maanantai 1. toukokuuta 2017

Anna ihmettelee: vakoileeko Instagram käyttäjäänsä?

Anna-lehdessä on kiinnostava juttu liittyen nettipalvelujen yksityisyyteen (joo, sitä ei ole, mutta kuitenkin):
Vakoileeko Instagram minua?
Teksti löytyy myös verkosta. Tässä lyhyt versio tapahtuneesta: toimittaja oli käynyt Verkkokauppa.com myymälässä Helsingin Jätkäsaaressa ja ottanut kuvan astianpesukoneen tuotetiedoista. Kuva oli tallentunut iPhoneen muiden valokuvien joukkoon, eikä hän jakanut sitä someen.

Siksi yllätys olikin suuri, kun Instagramin kuvavirtaan ilmestyi seuraavana päivänä kilpailevan kodinkoneketjun mainos lähes samasta koneesta: "Etkö tehnyt tilausta vielä? Muista 30 päivän tyytyväisyystakuu ja nopea nettitoimitus".

Kun toimittaja juttua tehdessään soitti minulle, kävin kokeilemassa asiaa. Otin kuvia sekä Verkkokauppa.comin että paikallisen Prisman kodinkoneista, niin Android- kuin iPhone-puhelimellakin. Siis tällaisia:
Riittääkö tällainen valokuva ohjaamaan mainosnäyttöjä?
Pettymyksekseni mitään ei tapahtunut. Instagramin mainokset olivat ihan entisellään, eivätkä tyrkyttäneet mitään kodinkonetta minulle.

Todennäköisin selitys on psykologinen. Mainoksia virtaa silmien editse satoja päivässä, emmekä yleensä kiinnitä niihin huomiota. Sattuman oikusta erityisen sopiva mainos havahduttaa ja saa epäilemään, että puhelin vakoilee meitä.

Toinen selitys voisi olla siinä, että jokin puhelimen ohjelmista seuraa sijainti- tai wlan-verkkojen SSID-nimien perusteella missä käyttäjä liikkuu ja välittää tätä tietoa mainostajille. Silti ei uskoisi Instagramin (joka on nykyään osa Facebookia) käyttävän tällaisia tietoja ilman lupaa, sillä asian paljastuminen olisi PR-katastrofi.

Viimeinen selitys on, että jokin sovelluksista analysoi puhelimen ottamia kuvia. Esimerkiksi yllä olevasta kuvasta on helppo poimia tuotteen nimi ja tyyppikoodi, ja välittää se mainostajille. Tällaista tekniikkaa käytetään jo monissa sovelluksissa, lisää voi lukea vaikka Googlen blogista.

Mutta jos näin tapahtuu, miksi 99 % mainoksista on valittu niin typerästi? Ne ovat joko aivan metsässä tai sitten tyrkyttävät edelleen sitä samaa pesukonetta, jota katselin nettisivulla kolme kuukautta sitten ja jonka lopulta ostinkin.

Toimittaja ei ole kokemuksineen yksin. Vähän väliä joku kertoo Facebookin mainosten reagoineen asioihin, joista on puhuttu lähistöllä. Nämä tapaukset ovat kuin vanhat ufo-havainnot: niistä kerrotaan ja ihmetellään, mutta kukaan ei pysty toistamaan ilmiötä. Todisteiden puuttuessa puheeseen reagoivat Facebook-mainokset ovat kuin lentäviä lautasia. Kaikki jää kuulopuheen varaan.

Ehkä vielä joskus saamme tietää, kokeilevatko mainostajat salaa uusia urkintatekniikoita, vai onko tämä kaikki pelkkää psykologiaa.

Oletko itse nähnyt epäilyttävän hyvin osuvia netti- tai sovellusmainoksia? 

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miehen facebook on viime aikoina poiminut meidän keskusteluista mainoksen aiheita. Sellaisia aiheita, jotka ei ole mitenkään googletuksen/nettiselailun aiheuttamia taikka mies muuten kuulu mihinkään ryhmään facebookissa, joka voisi antaa aihetta profiloida hänet johonkin kohderyhmään. En ole ennen uskonut kuunteluun, mutta olen kallistunut nyt kyllä toiselle kantille.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiinnostavaa. Jos pystyt esittelemään tätä käytännössä, tulen katsomaan ja tutkimaan asiaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kahdesti on jo käynyt niin, että asiakasta työn puolelta on suositeltu minulle Facebook-kaveriksi. Puhelimessani (iPhone) ei ole Facebook-sovellusta joten ajatus siitä että Facebook-sovellus poimisi viesti- tai puheluhistoriasta yhteystiedon suositusten perusteeksi ei tunnu mahdolliselta. Kenties asiakas on etsinyt minut Facebookista ja katsonut julkista profiiliani, minkä jäljiltä Facebook suosittelee häntä kaveriksi? En tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

Varmaankin sattumaa, kun tässä taannoin satuin mainitsemaan Android-puhelimeni äärellä elokuvan nimen, Beauty and the Beast, ja kas, klikatessani hetken kuluttua Hesarin etusivun auki, esiin tuli myös elokuvan mainos.

No, ainakaan tuohon laitteeseen suunnattuja mainoksia ei selvästikään ole profiloitu. En ole elokuvan kohderyhmää, vaikka nimen laitteen äärellä äänsinkin.

Paikannuksen ja kaiken mahdollisen olen estänyt, enkä ole ylimääräisiä sovelluksia ladannut kun en puhelinta juurikaan käytä. Mikrofonin asetuksia en tosin ole tarkemmin tutkinut.

Jo pelkän epäilyn siitä, että laitteet vakoilevat käyttäjiään heidän tietämättään ja että teknisesti se on mahdollista, pitäisi riittää siihen, että ihmiset ymmärtäisivät rajoittaa käyttöään ulkopuoliset huomioiden. Vaan suurinta osaahan ei asia kiinnosta.

RAF HOVERCRAFT kirjoitti...

Minua ihmetyttää tuo Facebookin kavereiden tarjoaminen. Mullekin tyrkyttää Saksassa asuvaa suomalaista autoagenttia frendiksi koko ajan. Hänen nimeään ja numeroaan ei ole puhelimessani, ei yhtään yhteistä frendiä... ainoa yhdistävä asia on että hänen kauttaan toin vuonna 2002 yhden konepyörän maahan. Mistä Face on tämän yhteyden löytänyt?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hah, hyvä kysymys! Nämä ystäväehdotukset ovat arvoitus - tai oikeastaan liikesalaisuus, jota Facebook ei paljasta. Asiasta nousi keskustelua viime keväänä, kun Facebook ehdotti raiskauksen uhrille ystäväksi teon tehnyttä taksikuskia, mikä järkytti uhria pahanpäiväisesti.

Kukaan ei tiedä varmaksi, mistä FB päättelee nämä ehdotukset. Kokemusten vertailu voi auttaa meitä pääsemään jäljille.

Tässä Maikkarin uutinen aiheesta.

Harto Pönkä on myös kirjoittanut asiasta.

Osmo kirjoitti...

Onedriveen tallennetuista kuvista tunnistetaan ja indeksoidaan tekstit. En tosin usko, että niitä käytetään mainostamiseen.

petrip kirjoitti...

Kukaan ei tiedä varmaksi, mistä FB päättelee nämä ehdotukset. Kokemusten vertailu voi auttaa meitä pääsemään jäljille.

No ne todella mysteeri. Pyysin kerran hinta-arvion asunnosta ja luonani kävi kaksi kiinteistälittäjää ja heistä ensimmäisen kanssa vaihdoin asiaan liittyen sähköposteja ja jälkimäistä Face ehdottaa kaveriksi. En oikein keksi mitään päättelyketjua millä tuohon pääsisi.

jeejee kirjoitti...

FB:n ystävä -ehdotuksiin tulee mieleen pari simppeliä vaihtoehtoa:

1. Osoitekirja. Verkostoitumispalvelut kuten Facebook ja Linkedin halauvat oletuksena puhelinaplikaatiossa lukuoikeuden osoitekirjaan, perusteluna että "voit tarkistaa ketä jo täällä tunnet". Näissä tapauksissa riittää että toinen osapuoli on antanut pääsyn osoitekirjaansa. Jos henkilöllä X on henkilön Y nimi, numero ja email tiedossa, niin Facebookin on helppo ehdotellas näit henkilöitä toisilleen kontaktiksi.

2. Retargeting -tagi. Henkilöt ovat pyörineet samoilla sivuilla, jotka on tagitettu ja osaavat sitten näyttää Facebookissa samoja mainoksia -> Facebook päättelee että saatatte tuntea koska pienessä ajassa paljon yhteisiä sivuja.

3. Puhelimen sijainti. Tämä yhdistettynä retargeting -tagiin antaa vinkkiä että henkilöt pyörivät samoissa piireissä.

Veikkasin että Facebook on kohtuullisen hyvä kohdistamaan kaveri-ehdotuksia, mutta tässäkin vähän hämää että vain erikoisuudet pistävät silmään. Eli palvelu saattaa vinkata satoja kavereita, mutta niistä muistaa parhaiten juuri erikosimmat yhteensattumat.

Petteri Järvinen kirjoitti...

FB on ilmoittanut, ettei se enää käytä puhelimen sijaintitietoa. Sitä on kokeiltu ainakin USA:ssa. Itse epäilen, että fyysinen sijainti vaikuttaa silti wlan-tukiasemien SSID-nimien perusteella - jos samat asemat näkyvät, ollaan samassa paikassa toisen kanssa. Tämä voisi selittää taksiraiskaajan tapauksen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuleekos teille muille Facebookissa monster.fi tai avointyopaikka.fi-mainoksia ehdotettuina julkaisuina vai ainoastaan meille vähän pidempään työttömänä olleille? Varmaan cookieiden perusteella päätellyt, että olen työpaikkaa vailla ja siksi päättänyt mainostaa työpaikkasivuja.

jeejee kirjoitti...

Jos olet vieraillut noilla sivuilla (tai esim jossakin työpaikkamessujen saitilla) niin juuri retargeting -tagilla sinulle näytetään heidän mainoksia.

Teoriassa Facebook voisi vielä tarkentaa kohdistusta vaikka sen perusteella missä ryhmissä olet ja löytyykö Facebook/whatsapp historiasta joitakin sopivia avainsanoja. Mutta luulen että jo tuolla www-sivujen retargetingilla pääsee riittävän hyvään osumatarkkuuteen.

Ihan uteliaisuudesta: Kuinka täsmällisiä mainoksia ne ovat? Eli onko vain ihan yleinen banneri, vai onko siinä täsmällisiä Sinuun liittyviä avoimia työpaikkoja?

Vertailuna vaikka Amazon ja etenkin kiinan rihkama -verkkokaupat tarjoavat mainoksissa aika taitavasti jonkun itseä kiinnostavan tuotealueen tuotteita.

Anonyymi kirjoitti...


"Ihan uteliaisuudesta: Kuinka täsmällisiä mainoksia ne ovat? Eli onko vain ihan yleinen banneri, vai onko siinä täsmällisiä Sinuun liittyviä avoimia työpaikkoja?"

Ehdotettuja työnhakuun liittyviä artikkeleita, ei niin paljoa työpaikkoja. Sinänsä tuo vaikuttaisi kohdistetulta markkinoinnilta, koska en muista töissä ollessani törmänneeni noin usein työpaikkasivustojen mainoksiin. Nyt niitä on joka vierailulla.

Vähän veikkaan, että nuo on kohdistettuja mainoksia ja niitä on kohdistettu minulle siitä syystä, että olen usein käynyt oikotie.fi, monster.fi-sivustoilla katsomassa työpaikkoja ja niissä on facebookin seurantaa. Lisäksi kaikki facebook-vierailut tulee nykyään ainoastaan kotiosoitteesta, kun ennen ne tuli myös työpaikan IP-osoitteesta.

Voi tietenkin olla, että niitä on ollut aikaisemminkin, mutta vasta nyt kiinnitän niihin huomiota.

Anonyymi kirjoitti...

Koska tälläistä kohdennusta todellakin tehdään esim. kuvista niin eikös sitä olisi helppo myös harhauttaa joukkovoimalla yhteisesti sovitulla tavalla?

Keksitää joku typerä tuote tai kohde. Otetaan siitä kuvia ja varmuuden vuoksi muutetaan niitä koneellisesti hieman ettei kohdenttajan automaatio tajua niitä samoiksi.

Sitten etsitään porukkaa tarpeeksi paljon jotka tallentavat oman kuvansa pilveen.

Hetken kuluttua voidaan sitten lukea ulkomaalaisista medioista että Suomessa on kummallinen kiinnostus xxxxxx kohtaan.

Ajoitetaan tämä ennen joulua ja tavaratalot yms. tilaavat tuoteita joulun sesonkiin
mutta kukaan en niitä kuitenkaan osta joten tappioksi menee.

Mikä tässä olisi pointina?

Osoittaa kohdentamisen typeryys ja sen mahdollinen "väärinkäyttö"

Itse naureskelen mainostajien luuloille että mainostaminen auttaa myynnin huippulukemiin.

WWW-sivulla saa olla vaikka kuinka paljon mainoksi, minä en niihin kiinnitä mitään huomiota vaikkei AdBlock olisi päälläkään.

Minua ei kiinnosta se että mainoksilla maksetaan jonkun verkkoapalvelun ilmaisuus.

Parempi olisikin että muuttuisivat maksullisiksi jotta sisällön täytyisi parantua.
Toimisivat normaaleilla kapitalismin säännöillä jos ei kiinnosta niin ei kannata.

Anonyymi kirjoitti...

google tietää ainakin luottokortti ostokset jo: https://www.technologyreview.com/s/607938/google-now-tracks-your-credit-card-purchases-and-connects-them-to-its-online-profile-of-you/

Website Security Test