Parin vuoden takainen hype-termi digitalisaatio on korvautunut uudella. Nyt kaikki puhuvat tekoälystä. IBM:n tekoälyjohtaja julisti toissapäivänä, miten "tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä useammista onnellisempi ja vähemmän yksinäisiä". Tänään Hesari kirjoitti puolueiden tekoälypaneelista miten "tekoäly on neljäs teollinen vallankumous. Murros, joka mullistaa yhteiskunnan, talouden - ja jokaisen ihmisen elämän".
Tässäkin Suomi haluaa olla edelläkävijä: "Sipilän hallitus on ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa". Lähes sama lause on kuultu autonomisesta liikenteestä, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja monesta muusta.
Tavoitteita pitää olla, mutta on kohtuutonta odottaa, että Suomesta oikeasti tulisi ykkönen jokaisessa uudessa muotitermissä.
Tekoäly saa varmasti tavallisen kansalaisen huolestumaan. Pian koneet ovat minua älykkäämpiä ja ne ottavat vallan koko yhteiskunnassa.
En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta. Sen sijaan koneoppimisessa on koettu merkittäviä kehitysaskeleita. Kone on oppinut päihittämään ihmisen shakissa ja vielä vaikeammassa Go-pelissä. Kone tunnistaa jossain määrin valokuvissa näkyviä esineitä ja ymmärtää puhutta kieltä sekä kääntää sitä.
Mikään näistä ei vaadi varsinaisesti älyä. Jos ihminen tunnistaa kuvasta eläimiä tai osaa puhua ranskaa, emme ihaile hänen älykkyyttään. Tekoälyllä tarkoitamme toimintoja, jotka aiemmin ovat olleet tyypillisiä ihmiselle, ja joihin tietokone ei ole pystynyt.
Jossain määrin pystyminen on nytkin näköharhaa. Kun koneelle näytetään miljoona kissan kuvaa, se osaa laatia neuroverkon, joka tuottaa seuraavan kuvan kohdalla vastaukseksi sanan "kissa". Tietokone ei edelleenkään ymmärrä, mitä kuvassa on. Se vain toistaa sokeasti sisäistä ohjelmointiaan.
Neuroverkon virittämistä kutsutaan koneoppimiseksi. Silloin, kun verkossa on riittävän monia tasoja ("syvyyttä"), käytetään hienompaa termiä syväoppiminen. Se ei kuitenkaan ole oppimista sanan inhimillisessä mielessä, vaan pelkkää matematiikkaa.
Sanon tämän vielä uudelleen: koneoppiminen, jota myös tekoälyksi hypen vuoksi kutsutaan, on pelkkää matematiikkaa.
Huh, mikä helpotus! Ei tarvitse pelätä, että tällainen laskukone ottaisi vallan yhteiskunnassa ja alistaisi ihmiset tahtoonsa.
Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun media hehkuttaa tekoälyä. Aiempina vuosikymmeninä (jo 1950-luvulta alkaen) tekoälyn läpimurto on ollut tuloillaan monta kertaa. Odotukset ja pelot ovat olleet suuria. Mutta sitten on huomattu, ettei teknologia vielä olekaan ihan riittävällä tasolla. Ilmiötä kutsutaan tekoälytalveksi. Seuraa hiljaisemman kehityksen kausi, kunnes jokin uusi tekniikka tuo kevään, saa kehityksen vauhtiin ja herättää taas median kiinnostuksen.
Oletan, että myös nykyistä mediakohua seuraa tekoälytalvi. Se tulee viimeistään silloin kun huomaamme, ettei oikeita robottiautoja olekaan vielä tulossa myyntiin. Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua.
Tekoälyä, singulariteettia tai työelämän/yhteiskunnan mullistusta ei silti kannata vähätellä. Tekoälytalvia seuraa aina kevät, ja lopulta meillä on käsissämme jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä osaa täysin arvioida. Kone täydentää ja lopulta ehkä syrjäyttää ihmisen monista ammateista. Niin on käynyt ennenkin, mutta tällä kertaa uutta on, ettei koulutustason nostaminen auta. Päinvastoin, ensi kertaa vaarassa ovat nimenomaan koulutettujen ihmisten ammatit. Ja se on ihan uusi tilanne, jolla voi olla pelottavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Arviomme internetin (1994) tai sosiaalisen median (2007) hyvää tekevistä vaikutuksista osuivat vain osittain oikeaan. Saimme paljon hyvää, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Optimistiset tekniikan kehittäjät eivät osanneet kuvitellakaan, miten väärin heidän keksintöjään tultaisiin käyttämään. Somen hyviä vaikutuksia hehkutettiin kymmenen vuotta sitten estoitta. Kukaan ei osannut arvata, millainen trollauksen ja vihapuheen kanava siitä tulisi -- tai että USA saisi presidentin, joka Twitterissä uhoaa ydinasenappinsa olevan isompi kuin vastapuolella.
Senkin vuoksi kannattaa seurata tekoälyn kehittymistä -- eikä uskoa kaikkia nykyisiä ennusteita tekoälyn vaikutuksista.
(Syväoppimisen terminologiaa täsmennetty 4.3.2018)
Tässäkin Suomi haluaa olla edelläkävijä: "Sipilän hallitus on ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa". Lähes sama lause on kuultu autonomisesta liikenteestä, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja monesta muusta.
Tavoitteita pitää olla, mutta on kohtuutonta odottaa, että Suomesta oikeasti tulisi ykkönen jokaisessa uudessa muotitermissä.
Tekoäly saa varmasti tavallisen kansalaisen huolestumaan. Pian koneet ovat minua älykkäämpiä ja ne ottavat vallan koko yhteiskunnassa.
En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta. Sen sijaan koneoppimisessa on koettu merkittäviä kehitysaskeleita. Kone on oppinut päihittämään ihmisen shakissa ja vielä vaikeammassa Go-pelissä. Kone tunnistaa jossain määrin valokuvissa näkyviä esineitä ja ymmärtää puhutta kieltä sekä kääntää sitä.
Mikään näistä ei vaadi varsinaisesti älyä. Jos ihminen tunnistaa kuvasta eläimiä tai osaa puhua ranskaa, emme ihaile hänen älykkyyttään. Tekoälyllä tarkoitamme toimintoja, jotka aiemmin ovat olleet tyypillisiä ihmiselle, ja joihin tietokone ei ole pystynyt.
Jossain määrin pystyminen on nytkin näköharhaa. Kun koneelle näytetään miljoona kissan kuvaa, se osaa laatia neuroverkon, joka tuottaa seuraavan kuvan kohdalla vastaukseksi sanan "kissa". Tietokone ei edelleenkään ymmärrä, mitä kuvassa on. Se vain toistaa sokeasti sisäistä ohjelmointiaan.
Neuroverkon virittämistä kutsutaan koneoppimiseksi. Silloin, kun verkossa on riittävän monia tasoja ("syvyyttä"), käytetään hienompaa termiä syväoppiminen. Se ei kuitenkaan ole oppimista sanan inhimillisessä mielessä, vaan pelkkää matematiikkaa.
Sanon tämän vielä uudelleen: koneoppiminen, jota myös tekoälyksi hypen vuoksi kutsutaan, on pelkkää matematiikkaa.
Huh, mikä helpotus! Ei tarvitse pelätä, että tällainen laskukone ottaisi vallan yhteiskunnassa ja alistaisi ihmiset tahtoonsa.
Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun media hehkuttaa tekoälyä. Aiempina vuosikymmeninä (jo 1950-luvulta alkaen) tekoälyn läpimurto on ollut tuloillaan monta kertaa. Odotukset ja pelot ovat olleet suuria. Mutta sitten on huomattu, ettei teknologia vielä olekaan ihan riittävällä tasolla. Ilmiötä kutsutaan tekoälytalveksi. Seuraa hiljaisemman kehityksen kausi, kunnes jokin uusi tekniikka tuo kevään, saa kehityksen vauhtiin ja herättää taas median kiinnostuksen.
Oletan, että myös nykyistä mediakohua seuraa tekoälytalvi. Se tulee viimeistään silloin kun huomaamme, ettei oikeita robottiautoja olekaan vielä tulossa myyntiin. Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua.
 |
| Kirjaimellisesti tekoälytalvi - kestää vielä 10-20 vuotta, ennen kuin robottiauto pärjää Suomen talvessa. |
Arviomme internetin (1994) tai sosiaalisen median (2007) hyvää tekevistä vaikutuksista osuivat vain osittain oikeaan. Saimme paljon hyvää, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Optimistiset tekniikan kehittäjät eivät osanneet kuvitellakaan, miten väärin heidän keksintöjään tultaisiin käyttämään. Somen hyviä vaikutuksia hehkutettiin kymmenen vuotta sitten estoitta. Kukaan ei osannut arvata, millainen trollauksen ja vihapuheen kanava siitä tulisi -- tai että USA saisi presidentin, joka Twitterissä uhoaa ydinasenappinsa olevan isompi kuin vastapuolella.
Senkin vuoksi kannattaa seurata tekoälyn kehittymistä -- eikä uskoa kaikkia nykyisiä ennusteita tekoälyn vaikutuksista.
(Syväoppimisen terminologiaa täsmennetty 4.3.2018)
22 kommenttia:
Ihmisaivotkin ovat pelkkää matematiikkaa. Toki neuroneja on paljon, niiden välisiä yhteyksiä paljon, niitä syntyy ja kuolee, yhteyksiä syntyy, vahvistuu, heikkenee, ja katkeaa. Läpi koko elämän.
Mutta kaikki tämä on edelleen pelkkää matematiikkaa.
Aina kun kone saavuttaa jotain uutta, kykenee johonkin mihin ihminen (tai jokin muu eläin) kykenee, siirrämme maalia. Ei se oikeastaan olekaan älykkyyttä, ihan vain matematiikkaa. Nykyiset sovellukset kykenevät asioihin mitä puoli vuosisataa sitten olisi pidetty ihmisen yksinoikeutena. Puoen vuosisadan päästä sovellukset kykenevät asioihin joita nyt pidämme yksinomaan ihmisen korkeamman älyn ominaisuutena.
Tieteiskirjallisuuden tekoäly (tietoiselta kaikin puolin vaikuttava) on kaukana. Mutta ihmisen näköaivokuoren toiminta on lähellä. Ehkä se ei ole älykkyyttä vaan täysin mekaaninen toiminto joka ihmisellä nyt vain suoritetaan aivoissa?
Nyt on tekoäly tulossa ja lujaa. Teko pitäisi pikkuhiljaa tiputtaa pois, koska ei tekoäly ole yhtään sen keinotekoisempaa kuin biologinen älykään.
Kyllä neuroverkolla Gota pelaava ohjelma on tekoälyä. Se tekee päätöksiä havaitsemansa perusteella. Kovin suunnattua sellaista. Geneerinen tekoäly vielä melkokaukana. Ei ole tekoölyö joka omaehtoisesti kiinnostuis jostain ja alkaisi opiskelemaan ihan ominpäin
Niin ja syväoppiminen viittaa siihen että ne neuroverkot ovat todella monikerroksisia, joka tekee siitä opettamisesta todella työlästä. Mutta tulokset ovat aikavaikuttavia
Petteri Järvinen tuo mukavasti järjen ääntä tekoäly hössötykseen. Itse veikkaisin, että kaikissa olosuhteissa selviävät robottiautot ovat vielä paljon kauempana kuin 10-20 vuotta. Viherpiipertäjien hössötys siitä, että esimerkiksi autonkuljettajan ammatti olisi muutaman vuoden päästä kadonnut menneisyyteen on vahvasti ylimitoitettua.
Kuulin hiljattain lakimiestuttavaltani, että nuorena lakimiehenä hänet oli palkattu erääseen isoon toimistoon hommiin. Tämä tapahtui 2000 luvun alussa. Ensimmäisinä työtehtävinään hänellä oli lukea eräitä laajoja sopimuksia läpi ja etsiä niistä tiettyjä "lauseita". Toisin sanoen varmistaa, ettei sopimuksessa ole koiraa haudattuna. Hiljattain luin lakitoimistoille myytävästä "robotista", joka kävi sopimuksia läpi automaattisesti. Ihan rehellisesti sanoen ei kuulosta kovin kummoiselta robotilta, jos se käytännössä vain etsii tekstistä tiettyjä merkkijonoja tai niiden osia.
Ehkäpä tekoäly, digitalisaatio tai mitä se lieneekään tarkoittaakin vain sitä, että jotkut hyvin vanhoilliset ja perinteiset ammatit siirtyvät vähitellen nykyaikaan.
Nykyään saa valmista täysin toimivaa tekoäly ohjelmakoodia esim. Wolframin Mathematica. Tekoäly on vain muutaman komennon päässä, ja se tarvitsee vain copy pasteta. Aikanaan kun Internet kehittyi; niin kaikki täytyi tehdä käsin.
Nykytekoälyn tilanne on täysin toinen. Koneoppimisalgoritmeihin saa nykyään automaattista opettamista eli tilanne ei ole enää niin työläs kuin aikaisemmin.
https://www.youtube.com/watch?v=cKxRvEZd3Mw
Tekoäly on helppoa.
"Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua."
Tässä kohtaa olen sitä mieltä, että oikeastaan kaikkien päättely on hyvin epävarmoilla ulapilla.
1) Ihmistasoon verrattavaa älykkyyttä ei tässä tapauksessa vaadita kuin suhteellisen pienellä osa-alueella
2) Ihmisen havainnointikyky on myös hyvin rajallinen, otetaan käyttöön hyperspektraalikuvausta, ihmiselle näkymättömiä aallonpituuksia, paikannussysteemi, ehkä jopa tutka, niin voi nopeastikin muuttua tilanne sellaiseksi, että Suomen pahin lumimyräkkä se juuri se olosuhde, jossa robottiauto hakkaa ihmisen 100-0.
3) Toisaalta sekin skenaario on mahdollinen, että haasteita aliarvioidaan pahemman kerran.
Mutta jo tuo 10-20 vuoden päästä on sellainen mahdollisuus, että siihen pitää varautua. Suunnilleen 20 vuotta oli aikaskaala, jossa suurissa kaupungeissa hevoset katosivat jokseenkin täysin katukuvasta. Jos automatisoitu liikenne ja tavarankuljetus lähtee tulemaan "suurella rysäyksellä", niin olisi hyvä, että mukana olisi kotimaisiakin toimijoita.
"En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta."
Ilmeisesti käsite ei ole avautunut Petterille. Tekoälyllä on eri asteita. Puhutaan kapeasta ja yleisestä (
http://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_general_intelligence) tekoälystä. Sitten on vielä superäly.
Aika erikoinen on myös tapa, jolla Ylen jutussa puhuttiin tekoälystä.
Juttu "tekoälykamerasta" ei anna hyvää kuvaa Yle Uutisten journalismista. Mustasta laatikosta puhuminen tuo mieleen Ritariässän. Eiköhän jokaisessa pokkarissa on tekoälyä, ja konenäkö on arkipäivää tuotannossa. Kaikkea sitä kuulee...
Yle Uutisluokka Triplet
ma 19.2.2018
Tekoälykamera voi tunnistaa pilaantuneen hedelmän ja lääkeväärennöksen
http://areena.yle.fi/1-4362028
Tekoälyn suurin kontribuutio on sen kyky automatisoida -tuotantoa ja suunnittelua.
He predicted an increasingly broad spectrum of software will adopt machine-learning techniques.
“Anywhere we use heuristics is a good place to consider machine learning — compilers, networking, OSes, even physical circuit design and test selection,” he said, adding fundamental work is still needed in ways to gauge machine learning’s effectiveness and APIs to smooth its integration.
Kyllä, koska yritykset ja valtiot pyrkivät omistamaan tuotantovälineet. On kannattamatonta myydä tekoälyä yleiseen käyttöön, kun myyjä voi käyttää sitä itse. Tuntuu, että kuluttajat ovat jo pudonneet tekoälymarkkinoilta. Työpalkoilla ei osteta tekoälyä. Edes sijoittaminen hightech-yrityksiin ei tuota voittoa, kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Tämä on markkinatalouden ongelma.
Tekoälyähän saa vapaasti ladata verkosta. Neuroverkot ovat kuluttajien käytössä; jos on edes vähän viitseliäisyyttä.
Koskaan aikaisemmin ei ole teknologia ollut niin monien käytössä. Nykyään vaan mennään niin helposti leipäjonoihin sen sijaan, että otettaisiin uutta teknologiaa käyttöön. Hurstin pitäisi jakaa Linux tekoäly DVD:tä leivän sijaan. Opeta ihminen kalastamaan; niin ruokit ihmisen ja lähipiirin. Leivän antamisen sijaan, pitäisi velvoittaa käyttämään tekoälyä.
Rather than having to specify what they want by writing and combining endless lines of code, users can simply drop various pre-made AI “skills” like sentiment analysis or natural language processing into a honeycomb-like interface with lines between the cells denoting data flows. These skills can be combined to build a more complex model that is able to carry out high-level tasks, like processing insurance claims using text analysis.
https://singularityhub.com/2018/02/19/the-democratization-of-ai-is-putting-powerful-tools-in-the-hands-of-non-experts/#sm.00000fz6gvtso7eu9uhoktbqvegpd
Yhteiskunnan tulee velvoittaa ihmiset käyttämään tekoälyä. Ei voi olla niin, että ihmiset kieltäytyvät käyttämästä tekoälyä vaikka se saatettu heidän ulottuvilleen.
"Tekoälyähän saa vapaasti ladata verkosta. Neuroverkot ovat kuluttajien käytössä; jos on edes vähän viitseliäisyyttä."
Tekoälyn tuottaminen vaatii huippuosaamista. Avointa koodia löytyy, ja varmasti laitteitakin, mutta se keskeisin edellytys on kyky ohjelmisto- ja rautasuunnitteluun. Näin siihen asti, kun ihmistasoinen tekoäly korvaa insinöörit ja professorit.
Tekoäly ei ole missään nimessä kovinkaan monimutkaista vaan yllättävän yksinkertaista. Rautaosaamista ei tarvita. Esim. Mathematicassa on kaikki tarvittava. Ainoastaan tarvitaan copy-paste tason osaamista.
Tekoäly ohjelmistoihin on jo valmiiksi rakennettu neuroverkoille tuki. Itse täytyy vain lisätä vesi ja suola: laittaa vesi porisemaan.
Todellisuudessa siis kyseessä ei ole mikään todellista huippuosaamista vaativa ala ja tämän takia tekoälyn käyttö tulee räjähtämään. Tekoälyn toteuttaminen neuroverkoilla on helppoa ja halpaa. Tämän takia sen käyttö on räjähtänyt; perinteinen ohjelmoiminen on paljon vaikeampaa.
Tekoäly on kovan tieteen ala, ja vaatii ohjelmointia. Tarvitaan uudenlaista korkean tason ohjelmointia, mutta toki perinteistäkin matalantason C++-koodia.
Mathematica on vain yksi tekoälyn osa-alue.
Ei tekoälyssä mitään C:tä tarvita. Pythonia käytetään paljon. Mathematican hienous on siinä, että siinä tekoälyn automaatio on viety pitkälle. Neuroverkon voi luoda muutamalla hassulla käskyllä ja kaikki tarvittava asentuu kerralla.
C++ on kovin vaikea kieli.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_programming_languages_for_artificial_intelligence
Niin, usein lopulliseksi läpimurroksi on esitetty jotain aikansa korkeantason kieltä (Lisp, Prolog, BASIC, Python, Mathematica...).
Tottakai neuroverkon voisi toteuttaa vaikka BASICILLA ja 64 kilolla muistia, mutta jonkinlainen laitteistokiihdytys saattaa olla eduksi.
Varmaan opistotasoiset tekoälytutkimukset ovat väärässä, jos tekoälyn voi luoda mummokin.
Ohjelmointikielet ovat kehittyneet. Se on hyvä kieli sinällään, mutta sillä on kauhean vaikea ohjelmoida. Mathematica on yksi eleganteimmista ohjelmointikielistä. Sillä on helppo visualisoida. Usein visualisoinnin voi tehdä yhdellä käskyllä vrt. esim. Matlabbiin missä pitää kirjoittaa rivikaupalla koodia. Ohjelmoinnissa ohjelmakoodin tuotantokustannukset ovat nykyaikana niin suuret, että mahdollisimman suuri automaatio on välttämätöntä, että yleensä jotain saadaan aikaiseksi riittävän nopeasti.
Mathematica pystyy käyttämään mm. Nvidian näytönohjaimia tekoälykiihdytykseen.
Itse veikkaisin, että viiden vuoden sisällä saa ostettua autoja, jotka ajavat automaattisesti lähes kaikki matkat Suomessakin ympäri vuoden. Uusin Teslan autopilot pärjää jo kohtuullisen hyvin USAssa. "Ratitonta" autoa voidaan sitten joutua odottamaan se 10-20 vuotta.
Max Tegmarkin Life 3.0 on erittäin hyvä kirja, missä käydään läpi AI:ta ja sen mahdollistamaa tulevaisuutta:
https://www.amazon.com/Life-3-0-Being-Artificial-Intelligence-ebook/dp/B07474JB3Q
Mielenkiintoisia aiheita esim. alkupuolen kuvaus, miten yksi yritys (kuten Google) kehittää ylivoimaisen tekoälyn ja karkaa muilta. Lopussa mielenkiintoista pohdintaa tietoisuudesta ja siitä mitä olisi tekoälyn tietoisuus.
Itse en ole kovinkaan optimistinen itseohjautuvien autojen suhteen Suomessa. Luultavasti menee yllättävän pitkään.
https://developers.google.com/machine-learning/crash-course/ml-intro
Lähetä kommentti