesän aina kun mahdollista pyörällä töihin). Pitäisi olla erikseen tilasto työmatkoista ja muista matkoista, joita sen yhteydessä tehdään (lasten haku/vienti, kaupassa käynti, asiakaskäynnit työpäivän aikana jne).

Lasse Holm kirjoitti...

Jaahas, miten sen yksityisyydensuojan kanssa tämän jälkeen, kun aina tiedetään missä kukakin milloinkin oleskelee?
Sukututkijat ja autoilijat samassa veneessä:-)

Lasse

Aali kirjoitti...

Pääkaupunkiseudulla nyt on niin vähän ja hetkellisiä ruuhkia että niitä on helppo välttää hiukan porrastamalla töihin ajelua ja/tai lisäämällä etätöiden määrää.

Anonyymi kirjoitti...

"muuttamalla Lahdenväylän eteläpää bulevardiksi ja rakentamalla näin vapautuneelle maalle asunnot 40 000 ihmiselle ja 12 000 työpaikka. "

Kannattaa käydä kävelemässä viikko vaikkapa Iso-Robertinkadun bulevardia ja miettiä toimiiko nuo unelmat meidän sääoloissa.

Toinen mitä kannattaa miettiä on nämä Ruoholahden ja Herttoniemenrannan kaltaiset pystyynkuolleet asuinalueet. Onko niitä aivan pakko tehdä lisää? Riittääkö yhden käden sormet laskemaan ihmiset, jotka sekä asuvat että käytävät töissä näillä alueilla?

Tilastoilla on helppo osoittaa ihan mikä tahansa asia oikeaksi tai vääräksi.

Pääkaupunkiseudun liikennemäärät ovat sitä luokkaa että mainitut työaikojen porrastaminen yms. helpottaisivat tilannetta huomattavasti. Jos käy katsomassa vaikkapa virastossa mitä siellä tapahtuu 16:45 (tai jotain), niin porukka on rivissä kellokorttikoneen äärellä ja kaikki valmiina lähtemään matkaan tismalleen samalla hetkellä.

JJ75 kirjoitti...

Moni toivoo ihmisten vaikka kävelevän töihin tai ajavan polkupyörällä. Jotkut tarvitsevat autoa kuskatakseen jälkikasvun tarhasta ja toiset työssään, tällähän aiotaan tappaa jopa kokonaisia työpaikkoja yksinhuoltajilta. Älä tee mitään mielummin?

Anonyymi kirjoitti...

"Herääkin kysymys, onko jollakin taholla intressi saada kansalaisten liikkuminen nykyistä tarkempaan seurantaan."

Ei tarvitse edes kysyä: Poliisiylijohtaja Paatero on vaatinut tehokkaampaa rahastamista ja siis käytännössä automaattista kulunvalvontaa kaikkiin autoihin. Jo vuosia.
GPS-automaatti siis rekisteröi sallitun nopeuden ylitykset ja raportoi ne radioteitse järjestelmään joka sakottaa, täysautomaatilla ja syyllisyyttä ei edes kysellä: Automaatti tietää. Kuljettajalle automaatti ei kerro että mikä rajoitus on tai että rajoitusta ylitetään. Ei tietenkään, sehän söisi sakkotuloja ja se on järjestelmän päätarkoitus: Tehdä rahaa.

Sivutuoteena selviää että kuka on missäkin ja milloin, sellaisesta tiedosta on aina fasismissa hyötyä. Siis täysautomaattinen 24/7 kulunvalvonta jokaiselle, henkilötunnukseen sidottuna: Sama kohtelu joka koskee vankilassa istuvia rikollisia tällä hetkellä.

Se, että sellaisen valvonta on myös perustuslaissa kielletty, ei poliisia (siis Paateroa) vähääkään kiinnosta. Kunhan rahaa tulee ja sakkotulot ovatkin lisääntyneet 100-kertaisiksi sinä aikana kun Paatero on istunut niistä päättämässä, alle miljoonasta 150 miljoonaan euroon vuosittain. Samalla jaettujen tuomioiiden määrä on kasvanut 50 000:sta 250 tuhanteen. Paatero on taas ollut ahkerana sekä lakimuutosten osalta että automaattivalvonnan eli kyttäyksen edistajänä, siis natsi tai vähintään pesunkestävä fasisti.

Vetoaminen joukkoliikenteen ilmastoa vähemmän saastuttavaan vaikutukseen on lähinnä säälittävää, kun joukkoliikenne kulkee muutaman prosentin kuormituksella paitsi ruuhka-aikoina ja bussi saastuttaa ilmaa enemmän kuin 20 henkilöautoa. Millä mittarilla tahansa.

Tyly fakta kun on että >80% liikenteestä kaupungeissa on joko työmatkaliikennettä tai huoltoajoa.

Anonyymi kirjoitti...

"Yhtä lailla hihasta heitän, että ajoneuvokohtainen laite ei asennuksineen maksa enempää kuin max. 300 euroa (gps-vastaanotin, langaton modeemi, vähän tamper-resistant elektroniikkaa)."

"Ei maksa" voi olla totta, mutta kaipa muistat ettei tuotteen hinnalla ja valmistuskustannuksilla nykyaikana ole _mitään yhteyttä_: 20c maksavaa "suorituskykyä parantavaa ranneketta" myytiin 200 eurolla ja kauppa kävi kun oli hyvä mainostus.

Kun on pakollisesta laittesta kysymys, niin kerroin on vielä 10 tämän päälle ja voit olla varma että autoilijan on pakko maksaa tuhansia euroja tai jättää auto kotiin. Vrt. katsastus: Alimman tason autoharjoittelijoita kerää 85 euroa 15min työstä, siis 300 euroa tunnissa. Saaden itse palkkaa 10e tunnissa ja halli sekä laitteet on saatu ilmaiseksi valtiolta. Voittoprosentti on miten vain laskettuna yli 100, todennäköisesti 1000 ja se onkin tyypillinen voittoprosentti, kun myydään lakisääteisiä asioita vapaalla hinnoittelulla.

Olivat ne mitä tahansa mutta erityisesti autoon liittyvää. Siis 300e laite maksaa 3000e kun autoilijan on se pakko ostaa. Vähintään.

Anonyymi kirjoitti...

Helpoin tapa vähentää ruuhkia olisi vähentää työpaikkoja kannustamalla niiden siirtoon jonnekin riittävän kauas, eli esim. kokonaan Helsingin ulkopuolelle. Eli näin aluksi vaikkapa estämällä toimistorakennusten kaavoitus Helsingin alueelle.

Jos jotain pitää rakentaa niin suuria perheasuntoja tai yhdistellä nykyisiä koppeja sellaisiksi. Ja saada niiden hinnat romahtamaan alas järkevälle tasolle vaikka sitten hintasääntelyllä. Jos Helsingissä asuminen olisi puolet halvempaa eikä tienaisi asuntosijoituksilla niin luulenpa, että hullu työtahti ja edestakaisin autolla asiakkaalta toiselle sahaaminenkin olisi maltillisempaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin ymmärrän ruuhka-ajan maksun, mutta en sitä 4 sentin ruuhka-ajan ulkopuolella en oikein ymmärrä. Se menee täysin rahastamisen puolelle ja on suoranainen tienkäyttövero. Kumma että Kokoomuksen pääkonttori EK on ollut niin hiljaa koko asiasta. Se kun kohdistuu suoraan sinne suurentuneine palkkavaatimuksineen tulevaisuudessa. Tämä koko juttu on viherpiipertäjien näpertelyä, jolla ei todellisuuden kanssa ole mitään tekemistä. Kun edes pääkaupungissa ei joukkoliikenne ole siinä asteella, että se toimisi järkevästi, saati sitten kehäkolmosen ulkopuolella.

Anonyymi kirjoitti...

Joukkoliikenne on auttamattoman hidas ruuhkassa tai ruuhkattomana aikana. Jopa helpoilla reiteillä, jossa on bussille oma erillään kulkeva kaista, simerkiksi kivenlahti -> lauttasaari, on se autoa selkeästi hitaampi. Juna on nopea, mutta vain harva pääsee pelkällä junalla autoa nopeammin mihinkään. Hyvä nyrkkisääntö on se, että julkisilla työmatka-aika tuplaantuu.

En ymmärrä miten joukkoliikenteen määrän kasvattaminen millään tavalla parantaisi nykyistä tilannetta. Vaikka busseja ja junia lisättäisiin, ne silti joutuisivat pysähtelemään pysäkeille.

Vain harva haluaa matkustaa julkisilla joten annetaan heidän se tehdä rauhassa. Miksi pakottaa mukaan myös ne, jotka mieluummin käyttävät aikansa muuhun?

Jos halutaan ruuhkaton ja näin "saasteeton" helsinki, on kaikista helpointa kaavoittaa toimitilat asuintiloiksi. Näin kenenkään ei tarvitse aamulla jonottaa helsingin suuntaan ja työpaikat voisivat sijaita moottori- ja kehäteiden varrella, jonne on helppo autolla saapua.

On hullua tehdä työpaikkoja alueelle, jossa monet eivät halua tai kykene asumaan. Vielä hullumpaa on sitten rankaista heitä työnteosta, tai siitä että eivät suostu käyttämään tunteja päivästään istuskellen bussissa.

Website Security Test