keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Dealey plaza, JFK ja Oswald

JFK:n salamurha 22.11.1963 kiinnostaa yhä ihmisiä. On helppo leikkiä salapoliisia lukemalla kirjoja ja tutkimalla asioita netistä, mutta paikan päällä asiat aukeavat ihan toisella tavalla.

Ensimmäinen havainto: Dealey plaza on pienempi kuin kuvista voisi päätellä. Laajakulmaiset objektiivit saavat kaiken näyttämään isommalta. Presidentin autosaattue kulki hyvin läheltä katsojia. On mahdoton uskoa, että yleisön joukossa olisi ollut toinen ampuja, jota kukaan ei havainnut.

Dealey plaza, kirjavarasto, Houston Street ja Main Street.
Analyysit kriittisistä sekunneista perustuvat kaitafilmiin, jonka kuvannut Abraham Zapruder sattui olemaan täsmälleen oikeassa paikassa täsmälleen oikeaan aikaan. Harmi vain, että tien vieressä ollut kyltti peitti näkyvyyden toisen laukauksen osuessa. Kyltti on sittemmin poistettu, joten nykyään näköala on esteetön. Jos kaitafilmissä olisi ääni, tutkijoiden ei olisi tarvinnut kiistellä laukausten tarkoista ajankohdista vuosikymmeniä. Mutta kun filmi on mykkä, ajoitukset pitää tehdä kameran liikahdusten (fysiologinen reaktio pamahdukseen) sekä Kennedyn ja Connellyn liikkeiden perusteella.
Zapruder kuvasi kaitafilminsä seisten aidan päällä.
Ensimmäinen laukaus meni ohi, mutta toisen osumakohta on merkitty Elm Streetiin rastilla. Kaitafilmillä auto oli osuman sattuessa (Zapruderin filmin ruudut 223-224) kyltin takana.
Toinen laukaus osui tässä.
Toinen laukaus oli ns. magic bullet, taikaluoti, joka lävisti Kennedyn kurkun ja jatkoi sitten edessä istuvan kuvernöörin olkapään läpi stetsonia pitelevään käteen. Luodin lentorata on antanut aihetta loputtomiin spekulaatioihin ja Oliver Stone nosti sen avainasemaan elokuvassaan JFK - Avoin tapaus. Stone kuitenkin ohitti (tarkoituksella) tutkimukset, jotka selittivät asian.

Vain hetkeä myöhemmin kajahti kolmas, kohtalokas laukaus, joka murskasi Kennedyn takaraivon. Osuma näkyy Zapruderin filmin ruudussa 313. Koska ensimmäinen laukaus ammuttiin ruudussa 160 ja kameran kuvausnopeudeksi mitattiin 18,3 kuvaa sekunnissa, saadaan koko tapauksen kestoksi 8,4 sekuntia. Aika on enemmän kuin riittävä kolmeen laukaukseen, joista vain kaksi edellyttää uutta latausta.
Kohtalokas laukaus.
Tässäkin laajakulmainen objektiivi liioittelee etäisyyksiä. Tieltä katsoen etäisyys koulukirjavaraston ikkunaan ei näytä kovin pitkältä.
Oswaldin ampumapaikka.
Oswald ampui loittonevaa autoa takaapäin. Kennedyn pää retkahti osuman voimasta ensin eteen- ja sitten taaksepäin, mikä on herättänyt epäilyjä toisesta ampujasta joko Grassy Knoll -kumpareella tai rautatiesillalla. Joidenkin mielestä ampuja piileskeli maan alla ja ampui sadevesiviemärin aukosta.
Grassy Knoll.
Paikan päällä tuntuu mahdottomalta uskoa, että joku voisi seistä tässä kiväärin kanssa ja ampua presidentin autoa ilman, että kukaan kiinnittäisi asiaan huomiota. Muutamat väittävät kuulleensa laukauksen äänen kumpareen suunnalta, mutta kukaan ei muista nähneensä siellä asemiestä.

Vähän edempänä on rautatiesilta.

Elm Streetin ylittävä rautatiesilta.
Rautatiesillalla kulkee kävelytie.
Kävelytie sillalla.
Sillalta olisi mainio näkyvyys lähestyvään saattueeseen.
Näköala sillalta Elm Streetille.
Sillassa on jopa ampumiseen sopivia aukkoja.
Silta.
Mutta sillalla oli ihmisiä, joten mahdollinen ampuja olisi paljastunut heti.

Texasin koulukirjavarasto on nykyisin museona (Sixth Floor Museum).
Sixth Floor Museum
Museo esittelee yksityiskohtaisesti vierailupäivän kohtalokkaat tapahtumat, tutkinnan ja erilaiset teoriat. Museon vitriinissä on Oswaldin kihlasormus, jonka hän jätti ampumispäivän aamuna vaimolleen.

Valitettavasti museossa ei saa kuvata. Ylimmän kerroksen ikkunasta on esteetön näköala, samanlainen kuin Oswaldilla oli kerrosta alempaa. Ikkunasta katsoen etäisyys Elm Streetillä liikkuviin autoihin näyttää pitkältä. Maallikon on vaikea arvioida, miten helppoa olisi osua hitaasti liikkuvaan presidentin autoon. Alamäki helpottaa tähtäystä, sillä se vähentää kohteen liikettä suhteessa ampujaan.

Tekonsa jälkeen Oswald poistui kirjavarastosta 12.33 ja käveli Elm Streetiä päinvastaiseen suuntaan kuin autosaattue oli kulkenut. Hän otti taksin asuntolaan ja haki huoneesta käsiaseensa. Arvellaan, että hän suunnitteli pakenevansa linja-autolla Meksikon puolelle. Dallasista on rajalle noin seitsemän tunnin ajomatka (680 kilometriä).

Oswaldin asuinpaikat, asuntolan sijainti (N Beckley), Texas-teatteri ja Tippetin surmapaikka (pitäisi olla 10th Street eikä 9th Street).
Kello 13.15 poliisi J. D. Tippet havaitsi poliisiradiossa kerrottuihin tuntomerkkeihin sopivan miehen ja yritti pysäyttää tämän 10th Streetin ja Patton Streetin kulmassa. Oswald ampui poliisia kolme kertaa rintaan ja kerran päähän. Tippet mainitaan murhapäivän tapahtumissa vain ohimennen, vaikka hänen kohtalonsa kertoo Oswaldin häikäilemättömyydestä. Tippetiltä jäi vaimo ja kolme lasta, nuorin heistä viisivuotias.
Risteys, jossa Oswald ampui Tippetin.
Historiallisella paikalla on muistolaatta. Taustalla näkyy koulu.
J. D. Tippetin muistolaatta.
Oswald jatkoi pakoaan historialliseen Texas-elokuvateatteriin, johon on Tippetin murhapaikalta vain 900 metrin kävelymatka (14 minuuttia).

Oswaldin oletettu reitti Tippetin surmapaikalta elokuvateatteriin.
Vuonna 1931 perustettu teatteri on suojeltu ja yhä käytössä, joskaan sen esitystekniikka ei varmasti täytä nykyvaatimuksia. Itse en lähtisi tänne katsomaan uusinta Tähtien sotaa.
Texas Movie Theater
Oswald livahti sisään maksamatta, jolloin lipunmyyjä soitti poliisin.
Lipunmyyjän toimisto (mistä tulee termi "box office").
Tammikuussa 2018 Texas-teatterin seinällä on tutun näköisen elokuvan juliste. Rare exports on suomalainen kauhuelokuva joulupukista.
Rare exports -mainosjuliste Texas-teatterissa.
Oswald yritti ampua häntä kello 13.40 pidättämään tulleita poliiseja, mutta nämä saivat epäillyn vangittua. Oswald vietiin Harwood Streetillä sijaitsevaan poliisitaloon, josta on vain 500 metrin matka Dealey plazalle. Tammikuussa 2018 talo oli remontissa.
Dallasin poliisitalo.
Talossa on kaksi autoliikenteelle tarkoitettua ramppia.
Aseet ja henkilöiden kulku kielletty.
Epämääräinen ja oletettavasti sekopäinen yökerhon omistaja Jack Ruby livahti sisään ilmeisesti tästä Commerce Streetin rampista juuri, kun Oswaldia oltiin 24.11.1963 (kaksi päivää pidätyksen jälkeen) siirtämässä autolla toiseen vankilaan.
Ramppi, josta Ruby livahti sisään ampumaan Oswaldin.
John F. Kennedy kiidätettiin ampumisen jälkeen läheiseen Parklandin sairaalaan. Yli 50 vuotta myöhemmin sairaala on laajentunut useilla lisärakennuksilla ja näyttää tänään hyvin modernilta.
Parklandin sairaalan ensiapu tänään.
Oswaldia ammuttiin vain kerran vatsaan, mutta osuma oli kohtalokas. Hän kuoli samassa sairaalassa kuin JFK kahta päivää aiemmin, viereisessä leikkaussalissa.

Aluksi mikään hautausmaa ei halunnut presidentin murhaajaa, mutta lopulta hautapaikka löytyi viereisen Fort Worthin kaupungin Shannon Rose Hill -hautausmaalta.
Rose Hill -haustausmaa, Oswaldin hautakivi punaisten kukkakimppujen edessä.
Salaliittoteorioiden mukaan Oswaldin hautaan oli laskettu väärä mies. Hauta avattiin lokakuussa 1981 ja ruumiin jäänteet tutkittiin. Niiden todettiin kuuluvan Lee Harvey Oswaldille. Jälleen yksi salaliittohuhu oli ammuttu alas.

Mutta kuka on Oswaldin viereen haudattu Nick Beef?
Oswald ja Nick Beef.
Hän on amerikkalainen koomikko Patric Abedin, joka näki 6-vuotiaana Kenndyn saapuvan Texasiin. Seuraavana päivänä JFK ammuttiin. Aikuisena Patric palasi Texasiin ja huomattuaan Oswaldin viereisen hautapaikan olevan vapaana hän osti sen. Paikalla on vain hautakivi, eikä Abedin aio tulla haudatuksi sinne.

Kaikki salamurhaan liittyvät paikat ovat yllättävän lähellä toisiaan. Salamurhan aikaan Oswald oli muuttanut kodistaan lähellä sijaitsevaan asuntolaan. Osoitteesta 214 West Neely Street on linnuntietä vain 3,6 kilometriä Dealey plazalle. Sitä ennen nuori pari asui kurjassa talossa Elsbeth Streetillä kivenheiton päässä. Talo purettiin muutama vuosi sitten.
214 W. Neely Street.
Oswald asui talon toisessa kerroksessa Marina-vaimon ja pienen tytön kanssa. Talon takapiha tuli kuuluisaksi valokuvasta, jonka Marina-vaimo otti 31.3.1963. Kuvassa Lee Harvey poseeraa kiväärin kanssa, toisessa kädessään kaksi kommunistista lehteä.
Kuuluisa valokuva otettiin tätä aitaa vasten.
Poliisi löysi valokuvan heti murhan jälkeen tekemässään kotietsinnässä. Marina myönsi ottaneensa kuvan, mutta Oswald väitti kuvaa manipuloiduksi. Hänen asentonsa on hieman omituinen, mutta vuoden 2015 analyysin mukaan kuva on aito (kts. esim. http://www.independent.co.uk/news/world/americas/john-f-kennedys-assassination-photo-showing-lee-harvey-oswald-with-gun-used-to-kill-former-president-a6699751.htmlhttps://phys.org/news/2015-10-backyard-photo-lee-harvey-oswald.html ja http://www.dailymail.co.uk/news/article-3279231/Photograph-Lee-Harvey-Oswald-holding-gun-police-said-used-assassinate-JFK-authentic-conspiracy-theorists-claimed-faked-new-analysis-finds.html).

Oswaldin asuinpaikat kiinnostavat ainakin niitä, jotka ovat lukeneet Stephen Kingin mainion 22.11.63 -romaanin. Kingin romaanissa päähenkilö seuraa Oswaldin perhe-elämää läheltä yrittäessään estää lähestyvän salamurhan. Ajankuvaus on hämmentävän aitoa ja uskottavaa.

Entä miksi Oswald ampunut aiemmin, kun auto lähestyi koulukirjavarastoa Houston Streetiä pitkin?
Presidenin saattue tuli oikealta ja jatkoi suoraan eteenpäin.
Autosaattue tuli oikealta (Main Street), kääntyi 90 astetta oikealle Houston Streetille (kuvassa suoraan eteenpäin) ja kääntyi taustalla näkyvän koulukirjavaraston edessä 120 astetta vasempaan. Miksei Oswald ampunut lähestyvää autoa?

Museon ikkunasta katsoessa huomasi, että talvella puolen päivän aikaan aurinko paistaa lähestyvien autojen takaa. Vastavaloon tähtääminen on epävarmempaa. Lisäksi Kennedy istui takapenkillä, hänen edessään istui Texasin kuvernööri John Connelly. Oli helpompi odottaa, kunnes auto oli kääntynyt mutkasta ja alkanut loitota kirjavarastosta poispäin.

Museon kirjastossa on pieni valikoima aiheesta kirjoitettuja kirjoja.
Museokaupan kirjavalikoimaa.
Kaikkiaan kirjoja arvioidaan olevan 2000 erilaista. Dealey plazan tapahtumat kiinnostavat turisteja yhä vieläkin, valokuvaajia ja selfien ottajia parveilee aukiolla päivästä toiseen ja monenlaiset kaupustelijat myyvät salaliittoteorioita ruokkivaa materiaalia.
Myyjä Dealey plazalla.
Kaupallisuus pitää huolen siitä, että JFK:n salamurhateoriat kiinnostavat maksavaa yleisöä tulevaisuudessakin. 

lauantai 17. helmikuuta 2018

Fox News manipuloi omaa kansaa

On tärkeää seurata erilaisia uutislähteitä, jotta ymmärtää paremmin eri tavalla ajattelevia. Tuttuja uutislähteitä seuraamalla oma kupla vain vahvistuu.

Tämän ohjeen mukaisesti olen seurannut koko alkuvuoden Fox Newsin uutisia, aluksi paikan päällä tv-kanavalta ja Suomeen palattuani netin kautta. Kirjoittamalla Youtubeen hakusanaksi "Fox News live" saa linkin, jolla pystyy katsomaan reaaliajassa jenkkien omaa Fox-kanavaa. Ilmeisesti lähetys on joidenkin henkilöiden laittomasti nettiin releoimaa, sillä Fox itse ei live-kuvaa tarjoa.

Sama pätee CNN:ään, joskin sitä välittävät sivut ovat rajoitetumpia, eikä videoikkunaa pysty esimerkiksi laajentamaan koko näytölle.

Molempien uutisointia voi seurata tietenkin myös web-sivujen kautta, vaikka nettisivut ovatkin eri asia kuin tv-lähetys. Osoite Foxnews.com on helppo muistaa, kansainvälisellä CNN:llä pitää valita erikseen US-edition, jotta näkee jenkeille itselleen tarkoitut uutiset.

Koko alkuvuoden Fox on toistanut samaa kaavaa. Se kertoo presidentti Trumpin saavutuksista ja ansioista. Epäonnistumiset ja huonot uutiset sivuutetaan kokonaan tai mainitaan korkeintaan lyhyesti. Demokraatit (joihin usein viitataan halventavalla nimellä "liberals") esiintyvät kaikissa uutisissa kielteisessä valossa. Heidän edustajansa saavat kyllä puheenvuoron, mutta juontaja katkaisee yhteyden nopeasti jos vastaukset eivät miellytä.

On luonnollista, että konservatiivien äänitorvi Fox suhtautuu Trumpiin myönteisesti, mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että Foxin etusivulla esiintyvät toistuvasti Hillary Clintonin sähköpostit, Uranium One ja jopa Bill Clintonin 25 vuoden takaiset seksiskandaalit?

Tyypillinen Foxin etusivu.
Nyt helmikuussa uutispainotukset ovat hieman monipuolistuneet, ykköseksi ovat nousseet myös talviolympialaiset ja Floridan kouluammuskelu.

Fox News on kuin Venäjän valtion uutiskanavan länsivastine: se ei yritäkään tarjota uutisiin konservatiivista näkökulmaa vaan on puhdasta mielipiteenmuokkausta ja jopa suoranaista propagandaa. Näin toimii USA:n sisäinen informaatiovaikuttaminen.

Tiedustelumuistion piti olla pahempi kuin Watergate.
Onko CNN yhtään parempi? Ainakin se toimii kansainvälisesti ja USA:n sisäiset jutut ovat tasapainoisempia. CNN ei pyri tekemään käännytystä eikä nosta joka päivä kärjeksi republikaanien pilkkaamista. Luultavasti sen toimittajat ovat demokraatteja, mikä näkyy väistämättä aihe- ja näkökulmavalinnoissa, ja uutisoinnissa on tehty selkeitä virheitä, mutta ne eivät ole tarkoituksellista manipulointia. Konservatiiveja kritisoidaan, mutta heitä ei demonisoida kun Foxilla. Virheet myös oikaistaan ja niitä pahoitellaan.

Foxin uutisshow't ovat luku sinänsä. Hannity on välillä kuin uskonlahkon pastori, joka saarnaa värikkäästi Hillary Clintonin rikollisista toimista ja liberaalien paheellisuudesta. Vastapuolen edustajien vuosien takaisia lausuntoja kaivetaan esiin vuosien takaa, toistetaan videona ja pilkataan päälle.
Sean Hannity
Toinen poliittinen kommentaattori on Laura Ingraham. Hänen esiintymisensä on vielä pistävämpää, välillä suoranaista (sensuroitu) tavalla, johon vain naiset pystyvät.
The Ingraham Angle
Toistuvana teemana on Washingtonin poliitikkojen mädännäisyys, jonka Trump aikoo puhdistaa Amerikan kansan eduksi "kuivattamalla suon".
Trump kuivattaa Washington DC:n suon.
Ja kaiken päälle päätteeksi Fox muistaa vähän väliä kehua, että juuri heidän kanavansa tarjoaa tasapuoliset, reilut ja luotettavat uutiset.
"Most watched. Most trusted" - LOL
Yhdestä asiasta annan Hannitylle tunnustusta. Usein hänen shownsa päättyy kahteen katselijoiden jättämään vastaajaviestiin, jotka esitetään myös tekstinä ja ovat ilmeisen aitoja. Kaikki näkemäni palautteet ovat olleet Hannityn kannalta täystyrmäyksiä, jopa alatyylisiä.

"Your mouth is vile to me"
Adjektiivia "vile" ei opetettu koulun englannintunnilla, mutta sen voisi kääntää suomeksi "halpamainen" tai "häpeällinen".

"You are a giant tool"
Tätäkään ilmaisua ei opetettu koulussa, mutta sen merkitys selvinnee asiayhteydestä. Palautteista päätellen Hannityllä on kanttia vastaanottaa kritiikkiä ja se on aina hyvä asia.

Olen seurannut Foxia satunnaisesti myös aiempina vuosina, mutta mielestäni meno ei ole ollut lainkaan tällaista. Fox on siirtänyt televisioon Twitteristä ja anonyymeiltä keskustelupalstoilta tutut keinot ja retoriikan, ja hakenut oppia Venäjältä. Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jolloin totuuden määrittelee puhuja itse. Musta on valkoista, jos niin sanotaan -- ja katsojat uskovat, koska ovat jo valmiiksi samaa mieltä.

Presidentti Trumpin kerrotaan seuraavan vain Foxin uutisia. Miljoonat muut muodostavat maailmankuvansa (tai no, ulkomaan uutisia ei juuri ole, joten kyse on oman maan kuvasta) Foxin perusteella. Ei ihme, että Yhdysvallat on riitaisa ja jakautunut. Tätä vauhtia se menettää globaalin johtoasemansa. Kiinalle ja Venäjälle USA:n nykyinen meno sopii mainiosti. Ne hiovat jo strategioitaan ottakseen USA:lta vapautuvaa globaalia vaikutusvaltaa.

Hannityn ja Ingrahamin show-lähetykset tulevat aamuyöllä neljän ja viiden välillä. Jos haluat nähdä länsiversion Venäjän omien kansalaisten manipuloinnista, laita herätyskello soimaan ja suuntaa Youtubeen.

Yhdysvaltojen tilanne on Venäjääkin pahempi, sillä jenkit valitsevat yksipuolisen tiedottamisen vapaaehtoisesti -- ja ovat siitä vieläpä ylpeitä. Tietämättömyys ja suvaitsemattomuus ovat uusia hyveitä. Venäläisillä ei ole vaihtoehtoja.

Kaikesta huolimatta aion jatkaa Fox Newsin seuraamista. Suomessa Trumpista kertovat uutiset ovat yksinomaan kielteisiä, joskus koomisuuteen asti. Fox tasapainottaa uutisointia ja auttaa ymmärtämään, miksi äänestäneistä vajaat puolet kannatti häntä ja osa äänestäisi häntä vielä uudelleenkin.

Toivottavasti pääni kestää räjähtämättä.

Lisäys 18.2.2018: Laura Ingraham haastattelee entistä CIA-johtajaa, joka kertoo Venäjän disinformaatiokampanjasta ja kertoo lopuksi, että USA sotkeentuu muiden maiden vaaleihin "vain hyvän asian puolesta" ("only for a very good cause in the interest of democracy"). 

torstai 15. helmikuuta 2018

Tekoäly: hypen jälkeen tulee talvi

Parin vuoden takainen hype-termi digitalisaatio on korvautunut uudella. Nyt kaikki puhuvat tekoälystä. IBM:n tekoälyjohtaja julisti toissapäivänä, miten "tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä useammista onnellisempi ja vähemmän yksinäisiä". Tänään Hesari kirjoitti puolueiden tekoälypaneelista miten "tekoäly on neljäs teollinen vallankumous. Murros, joka mullistaa yhteiskunnan, talouden - ja jokaisen ihmisen elämän".

Tässäkin Suomi haluaa olla edelläkävijä: "Sipilän hallitus on ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa". Lähes sama lause on kuultu autonomisesta liikenteestä, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja monesta muusta.

Tavoitteita pitää olla, mutta on kohtuutonta odottaa, että Suomesta oikeasti tulisi ykkönen jokaisessa uudessa muotitermissä.

Tekoäly saa varmasti tavallisen kansalaisen huolestumaan. Pian koneet ovat minua älykkäämpiä ja ne ottavat vallan koko yhteiskunnassa.

En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta. Sen sijaan koneoppimisessa on koettu merkittäviä kehitysaskeleita. Kone on oppinut päihittämään ihmisen shakissa ja vielä vaikeammassa Go-pelissä. Kone tunnistaa jossain määrin valokuvissa näkyviä esineitä ja ymmärtää puhutta kieltä sekä kääntää sitä.

Mikään näistä ei vaadi varsinaisesti älyä. Jos ihminen tunnistaa kuvasta eläimiä tai osaa puhua ranskaa, emme ihaile hänen älykkyyttään. Tekoälyllä tarkoitamme toimintoja, jotka aiemmin ovat olleet tyypillisiä ihmiselle, ja joihin tietokone ei ole pystynyt.

Jossain määrin pystyminen on nytkin näköharhaa. Kun koneelle näytetään miljoona kissan kuvaa, se osaa laatia neuroverkon, joka tuottaa seuraavan kuvan kohdalla vastaukseksi sanan "kissa". Tietokone ei edelleenkään ymmärrä, mitä kuvassa on. Se vain toistaa sokeasti sisäistä ohjelmointiaan.

Neuroverkon virittämistä kutsutaan hienolla nimellä syväoppimiseksi. Se ei kuitenkaan ole oppimista sanan inhimillisessä mielessä, vaan pelkkää matematiikkaa.

Sanon tämän vielä uudelleen: koneoppiminen, jota myös tekoälyksi hypen vuoksi kutsutaan, on pelkkää matematiikkaa.

Huh, mikä helpotus! Ei tarvitse pelätä, että tällainen laskukone ottaisi vallan yhteiskunnassa ja alistaisi ihmiset tahtoonsa.

Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun media hehkuttaa tekoälyä. Aiempina vuosikymmeninä (jo 1950-luvulta alkaen) tekoälyn läpimurto on ollut tuloillaan monta kertaa. Odotukset ja pelot ovat olleet suuria. Mutta sitten on huomattu, ettei teknologia vielä olekaan ihan riittävällä tasolla. Ilmiötä kutsutaan tekoälytalveksi. Seuraa hiljaisemman kehityksen kausi, kunnes jokin uusi tekniikka tuo kevään, saa kehityksen vauhtiin ja herättää taas median kiinnostuksen.

Oletan, että myös nykyistä mediakohua seuraa tekoälytalvi. Se tulee viimeistään silloin kun huomaamme, ettei oikeita robottiautoja olekaan vielä tulossa myyntiin. Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua.

Kirjaimellisesti tekoälytalvi - kestää vielä 10-20 vuotta, ennen kuin robottiauto pärjää Suomen talvessa.
Tekoälyä, singulariteettia tai työelämän/yhteiskunnan mullistusta ei silti kannata vähätellä. Tekoälytalvia seuraa aina kevät, ja lopulta meillä on käsissämme jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä osaa täysin arvioida. Kone täydentää ja lopulta ehkä syrjäyttää ihmisen monista ammateista. Niin on käynyt ennenkin, mutta tällä kertaa uutta on, ettei koulutustason nostaminen auta. Päinvastoin, ensi kertaa vaarassa ovat nimenomaan koulutettujen ihmisten ammatit. Ja se on ihan uusi tilanne, jolla voi olla pelottavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Arviomme internetin (1994) tai sosiaalisen median (2007) hyvää tekevistä vaikutuksista osuivat vain osittain oikeaan. Saimme paljon hyvää, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Optimistiset tekniikan kehittäjät eivät osanneet kuvitellakaan, miten väärin heidän keksintöjään tultaisiin käyttämään. Somen hyviä vaikutuksia hehkutettiin kymmenen vuotta sitten estoitta. Kukaan ei osannut arvata, millainen trollauksen ja vihapuheen kanava siitä tulisi -- tai että USA saisi presidentin, joka Twitterissä uhoaa ydinasenappinsa olevan isompi kuin vastapuolella.

Senkin vuoksi kannattaa seurata tekoälyn kehittymistä -- eikä uskoa kaikkia nykyisiä ennusteita tekoälyn vaikutuksista.

maanantai 12. helmikuuta 2018

Vuosi F-Securen mobiilin virusturvan kanssa

Vuosi sitten ostin F-Securen SAFE-ohjelman vuodeksi älypuhelimeeni testatakseni, kuinka tarpeellinen se on. Mobiilin virustorjunnan tarve herätti silloin kiistelyä tietoturvayhtiön edustajan kanssa.

Asia on vieläkin tulkinnanvarainen. Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa 2017 miten "Kännykkään voi tulla virus yhtä lailla kuin tietokoneeseenkin" ja antoi ohjeita älypuhelimen virussuojaukseen. Otsikon väite on ristiriidassa arkipäivän havaintojen kanssa. PC-koneisiin haittaohjelmia tulvii sähköpostin kautta jatkuvasti, mutta älypuhelimissa haittaohjelmat (itsekseen leviävistä viruksista puhumattakaan) ovat harvinaisia.

Niin harvinaisia, etten ole yrityksistä huolimatta vielä löytänyt ketään, joka olisi Suomessa saanut haittaohjelman Android-puhelimeensa. Kunhan pitää Androidin omat suojaukset päällä eikä lataa Google Play -kaupasta epämääräisiä peli- ja apuohjelmia, voi olla melko turvallisin mielin.

Tämä on nykyinen tilanne, joka voi tulevaisuudessa muuttua. Aika näyttää, milloin ensimmäinen vakava haittaohjelmaepidemia leviää suomalaisiin älypuhelimiin. Vielä niin ei ole käynyt.

Vuosi sitten otin SAFEn käyttöön ja vaikka työn puolesta kokeilen kaikenlaisia ohjelmia ja nettisivuja, olen saanut kaksi hälytystä. Ensimmäisen sain, kun vinkin saatuani kävin lataamassa peliohjelmaan liittyvän laajennuksen. Ilmeisesti kyse oli jonkinlaisesta mainoslisukkeesta.

Toinen hälytys oli yllättävämpi. Viime vuoden lokakuussa SAFE varoitti CyberNews-appsin olevan "mahdollisesti ei-toivottu sovellus".

Mitä ihmettä?
Sain vinkin sovelluksen lataamiseen arvostamaltani suuren yrityksen tietoturvajohtajalta. Sovelluksen tekijä on mm. tietoturvapalveluita tarjoava konsulttiyhtiö KPMG. On vaikea kuvitella, että appsi olisi aidosti haitallinen, eikä SAFE yksilöinyt riskiä tämän tarkemmin.

Poistetaan varmuuden vuoksi.
Varmuuden vuoksi poistin kuitenkin Cyber News -ohjelman.

Vuoden tilaus tuli nyt katkolle ja SAFE ilmoitti tarjouksesta, joka ei ollut kovin houkutteleva:

Vuoden turva puhelimeen 60 euroa?
Mainoksen ilmoittama 59,90 euron hinta tuntuu kohtuuttoman korkealta yhden puhelimen suojauksesta. Luultavasti lisenssi sisältää jälleen kolme käyttöoikeutta, mutta mainos ei sitä yksilöi enkä edelleenkään tarvitse kuin yhden. Ei siis puhettakaan täsmämarkkinoinnista, päinvastoin.

Vuoden käyttökokemusten perusteella jätin tarjouksen käyttämättä.

Jatkossa mennään taas paljaalla.
Seuraava vuosi mennään taas ilman mobiilia virustorjuntaa. Katsotaan miten käy ja palataan asiaan vuoden päästä.

Lisäys 13.2.2018: Sain tiedon, että KPMG on väärä hälytys (false positive). F-Securelle on ilmoitettu asiasta tammikuussa 2018 eikä aiheetonta varoitusta enää tule. Hieman yllättävää, että myös mobiilimaailmassa tulee vääriä hälytyksiä -- haittaohjelmia on kuitenkin murto-osa Windowsiin verrattuna ja kaikki softat jaetaan Google Playn kautta, jolloin testaamisen pitäisi olla helpompaa. Cyber News ei ole mikään hittisovellus (Play-kaupan mukaan 500-1000 latausta), mutta silti monen kuukauden viive väärän varoituksen poistamisessa tuntuu pitkältä.

Lisäys 16.2.2018: Nyt mediakin myöntää liioittelevansa Androidin tietoturvauhkia: Most Android Security Scares Are Bullshit

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Facebookin valeprofiilit työllistävät

Facebookissa on ajoittain kampanjoita, jolloin seksikkäiden naisten nimillä ja kuvilla satelee muka-ystäväpyyntöjä. Siis tällaisia:

Tyypillinen feikki.
Jos pelkästään poistaa pyynnön, kutsu jää elämään ja saattaa näkyä muka omana ystäväehdotuksena kavereille. Ainoa varma tapa päästä eroon feikistä on estää kyseinen lähettäjä ja ilmoittaa siitä myös ylläpidolle, jolloin profiili ennen pitkää poistuu ja lakkaa houkuttelemasta uusia uhreja.

Laskin, että nämä asetukset vaativat 9 klikkausta ja kymmenes tulee ikkunan sulkemisesta. Jokainen feikki aiheuttaa siis kymmenen turhaa hiiren klikkausta.

Yhdeksän klikkausta myöhemmin.
Miksi Facebook antaa feikkien kiusata käyttäjiään? Eikö sen kehuttu tekoäly muka pysty tunnistamaan feikkiprofiileita automaattisesti? Auttaisiko, jos vaikka lukisi profiilissa olevat sexy-ehdotukset ja huomioisi kaverien määrän vs. ystäväkutsut muille?

Aloittelevakin koodari tekisi tämän käden käänteessä. Ilmeisesti Facebook ei edes halua ratkaista ongelmaa, feikit vain lisäävät käyttäjän palvelussa viettämää aikaa ja kasvattavat sen käyttäjämäärää. Sama asenne selittää Twitterin täydellisen piittaamattomuuden trolleista ja feikkitileistä. Pääasia on, että käyttäjämäärät kasvavat mahdollisimman nopeasti. Viis siitä, että feikit häiritsevät oikeita käyttäjiä.

Täytyy myös ihmetellä herroja Jorma Harju, Daniel Sjö, Martin Pekka ja Riku Riikonen - miksi ihmeessä olette hyväksyneet tällaisen feikkinaisen kaveriksi? Ainoa, mitä hän myy, on jotain maksullista "hot and satisfied" -seksivideota, ja luultavasti senkin takana on mies, joka on vain varastanut naisen valokuvan jostain. Tai sitten linkin takana saattaa olla haittaohjelma, en kokeillut.

Estolistani on yhtä pitkä kuin naisilla, jotka joutuvat blokkaamaan säännöllisesti härskejä ehdotuksia ja alapääkuvia lähettäviä miehiä. Joukossa on ihan julkisuudessakin tunnettuja nimiä. Kumma ettei yksikään toimittaja ole tarttunut aiheeseen #metoo -teemalla.

Pätkä feikkien (ja vähän muidenkin) estolistaani.
Facebookia kiinnostaa vain tietojemme kerääminen ja mainostaminen. Muissa suhteissa olemme omillamme.

Lisäys 19.2.2018: Kummallista, että Facebook sallii tällaiset pornahtavat feikkiprofiilit, mutta pistää oikeita käyttäjiä jäähylle vähemmästäkin. Itselle tuli aikanaan bänni kun laitoin FB-päivitykseen valokuvan vanhasta Hymy-lehden kannesta. Muut ovat saaneet bännejä vielä vähemmästä:

Facebookin bänni voi iskeä mistä tahansa.
Lisäys 21.2.2018: Tässä vielä yksi suoraviivainen feikkiprofiili. Jos ainoan postauksen tekstinä on "It's a time of erotic adventure" ja "Join my dating site" ei luulisi tarvittavan tekoälyä havaitsemaan, ettei henkilö ole todellinen. Mutta Facebook ei viitsi vaivautua, koska jokainen käyttäjä tekee hyvää pörssikurssille ja feikkitorjunnasta säästyvät resurssit voi käyttää vaikka mainosten kohdentamisen parantamiseen ja henkilötietojen urkinnan laajentamiseen.
"Join my dating site", "It's a time of erotic adventure" - sure.
Mitähän herrat Jari Lintunen, Kalevi Savolainen, Matti Vako ja Harri Nieminen ovat ajatelleet hyväksyessään tämän houkuttimen "ystäväkutsun"?

torstai 8. helmikuuta 2018

Onecoin kolme vuotta

Eilen tuli kuluneeksi kolme vuotta Suomen ensimmäisestä Onecoin-tilaisuudesta ja huomenna kolme vuotta siitä, kun ensi kerran kirjoitin Onecoin-huijauksesta. Suomen-tilaisuudessa Katajanokan Marina Congress Centerissä 7.2.2015 oli paikalla itse Ruja Ignatova, jota Ylen tv-uutisetkin haastatteli.

Ruja Ignatova Ylen uutisissa 7.2.2015 Suomen-vierailunsa yhteydessä.
Silloin en olisi uskonut, että huijaus pyörii vielä kolme vuotta myöhemminkin ja että Suomesta yhä löytyy ihmisiä, jotka uskovat tähän. Se on loukkaus suomalaista peruskoulua kohtaan.

Onecoinissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut mitään uutta. Sinnikkäimmät odottavat 8.10.2018, jolloin pitäisi tapahtua... jotain. Jotkut odottavat yhtiön pörssilistautumista (missä ei ole edes teoriassa mitään järkeä), toiset odottavat valuutan muuttumista vapaasti vaihdettavaksi, jolloin sen arvo määräytyisi yhtiön ilmoituksen sijaan markkinoilla. Yhtiön ilmoittama sana "public" voidaan kai ymmärtää sekä listauksena että valuutan vapautumisena, siitä sekaannus. Yhtiö itse, joka nimettömissä tiedotteissaan vannoo läpinäkyvyyden ja avoimuuden nimiin, ei ole täsmentänyt asiaa.

Kolme vuotta sitten tarjosin Onecoin-aihetta parille oikealle toimittajalle ja matkan varrella olen tarjonnut sitä monille muillekin. Tutkivalla journalistilla olisi ollut elämänsä tilaisuus paljastaa Onecoin-huijaus ja ansaita kansainvälistä julkisuutta, kotimaisista palkinnoista puhumattakaan. Mutta kukaan ei tarttunut aiheeseen.

Olihan aihe kieltämättä vähän vaikea ja olisi edellyttänyt matkaa Sofiaan, mutta ei tällainen ole ennenkään toimittajia estänyt. Ylen toimittaja kiersi maapalloa Panama-paperien perässä, vaikka lopputulos on journalistisesti hyvin vaatimaton.

Onneksi ranskalainen toimittaja Maxime Grimbert kiinnostui aiheesta, tutki sitä syksyllä monta kuukautta ja oli yhteydessä myös minuun. Hänen kolmiosainen juttunsa löytyy verkosta otsikolla "Onecoin-kryptovaluutta - vuosisadan huijaus". Teksti on ranskaksi, mutta Google Translatella siitä pääsee kärryille. Joku saisi kääntää tämän aidolle englannille ja sen jälkeen myös suomeksi.

Grimbertin mukaan Ruja on toiminut Bulgarian mafian suojeluksessa ja käyttänyt Onecoinia rahanpesuun. "Jokaisella maalla on mafia, mutta Bulgariassa mafialla on maa", hän kirjoittaa osuvasti.

Bulgarialainen talouslehti Capital on myös kirjoittanut Onecoinista. Lehden mukaan koko konsepti on Rujan varassa, joten Rujan katoaminen (ilmeisesti Ras Al-Khaimahiin, jolla ei ole luovutussopimusta EU:n kanssa) on erittäin paha merkki. Se osoittaa, miksi suljettu kryptovaluutta (sikäli kuin se olisi oikea) on jo lähtökohtaisesti surkea idea. Capitalin mukaan Ruja on siirtänyt One-yhtiöiden omistukset äidiltään 25-vuotiaalle bulvaanille.

Kolme vuotta sitten Ruja Ignatovan uskottavuutta lisättiin kertomalla, että hänet on valittu Bulgariassa vuoden 2014 liikenaiseksi. Jutun mukaan "it is organized by Evgeni Minchev and outside the lifestyle value it is not clear on what basis the winners are determined". Se siitä palkinnon arvostuksesta.

Lehden mukaan kukaan ei Bulgarian kryptopiireissä ota Onecoinia vakavasti. Luulisi paikallisten tietävän.

Vasta nyt oivalsin, ettei Onecoinia ole lainkaan markkinoitu Bulgariassa. Tommi Vuorinen piti suomalaisia onnekkaina, kun olimme ensimmäisten joukossa päässeet mukaan verkostoon ja pystyimme hyötymään eniten tulevasta arvonnoususta. Miten siis on selitettävissä, ettei Onecoinia ole markkinoitu yhtiön omassa kotimaassa? Eikö Ruja halua oman kansansa vaurastuvan?

Jälkiviisaana syy on ilmeinen: oman kansan huijaaminen olisi saanut poliisin puuttumaan toimintaan. Rujalla on ilmeisesti mafian ansiosta hyvät suhteet poliiseihin; hänen kerrotaan paenneen maasta saatuaan poliisilta vinkin kansainvälisen tutkinnan alkamisesta.

Vielä pari huomiota: olen saanut Kari Wahlroosin suomalaiselta asiamieheltä vaatimuksen poistaa hänen kunniaansa loukkaavia kirjoituksia blogini kommenteista.

Kuulin väitteen, että markkinoidessaan Onecoinia ulkomailla Tommi Vuorinen on esiintynyt nimellä Tommi Evilä. Olisiko Vuorinen, joka on itse Suomen hallimestari pituushypyssä vuodelta 1997, todella lainannut kuuluisan pituushyppääjän sukunimeä? Jos joku tietää enemmän asiasta, tiedot ovat tervetulleita.

torstai 1. helmikuuta 2018

Älyjääkaappi lähettää selfien

Kun vanha jääkaappi alkoi tulla tiensä päähän, oli hyvä syy siirtyä älykodin aikakauteen. Katselin keväällä 2017 Boschin älyjääkaappia, mutta 1599 euron hinta tuntui vielä korkealta. Yritin etsiä netistä tarkempia tietoja kuvanlaadusta tai tekniikasta, mutta tietoa oli niukasti. Tammikuussa 2018 sama kaappi oli Gigantin viikonlopputarjouksessa 999 euroa, joten paras tapa selvittää kaapin toiminta oli ostaa se. Normihinta näyttää olevan nyt 1299 euroa.

Boschin mainososasto on tehnyt hyvää työtä: slogan "Jääkaappi, joka lähettää itsestään selfien" on ajan hengessä loistava.

"First Bosch fridge that sends you a selfie"
Jääkapissa on kaksi kameraa, toinen ovessa ja toinen jääkaapin sisällä.

Jääkaapin ovikamera kuvaa hyllyt.
Jääkaapin sisällä on toinen kamera, joka kuvaa oven hyllyt.
Myös Samsungilla on älyjääkaappeja, mutta niissä kamerat ovat vain ovessa, joten ovipuolella olevat tuotteet jäävät katveeseen.

Jääkaappi liitetään wlan-verkkoon, minkä jälkeen kuvia voi tarkastella älypuhelimella esim. kaupassa. Ohjelma näyttää myös muutamia vanhempia kuvia.
Sisäkuva.
Ovi.
Kuvien laatu jättää toivomisen varaa, mutta ainakin niistä pystyy laskemaan maitotölkkien ja juomapurkkien määrän. Ahtaiden tilojen vuoksi kuvan ottaminen on teknisesti hankalaa.

Sovellus antaa myös ilmoituksen puhelimeen hälytyksistä (ovi jäänyt auki, lämpötila noussut liikaa) ja softapäivityksistä:

Hälytykset.
Tietenkin myös jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa voi säätää puhelimesta:

Lämpötilasäätö.
Huoltoa varten voi avata etädiagnostiikkayhteyden:

Etädiagnostiikka.
Älyjääkaappi EI tiedä, mitä tuotteita sen sisällä on (niissä pitäisi olla rfid-tunnisteet) EIKÄ se tilaa itsekseen ruokaa. Ehkä nämäkin toiminnot tulevat joskus, mikäli ihmisiä kiinnostaa.

Wlan-asennukseen meni peräti tunti, sillä vaikka prosessi on periaatteessa yksinkertainen, jostain syystä puhelin ei aluksi löytänyt laitetta. Jääkaapin käyttöliittymä perustuu onnettomaan näyttöön ja pariin painikkeeseen, joiden tuntuma on epämääräinen.

Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -järjestelmää, jonka luvataan olevan erittäin turvallinen. Ulkoisia rajapintoja ei ole, joten tietoja ei voi yhdistää muuhun älykotiin. Home Connectista on rajapinta IFTTT:hen, mikä mahdollistaa toimintojen linkittäminen. Esimerkiksi keittiön kattovalon voi vaihtaa punaiseksi, mikäli ovi jää auki tai lämpötila nousee liikaa.

Niin, tietoturva. Pari päivää sitten medioissa kiersi älykkäiden kodinkoneiden vaaroista varoittava juttu ("Salakavala uhka valtaa kotisi, nyt on viimeinen hetki toimia"). Sen mukaan nettiin liitetyt kodinkoneet keräävät tietoja ja myyvät niitä mainostajille.

Uutinen tuntuu kovasti liioittelevalta. Ihan kaikkea ei kannata pelätä ja riskit tulee suhteuttaa hyötyihin. Vaikka etäohjattava kahvinkeittimeni lähettäisi tietoja valmistajalleen, mitä sitten? Kahvista ei voi päätellä mitään arvokasta, eikä ip-osoitteen perusteella voi kohdistaa mainontaa. Älykästä leivänpaahdinta en vielä ole hankkinut, mutta pitäisikö sitä pelätä mainosten tai kiristyshaittaohjelmien vuoksi? Enpä usko.

Entä jos joku hakkeroi tilini ja pääsee katsomaan jääkaapin sisältöä? Ruokailutottumusten analysointi kuvien perusteella olisi teoriassa mahdollista, mutta miksi vaivautua, kun parempaa tietoa saa helpommin vaikka kanta-asiakaskorteista? Jotain rajaa pelotteluunkin.

Älylaitteiden riskit liittyvät niiden tekniikkaan. Huonosti toimiessaan ne voivat tukkia sisäverkon, paljastaa wifi-salasanan tai ne voidaan valjastaa palvelunestohyökkäyksiin. Tämän vuoksi jääkaappini on kiinni vierasverkossa. Lisäksi oletan, että tuhannen euron saksalaisessa jääkaapissa myös koodi on parempaa kuin 50 euron kiinalaisessa reitittimessä. Aika näyttää. Juuri siksi hankin kaapin, selvittääkseni asian itse jotta ei tarvitse uskoa mainoksia eikä pelottelevia uutisia.

Entä voisiko joku hakkeroida tiensä kaappiin ja kytkeä se sulatukselle? Sellaista toimintoa hallintaohjelmassa ei ole, mutta kuka tietää mitä asiansa osaava hakkeri löytäisi (itse asiassa kaapissa ei ole sulatusta lainkaan, koska se on NoFrost-mallia). Väärinkäytön riski jää aina, ja se on yllätyksellisyydessä: emme osaa arvioida, miten toimintoja tullaan käyttämään väärin. Sen sijaan vanhojen uhkien ekstrapolointi tulevaan maailmaan (leivänpaahtimen käyttö mainostamiseen) ei koskaan toimi.
Website Security Test