Simon Le hylkäsi Onecoin-laivan

Onecoinissa tapahtuu pitkästä aikaa jotain. Kolikon arvoa nostettiin yhtiön ilmoituksella 42,43 euroon (sopivasti aprillipäivänä), mikä oli ensimmäinen nosto yli vuoteen. Arvolla ei sinällään ole merkitystä, koska kolikkoa ei edelleenkään voi vaihtaa oikeaksi rahaksi.

Kiinnostavampi uutinen tuli Onelife-verkoston uutiskirjeessä: "King Jayms is the new Captain". Hän korvaa vuodenvaihteessa aloittaneen vietnamilaisen Simon Le -nimisen kapteenin, jonka nimitystä samainen uutiskirje hehkutti 10.12.2019 näin:

"We’re excited to announce the promotion of Crown Diamond Le Simon Quoc-Hung to a Captain of the OneLife Network. He will be assisted by Blue Diamond Cordel “King Jayms” James as Co-Captain in leading the Network Operations, they both will be acting as a “bridge” between the Network members and the corporate company. We strongly believe that their experience, energy and enthusiasm will unify OneLife family members and will lead to company growth."

Olisi kiinnostavaa tietää, miten Tommi Vuorinen selittää Simon Leen lyhyeksi jääneen uran. Uutiskirje kertoo vain lyhyesti "The OneLife Family is pleased to announce the appointment of Mr. Cordell King Jayms as its new Captain, replacing Mr. Simon Le who is stepping down as Captain." Lähtikö Simon kilpailevaan huijaukseen? Ymmärsikö hän lopulta, ettei tästä tule mitään, ja että huijaus ei voi jatkua ikuisesti? Onko siellä enää muita johtajia jäljellä kuin suomalaisen sitkeä sissi Vuorinen?

Jostain syystä Onecoin-jäsenlaskuri on korona-epidemian aikana kiihtynyt entisaikojen vauhtiin. Vuodenvaihteessa laskuri kasvoi vain 0-8 jäsenellä vuorokaudessa, tammikuun lopussa vauhti nousi muutamaan sataan jäseneen, mutta 21.3.2020 lähtien jäseniä on tullut 700-1400 vuorokaudessa. Vasta aivan viime päivinä tahti on pudonnut alle viidensadan. Mistä ihmeestä näitä huijattavia vielä löytyy?

Suomessa Onecoin-tapahtumat näyttävät keskittyvän Vaasaan, jossa paikallisen Vasabladetin toimittaja Anders Eklund on kiitettävästi seurannut huijausta jo usean vuoden ajan. Tälle keväälle suunnitellut veropetosoikeudenkäynnit ovat siirtyneet koronaviruksen vuoksi luultavasti syksyyn, mutta olen kuullut, että muitakin oikeudenkäyntejä on tulossa. Vaikka KRP ei ikinä saisi tutkimuksiaan käyntiin, Onecoinia puidaan oikeudessa vielä useina riitoina.

Yksi sellainen sisältää elementtejä, joista ulkopuolisena on melkein vahingoniloinen. Vasabladet kirjoitti 21.3.2020 otsikolla Onecoin-bråk ledde till rättegång om Vasarestaurang riidasta, jossa henkilö oli ostanut osuuden ravintolasta, mutta kokenut tulleensa petetyksi kun osa ravintolan bisneksestä olikin Onecoin-maksuja. Itse juttu on maksumuurin takana.

Joku on siis (äänekoskelaisen ravintolan lisäksi) Suomessa myynyt ravintola-annoksia Onecoineilla!

Jutussa kerrotaan, että ravintolassa oli Onecoin-asiakkaita varten vihko, johon he kirjoittivat nimensä ja Onecoin-jäsennumeronsa maksua varten. Päivittäisistä ruokailijoista kymmenkunta prosenttia maksoi Onecoineilla, eli käytännössä söi ilmaiseksi. Ei ihme, että ravintola ajautui vaikeuksiin.

Jos yrittäjänä on niin hyväuskoinen, että myy ruokaa leikkirahaa vastaan, on selvästi väärällä alalla.

Lisäys: osuipa juuri silmiini Suomen kuvalehden uutinen, miten Suomen valtiota ilmeisesti huijattiin suojavarustekaupassa. Härskit kelmit vetävät välistä koronaviruksen varjolla. Ei varsinaisesti yllätä, että samoissa kuvioissa pyörii myös Kari Wahlroos. Instagram-tilillään hän mainostaa Ferrariensa lisäksi Covid-19-tuotteita.

Wahlroos on myös covid-19 bisneksessä.

"Just got 500 VG70 for sale!" hän mainostaa. Laitteet ovat hengityskoneita.

Eikä Kari ole mikään näpertelijä, hän on valmis lastaamaan kokonaisen 747-jumbojetin covid-19-tuotteilla:

Laiva... ei kun lentokone on lastattu covid-19-tuotteilla.

Toivottavasti valtio ei seuraavaksi käänny Wahlroosin puoleen. Eikä yhtään tilausta ennen kuin mies on maksanut Suomesta ja maailmasta huijaamansa miljoonat takaisin.

Mobiilitekniikka avuksi koronaviruksen torjuntaan

Suomi taistelee koronavirusepidemiaa vastaan kaikilla rintamilla. Vain yksi alue on jäänyt hallitukselta kokonaan huomiotta: mobiilitekniikka. On jokseenkin noloa Suomelle, että herätyksen täytyy tulla Saksan kautta. Siis Saksan, joka on kaikista EU-maista vanhanaikaisin, vähiten teknologiamyönteinen ja jossa tietosuoja on -- mikäli mahdollista -- vielä Suomeakin korostuneemmassa asemassa.

Miten mobiilitekniikka voisi auttaa? Esimerkiksi näin: kuvitellaan sovellus, joka kuuntelee Bluetooth-signaalia ja kirjaa omaan tietokantaansa kaikki laitteet, jotka ovat olleet riittävän pitkään riittävän lähellä. Jos henkilö myöhemmin saa tietää olevansa koronapositiivinen, tieto voidaan välittää ketjussa takaisinpäin kaikkiin niihin laitteisiin, jotka ovat olleet riittävän lähellä. Bluetooth-ID:stä ei voi nähdä puhelinnumeroa eikä käyttäjän identiteettiä, joten tieto voidaan lähettää nimettömästi vain saman sovelluksen muille käyttäjille.

Sen jälkeen ilmoituksen saaneet henkilöt tietävät oman riskinsä kasvaneen, ja tietävät rajoittaa liikkumistaan tai mikäli mahdollista, käydä testissä. Lisäksi ohjelmassa voisi olla painike, jolla halukkaat voisivat ilmoittaa nimettömästi tartunnastaan ja aiemmista liikkumisistaan tietokantaan. Nämä tiedot auttaisivat tilannekuvan muodostamisessa ja ennakoisivat, missä päin maata seuraavat hotspot-alueet ilmaantuvat.

Mobiilisovelluksesta on hyötyä myös tautihuipun ohittamisen jälkeen, koska silloin yksittäiset tartuntaketjut ovat kiinnostavia ja ne pitää pystyä tukahduttamaan mahdollisimman pian.

Bluetooth-tunnistusta varten on jo kehitetty eurooppalainen alusta, jonka päälle kansalliset sovellukset voidaan rakentaa: Pan-European Privacy-Preserving Proximity Tracing eli Pepp-PT.

Mutta se yksityisyys! Koronavirus uhkaa demokraattisesti kaikkien henkeä ja terveyttä, taloudesta ja hyvinvoinnista puhumattakaan. Hallitus on joutunut ottamaan käyttöön poikkeuslait ja liikkumisen sekä elinkeinovapauden perusoikeuksia on jouduttu rajoittamaan. Näiden toimien rinnalla tietosuojakysymykset joutuvat tilapäisesti joustamaan.

Hyvä puoli mobiiliratkaisussa on se, ettei siinä edes vaaranneta kenenkään yksityisyyttä. Ohjelman lataamisen pitäisi olla jokaiselle vapaaehtoista. Moni luultavasti ottaisi sen, koska kyseessä on oma etu. Kukapa meistä ei haluaisi tietää omasta kohonneesta koronariskistään? Oma riski vaarantaa myös perheen ja läheiset.

Tietosuojasta huolestuminen on hyvä asia, mutta huolen pitää olla rationaalinen ja oikeasuhtainen. Kun epidemia helpottaa, ohjelman voi poistaa. Ei siis ole pelkoa oikeuksista, jotka viranomaisille jäisivät epidemian varjolla. Hyödyn kannalta ei ole tarpeen, että kaikki asentavat ohjelman. Laumasuojan tavoin riittää, että se on tarpeeksi monessa puhelimessa antaakseen kattavan seurannan.

Kuka tällaisen ohjelman tekisi? Ei se vaikeaa ole. Yksi opiskelijoiden projekti on Protego.

Operaattorit ovat antaneet viranomaisille dataa puhelinten käytöstä ja sijainnista. Näillä tiedoilla voi hahmottaa liikennevirtoja ja ihmisjoukkojen liikkeitä. Operaattori ei pysty paikantamaan puhelimia niin tarkasti, että se voisi tunnistaa lähekkäin olevat ihmiset, saati että se saisi tietoja asiakkaidensa sairastamiesta. Ei siis tarvitse pelätä, että viranomaiset voisivat salaa tai pakolla tunnistaa ihmisten liikkumista, kuten tapahtuu eräissä Aasian maissa.

Vielä yksi asia: uutisen mukaan poliisi haluaa vähentää Uudenmaan rajojen valvontaan kuluvia ihmisresursseja. Apuun otetaan valvontakamerat, droonit ja rekisterikilpiä lukevat laitteet, jotka muutoin laskevat esim. ruuhkatietoja autojen matkalla käyttämään aikaan perustuen.

Tämä on potentiaalisesti paljon suurempi uhka kuin itse ladattava koronaseurantasovellus. Kun kamerat otettiin käyttöön luvattiin, että niitä käytetään vain ylinopeuksien valvontaan ja turvallisuuden parantamiseen. Rekisterilaitteilla piti ottaa kiinni katsastuksesta tai ajoneuvomaksuista laistaneita.

Nyt tekniikkaa aletaan käyttää uusimaalaisten liikkumisen valvontaan maakunnan sisällä ja rajoilla. Se ei vielä ole katastrofi, mutta porttiteoria on jälleen osoittanut toimivuutensa. Saadaan nähdä, mitä muita hyviä käyttötarkoituksia valvontatekniikalle löydetään.

Omien kansalaisten liikkumisen valvonta kuulostaa jo itsessään pahalta.

Suomen viruspuolustus kuntoon: THL ja VX-hanke

Yhdysvaltojen hyökkäys/puolustusbudjetti on käsittämättömät 738 miljardia dollaria vuodessa. Summa on saatu läpi kongressissa vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen. Miljardien pitäisi taata, että amerikkalaiset ovat turvassa ja voivat nukkua yönsä hyvin.

Eivät voi. Koronavirus on läpäissyt puolustuksen ja tehnyt sen, mihin vieraiden valtioiden asevoimat tai terrorijärjestöt eivät pystyneet: kuolleita on jo enemmän kuin 9/11-iskuissa ja ydinkäyttöinen lentotukialus on pysäytetty Guamin tukikohtaan. Viruksesta seuraavat eritys- ja karanteenitoimet voivat tuhota Yhdysvallat, sanoo presidentti Trump.

Armeijan miljardeista olisi kannattanut käyttää edes muutama viruspuolustukseen. Historiasta, informaatiovaikuttamisesta ja aseteollisuuden vallasta johtuen uhkakuvat ovat keskittyneet liikaa aseellisiin hyökkäyksiin. Kaikki muut skenaariot ovat jääneet taka-alalle.

Tässä on opittavaa Suomellekin. Myös me olemme fokusoituneet sotilaallisiin uhkiin. Kymmenen miljardin HX-hanke perustuu puolustusvoimien omaan harkintaan. Poliitikot ja kansan enemmistö ovat luovuttaneet sen asiantuntijoille vallan päättää, mitä Suomen puolustamiseen tarvitaan.

Sotilaalliset hyökkäykset Suomea kohtaan ovat olleet harvinaisia. Virushyökkäyksiä olemme kokeneet toisen maailmasodan jälkeen useita: influenssaepidemioita, SARS, MERS, sikainfluenssa, AH3N2 ym. Ne ovat vuosikymmenten kuluessa vaatineet kymmeniätuhansia uhreja. Korona vaatii uhrinsa, seuraava -- vielä tuntematon Virus X -- mahdollisesti paljon enemmän.

Poliitikkojen pitäisi antaa nyt selvä käsky: Suomen viruspuolustus kuntoon, maksoi mitä maksoi! VX-hankkeelle pitää antaa niin monta miljardia kuin THL:n asiantuntijat katsovat tarpeelliseksi. He tietävät parhaiten, mitä pitää hankkia ja miten torjunta tulee järjestää.

Etätyö on kuin mämmiä

Pakotettu etätyö on kiintoisa ihmiskoe, jonka vaikutukset näkyvät lähivuosina. Moni työntekijä ja yritys on pakon edessä huomannut etätyön hyvät puolet: ei työmatkoja, ei hukka-aikaa, vapaus ja rauha keskittyä avokonttorin hälinän sijaan.

Yhtä moni on huomannut myös päinvastaisen. Etätyö on epätyötä, eikä elämä kotona läppärin kanssa ole mitään herkkua. Keittiön pöydälle sijoitettu kone on ergonomian irvikuva, videoneuvotteluissa kuva pätkii 4G-verkon vaikertaessa kuorman alla, ääni kaikuu huonojen mikrofonien vuoksi (ei Bluetoothia kiitos!), ja muut osallistujat ovat vain etäisesti läsnä koska joutuvat samalla hoitamaan lapsia tai kotiaskareita.

Jos kotona on myös etätöitä tekevä puoliso tai etäopiskeluja yrittäviä lapsia, vaikeuskerroin kasvaa monella ylivoimaiseksi. Kaksi viikkoa etätöissä ja moni toivoo jo hartaasti eristyksen päättymistä. Ajatus konttorille palaamisesta tuntuu suorastaan houkuttelevalta. Jopa avokonttori kelpaa nyt.

Suhtautuminen etätöihin on hyvin yksilöllistä. Omassa työssäni juuri mikään ei ole muuttunut, vain etäpalavereita on tullut lisää. Olen aina tottunut istumaan kotona koneen ääressä. Kirjojen tekeminen on ollut yksinäistä puurtamista.

Toisille pakotettu kotonaolo on henkisesti raskasta. Jos omassa elämässä, parisuhteessa tai taloudessa on ennestään ollut ristiriitoja, ne nousevat toiseen potenssiin.

Kysyin somessa muiden käyttäjien kokemuksia ja sain paljon vastauksia. Seuraavassa muutamia poimintoja.

Etätyö on kuin mämmi - hyvää pieninä annoksina (Peter Streng Twitterissä). Etätyöpäivä silloin tällöin on OK, mutta viisi päivää viikossa on monelle liikaa.

Ei mitään uutta, virtuaalitiimini on hajallaan ympäri maailmaa. Varsinkin asiantuntijatehtävissä on ihmisiä, joilla mikään ei ole muuttunut. He saattavat olla organisaation ainoa työntekijä Suomessa, muut ovat eri puolilla maailmaa. Työasiat on tähänkin asti hoidettu etäyhteyksillä ja videoneuvotteluilla.

Jäsenet jumissa ja päätä särkee. Harvalla on mahdollisuutta omaan työhuoneeseen tai edes kunnon työtuoliin. Jos töitä tehdään olohuoneen sohvalla röhnöttäen tai keittiönpöydällä pinnistäen, jäsenet ovat varmasti jumissa ennen pitkää ja päätä särkee. Kahvi- ja lounastauot unohtuvat tai ainakin muuttuvat epäsäännöllisiksi. Pakollinen jaloittelu huoneesta toiseen, ruokalaan tai neuvotteluhuoneisiin jää pois. Epäsäännöllinen syöminen lihottaa ja liikunnan puute alkaa tuntua jäsenissä.

Avokonttori se kotonakin on. Työpaikalla vihataan keskeytyksiä ja yleistä hälinää. Koronan vuoksi perhe muodostaa uuden avokonttorin, jossa hälinä on vielä pahempaa, eikä sitä voi sulkea pois edes kuulokkeilla.

Tauot jäävät pois. Työpäivä on täynnä lyhyitä taukoja, kun vaihdetaan paikkaa tai käydään asiakkaalla. Työmatka aamulla ja illalla on monelle lepohetki, vaikka omalla autolla ruuhkassa jonottaminen onkin rasittavaa. Tauot eivät ole pelkkää hukka-aikaa, vaan niillä on virkistävä vaikutus. Etätyössä ne jäävät pois. Tauot on itse otettava.

Etäbuumi on nostanut esille uusia kysymyksiä ja huolenaiheita. Miten verottaja suhtautuu koronan pakottamaan työhuonevähennykseen? Työmatkavähennykset, km-korvaukset ja päivärahat jäävät saamatta, mikä voi sotkea perheen taloussuunnittelua. Entä jos kompastuu kotona portaissa, meneekö tapaturma työantajan vakuutuksesta?

Se hyvä puoli koronaepidemiassa on ollut, että monet organisaatiot ja työntekijät ovat pakon edessä joutuneet ainakin kokeilemaan etätyötä, rakentamaan turvallisia yhteyksiä sitä varten ja asentamaan Zoom- tai Teams-ohjelmia. Kriisin helpottaessa osa käytännöistä jää voimaan, mikä hyödyttää niin yrityksiä kuin tekijöitäkin.

Tärkeintä on muistaa se mämmi-opetus: ei liikaa eikä varsinkaan pakottamalla.

Korona-päiväkirja 4: mitä hyvää koronaviruksessa?

Asioilla on aina kaksi puolta, huonoillakin. Mitä hyvää siis on koronaviruksessa?

Ensimmäinen hyvä asia: se voisi olla paljon tappavampi. Ihmiskunnalla on hyvää tuuria, ettei korona ole läheskään niin tappava kuin monet aiemmat epidemiat. Jos korona olisi kuin ebola, se tappaisi keskimäärin puolet uhreistaan (epidemiat vaihdelleet 25-90 % välillä). Meillä oli tällä kertaa hyvä tuuri.

Toinen hyvä asia: epidemia lähti liikkeelle talvella ja tuli Suomeen helmi-maaliskuun vaihteessa. Jos kaikki tämä olisi tapahtunut neljä kuukautta aikaisemmin, epidemia olisi Suomessa alkanut marraskuun pimeydessä. Joulu olisi peruttu, joulun lomamatkat samoin. Suomalaisia olisi uhannut pimeyden ja kaamosmasennuksen lisäksi virus. Joutuisimme viettämään lyhenevät päivät sisätiloissa, kohti pimeyttä mennen. Henkinen vaikutus pimeydestä sekä joulun ja uudenvuoden peruuntumisesta olisi musertava.

Kolmas hyvä asia on pakotettu digiloikka. Niin yritykset kuin yksityishenkilötkin ovat joutuneet ottamaan ison digiloikan ja asentamaan videoneuvotteluohjelman tai kuvapuhelimen. Moni on huomannut, että hei - sehän on meillä jo valmiina! Skype, Teams, Zoom, Whatsapp ja Facetime ovat kaikkien ulottuvilla. Niitä voi käyttää yhteydenpitoon työkavereihin, sukulaisiin, opettajiin... Moni on löytänyt tästä yllättäviä hyötyjä. Myöhemmin nähdään, miten pysyväksi videoyhteydet ja etäpalaverit jäävät.

Neljäs hyvä asia: huomaamme, että olemme kaikki samassa veneessä ja opimme taas arvostamaan monen mielestä tylsää arkea. Hei, mikä onkaan parempaa kuin tasainen ja tylsä arki! Silloin voi kuitenkin käydä töissä, olla ulkona, tavata ihmisiä, käydä harrastuksissa... nyt sitä ei ole.

Koronavirus kohtelee kerrankin tasapuolisesti kaikkia. Rikkaat ja köyhät ovat samalla viivalla. Kukaan ei pääse pakoon virusta ja sen lieveilmiöitä lähtemällä ulkomaille, Yhdysvaltoihin tai etelän aurinkorannoille. Hollywood-julkkikset, kuninkaalliset, johtajat ja poliitikot ovat kerrankin samassa tilanteessa. Kaikkia kohtaa samanlainen epävarmuus ja epämukavuus. Arki ei ole kenellekään entisensä -- ja se on terveellinen muistutus kaikille. Kun epidemia aikanaan menee ohi, osaamme taas arvostaa elämän perusasioita ja katsoa arkea uusin silmin.

Kriisin aikana mitataan myös töiden tarpeellisuus. Ei tunnu kovin pahalta, vaikka turhaa roinaa mainostavat instagram-mallit menettävät työnsä. Toivottavasti kriisi saa heidät pohtimaan, mitä järkevää loppuelämällä voisi tehdä.

Koronavirus puhdistaa ilman. Saastuttava teollisuus vähenee, lentoliikenne hiipuu. Ilmastonmuutos on hetkeksi peruttu. Kaukomatkailu pysähtyy, samoin Lapin-lomat. Muutosta vaatineet saavat haluamansa, mutta hinta on kova. Kun talous ja liikenne pysähtyy äkisti, seuraukset tuntuvat kaikkialla -- niin hyvässä kuin pahassa. Olemme kulutusyhteiskunnan vankeja. Tällaista se sitten olisi, jos palaisimme ajassa taaksepäin. Nyt tosin paluu on tehty pakon sanelemana ja ilman sopeutumista, joten lieveilmiöt ovat pahempia kuin suunnitelmallisessa muutoksessa.

Sanotaan, että kriisi vahvistaa kansallisvaltioiden asemaa ja rajat kiinni -ajattelua. Ehkä niin, mutta se kertoo myös päinvastaisesta. Maapallo on yhteinen, samoin ongelmat. Niitä ei ratkaista rajoja sulkemalla vaan yhteisiä ratkaisuja etsimällä.

Tämän jälkeen me kaikki katsomme maailmaa uusin silmin. Ja se on hienoa.

Ystäviä purkissa on kuin Onecoinin toisinto

Ylen sivulla on kiinnostava juttu Ystäviä vitamiinipurkissa Fitline-verkostomarkkinoinnista. Toimittaja soluttautui jäseneksi Fitline ravintolisiä levittävään verkostoon. Juttu on aivan kuin kopio Onecoin-kryptovaluuttahuijauksesta. Fitlinessa taustalla on sentään jonkinlainen tuote, mutta markkinoinnin tavat ja verkoston menetelmät ovat aivan samat kuin Onecoinissa.

Katsotaanpa.

Tiimipäivän alkaessa "Helsinkiläishotellin käytävällä väreilee innostus... suurin osa väestä on arviolta 20-30-vuotiaita." - Vaikka teksti ei sitä sano, oletan että kyse on naisista. Fitline on nuorten naisten Onecoin.

"Varsinaisen ohjelman avaa Suomen top-jälleenmyyjälistan kärkijoukosta tuttu hahmo, Peppiina Meronen. Karismaattinen nainen astelee itsevarmasti lavalle." - Ilmeisesti Kari Wahlroosin Fitline-vastine. Ennen Onecoinia Wahlroos oli aktiivinen Wellstar-markkinoija.

"Meronen kertoo avoimesti höylänneensä alkuun päästäkseen surutta luottokorttiaan. Menestyksen eteen täytyy ottaa riskejä." - Fitlinessa ostetaan tuotepaketteja, Onecoinissa koulutuspaketteja.

"Vähän väliä nousemme taputtamaan, hyppimään tai halaamaan vieressä olevaa ja kertomaan, kuinka mukavaa on, että hän on saapunut paikalle. Meronen itse sanoo, että meno saattaa vaikuttaa lahkokokoukselta, mutta 'se ei haittaa.'" - Wahlroosin temppuja nämäkin.

"Sitouttamisen näkökulmasta tällainen toiminta lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhdessä tekemisen fiilistä: pidämme toisistamme sekä toimimme yhteisen hyvän eteen." - Jep, sama juttu Onecoinissa.

"Väite on absurdi ja suorastaan huvittava. Ei todellakaan ole sellaista näyttöä, että tuollaista väitettä voisi perustella." - Samanlaisia absurdeja väitteitä oli Onecoinissa, eikä kukaan halunnut kyseenalaistaa niitä.

"Inkeroisen mukaan Ruokavirasto on hiljattain tehnyt tarkastuksen PM Internationalin tiloihin. Millään toisella ravintolisäsarjalla ei ole ulkopuolista tarkkailijaa." - Tämähän on kuin suora kopio Onecoinista ainoana auditoituna kryptovaluuttana. Kumpikaan lupaus ei pitänyt paikkaansa.

“Me ei olla nappikaupassa mukana”, Kotamäki pohjustaa aloittaessaan liikevaihdon esittelyn. Hän laittaa screenille luvut näkyviin. Voiko tämä olla siis kusetusta?, hän kysyy." - Aivan yksi yhteen Onecoinin kanssa.

"Kotamäki läväyttää screenille saksaksi kirjoitetun dokumentin, jossa on leima. Hän esittelee sen olevan Frankfurtin korkeimman tuomioistuimen päätös, tae siitä, että yhtiö toimii oikein. “Tämä vakuuttaa kaikki”, hän myhäilee. “Tämä vakuutti minutkin”, hän jatkaa. “Siinä on leima!” - Ei voi olla totta! Tässä kohtaa olin pudota tuoliltani: myös Fitline vetoaa saksalaiseen lakilausuntoon (joskin tässä on kyse tuomioistuimesta, ei yksittäisen asianajotoimiston todistuksesta).

"Kotamäki siirtyy tulevaisuuden uhkiin. 800 miljoonaa työpaikkaa katoaa tulevaisuudessa koneiden vuoksi. Maailman muuttuessa ja koneiden kehittyessä tulevaisuudessa tarvitaan hänen visionsa mukaan ihmisten kohtaamista, myyntiä ja persoonaa." - Ja kryptovaluutta mullistaa rahaliikenteen.

"Nyt hienous piilee siinä, että markkinoija ei väitä mitään, mutta saa aikaan illuusion, että tuotteilla voidaan vaikuttaa vaivoihin." - Aivan kuten onecoinistit eivät suoraan luvanneet rikastumista, mutta loivat illuusion, että se on väistämätöntä.

"Hänellä on kantansa myös Järvisen mainitsemaan lakimiesuhkailuun." - Lakimiehillä uhkailu kritiikin vaientamiseksi on verkostomarkkinoinnin peruskauraa. Yleensä se jää nimenomaan uhkailuksi.

"Videota ei kannata avata senkään vuoksi, ettei se saisi klikkauksia ja näkyvyyttä. Ne edistäisivät asian pysymistä pinnalla. Myyjät totesivat kritiikin kateelliseksi toiminnaksi." - Kaikki ovat kateellisia meidän menestykselle, siksi heitterit netissä mustamaalaavat meitä.

"Eräs nainen kertoo kokevansa tuotteita kohtaan leijonaemomaisia tunteita. Häntä somekeskustelu on satuttanut, ja siksi hän on lopettanut niiden lukemisen. Ohanwe toteaa, että somessa on paljon kateellisia ihmisiä. Hänen mukaansa mikään somekirjoitus ei muuta tuotteiden laatua." - Eli kun netissä kritisoidaan, suljetaan netti ja lopetetaan kritiikin lukeminen. Oma käsitys on oikeampi.

"Varsinaista toimitusjohtajaa tai maajohtajaa ei tällä hetkellä ole." - Onecoinilla oli sentään itse itsensä nimittänyt maajohtaja Tommi Vuorinen, mutta ei toimitusjohtajaa eikä virallista organisaatiota Suomessa.

"Olemme pahoillamme, jos sponsorisi ei noudattanut eettistä ohjeistustamme." - Jep, syy voidaan aina vierittää yksittäisen IMA-edustajan niskoille ja yhtiö pesee kätensä.

"Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai viime vuonna nelisenkymmentä yhteydenottoa, jotka koskivat PM-International Finlandia. Niissä korostuvat terveysväittämät ja myyntitilanteiden epäselvyydet.  – On jäänyt kertomatta, että kestotilaaja tuleekin itse jälleenmyyjäksi. Myös sopimusehdot ovat olleet hyvinkin epäselvät. Tällä hetkellä tilannetta seurataan." - Aivan kuten Onecoinissa. Ilmeisesti KRP seuraa edelleen tilannetta.

Jutun jälkeen jää vain yksi kysymys: eikö tätä verkostomarkkinointisyöpää millään saada kuriin? Miksi ihmisiä saa kusettaa ja johtaa harhaan?

Korona-päiväkirja 3: miksei kukaan osannut ennakoida tulevaa?

THL on saanut rajua kritiikkiä vähättelevistä lausunnoistaan liittyen koronaviruksen leviämiseen Suomeen ja sen aiheuttamaan uhkaan. Netissä kiersi teksti, johon oli koottu vähätteleviä sitaatteja parin kuukauden ajalta. Yhteen koottuna ja tarkoitushakuisesti valittuna ne antavat kielteisen kuvan laitoksen osaamisesta ja rapauttavat uskoa viranomaistoimintaan. Herää kysymys, kuka on jaksanut nähdä tällaisen vaivan listan kokoamisesta? Miksei laatija levittänyt sitä avoimesti omalla nimellään?

Kritiikki THL:ää kohtaan on oikeutettua. Se ei pystynyt näkemään viruksen leviämistä Suomeen, mutta eivät pystyneet muutkaan länsimaiset viranomaiset. EU-komission puheenjohtaja myönsi poliitikkojen aliarvioineen viruksen uhkan. Viimeiset pari viikkoa tilanne on huonontunut sellaista vauhtia, etteivät sen paremmin viranomaiset kuin yrityksetkään ole pystyneet ennakoimaan sen vaikutusta omaan toimintaan. Toimet, jotka kaksi viikkoa sitten vaikuttivat äärimmäiseltä liioittelulta, ovat nyt todellisuutta ja jopa alimitoitettuja.

Tästä voi tehdä ainakin yhden johtopäätöksen: valtiot ovat riippuvaisia toisistaan ja häiriöt leviävät hetkessä kaikkialle niin matkailun, tiedonvälityksen kuin toimitusketjujen kautta. "Rajat kiinni!" on populistinen ja hyödytön slogan. Kun tällaista tapahtuu, kaikki ovat samassa veneessä. Vain muutamat Aasian maat ovat selvinneet torjunnasta hyvin, koska niillä on ollut valmiina prosessit aiempien epidemioiden vuoksi, ja koska niissä maissa ei sovelleta länsimaisia vapausperiaatteita.

Muutamat ovat syyttäneet viranomaisia liiasta optimismista. Ei haluttu uskoa, että näin voisi käydä, eikä haluttu ylireagoida. Kritiikin mukaan olisi pitänyt ylireagoida, koska se on aina parempi kuin alireagointi.

Ei ole. Ylireagointi johtaa paniikkiin ja kielteisillä ennusteilla on tapana toteuttaa itsensä, varsinkin taloudessa. Käytän jälleen sikainfluenssaa esimerkkinä: marraskuussa 2009 julkaistu juttu "Sikainfluenssa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia" kertoo ihmisten Suomessa kuolleen sikainfluenssaan, tehohoitoon odotettiin joutuvan 150 ihmistä. Epidemia meni kuitenkin ohi. WHO:n syytettiin alistuneen lääketehtaiden painostukseen ja siksi liioitelleen pandemiaa.

Kanadassa on hankala tilanne. Maan koko hammashuolto on uhattuna, koska 15 000 osallistujan konferenssin jälkeen neljä osallistujaa sai tartunnan. Jos kaikki laitetaan karanteeniin, hammashuolto maassa vaarantuu, mikä vaarantaa ihmisten terveyden. Pitäisikö nyt yli- vai alireagoida?

Kun resurssit ovat rajalliset, ylireagointi saattaa kohdentaa niitä väärään paikkaan, jolloin toiset -- ne, jotka eivät ole otsikoissa -- kärsivät.

Poliitikot pyrkivät viimeiseen asti välttämään paniikin leviämistä talouteen. Kun talous sakkaa, sen vaikutukset tuntuvat ennen pitkää koko kansan hyvinvoinnissa. Lama 1990-luvun alussa johti itsemurhiin, velkavankeuteen ja muodosti sukupolvikokemuksen, joka painaa tuon ajan nuoria vieläkin. Virus vaatii ihmishenkiä, mutta niin tekee myös lama.

Vielä ennustamisesta: viranomaiset saattavat tarkoituksellisesti vähätellä uhkaa rauhoitellakseen kansalaisia. On kuitenkin yksi taho, joka on täysin lahjomaton: pörssi. Se ennustaa tulevaa jopa kuuden kuukauden tähtäimellä. Suur- ja piensijoittajat ovat armottomia toisilleen. Jos heillä on vähänkin syytä epäillä virallista tietoa tai jos ne tietävät paremmin, miten suuri uhka on kyseessä, se näkyy kursseissa.

USA:n Dow Jones -pörssi-indeksi on lahjomaton. Se panikoi mielellään.

Länsimaiden kurssit nousivat alkuvuodesta uuteen ennätykseen. Edes Kiinasta kantautuvat tiedot eivät aluksi vaikuttaneet mitenkään. Kurssilasku alkoi vasta, kun epidemia alkoi levitä Italiassa. Itse olen merkinnyt muistiin maanantain 24.2. laskun alkupäivänä. Vasta sen jälkeen tilanne alkoi kirkastua pörsseille ja jälki on ollut sen mukaista.

Kurssihuippu saavutettiin 12.2.2020 tienoilla.

Jos lahjomaton pörssi ei ymmärtänyt epidemian vakavuutta ennen kuin vasta helmikuun lopussa, miten viranomaiset tai poliitikot olisivat ymmärtäneet sen? Pörssi ei kaunistele eikä rauhoittele, se panikoi suorastaan mielellään.