maanantai 22. elokuuta 2016

Digi-tv tuli 15 vuotta sitten

Tällä viikolla tulee kuluneeksi 15 vuotta digitaalisten tv-lähetysten aloittamisesta Suomessa. Tarkka päiväys oli 27.8.2001. Sitä kutsuttiin aikanaan nimellä Big Bang (ihan tosi!). Suomea ennen DVB-T-lähetykset olivat alkaneet Englannissa (pay-tv ONdigital 15.11.1998; epäonnistui) ja Ruotsissa (1.4.1999; bokseja ei voinut ostaa, vain vuokrata).

Ei ihme, jos et muista tapahtumaa -- ei sitä huomannut juuri kukaan muukaan. Yle ryhtyi digiveturiksi ja alkoi lähettää ohjelmiaan digitaalisesti, vaikka digibokseja ei ollut edes myynnissä. Lähetyksiin paloi niitä miljoonia, joita Yle oli saanut verkkoyhtiö Digitan myynnistä Ranskaan (141 miljoonaa euroa 49 % myynnistä joulukuussa 2000).

Muutaman vuoden ajan rahaa hävisi bittien myötä avaruuteen, kunnes digibokseja tuli vihdoin kauppoihin. Tekstitykset eivät toimineet, joten ihmiset joutuivat ostamaan useita laitteita. Sitten tulivat litteät taulu-tv:t ja kuvaputkitelkkarit vietiin joko kaatopaikoille tai kierrätykseen. TV-kannan vaihtuessa taulumalleihin digiboksit (anteeksi, digisovittimet) kävivät tarpeettomiksi.

Digitv.fi-sivusto 27.8.2001
Tämän päivän näkökulmasta silloinen digi-tv-ajattelu tuntuu hölmöltä. Suomen haluttiin siirtyvän digiaikaan ensimmäisten joukossa, jotta Nokia saisi markkinoita bokseilleen. Pelättiin, että ilman tarjonnan laajentamista kansainväliset tv-kanavat valtaisivat Suomen markkinat satelliiteista. Ja uskottiin, että televisiosta tulisi tietoyhteiskunnan päätelaite, jolla ihmiset hoitaisivat mm. pankkipalveluita. Toteutustavaksi valittiin MHP-standardi vaikka kukaan ei tiennyt, miten paluukanava tultaisiin toteuttamaan.

Vuorovaikutteinen tv oli todellinen hype. "Voit itse valita kuvakulman, josta seuraat formulakisaa", luvattiin. "Osta sama mekko, joka tv-juontajalla on päällään".Myös mainosten piti muuttua vuorovaikutteisiksi: "Pelaa hinta alas" -demon linkki näkyy ottamassani kuvakaappauksessa.

Nyt tiedämme paremmin. Televisiosta ei tullut vuorovaikutteista eikä sitä käytetä asiointiin. Televisio on edelleen vanha broadcast-tyyppinen media; vain kanavamäärä on moninkertaistunut -- ja ne ovat juuri niitä amerikkalaisia viihdekanavia, joiden tuloa Suomeen digitalisoinnilla yritettiin estää.

Nykyään digitv:n tekstitykset sentään toimivat ja myös aidosti parempi kuvanlaatu (teräväpiirto eli HD) on vihdoin tulossa. Lähetykset siirtyvät kokonaan HD-aikaan 31.3.2020, jolloin on edessä uusi digisiirtymä. Ilman DVB-T2-viritintä olevat antenniverkon televisiot pimenevät.

Perustelevision digitalisointi oli turha välivaihe, jonka suomalaiset kuluttajat saivat maksaa. Kukaan ei ole ottanut vastuuta eikä edes pahoitellut 2000-luvun alun virheitä.

Alkuvaiheessa Ylellä oli Yle24-digikanava, jonka kautta piti välittää ajankohtaisia lisäohjelmia kuten tiedotustilaisuuksia ym. Se lopetettiin tarpeettomana. Tänään saman asian ajaa netissä Yle Areena.

Yle tuhlasi alkuvuosina lupamaksu- ja myöhemmin verorahoja, kaupalliset kanavat tahkosivat miljoonatappiot maksu-tv-yrityksillään. Suomessa oli vahva "ilmaisen" television kulttuuri, eikä digitalisointi tuonut kaupallisten toimijoiden odottamaa maksu-tv:n läpimurtoa. Heikossa hapessa olevat kotimaiset toimijat löytäisivät nyt paljon parempaa käyttöä hukkaan menneille digirahoille.

Tekniikan ennustaminen on vaikeaa, juu. Se ei silti estä yrittämästä uusilla hype-aiheilla.

Jotain meni oikeinkin: televisiolta vapautuville taajuuksille on aidosti tarvetta, joskin ne menevät -- yllätys yllätys -- videokuvan välittämiseen mobiililaitteisiin. Älypuhelimista ja tableteista on tullut uusi televisio. Laajakaista on kaikkien ulottuvilla, joko langallisena tai langattomana. Amerikkalaiset viihdekanavat suoltavat halpoja jenkkisarjoja illasta toiseen. Niiden rinnalle ovat tulleet maksulliset Netflix, HBO ja kumppanit, joilla ei ole enää mitään tekemistä television saati toimilupien kanssa.

Myös ajatus ohjelmien kommentoinnista ja yhteisöllisyydestä oli oikea. Se toteutuu kuitenkin television ulkopuolella, esimerkiksi Twitterissä. Ylen radiokanavilla on oma keskusteluikkuna kuulijoiden ja juontajien välistä julkista dialogia varten.

Analogiset kanavat suljettiin 1.9.2007. Suomi saavutti tavoitteensa ja oli tekniikan edelläkävijä, mutta mitään hyötyä siitä ei ollut. Suomi ei voinut ottaa käyttöön taajuuksia oman aikataulunsa mukaan, koska niistä tehtiin päätökset kansainvälisellä tasolla. LVM on vasta käynnistämässä huutokauppaa 700 MHz alueesta.

Yhtä huonosti kävi DVB-H:lle, johon Nokia panosti vahvasti vuodesta 2005 alkaen. Siinä idea oli sentään oikea, toteutustekniikka vain väärä. Älypuhelimilla katsellaan valtavasti videoita ja tv-ohjelmia, mutta erillistä viritintä tai jakelutekniikkaa tarvita. Video-ominaisuus ei ole puhelimen tekniikassa vaan se ladataan softana.

Ehkä näistä ennustamisen ja ohjailun virheistä opitaan jotain tulevaisuutta ajatellen.

Lisäsys 24.8.2016: Tekstin alkua täsmennetty niin, että  27.8. oli Suomessa virallinen aloituspäivä. Olin seurannut digilähetyksiä jo aiemmin Digitan ystävällisesti lainaamalla boksilla (muistaakseni juuri Nokia-merkkinen). Koelähetykset Espoon asemalta alkoivat jo syyskuussa 1997.

Suomi halusi olla ensimmäinen, joka siirtyy digiaikaan lopettamalla analogiset lähetykset kokonaan. Digiajan hyödyt tulivat analogisten lähetysten lopettamisesta: taajuudet saatiin uuteen käyttöön (tosin se prosessi on kesken vieläkin) ja tehosyöpöistä analogialähettimistä voitiin luopua. Tämän tavoitteen Suomi myös saavutti, joskin kuluttajien maksama hinta oli kova (Hollanti sulki oman verkkonsa 11.12.2006, mutta siellä kaikki katsovat kaapelia joten antenniverkossa oli vain 74 000 katsojaa). Jälkeenpäin voi vain naureskella esim. loppuajan kiistelylle siitä, saako digilähetystä muuntaa analogisesti taloyhtiön sisällä vai ei.

37 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Helppo se on viisastella jälkikäteen.

Tähän ei voi muuta todeta kuin tämän:
https://www.anony.ws/image/Ngmk

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tässä asiassa olen viisastellut jo vuodesta 2000 alkaen samalla tavalla, mikä käy ilmi vanhoista kolumneistani ym. kirjoituksista.

Jari kirjoitti...

myös aidosti parempi kuvanlaatu (teräväpiirto eli HD) on vihdoin tulossa

Teräväpiirrossa ei ole kyse aidosti paremmasta kuvanlaadusta, vaan esitystavan muutoksesta. Aikaisemmasta bittikarttaesityksestä ollaan siirtymässä aikakauteen, joka ei tunne resoluution käsitettä. Mutta se ei tietenkään tarkoita, ettei kuvanlaadulla olisi muitakin rajoituksia.

Itseasiassa nykyinen digi-tv oli jo askel tähän suuntaan. Sen vaakaresoluutio on hieman tarkempi kuin analoginen PAL. Samalla MPEG-2:n myötä luovuttiin PAL:n pikselikohtaisesta esityksestä, ja kuva alettiin tallentamaan 8x8 plokkeina.

Luulisin, että teräväpiirto on nykyään suosittu sen antamien efektien takia. Ei niinkään kuvan aitouden.

Lisäksi antenni-HD-lähetyksissä joudutaan käyttämään tuplasti kaistaa edeltäjään nähden. Muuten esim. epileptikot ja migreenikot tulevat kärsimään.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Ei tunne resoluution käsitettä..." -- hmm, voi kai sitä niinkin ajatella mpeg-2-pakkauksesta, mutta kyllä videokuvan purku on sidottu tiettyyn resoluutioon, vaikka se koodataankin blokkeina. HEVC voi tuoda tähän muutoksen, sitä en tunne.

En ihan ymmärtänyt HD-efektejä enkä migreenikkojen kärsimistä. Tarkoitatko kuvataajuuden alentamisen tuomaa välkyntää vai moire-efektejä?

Dabbia kirjoitti...

Mites DAB-radiolle kävi? Sitäki kokeilitiin Suomessa? Nyt haudattu kans?

Jari kirjoitti...

Ihan digitaalista kuvamanipulaatiota tarkoitan. Sitähän syntyy aina, kun kuva pakataan. Se on kai digi-tv:n perimmäinen idea.

Voisi verrata piirrosohjelman käyttöön: Laiska piirtäjä piirtää yhden puun ja kopioi sitä ympäri kuvaa. Siitä tulee hieno metsä, mutta se on silti pelkkä efekti. Kaikki eivät huomaa kopiointia, mutta joitain se saattaa ärsyttää.

Kehittynyt videonpakkaus toimii paljon hienovaraisemmin, mutta periaate on tietysti sama. Tunnen MPEG-2 melko hyvin, ja siksi luotan siihen. MPEG-4:n tuntijoita on hyvin harvassa. Puhumattakaaan HEVC:n.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan tosissasiko ehdotat, että analogisella TV:llä olisi pitänyt jatkaa 2001-?
Vaihtoehto tuolloin olisi ollut HD kykyinen MPEG-2 DVB-T -järjestelmä, jolloin koodauksen huonon spektritehokkuuden takia lähetystekniikka olisi tullut kalliiksi. Myös boxin hinta olisi pompannut suuremman ja nopeamman muistitarpeen takia sen ajan prosesseilla (ASIC & RAM). Tehokkaampi MPEG-4 AVC DVB-T2 materialisoitui tuotekypsyydelle muistaakseni vasta joskus 2011.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Ihan tosissasiko ehdotat, että analogisella TV:llä olisi pitänyt jatkaa 2001-?

Olisi voitu tehdä niin kuin muutkin maat tekivät. Suomi ei ollut televisioalan eikä kulutuselektroniikan edelläkävijä, vaikka sellaiseksi Nokian vuoksi pyrki.

>Mites DAB-radiolle kävi? Sitäki kokeilitiin Suomessa? Nyt haudattu kans?

DABia kokeiltiin vuosituhannen alussa, mutta verkko suljettiin 2005. Harmi, sillä olin ehtinyt ostaa DAB-radion, koska sillä sai kaupunkioloissakin häiriöttömän äänentoiston ja ohjelmien tallennus tietokoneelle oli helppoa.

Sittemmin nettilähetykset ovat pitkälti poistaneet DABin hyödyt. Norja aikoo yhä siirtyä kokonaan DABiin ja sulkea analogiset radiokanavat ensi vuonna.

Tapz kirjoitti...

Netflix ja HBO ovat sitä mitä tv on tulevaisuudessa ja jota sen pitäisi olla jo nyt. Mitään DVB-standardeja ei tarvittaisi, jos kaikki tv vietäisiin verkkkon ja jokaisella sisällöntoimittajalla olisi oma applikaatio, jolla lähetystä katsotaan. Television pitäisi olla vain iso kännykkä eli vain yksi päätelaite muiden joukossa. Mutta sitä se ei ole tekijänoikeusmafille. Samasta sisällöstä pitäisi maksaa useampaan kertaan, jos sitä haluaa käyttää sekä tv:ssä, että mobiilissa. Siitäkin huolimatta, että digiboxi saattaa olla Android-pohjainen tai AppleTV, jotka voisivat ainakin teoriassa pyörittää aivan samoja applikaatioita lähetyksen katsomiseen, kuin puhelinkin. Asia saataisiin ratkaistua, jos valmistajat tekisivät televisioista 55" tabletteja.

Itse katson kaikki lähetykset aina talletuksista, joten on-demand televisio sopisi kaikkein parhaiten. En ymmärrä ihmisiä, jotka pitävät television auki koko päivän ja sivusilmällä/korvalla seuraavat tulipa sieltä mitä tahansa roskaa. Broadcastaamisen sijasta pitäisi keskittyä vetämään valokaapeli joka torppaan Suomessa. Silloin voisimme taas olla edes hieman lähempänä tekniikan edelläkävijää maailmassa.

Anonyymi kirjoitti...

MHP:n idea ei ole mihinkään kadonnut. Nykyään tekniikkana on HbbTV.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jep, ja laajakaistan ansiosta paluukanavakin on nyt olemassa. Jossain Keski-Euroopassa HbbTV:tä oikeasti käytetään, meillä taitaa olla 99 % katsojista tuntematon. Harmi sinänsä.

Anonyymi kirjoitti...

...kun Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa digitaaliset tv-lähetykset antenniverkossa. Tarkka päiväys oli 27.8.2001.

Tällainen ehti ilmaan jo aiemmin: https://en.wikipedia.org/wiki/ITV_Digital
"Starting as ONdigital in 1998, the service was re-branded as ITV Digital in July 2001. Low audience figures and an ultimately unaffordable multimillion-pound deal with the Football League led to the broadcaster suffering massive losses; these forced it to enter administration in March 2002."

ONDIgital oli puhdas maksu-TV. Tuon seuraajaksi tuli sitten Brittien ilmainen Freeview. Nämä ovat nimenomaan antenniverkon digi-TV:tä.

Olisiko Suomen digi-TV ollut ensimmäinen ilmainen verkko?

Britannia kai on ollut todellinen edelläkävijä digi-TV:ssäkin. Pienenä kuriositeettina voi mainita, että UK:sta n. 2004 ostetulla digiboxilla toimivat surullisenkuuluisat Yle:n tekstitykset jokseenkin virheettömästi ilman mitään softapäivityksiä.

Jani kirjoitti...

Digi-TV:stä oli se hyöty, että maaseudulla asuvien vanhempieni TV:n kuvanlaatu parani kertaheitolla. Analogia aikana kuvassa oli aina jotain vikaa signaalin heikkoudesta johtuen. Digi aikana signaali jouduttiin vahvistamaan, mutta sitten kuva olikin täydellinen. Tämä oli hieno parannus!

Jari kirjoitti...

"mutta sitten kuva olikin täydellinen. Tämä oli hieno parannus!"

Paitsi että digi-tv käyttää häviöllistä videonpakkausta...

Tapz kirjoitti...

"Paitsi että digi-tv käyttää häviöllistä videonpakkausta..."

Ainakaan digikuvaan ei tule mitään lisää, kuten analogisessa siirrossa :-D Eikös häviöllinen pakkaus perustu siihen, että hävitetään pääasiassa tietoa, jota ihmisen silmä ei havaitse? "Täydellinen" on hieman suhteellinen käsite muutenkin...

Jari kirjoitti...

Niin, useimpia tuntuu häiritsevän enemmän se lisä. Ja se, mitä ihminen näkee, on subjektiivista. Eikä kukaan enää muista, millainen kuvanlaatu televisiossa oli 1990-luvulla. Eli voin inttää tästä asiasta maailman tappiin. ;)

Pitää kuitenkin muistaa, että vanhat tallenteet häviöttömässä muodossa. Lisäksi kuvasuhde on erilainen. Siksi tässä on jouduttu luopumaan muustakin kuin vanhasta kulutuselektroniikasta.

Jari kirjoitti...

Tuo lisä on kuitenkin ongelma siinä, jos analogista tv-lähetystä yrittää itse pakata. Voisi sanoa, että terrestiaalinen lisä on aika infernaalista.

Tapz kirjoitti...

90-luvun kuvanlaatua on hieman vaikea verrata, koska näyttölaitteet (kuvaputki) olivat silloin niin surkeita, että vaikka ilmateitse olisi saapunut miten krispiä HD-kuvaa, niin ei sitä olisi huomannut :-D

Filmi taitaa olla ainut häviötön tallennusmuoto, mutta ääni puuttuu. VHS:llä kaikki on vähän sinne päin. Nykynäytöillä, kun katsoo VHS-videota, niin huomaa miten aika on kullannut muistot kuvanlaadusta ja miksi oli oikeastaan ihan hyvä, että näytöt olivat VHS-aikaan niin surkeita :-D

Jari kirjoitti...

"90-luvun kuvanlaatua on hieman vaikea verrata, koska näyttölaitteet (kuvaputki) olivat silloin niin surkeita"

Kuvaputken sai yllättävän tarkaksi, kun katsoi täysin pimeässä huoneessa ja sääti kontrastin minimiin... Ja antenni sattui olemaan lähellä tv-mastoa.

"Eikös häviöllinen pakkaus perustu siihen, että hävitetään pääasiassa tietoa, jota ihmisen silmä ei havaitse?"

Ei kysymys ole yksin silmistä vaan näköhermostosta. Häviöllinen kuvanpakkaus on enemmänkin neurologinen juttu.

Jari kirjoitti...

VHS-videossa oli muistaakseni ihan tarkoituksellista häviötä. Nimittäin väri-informaatiota vähennettiin. Se oli ihan näköaistiin perustuvaa häviöllisyyttä, joska ihmisen värinäkö on suhteellisen epätarkka. Sauvasoluja oli vähemmän kuin tappisoluja, vai miten se meni.

Nykyaikaiset videonpakkausmetodit perustuu hahmontunnistukseen, eikä se ole silmien tehtävä...

Tapz kirjoitti...

Niin no, silmillä havaitsemisesta yleensä puhutaan, kun tarkoitetaan näköä. Ja itseasiassa silmän gangliosoluissa tapahtuu hyvin paljon kuvankäsittelyä , ennenkuin tietoa siirretään näköhermoa pitkin aivoihin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Analogisessa PAL-järjestelmässä oli jokin rajoitus, ettei kaikkia värejä voinut olla vierekkäin - joku muistanee tarkemmin. Pointti on, ettei häviötöntä videokuvan siirtoa ole koskaan ollutkaan.

Jari kirjoitti...

itseasiassa silmän gangliosoluissa tapahtuu hyvin paljon kuvankäsittelyä

Niin, voisin olettaa että MPEG-2 pakkauksessa hävitetään se informaatio, joka jää ganglisolujen "katvealueeseen". Algoritmi prosessoi pientä 8x8 pikselin aluetta kuvassa.

Sitten taas h.264, tai viimeistään HEVC mukauttaisi kuvan aivokuoren tapaan käsitellä laajempia verkkokalvolle piirtyneitä rakenteita.

Tämä on arvaus, mutta video siis vaikuttaa suoraan aivoihin...

hdmi kirjoitti...

"Tällä viikolla tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Suomi aloitti ensimmäisenä maailmassa digitaaliset tv-lähetykset antenniverkossa."

Ei niitä silloin kukaan maailman ensimmäisinä mainostanut.

"The digital terrestrial television network was launched on April 1, 1999,[2] making Sweden the second country in Europe to launch digital terrestrial television. "

https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_terrestrial_television_in_Sweden

Äskettäin tuli kuluneeksi kaksikymmentävuotta HD-lähetysten alkamisesta USA:ssa, siis viisi vuotta ennen Suomen digi-tv räpellyksiä. Säännölliset HD-lähetykset alkoivat siellä 1999:

"On June 19, 1996, the Federal Communications Commission awarded WRAL-TV the first experimental high-definition television license in the United States. The station, identified as "WRAL-HD", began digital television operations on UHF channel 32 over a month later, on July 23, 1996"

https://en.wikipedia.org/wiki/WRAL-TV

petrip kirjoitti...

Digi-TV toi moneen paikkaan hyvän kuvan laadun eli oli ihan tarpeellinen. Jopa pääkaupunki seudulla oli monia katvealueita joissa esimerkiksi neloskanva ei näkynyt. Ja kuva oli aina parempin kuin analogisena. Ja samalla mahdollistettiinkanava määrän kasvu

Digitaaliradiota yritettiin liian aiakaisin. Laitteet olivat liian kalliita. Tällä hetkellä olisi tarvetta lisäkanaville radiotaajuuksilla. Nova on ainoa valtakunnallinen kaupallinen radio koska ei ole taajuuksia käytössä. Mutta kerran epäonnistunutta projektia ei aloiteta uudestaan

Ja internet jakelu ei tule koskaan olemaan yhtäkustannustehokasta kuin broadcast jakelu, joten netflix ei tule normaalia telkkaria ihan lähivuosina tappamaan. Varmaan joskun mutta vasta joskun vuosikymmenen päästä

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei niitä silloin kukaan maailman ensimmäisinä mainostanut.

Täsmensin tekstiä.

WRAL-HD käytti USA:n omaa digistandardia ATSC, eurooppalainen DVB-T ei ollut vielä valmis.

Jari kirjoitti...

Ylen sivuilla (Elävää Arkistolla ei enää ole omaa osoitettaan) on mielenkiintoinen dokumentti Pyhätunturin maston rakentamisesta. Kumma kyllä, tuolloin ei puhuttu mitään rahasta, vaikka kyseessä oli tehoa ja kaistaa rohmuava analoginen verkko.

Osmo kirjoitti...

Kyllä perustasoisen TV:n digitalisointi oli välttämätön välivaihe, ellei olisi haluttu tehdä kerralla digitaaliseksi hyppäystä. Teräväpiirto ja analogi ei yksinkertaisesti olisi toiminut kerralla. Toisaalta ajatus, että olisi odotettu 2010-luvulle ennen digilähetysten alkua olisi ollut mahdottomuus. Miltä olisikaan ne lumisateiset analogilähetykset näyttäneet isoista taulu-TV:istä (muista kuvasuhde).

Toki voi kinastella siitä, olisiko 2001 oikea aika aloittaa. Itse hankin boksin 2004, joten siitä alkaen hyödyin digilähetyksistä. Selviä mokia toki oli, kuten painotus MHP:hen ja taloboksien kielto. Kokonaisuutena mielestäni toimittiin kuitenkin oikein ja hyvä oli, että oli malttia HD:n aloittamisessa, jotta ei siinä olisi valittu vanhentuvaa tekniikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

90-luvun kuvanlaatua on hieman vaikea verrata, koska näyttölaitteet (kuvaputki) olivat silloin niin surkeita, että vaikka ilmateitse olisi saapunut miten krispiä HD-kuvaa, niin ei sitä olisi huomannut :-D

Terävyys ja värintoisto on vain osa liikkuvan kuvan laatua. Liiketoiston laatu on myös tärkeää. Käytettävissäni on yhä 50 Hz putki-TV 90-luvulta, ja tiedätkös, eipä näy artifaktin artifaktia vaan liiketoisto on aivan täydellistä. Etenkin nopeatempoiset urheilulähetykset toistuvat todella hyvin.

Satelliittikanavilta löytyy sitten hyvälaatuisia TV-lähetyksiä. Esim. Saksan pääkanavat lähettivät ainakin joku vuosi sitten SD-kuvaa jollain 7-10 Mbit/s datavirralla. Eipä siinäkään suurempaa huomauttamista ollut vaan kuva suorastaan alleviivasi Suomen digitv:n kehnoa laatua. Digitv:n suurin synti on siinä, että on ahnedittu lisää kanavia ja annettu samalla kuvanlaadun romahtaa. Teknologia pystyisi paljon parempaan.

Jari kirjoitti...

Käytettävissäni on yhä 50 Hz putki-TV 90-luvulta, ja tiedätkös, eipä näy artifaktin artifaktia vaan liiketoisto on aivan täydellistä.

Eiväthän ne artifaktit sentään siitä ruudusta tule, vaan digitv-signaalista???

Näin aikanaan MPEG-pakkaamisesta johtuvia artefakteja jopa Ylen lähettämässä analogisessa signaalissa, olisiko ollut Ateenan olympiakisoissa. Samoin kaikissa tekstityksissä näkyi siihen aikaan vastaavia artefakteja. Digisiirtymä oli vaikeaa aikaa, jolloin ana- ja digisignaalia käytettiin yhtäaikaa...

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Kokonaisuutena mielestäni toimittiin kuitenkin oikein ja hyvä oli, että oli malttia HD:n aloittamisessa, jotta ei siinä olisi valittu vanhentuvaa tekniikkaa."

Olisi voitu vain odottaa DVB-T2-standardin valmistumista ja aloittaa digilähetykset suoraan sillä, vaikka sitten SD-laatuna jos halutaan. DVB-T2 tuli laajaan käyttöön vuonna 2010.

Nyt, kun digiboksien kanssa säheltäminen ja valtavat romuvuoret on pyyhitty näkyvistä ja muisteista, on helppo sanoa digisiirtymän onnistuneen. Mutta fiksusti sitä ei hoidettu, eikä alkuperäisiä digitalisoinnin tavoitteita saavutettu.

hdmi kirjoitti...

"Jälkeenpäin voi vain naureskella esim. loppuajan kiistelylle siitä, saako digilähetystä muuntaa analogisesti taloyhtiön sisällä vai ei."

Onhan se koomista että Ylen hallintojohtaja Jussi Tunturi oli kai vuosikaudet myöntänyt lupia hotelleille ja muille yhteisantennisysteemeille analogiamuunnokseen - tämä siis oli täysin sallittua muutenkin. Jungner myönsi asian itsekkin kirjassaan Outolintu, tosin heti perään hän väitti että ennen vuotta 2007 kukaan ei ollut muuntamista halunnutkaan.

Asiasta oli kylläkin kiistelty jo v 2002 lähtien kun Maalahden antenniosuuskunta alkoi jakamaan analogista FST:tä - ja jakoi ilmeisesti vuosia eikä Yle voinut sille mitään. HS uutisoi jo syksyllä 2002 että toiminta on täysin laillista. On täysi mysteeri miten asiasta voitiin kinata vielä v 2007.

Petteri sinun kannattaisi kirjoittaa kirja aiheesta, kyseessä on Suomen historian pahin kuluttajien huijaus. NSA kirjoja on jo maailma täynnä:)

hdmi kirjoitti...

Olen näköjään tasan neljä vuotta sitten kirjoittanut tänne tuollaista:

"Lehtitietojen mukaan Yle oli jo kesällä 2005 lähettänyt eri tv-toimijoille kirjeen jossa myönnettiin että keskusboksit ovat täysin sallittuja ja esim hotelleissa niitä käytettiin yleisesti. (Koskahan Wikileaks paljastaa tuon dokumentin :)

Petteri Järvinen kirjoitti...

Muistan tämän kiistelyn, itseltäkin löytyisi siitä lehtileikkeitä ym. Digi-tv:n historian kirjoittavat kuitenkin mukana olleet tv-toimijat ja silloin se on heidän näköisensä.

hdmi kirjoitti...

Huomasitko Petteri tätä:

https://www.lvm.fi/-/television-ohjelmistotoimiluvat-myonnetty-919078

Lisää suttukanavia. HD-siirtymä näköjään peruttu!

Petteri Järvinen kirjoitti...

Televisio... jaa, se oli silloin joskus. Ketään tuskin kiinnostavat uudet suttukanavat broadcast-televisiossa. Ihmetellä täytyy, että joku lähtee edes yrittämään.

Jari kirjoitti...

”Palvelunestohyökkäykset kaatavat internetin 24 tunniksi vuonna 2017”
http://www.iltasanomat.fi/digitoday/tietoturva/art-2000005033899.html

Suoratoistopalvelut tukkivat langattomia verkkoja muutenkin, ilman haittaohjelmia. Nettitelevisiota on pakko alkaa säätelemään. Ilman korttia ei kauaa katsella.

Ollaan kokeilmassa perustuloa, joka on eräänlaista broadcastingia.

Website Security Test