Tapanani on uppoutua kiinnostaviin aiheisiin ja penkoa niitä. Tänä kesänä kiinnostuksen kohteena on ollut Tšernobyl, josta vielä yksi kirjoitus.
Helsingin Sanomien vanhoja lehtiä näyttävä Aikakone on mainio palvelu (tilaajille), koska sieltä saa käsityksen, miten tärkeät tapahtumat on aikoinaan koettu. Ja toisin kuin nettiversio, printtilehdet säilyvät alkuperäisinä, eikä niitä voi korjailla jälkikäteen. Ajankuva on siksi varmasti aito.
Ensimmäinen uutinen lauantaina aamuyöllä 26.4.1986 sattuneesta räjähdyksestä löytyy 29.4. ilmestyneen lehden etusivulta (no, ihan ensimmäinen sivu oli tuolloin varattu mainoksille) otsikolla "Ydinvoimalaonnettomuus NL:ssa". Kaupungin nimi kirjoitettiin vielä tuolloin i-kirjaimella (Tshernobil). Jutun mukaan Suomessa ei ole vaaraa. "Ensimmäiset havainnot tehtiin sunnuntai-iltana Kajaanissa ja sen jälkeen on tietoja saatu mm. Tampereelta, Olkiluodosta ja Turusta. Helsingissä säteilyä oli noin viisi kertaa tavallista enemmän. Sen sijaan Loviisan ydinvoimalan mittarit eivät ole laskeumaa rekisteröineet." Säteilyä oli mittarien mukaan vain muutama tuhannesosa siitä määrästä, joka kriisiaikana tarvitaan varoituksen antamiseen.
Sivu seitsemän on omistettu kokonaan aiheelle, vaikka tietoa oli niukasti. Pääuutisen mukaan Neuvostoliitto on ilmoittanut yhden reaktorin vaurioituneen viikonloppuna ja aiheuttaneen ydinpäästön sekä ihmisten loukkaantumisia. "Tämä on ensimmäinen kerta, kun Neuvostoliitto paljastaa ydinvoimaloissaan tapahtuneita onnettomuuksia. Virallisessa tiedonannossa ei kerrottu aiheuttiko onnettomuus kuolonuhreja eikä annettu yksityiskohtaisia tietoja ydinpäästön määrästä." Länsimaiset tarkkailijat eivät maanantaina kyenneet sanomaan, oliko kyse reaktorin vahingoittumisesta vai "pelkästään paineilman päästöstä".
Kiinnostavaa on säteilyturvakeskuksen lausunto, jonka mukaan "näinkin voimakas laskeuma kohtaa Suomea kerran pari kolmessa vuodessa. 1960 ja 1970 -luvuilla säteilyn lähteinä olivat mm. vuotamaan päässeet maanalaiset ydinräjäytykset". Ei siis ihme, ettei lukuihin reagoitu heti.
Kuriositeettina poiminta kainalojutusta, joka kertoi Ruotsin reaktioista. Turvatoimet aloitettiin heti, kun Forsmarkin voimalassa oli mitattu lukemia, jotka olivat "jopa kymmenen tuhatta kertaa suurempia kuin tavallisesti". Voimala pysäytettiin ja kuusisataa työntekijää evakuoitiin. Liikenne jumiutui ja evakuointi kangerteli, sillä "poliisit olivat tilanteesta täysin ulkona siitä yksinkertaisesta syystä, että autoissa ei ollut radioita. Poliisin mukaan radioiden hankkimisesta on puhuttu jo neljä vuotta." (Tätä taustaa vasten Pripjatin evakuointi sujui suorastaan mallikkaasti)
Seuraavana päivänä 30.4.1986 Hesari pani ison vaihteen päälle. Onnettomuudesta oli etusivun lisäksi peräti kolme sivua (ja sivut olivat tuolloin isoja). Etusivun juttu oli tällainen:
Kuolonuhreja oli siinä vaiheessa vasta kaksi ja "laskeumasta päätellen reaktorin ydin on sulanut". Ruotsin energiaministeri Birgitta Dahl paheksui ettei Suomen hallitus hälyttänyt Ruotsia, vaikka säteilyn lisääntyminen havaittiin ensin Suomessa.
Jutussa mainitaan myös tv-sarjasta tuttu päähenkilö: "Hallituksen tutkimusryhmää johtaa varapääministeri Boris Scherbina, mikä osoittaa katastrofin vakavuuden". Tiistaina mitatut säteilyarvot olivat enää viisi prosenttia mitatuista maksimiarvoista.
Sisäsivuilla korjattiin, että Tshernobyl sijaitseekin 130 kilometrin päässä Kiovasta aiemmin ilmoitetun 50 kilometrin sijaan. Näin heikkoa oli tiedonsaanti ennen internetiä! Jutun mukaan "Scherbina johtaa tuhon torjuntatöitä paikan päällä", mutta hallituksen komissioon kuului myös ministereitä ja johtavia tieteellisiä asiantuntijoita.
Jo 30.4. kerrottiin, että alueen ympärille on perustettu 30 kilometrin suojavyöhyke ja että seurauksia on vaikea arvioida, mutta "ainakin se on romuttanut neuvostoliittolaisten virallisen vakaan uskon, ettei heidän voimaloissaan voi tapahtua onnettomuuksia."
Nykyisin moitimme mediaa huolimattomasta uutisoinnista, mutta pääjutun kertoessa Kiovan turvavyöhykkeestä kainalojuttu kirjoittaa kaupungin nimen toistuvasti englanninkielisessä muodossa Kiev. Lukija saattoi ihmetellä, oliko toisessakin kaupungissa ongelmia.
Taustajutussa kerrotaan ydinvoimalan toimintaperiaatetta ja pidetään ilmeisenä, että reaktori on hajonnut, jolloin sisään virtaava ilma on ruvennut polttamaan hidastimena käytettyä grafiittia. "Onnettomuus on saattanut johtua jonkin kanavan jäähdytyksen pettämisestä, mutta lopputuloksen kannalta se on yhdentekevää."
Tähän aukeamaan sisältyy myös juttu "Suomessa vaiettiin sunnuntaina", josta oli kuva aiemmassa kirjoituksessani.
Lehti ilmestyi myös vappuna 1.5. Etusivun uutinen kertoi suomalaisen evakuoinnista Kiovasta ja USA:n tiedustelulähteiden odottamasta toisenkin ydinreaktorin sulamisesta. Myös Ruotsissa arveltiin onnettomuuden levinneen toiseen voimalayksikköön. Muutama päivä myöhemmin selvisi, mitä oli tapahtunut: satelliittikuvissa näkyi savun alla kaksi punaista pistettä, jotka tulkittiin virheellisesti kahdeksi tuhoutuvaksi reaktoriksi. Kävi kuitenkin ilmi, että samat lämpölähteet olivat näkyneet jo kuukautta aiemmin otetuissa kuvissa. Hupsis.
Virallisen tiedon mukaan kuolonuhreja oli edelleen vain kaksi, 197 oli otettu sairaalahoitoon ja heistä 49 oli jo päässyt kotiin. Neuvostoliiton televisio esitti kuvaa, jonka se selitti todistavan ettei onnettomuuslaitoksessa ollut tulipaloa.
Sisäsivulla aiheesta oli kokonainen aukeama. Suomalainen asiantuntija arveli palon kestävän viikon. VTT uskoi, että puolet materiaalista oli jo palanut "ja neuvostoliittolaisten väite, että tilanne olisi hallussa, ei pidä paikkaansa."
Suomi-Neuvostoliitto-seuran valtuuston puheenjohtaja Paavo Lipponen vaati vappuaaton puheessaan Käpylän työväentalolla Neuvostoliittoa huolehtimaan paremmin ydinvoimaloidensa turvallisuudesta.
Perusvoiman toimitusjohtaja Anders Palmgren arveli, että Loviisassa käytetty kevytvesityyppinen reaktori on "maailman turvallisin neuvostoliittolainen ydinvoimala". Perusvoiman Kalevi Numminen arveli yhden jutun otsikossa, että onnettomuuden seurauksena hiilivoima voi ajaa ydinvoimalan ohitse.
Vapun vuoksi lehti ei ilmestynyt 2.5., mutta 3.5. aihe oli yhä etusivun uutinen:
USA:n ja Ruotsin viranomaiset peruivat aiemman arvelunsa siitä, että tulipalo olisi levinnyt myös toiseen voimalayksikköön. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Tšernobyl-uutisen alla kerrottiin Henri Toivosen palaneen autoonsa Korsikan rallissa.
Sisäsivulta löytyy kiinnostava uutinen, jonka mukaan Kiovassa ilmestyneessä kirjallisuuslehdessä oli varoitettu Tšernobylin turvattomuudesta vain kuukausi ennen onnettomuutta. Kirjoittaja Ljubov Kovalevska ilmoitti kotipaikakseen Pripjatin. Sitaatti kuulostaa enteelliseltä ja tv-sarjan jälkeen melkeinpä tutulta: "Täällä tapahtuneet laiminlyönnit joudutaan maksamaan. Ne joudutaan maksamaan tulevien vuosikymmenien kuluessa". (Jostain syystä latojalta ovat ä:n ja ö:n pisteet olleet kateissa uutista painettaessa, tai ainakaan ne eivät ole siirtyneet skannattuun juttuun asti).
Hauskana ajankuvana Ystävyysmatkat ja Finsov olivat peruneet kaikki Kiovan-matkansa. Sotshiin ja Odessaan kuitenkin lennettiin. "Helsinki on lähempänä onnettomuusaluetta kuin moni matkakohde", kertoi Ystävyysmatkojen toimitusjohtaja Jyrki Oranen.
Sunnuntaina 4.5. lehti kertoi pääministeri Ryzhkovin tutustuneen Tshernobylin tuhoalueeseen. "Neuvostoliitossa syytettiin lännen tiedotusvälineitä kauhujuttujen sepittämisestä neuvostovastaisuuden lietsomiseksi ydinonnettomuuden varjolla." Suomessa säteilytaso laski edelleen hitaasti. Sunnuntaisivuilla käsiteltiin säteilyn vaikutuksia kahden sivun verran. "Viranomaiset vakuuttavat yhdestä suusta, että syytä huoleen ei ole mutta myöntävät, ettei säteilylle voi määrittää turvallista alarajaa."
5.5. Tšernobyl ylsi etusivulle vain epäsuorasti. Otsikolla "Raketti-isku läpäisi Tokion turvatoimet" kerrottiin Japanin vasemmistolaisen äärijärjestön (!) tehneen iskun G7-maiden johtajien huippukokoukseen. Viisi rakettia eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoa. Uutinen päättyi tekstiin "Japanilaiset totesivat viikonvaihteen mittauksissaan, että Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa karkuun päässeitä radioaktiivisia saasteita oli kulkeutunut 8000 kilometrin päähän eli Japaniin asti."
Sisäsivun uutisessa kerrottiin Tšernobylin johtaneen 49 000 ihmisen evakuointiin. Moskova kiisti eräiden tiedotusvälineiden uutiset kahdentuhannen ihmisen kuolemasta. Säteilyturvakeskuksen johtaja Antti Vuorinen valitteli, miten huonosti neuvostoviranomaiset ovat antaneet tietoja. "Tietojen saantia on vaikeuttanut mm. virkamiesten lakko, sillä puhelinyhteydet Neuvostoliittoon eivät toimi." (!)
Nykyihmisen on vaikea kuvitella 1980-luvun jatkuvaa lakkoilua. Virkamieslakko oli pysäyttänyt ilmatieteenlaitoksen ainoan tietokoneen, mutta se pakotti myös Finnairin siirtämään ulkomaanlentoja Turun ja Tampereen kentille. Virkamiesliitto oli juuri hylännyt tehdyn sovintoesityksen, joten lakko jatkui yhä sitkeästi.
7.5. lehdessä Moskova syytti ukrainalaisia onnettomuuden vähättelystä, jonka vuoksi sen vakavuutta ei aluksi tajuttu. Tutkimuskomission johtaja sanoi todennäköisen onnettomuussyyn olevan kemiallinen räjähdys reaktorissa. "Uusimpien tietojen mukaan eriasteisia säteilyvammoja sai 204 ihmistä... kuten aikaisemmin on ilmoitettu, kaksi ihmistä kuoli." (Kaksi ihmistä oli kuollut räjähdyksessä muista kuin säteilyn aiheuttamista syistä, joten tieto oli sinällään oikea).
Radioaktiivisen säteilyn määrä Suomessa oli edelleen laskussa ja normaalitilanteeseen arvioitiin päästävän kolmessa kuukaudessa. "Ulkomaisista säteilyarvoista säteilyturvakeskuksella oli tiistaina varsin hatarata tiedot. Tietojen järjestämiseen ei ole laitoksen mukaan ehditty paneutua." (Meneillään oli historian pahin ydinonnettomuus, eikä Suomen vastaava viranomainen ehtinyt paneutua asiaan??)
Mielipidepalstalla Riihimäen terveyskeskuslääkäri Jyrki Tuure kyseli, kuka korvaa säteilyn vaikutukset. Kirjoituksessa hän piikitteli tupakoitsijoiden ajamista yhä ahtaammalle ja kertoi olevansa koulutettu antamaan "nk. terveyskasvatusta".
Sivu 28 on omistettu Tšernobyl-uutisille ja pääjutussa tapaamme jälleen varapääministeri Scherbinan (nyt muodossa Boris Shtsherbina). Hän sanoi lehdistötilaisuudessa "onnettomuuden saaneen todennäköisimmin alkunsa kemiallisesta räjähdyksestä reaktorissa. Sitä oltiin sulkemassa todennäköisesti huoltotauon ajaksi."
Ironista on, että aiemmin jutussa varaulkoministeri Kovaljov sanoi hallituksensa tiedottaneen asiasta muille maille heti, kun se sai luotettavaa tietoa onnettomuudesta maanantai-iltana. Scherbinan lausunnosta päätellen luotettavaa tietoa ei vieläkään ollut. Virallinen lehti Pravda oli 6.5. julkaissut ensimmäisen pitkän raportin onnettomuudesta kertoen palomiehistä, joiden saappaat tarttuivat bitumiin ilmeisesti rakennuksen katolla. "Asiantuntijoiden mielestä palomiesten sankarilliset teot rajoittivat huomattavasti onnettomuuden laajuutta", Pravda kirjoitti.
Toisessa jutussa Helsingin yliopiston radiokemian laitoksen esimies Jorma K. Miettinen arvioi, että kestää ainakin pari kuukautta, ennen kuin evakuoidut ihmiset voivat palata koteihinsa, joskaan tarkkkoja tietoja tapahtuneesta ei ollut. "Ruotsin ydintarkastuslaitoksen tutkija Lars Högberg kiisti lähinnä amerikkalaislähteiden levittämän tiedon Tshernobylin sotilaskäytöstä." Jos Neuvostoliiton antamat tiedot olivat epätarkkoja, samaa vikaa oli amerikkalaisten levittämissä tiedoissa.
8.5. etusivulla Ruotsi veti takaisin kritiikkiään Suomea kohtaan. Länsimaisissa medioissa oli väitetty, että säteilymäärät nousivat ensin Suomessa, mutta "vasta Ruotsi hälytti maailman". Myös Mazin viittaa podcastissa Ruotsin havaintoihin eikä mainitse Suomea sanallakaan. Näin sisäsivun juttu kuvasi tapahtumia:
9.5. aihe oli yhä etusivun uutinen. Nyt aiheena olivat kiovalaiset, jotka pakenivat kaupungistaan saatuaan vihdoin omista uutisistaan tarkempaa tietoa tapahtuneesta. Paikalle oli päästetty ensi kertaa länsimaisia toimittajia ("uutismiehiä").
Ukrainan neuvostotasavallan pääministeri Alexandr Ljashko kertoi 10 kilometrin säteen evakuoinnin tapahtuneen 27.4., vaikka todellisuudessa Pripjat evakuoitiin vasta 28.4.
Kansainväliset väitteet Suomen viivyttelystä olivat ilmeisen arka aihe, sillä sisäministeri Raatikainen järjesti lehdistötilaisuuden selittääkseen tiedonkulkua. "Paljon koti- ja ulkomaisia tiedottajia keränneessä tilaisuudessa vallitsi selvä luottamuspula puolin ja toisin. Viranomaiset vakuuttelivat kaiken olevan kunnossa, tiedotusvälineet epäilivät tiedon salailusta." Raatikainen myönsi kuitenkin viranomaisten tiedottamisen puutteet.
Sisäsivun uutisen mukaan "ainakin 2000 ulkomaalaista peruneet lomamatkansa Suomeen" ja "telexit syytävät koko ajan peruutuksia lisää". Telex olikin tarpeen, sillä ulkomaan postiliikenne oli yhä poikki virkamieslakon vuoksi. Pelokkaimmat yhdysvaltalaiset peruivat jopa seuraavan kesän 1987 matkoja. Matkailun edistämiskeskus New Yorkissa teki parhaansa oikaistakseen huhuja Suomen korkeista säteilyarvoista. (Näin käy, jos suuri yleistö menettää luottamuksen liian hitaan tai salailevan tiedottamisen vuoksi)
(Lisään tähän vielä Twitteristä poimimani VP Alatalon (@usurpaattori) kommentin: "Vaimon tuttava vietiin USA:ssa omaan vaihto-oppilashuoneeseen ja vakavana kerrottiin, ettei Suomea enää ole.")
10.5. virkamieslakko oli tyrehdyttänyt ajokorttien saannin ja joidenkin passitoimistojen toiminnan. Poliisiylijohtaja määräsi, että passeja oli jaettava. Etusivulla "NL lupasi kertoa päivittäiset säteilytiedot atomijärjestölle". Ukrainassa päätettiin lyhentää kouluvuotta ja 7-14-vuotiaat lapset lähetettiin pikimmiten pioneeri- ja kesätyöleireille.
Guardian-lehti kertoi Moskovan länsilähteisiin viitaten, ettei paloa ole väitteistä huolimatta saatu sammutettua ja että reaktoria uhkaa uusi vaara, sillä palaneen ytimen alla on kaasua, joka saattaa aiheuttaa toisen räjähdyksen. Virallisissa tiedoissa kuolonuhrien määrä oli noussut kolmeen.
11.5. etusivu kertoi "Ydinreaktori vuotaa yhä vähän, NL tiedotti säteilyarvoistaan". Leningradista ja Riiasta ilmoitettiin niin alhaisia säteilylukemia, että Suomessa niitä epäiltiin virheellisiksi.
12.5. etusivu: "Kreml sai odottaa selontekoa ydinturmasta kaksi päivää - Gorbatshov kauan vailla tietoja". Sunnuntaita 11.5. pidettiin käännekohtana, jonka jälkeen akuuttia vaaraa uudesta katastrofista ei enää ollut. Leningrad oli korjannut lukujaan ja nyt ne näyttivät Suomen mielestä uskottavilta.
13.5. etusivu kertoo Suomen matkailukesän myynnin romahtaneen Tšernobylin takia. Arviolta viidennes yhdysvaltalaisten matkoista oli peruttu, osa niistä suuntautui alunperinkin Neuvostoliittoon ja Suomi oli vain läpikulkumaa. Uutistoimisto Tass ilmoitti 12.5. säteilyyn kuolleen kuusi ihmistä lisää ja 35 oli kriittisessä tilassa.
Etusivulla Hesari kertoi saaneensa satoja puheluita avaamaansa palveluun, jossa kansalaiset pääsivät esittämään kysymyksiä. Nykyisin tieto tulisi netin kautta.
14.5. pääuutinen oli yhä sitkeästi jatkuva virkamieslakko. Tšernobyl oli etusivulla pienenä uutisena "Suomi ryhtyy pesemään ulkomaanrekkoja" sekä "Ydinturma kuumensi eduskuntaa".
15.5 etusivun uutinen kertoi Gorbatshovin puhuneen ensi kertaa onnettomuudesta televisiosta. Hän sanoi "onnettomuuden aiheutuneen vetyräjähdyksestä, kun neljännen reaktorin teho yllättäen nousi sitä oltaessa sulkemassa määräaikaishuoltoa varten." Virallisesti Neuvostoliitossa ei vieläkään kerrottu 92 000 ihmisen evakuoinnista.
16.5. etusivulla kerrotaan amerikkalaisesta lääkäristä, joka on Moskovassa auttamassa uhreja. Hänen mukaansa turma tulee vaatimaan vielä lisää uhreja. Vakavia säteilyvammoja on saanut 35 ihmistä, joista seitsemän on kuollut ja 19 saanut luuydinsiirtoja. (Tv-sarjasta tuttu 25-vuotias palomies Vasily Ignatenko oli kuollut säteilyyn 13.5.)
17.5. etusivun uutisena kerrotaan 11 säteilyyn kuolleesta (yhteensä 13 uhria). "Moskovaan hoitoon tuoduista 35:sta vakavimmin vammautuneesta on nyt elossa 24." Lehden sivu 12 käsittelee kuluneen kolmen viikon tapahtumia tiedottamisen näkökulmasta otsikoina Miksi tieto viipyi Neuvostoliitossa ja Mitä Suomen viranomaiset tekivät?
Sivulla 13 toimittaja ahdistelee ympäristöministeri Matti Ahdetta siitä, että tämä vietti kriittisen viikon Geneven kokouksessa ja oli vain puhelinyhteydessä Suomeen.
18.5. lehti ei ilmestynyt. 19.5. on ensimmäinen päivä kun Tšernobyl-aihe ei enää esiinnyt Hesarin etusivulla. Sen sijaan kerrotaan mm. Palmen murhan esitutkinnan johtajan erosta sekä Turku-Tampere-valtatien varrelta löytyneestä surmatusta kymmenvuotiaasta koulupojasta.
Muokattu 30.7.2019
Helsingin Sanomien vanhoja lehtiä näyttävä Aikakone on mainio palvelu (tilaajille), koska sieltä saa käsityksen, miten tärkeät tapahtumat on aikoinaan koettu. Ja toisin kuin nettiversio, printtilehdet säilyvät alkuperäisinä, eikä niitä voi korjailla jälkikäteen. Ajankuva on siksi varmasti aito.
 |
| Ensimmäinen uutinen Hesarin etusivulla 29.4.1986. |
Sivu seitsemän on omistettu kokonaan aiheelle, vaikka tietoa oli niukasti. Pääuutisen mukaan Neuvostoliitto on ilmoittanut yhden reaktorin vaurioituneen viikonloppuna ja aiheuttaneen ydinpäästön sekä ihmisten loukkaantumisia. "Tämä on ensimmäinen kerta, kun Neuvostoliitto paljastaa ydinvoimaloissaan tapahtuneita onnettomuuksia. Virallisessa tiedonannossa ei kerrottu aiheuttiko onnettomuus kuolonuhreja eikä annettu yksityiskohtaisia tietoja ydinpäästön määrästä." Länsimaiset tarkkailijat eivät maanantaina kyenneet sanomaan, oliko kyse reaktorin vahingoittumisesta vai "pelkästään paineilman päästöstä".
Kiinnostavaa on säteilyturvakeskuksen lausunto, jonka mukaan "näinkin voimakas laskeuma kohtaa Suomea kerran pari kolmessa vuodessa. 1960 ja 1970 -luvuilla säteilyn lähteinä olivat mm. vuotamaan päässeet maanalaiset ydinräjäytykset". Ei siis ihme, ettei lukuihin reagoitu heti.
Kuriositeettina poiminta kainalojutusta, joka kertoi Ruotsin reaktioista. Turvatoimet aloitettiin heti, kun Forsmarkin voimalassa oli mitattu lukemia, jotka olivat "jopa kymmenen tuhatta kertaa suurempia kuin tavallisesti". Voimala pysäytettiin ja kuusisataa työntekijää evakuoitiin. Liikenne jumiutui ja evakuointi kangerteli, sillä "poliisit olivat tilanteesta täysin ulkona siitä yksinkertaisesta syystä, että autoissa ei ollut radioita. Poliisin mukaan radioiden hankkimisesta on puhuttu jo neljä vuotta." (Tätä taustaa vasten Pripjatin evakuointi sujui suorastaan mallikkaasti)
Seuraavana päivänä 30.4.1986 Hesari pani ison vaihteen päälle. Onnettomuudesta oli etusivun lisäksi peräti kolme sivua (ja sivut olivat tuolloin isoja). Etusivun juttu oli tällainen:
 |
| Tilanne 30.4.: Moskova pyytää lännen apua |
Jutussa mainitaan myös tv-sarjasta tuttu päähenkilö: "Hallituksen tutkimusryhmää johtaa varapääministeri Boris Scherbina, mikä osoittaa katastrofin vakavuuden". Tiistaina mitatut säteilyarvot olivat enää viisi prosenttia mitatuista maksimiarvoista.
Sisäsivuilla korjattiin, että Tshernobyl sijaitseekin 130 kilometrin päässä Kiovasta aiemmin ilmoitetun 50 kilometrin sijaan. Näin heikkoa oli tiedonsaanti ennen internetiä! Jutun mukaan "Scherbina johtaa tuhon torjuntatöitä paikan päällä", mutta hallituksen komissioon kuului myös ministereitä ja johtavia tieteellisiä asiantuntijoita.
Jo 30.4. kerrottiin, että alueen ympärille on perustettu 30 kilometrin suojavyöhyke ja että seurauksia on vaikea arvioida, mutta "ainakin se on romuttanut neuvostoliittolaisten virallisen vakaan uskon, ettei heidän voimaloissaan voi tapahtua onnettomuuksia."
Nykyisin moitimme mediaa huolimattomasta uutisoinnista, mutta pääjutun kertoessa Kiovan turvavyöhykkeestä kainalojuttu kirjoittaa kaupungin nimen toistuvasti englanninkielisessä muodossa Kiev. Lukija saattoi ihmetellä, oliko toisessakin kaupungissa ongelmia.
Taustajutussa kerrotaan ydinvoimalan toimintaperiaatetta ja pidetään ilmeisenä, että reaktori on hajonnut, jolloin sisään virtaava ilma on ruvennut polttamaan hidastimena käytettyä grafiittia. "Onnettomuus on saattanut johtua jonkin kanavan jäähdytyksen pettämisestä, mutta lopputuloksen kannalta se on yhdentekevää."
Tähän aukeamaan sisältyy myös juttu "Suomessa vaiettiin sunnuntaina", josta oli kuva aiemmassa kirjoituksessani.
 |
| Vappuna suunniteltiin evakuointeja. |
Virallisen tiedon mukaan kuolonuhreja oli edelleen vain kaksi, 197 oli otettu sairaalahoitoon ja heistä 49 oli jo päässyt kotiin. Neuvostoliiton televisio esitti kuvaa, jonka se selitti todistavan ettei onnettomuuslaitoksessa ollut tulipaloa.
Sisäsivulla aiheesta oli kokonainen aukeama. Suomalainen asiantuntija arveli palon kestävän viikon. VTT uskoi, että puolet materiaalista oli jo palanut "ja neuvostoliittolaisten väite, että tilanne olisi hallussa, ei pidä paikkaansa."
Suomi-Neuvostoliitto-seuran valtuuston puheenjohtaja Paavo Lipponen vaati vappuaaton puheessaan Käpylän työväentalolla Neuvostoliittoa huolehtimaan paremmin ydinvoimaloidensa turvallisuudesta.
Perusvoiman toimitusjohtaja Anders Palmgren arveli, että Loviisassa käytetty kevytvesityyppinen reaktori on "maailman turvallisin neuvostoliittolainen ydinvoimala". Perusvoiman Kalevi Numminen arveli yhden jutun otsikossa, että onnettomuuden seurauksena hiilivoima voi ajaa ydinvoimalan ohitse.
Vapun vuoksi lehti ei ilmestynyt 2.5., mutta 3.5. aihe oli yhä etusivun uutinen:
 |
| Tilanne 3.5.1986: Ydinpalo ehkä sammunut, säteilyvuodot jatkuvat yhä. |
 |
| Varoitus kuukautta ennen onnettomuutta. |
Hauskana ajankuvana Ystävyysmatkat ja Finsov olivat peruneet kaikki Kiovan-matkansa. Sotshiin ja Odessaan kuitenkin lennettiin. "Helsinki on lähempänä onnettomuusaluetta kuin moni matkakohde", kertoi Ystävyysmatkojen toimitusjohtaja Jyrki Oranen.
Sunnuntaina 4.5. lehti kertoi pääministeri Ryzhkovin tutustuneen Tshernobylin tuhoalueeseen. "Neuvostoliitossa syytettiin lännen tiedotusvälineitä kauhujuttujen sepittämisestä neuvostovastaisuuden lietsomiseksi ydinonnettomuuden varjolla." Suomessa säteilytaso laski edelleen hitaasti. Sunnuntaisivuilla käsiteltiin säteilyn vaikutuksia kahden sivun verran. "Viranomaiset vakuuttavat yhdestä suusta, että syytä huoleen ei ole mutta myöntävät, ettei säteilylle voi määrittää turvallista alarajaa."
5.5. Tšernobyl ylsi etusivulle vain epäsuorasti. Otsikolla "Raketti-isku läpäisi Tokion turvatoimet" kerrottiin Japanin vasemmistolaisen äärijärjestön (!) tehneen iskun G7-maiden johtajien huippukokoukseen. Viisi rakettia eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoa. Uutinen päättyi tekstiin "Japanilaiset totesivat viikonvaihteen mittauksissaan, että Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa karkuun päässeitä radioaktiivisia saasteita oli kulkeutunut 8000 kilometrin päähän eli Japaniin asti."
Sisäsivun uutisessa kerrottiin Tšernobylin johtaneen 49 000 ihmisen evakuointiin. Moskova kiisti eräiden tiedotusvälineiden uutiset kahdentuhannen ihmisen kuolemasta. Säteilyturvakeskuksen johtaja Antti Vuorinen valitteli, miten huonosti neuvostoviranomaiset ovat antaneet tietoja. "Tietojen saantia on vaikeuttanut mm. virkamiesten lakko, sillä puhelinyhteydet Neuvostoliittoon eivät toimi." (!)
Nykyihmisen on vaikea kuvitella 1980-luvun jatkuvaa lakkoilua. Virkamieslakko oli pysäyttänyt ilmatieteenlaitoksen ainoan tietokoneen, mutta se pakotti myös Finnairin siirtämään ulkomaanlentoja Turun ja Tampereen kentille. Virkamiesliitto oli juuri hylännyt tehdyn sovintoesityksen, joten lakko jatkui yhä sitkeästi.
7.5. lehdessä Moskova syytti ukrainalaisia onnettomuuden vähättelystä, jonka vuoksi sen vakavuutta ei aluksi tajuttu. Tutkimuskomission johtaja sanoi todennäköisen onnettomuussyyn olevan kemiallinen räjähdys reaktorissa. "Uusimpien tietojen mukaan eriasteisia säteilyvammoja sai 204 ihmistä... kuten aikaisemmin on ilmoitettu, kaksi ihmistä kuoli." (Kaksi ihmistä oli kuollut räjähdyksessä muista kuin säteilyn aiheuttamista syistä, joten tieto oli sinällään oikea).
Radioaktiivisen säteilyn määrä Suomessa oli edelleen laskussa ja normaalitilanteeseen arvioitiin päästävän kolmessa kuukaudessa. "Ulkomaisista säteilyarvoista säteilyturvakeskuksella oli tiistaina varsin hatarata tiedot. Tietojen järjestämiseen ei ole laitoksen mukaan ehditty paneutua." (Meneillään oli historian pahin ydinonnettomuus, eikä Suomen vastaava viranomainen ehtinyt paneutua asiaan??)
Mielipidepalstalla Riihimäen terveyskeskuslääkäri Jyrki Tuure kyseli, kuka korvaa säteilyn vaikutukset. Kirjoituksessa hän piikitteli tupakoitsijoiden ajamista yhä ahtaammalle ja kertoi olevansa koulutettu antamaan "nk. terveyskasvatusta".
 |
| Piikikäs mielipidekirjoitus vertaa säteilyä tupakanpolton riskeihin. |
Ironista on, että aiemmin jutussa varaulkoministeri Kovaljov sanoi hallituksensa tiedottaneen asiasta muille maille heti, kun se sai luotettavaa tietoa onnettomuudesta maanantai-iltana. Scherbinan lausunnosta päätellen luotettavaa tietoa ei vieläkään ollut. Virallinen lehti Pravda oli 6.5. julkaissut ensimmäisen pitkän raportin onnettomuudesta kertoen palomiehistä, joiden saappaat tarttuivat bitumiin ilmeisesti rakennuksen katolla. "Asiantuntijoiden mielestä palomiesten sankarilliset teot rajoittivat huomattavasti onnettomuuden laajuutta", Pravda kirjoitti.
Toisessa jutussa Helsingin yliopiston radiokemian laitoksen esimies Jorma K. Miettinen arvioi, että kestää ainakin pari kuukautta, ennen kuin evakuoidut ihmiset voivat palata koteihinsa, joskaan tarkkkoja tietoja tapahtuneesta ei ollut. "Ruotsin ydintarkastuslaitoksen tutkija Lars Högberg kiisti lähinnä amerikkalaislähteiden levittämän tiedon Tshernobylin sotilaskäytöstä." Jos Neuvostoliiton antamat tiedot olivat epätarkkoja, samaa vikaa oli amerikkalaisten levittämissä tiedoissa.
 |
| Ruotsi perui puheita Suomen vitkastelusta |
 |
| Säteilytiedot Suomeen ja Ruotsiin yhtä aikaa |
 |
| Kiovalaiset pakenivat saatuaan vihdoin tietää yksityiskohtia onnettomuudesta. |
Kansainväliset väitteet Suomen viivyttelystä olivat ilmeisen arka aihe, sillä sisäministeri Raatikainen järjesti lehdistötilaisuuden selittääkseen tiedonkulkua. "Paljon koti- ja ulkomaisia tiedottajia keränneessä tilaisuudessa vallitsi selvä luottamuspula puolin ja toisin. Viranomaiset vakuuttelivat kaiken olevan kunnossa, tiedotusvälineet epäilivät tiedon salailusta." Raatikainen myönsi kuitenkin viranomaisten tiedottamisen puutteet.
Sisäsivun uutisen mukaan "ainakin 2000 ulkomaalaista peruneet lomamatkansa Suomeen" ja "telexit syytävät koko ajan peruutuksia lisää". Telex olikin tarpeen, sillä ulkomaan postiliikenne oli yhä poikki virkamieslakon vuoksi. Pelokkaimmat yhdysvaltalaiset peruivat jopa seuraavan kesän 1987 matkoja. Matkailun edistämiskeskus New Yorkissa teki parhaansa oikaistakseen huhuja Suomen korkeista säteilyarvoista. (Näin käy, jos suuri yleistö menettää luottamuksen liian hitaan tai salailevan tiedottamisen vuoksi)
(Lisään tähän vielä Twitteristä poimimani VP Alatalon (@usurpaattori) kommentin: "Vaimon tuttava vietiin USA:ssa omaan vaihto-oppilashuoneeseen ja vakavana kerrottiin, ettei Suomea enää ole.")
10.5. virkamieslakko oli tyrehdyttänyt ajokorttien saannin ja joidenkin passitoimistojen toiminnan. Poliisiylijohtaja määräsi, että passeja oli jaettava. Etusivulla "NL lupasi kertoa päivittäiset säteilytiedot atomijärjestölle". Ukrainassa päätettiin lyhentää kouluvuotta ja 7-14-vuotiaat lapset lähetettiin pikimmiten pioneeri- ja kesätyöleireille.
Guardian-lehti kertoi Moskovan länsilähteisiin viitaten, ettei paloa ole väitteistä huolimatta saatu sammutettua ja että reaktoria uhkaa uusi vaara, sillä palaneen ytimen alla on kaasua, joka saattaa aiheuttaa toisen räjähdyksen. Virallisissa tiedoissa kuolonuhrien määrä oli noussut kolmeen.
11.5. etusivu kertoi "Ydinreaktori vuotaa yhä vähän, NL tiedotti säteilyarvoistaan". Leningradista ja Riiasta ilmoitettiin niin alhaisia säteilylukemia, että Suomessa niitä epäiltiin virheellisiksi.
12.5. etusivu: "Kreml sai odottaa selontekoa ydinturmasta kaksi päivää - Gorbatshov kauan vailla tietoja". Sunnuntaita 11.5. pidettiin käännekohtana, jonka jälkeen akuuttia vaaraa uudesta katastrofista ei enää ollut. Leningrad oli korjannut lukujaan ja nyt ne näyttivät Suomen mielestä uskottavilta.
13.5. etusivu kertoo Suomen matkailukesän myynnin romahtaneen Tšernobylin takia. Arviolta viidennes yhdysvaltalaisten matkoista oli peruttu, osa niistä suuntautui alunperinkin Neuvostoliittoon ja Suomi oli vain läpikulkumaa. Uutistoimisto Tass ilmoitti 12.5. säteilyyn kuolleen kuusi ihmistä lisää ja 35 oli kriittisessä tilassa.
 |
| Puhelinpalvelut olivat netin edeltäjä. |
14.5. pääuutinen oli yhä sitkeästi jatkuva virkamieslakko. Tšernobyl oli etusivulla pienenä uutisena "Suomi ryhtyy pesemään ulkomaanrekkoja" sekä "Ydinturma kuumensi eduskuntaa".
15.5 etusivun uutinen kertoi Gorbatshovin puhuneen ensi kertaa onnettomuudesta televisiosta. Hän sanoi "onnettomuuden aiheutuneen vetyräjähdyksestä, kun neljännen reaktorin teho yllättäen nousi sitä oltaessa sulkemassa määräaikaishuoltoa varten." Virallisesti Neuvostoliitossa ei vieläkään kerrottu 92 000 ihmisen evakuoinnista.
16.5. etusivulla kerrotaan amerikkalaisesta lääkäristä, joka on Moskovassa auttamassa uhreja. Hänen mukaansa turma tulee vaatimaan vielä lisää uhreja. Vakavia säteilyvammoja on saanut 35 ihmistä, joista seitsemän on kuollut ja 19 saanut luuydinsiirtoja. (Tv-sarjasta tuttu 25-vuotias palomies Vasily Ignatenko oli kuollut säteilyyn 13.5.)
17.5. etusivun uutisena kerrotaan 11 säteilyyn kuolleesta (yhteensä 13 uhria). "Moskovaan hoitoon tuoduista 35:sta vakavimmin vammautuneesta on nyt elossa 24." Lehden sivu 12 käsittelee kuluneen kolmen viikon tapahtumia tiedottamisen näkökulmasta otsikoina Miksi tieto viipyi Neuvostoliitossa ja Mitä Suomen viranomaiset tekivät?
 |
| Ahde syyttää virkamiehiä tietojen pysäyttämisestä |
18.5. lehti ei ilmestynyt. 19.5. on ensimmäinen päivä kun Tšernobyl-aihe ei enää esiinnyt Hesarin etusivulla. Sen sijaan kerrotaan mm. Palmen murhan esitutkinnan johtajan erosta sekä Turku-Tampere-valtatien varrelta löytyneestä surmatusta kymmenvuotiaasta koulupojasta.
Muokattu 30.7.2019
10 kommenttia:
Itse kaipaisin muiltakin lehdiltä vastaavanlaista digitaalista lehtiarkistoa.
Tullut silmäiltyä viime aikoina pienen paikallislehden Järviseudun Sanomien kaikki vanhat lehdet vuodesta 1962 lähtien, lehden Seutulaari arkistosta (nykyisin järkyttävän sekava palvelu), okei hienoahan se että lehdet ovat alkuperäisessä asussaan, mutta tuoltakin tuli huomattua sellaisia lehtiä joihin oli aikanaan painettu lehteen väärä numero ja väärä päiväys, eikä siitä ollu huomautuksia.
Käsittääkseni Suomen Kuvalehti taitaa olla Hesarin jälkeen toinen lehti joka on julkaissut vanhat lehtensä?
Kansalliskirjastolla on avoin digikokoelma vanhoista lehdistä. Esimerkiksi tamperelainen Aamulehti löytyy (tällä hetkellä) vuoteen 1929 asti.
Vanhojen lehtien uudelleenjulkaisua rajoittavat juttuja kirjoittaneiden toimittajien tekijänoikeudet.
Esim. tässä Aamulehti 8.9.1929 maata järkyttäneen Kuru-laivan haaksirikon jälkeen. Kyseessä oli Suomen pahin sisävesillä sattunut onnettomuus, jossa kuoli 136-138 ihmistä.
Vanhojen lehtien tekijänoikeusproblematiikasta ja käyttörajoituksista on oma ohjesivu.
Kiitokset hyvästä katsauksesta menneisyyteen!
Yllättävää oli huomio, että vanhojen ydinkokeiden laskeumat vaikuttivat tapaan, jolla saastelaskeumaan reagoitiin. Kyse ei siis ollut suomettumisesta ainakaan suuressa määrin.
Turman vakavuutta ei tietysti heti ymmärretty, koska neuvostoliittolaiset kertoivat asiasta kitsaasti.
Suomen viivyttely tai suorastaan tietojen salailu on kiinnostava asia, koska sitä pidetään vielä nytkin osoituksena maan suomettumisesta. Vanhojen lehtien lukeminen antaa ymmärtää, että tilanne oli paljon monimutkaisempi: väärää tietoa oli liikkeellä paljon ja virkamieslakko jumitti julkishallinnon koneistoa.
Asiaa käsiteltiin tuoreeltaan 17.5.1986 lehdessä otsikolla "Mitä Suomen viranomaiset tekivät?" Siitä muutama poiminta:
"Tshernobylin saastepilvi ylitti Suomen etelärannikon sunnuntaina 27.4. aamuyöstä korkealla ilmassa. Se saavutti maan pinnan illalla Kajaanissa. Puolustusvoimien mittausasema rekisteröi siellä kello 21.40 lukeman 0.07 milliröntgeniä tunnissa, viitisen kertaa normaalin taustasäteilyn verran. Pääesikunta sai tiedon kello 22.30. Mittarit näyttävät poikkeuslukuja melko usein. Syy päätettiin selvittää maanantaina.
Maanantaiaamuna 28.4. mitattiin kohonneita lukemia myös eräillä muilla armeijan mittausasemilla. Niistä ilmoitettiin kello 10 Säteilyturvakeskukseen. Myös sisäministeriön asemilta mm. Tampereen seudulta ja Eurajoelta tuli kohonneita lukemia.
Kun Säteilyturvakeskus vielä pohti, miten tulkita lukuja, Ruotsin ydinturvavirasto ilmoitti sille kello 13.45, että Forsmarkin ydinvoimalassa epäiltiin vuotoa. Laitoksen ympäristön mittauksissa oli havaittu ydinvoimalavuodolle ominaisia aineita.
...
Virkamieslakko haittasi Suomen säteilytietojen arviointia, koska Ilmatieteen laitoksen useimmat mittausasemat ja tuloksia tutkiva tietokone olivat kiinni. Ilmatieteen laitos käynnisti tietokoneen maanantaina iltapäivällä. Kello 16 Säteilyturvakeskus luki puhelimitse Suomen Tietotoimistoon lyhyen tiedotteen säteily noususta Kajaanissa, Tampereella ja Eurajoella.
Moskovan television iltauutiset kertoivat onnettomuudesta. Suomen säteilyasemat määrättiin mittaamaan tunnin välein. Ilmavoimat aloitti päivittäiset lentomittaukset. Maanantai-iltana havaittiin suurimmat säteilyarvot - kymmenen kertaa normaali taustasäteily - 1 700 metrin korkeudessa.
Myöhään maanantai-iltana saastepilven leviäminen pysähtyi Oulun tasalla pohjoisesta tulevan kylmän ilmavirtauksen edessä. Ilmavirtaus toi sateita, jotka huuhtoivat säteilyä maanpintaan, mutta samalla virtaus alkoi työntää saastepilveä pois Suomesta.
[2]9.4. säteily alkoi nopeasti lisääntyä eri puolilla Etelä-Suomea. Tietojen saanti parani, kun lakkolaisia alkoi palata töihin..."
(jatkuu)
(jatkoa edelliseen)
Kello 11.30 hallitus kokoontui presidentti Koiviston johdolla neuvotteluun, jonka pääaihe oli virkamieslakko, mutta jossa käsiteltiin myös säteilyhavaintoja. Perustettiin työryhmä, joka selvitti asiaa, ja kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom piti ensimmäisen virallisen Tshernobyl-tiedotustilaisuuden kello 17.00. Neuvostoliitto alkoi tiedottaa säteilytilanteesta vasta 10.5.
Jotain meni ehkä pieleen ja aika oli toinen, sillä jutun loppupuolella on otsikko Säteilyntorjunnasta huhuntorjuntaan:
"Pian onnettomuuden jälkeen maailmalla alkoi kiertää huhuja Suomesta. Eräät Keski- ja Länsi-Euroopan lehdet kertoivat 30.4. lähtien, että Suomi oli pahoin saastunut ja että viranomaiset salasivat tietoja. Niin ikään huhuttiin, että Ruotsi oli arvostellut Suomea viivyttelyssä tietojen annossa tapahtumien alkaessa.
Keskiviikkona 7.5. Ruotsi ilmoitti, että suomalaiset eivät olleet viivytelleet.
...
Perjantaina 9.5. OECD:n asiantuntijakokouksessa Pariisissa todettiin säteilyn tulleen kiistatta Ruotsiin ennen Suomea. Suomi sai kokouksessa kiitosta ainoana maana, jolla oli esittää valmis raportti säteilystään."
Juttu loppuu erikoiseen kappaleeseen:
"Maanantaina 12.5. presidentti Koivisto oli kutsunut muutamia toimittajia saunailtaan Santahaminaan. Presidentti arvosteli toimittajia väitteistä, että Suomen maine maailmalla olisi mennyt onnettomuuden jälkihoidon takia. Oli puhe, ettei tilaisuudesta kirjoiteta, mutta presidentin kannanotot tulivat kuitenkin julkisuuteen. Koivisto jatkoi arvosteluaan Helsingin Sanomain 15.5. julkaisemassa haastattelussa. Hän moitti etenkin ruotsalaisia ylimielisyydestä Suomea kohtaan ja Suomen toimittajia nöyristelystä lännen tiedotusvälineiden edessä."
Kaiken taustalla näyttää olleen Ruotsin alussa tekemä olettamus, että koska säteily oli peräisin Ukrainan alueelta, se olisi pitänyt havaita ensin Suomessa. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen, sillä ilmavirtaukset ja sateet vaikuttavat pilven leviämiseen. Siksi Ruotsikin perui kritiikkinsä myöhemmin.
Tuon ajan ilmapiirissä jäi kuitenkin elämään käsitys - joka levisi myös ulkomaille - että Suomen viranomaiset vaikenivat säteilyhavainnoistaan Neuvostoliiton painostuksesta. Se ei pidä paikkaansa. Sen sijaan virkamieslakko, ennenkokematon kriisi sekä epäselvät vastuualueet epäilemättä haittasivat toimintaa.
Kuriositeettina vielä, että myös 2011 Fukushiman onnettomuuden aikana kritisoitiin syystäkin Säteilyturvakeskuksen tiedottamista ja johtajan omapäisiä kommentteja.
Radiosta tuli tietoa. Olin silloin varuskunnassa. Alikersantti kertoi käytävällä, että Venäjällä oli räjähtänyt ydinvoimala. Tämä vastauksena ihmettelyyn, että miksi mies laittaa pihalle mennessään kaasunaamarin. Tämä oli muistaakseni vasta maanantaina tai tiistaina. Olisin toivonut, että olisi jaettu joditabletteja tai pyydetty pysymään sisätiloissa. Hommasta tiedotettiin vähän kuin tsunamista, ei ollut ymmärrystä laskeumasta tai säteilyn vaikutuksista. Kesti tovin, että valtiojohto havahtui. En silti koskaan ajatellut, että jotain olisi poliittisista syistä pidetty salassa.
Suomen kuvalehdessä oli vasta juttua myös tästä aiheesta.
Onko Petteri käynyt tutustumassa kun maakuntalehti Karjalainen digitoi viime vuonna vanhat lehdet: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/230487
Olisi kyllä hienoa jos muutkin lehdet seuraisivat Hesarin, Suomen Kuvalehden ja Karjalaisen esimerkkiä ja digitoisivat vanhat lehtensä.
Lähetä kommentti