maanantai 3. lokakuuta 2011

Facebook ja hullu maailma

Pari päivää sitten tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun liityin Facebookiin. Vuosipäivän kunniaksi on sopiva hetki katsoa, miten Facebook on muuttunut.

Neljä vuotta sitten (2.10.2007) Facebookin Suomi-verkostossa oli 60 326 jäsentä. Alan markkinajohtaja oli kuitenkin MySpace, jolla oli tuolloin jo 200 miljoonaa käyttäjätiliä. Bisneskouluissa tullaan vielä pitkään tutkimaan, miksi Facebook jyräsi alan ylivoimaisen markkinajohtajan. Sosiaalisesta mediasta ei vielä puhuttu, kaikkien huulilla oli Web 2.0 (kuka enää muistaa koko termiä??).

Helsingin Sanomien arkisto on mainio väline tutkittaessa ilmiöiden yleistymistä. Yllättäen Facebook mainittiin ensi kerran Hesarissa jo kesäkuussa 2006: Keväällä väitettiin, että MySpacen kilpailijan Facebookin omistajat hylkäsivät 600 miljoonan euron tarjouksen. Harvardin opiskelijoiden kaksi vuotta sitten perustaman yhtiön hintalappu on huimat puolitoista miljardia dollaria. Kupla 2.0?

Facebook ei tainnut olla kupla. Nyt viisi vuotta myöhemmin 600 miljoonaa euroa uuden sukupolven internetistä olisi naurettavan halpa hinta. Sen sijaan MySpace osoittautui Rupert Murdochin News Corporationille 450 miljoonan euron kuplaksi. Vielä elokuussa 2006 se oli paljon Facebookia suurempi: MySpace on maailman selvästi suosituin yhteisösivusto: kesäkuussa kävijöitä oli 52 miljoonaa, kun toiseksi suurimmalla sivustolla Facebookilla oli samaan aikaan 14 miljoonaa käyttäjää. (HS 9.8.2006, huomaa sana yhteisösivusto)

Sitten alkoi tapahtua. Vuonna 2007 Facebook mainittiin 62 kertaa, vuonna 2008 128 kertaa, vuonna 2009 268 kertaa, vuonna 2010 453 kertaa ja tänä vuonna peräti 463 kertaa, vaikka kolmannes vuodesta on vielä jäljellä. Tasaisen vauhdin taulukolla Facebook yltää tänä vuonna 617 mainintaan. Yhteisöpalvelu mainitaan siis keskimäärin kahdessa jutussa joka päivä!

Huomisen Hesarin Facebook-juttujen aiheet ovat jo tiedossa: syyttäjän mukaan moottoripyöräjenge Cannonballin ja sen ex-jäsenen välinen ammuskelu johtui ainakin osittain Facebook-kirjoittelusta. Toinen uutinen on se, että akateemisesti koulutettu kansanedustaja ilmoittaa lopettavansa toistaiseksi kirjoittamisen Facebookiin.

Ehkä olemme saavuttaneet jonkinlaisen käännepisteen: tämän hullummaksi ei voi enää mennä. Jos joku olisi vuonna 2007 ennustanut tällaista uutisointia, häntä olisi pidetty mielenvikaisena.

Nykymaailmassa ei ole helppoa sanoa, kummalla puolella aitaa hullut ovat. Siksi Facebookin omatkaan tempaukset eivät tunnu enää missään.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei liity aiheeseen, mutta olet varmaan noteerannut tämän uutisen:

http://www.hs.fi/politiikka/Sis%C3%A4ministeri+sallisi+passien+sormenj%C3%A4lkien+k%C3%A4yt%C3%B6n+rikostutkinnassa/a1305546324343

Vaikka eipä tämä minään uutisena varmaan kenellekään tullut.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei tullut uutisena, tämähän oli selvää jo rekisteriä perustettaessa. Sanotaan mitä tahansa, ennen pitkää kaikki kerätty tieto päätyy rikostutkintaan yhä alenevalla kynnyksellä (vrt. paikkatiedot, puhelutiedot, jatkossa myös ruuhkamaksulla kerätyt autojen sijaintitiedot). Tämä tuntuu olevan yhteiskunnan tahto.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Arvasin hieman väärin: Facebook mainittiin Halla-Ahon ja Cannonballin lisäksi myös yhdessä lehden pääkirjoitussivun jutuista. Siis peräti kolme mainintaa tänään -- ehkä kattoa ei olekaan vielä saavutettu?

Anna-Liisa kirjoitti...

Miksi passin sormenjälkiä ei saisi käyttää rikostutkinnassa? Miksi ylipäätään mitään saatavilla olevia tietoja pitäisi jättää käyttämättä rikostutkinnassa?

Olemme joka tapauksessa alati valvonnan ja seurannan alaisia. Miksi on selvää, että alistun siihen että tiedetään mitä ostan kaupasta ja mitä sivuja käyn verkossa katsomassa, jos tietoja käytetään mainontaan tai muuten vain urkintaan, mutta että minun pitäisi hermostua jos tietoja käytetään sen selvittämiseen, olenko tehnyt rikoksen?

Edellytän tietenkin, että "rikos" on suurin piirtein sitä mitä se tähän asti on ollut ja tiedän sitä tehdessäni että se on rikos.

Petteri Järvinen kirjoitti...

>Miksi ylipäätään mitään
>saatavilla olevia tietoja pitäisi
>jättää käyttämättä
>rikostutkinnassa?

Johonkin joudumme vetämään rajan. Muutoinhan kaikkialle kannattaisi laittaa valvontakamerat, jotta ihmisten kaikki toimet tulisivat ilmi.

Lisäksi asiassa on toinen ongelma, jota ei koskaan mainita: mitä hyötyä on saada rikolliset kiinni, jos heidän rangaistuksensa ovat minimaalisia niin että tekijä pääsee uusimaan tekonsa helposti? Yhteiskunta ei halua eikä taloudellisesti edes pysty rankaisemaan varkauksiin tai väkivaltarikoksiin syyllistyneitä. Onko järkevää lisätä kiinnijäämisen riskiä, jos sillä ei ole tavoiteltua seurausta? Silloinhan valvonnan lisääntyminen johtaa vain yksityisyyden tarpeettomaan nakertamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi passin sormenjälkiä ei saisi käyttää rikostutkinnassa?"

Eikö tosiaan fiksut ihmiset tule ajatelleeksi sellaista tosiseikkaa, että Suomessakin on ollut vakaat ja demokraattiset olosuhteet vasta jokusen vuosikymmenen. Euroopassa kiehuu, naapurikaan ei vakaudellaan vakuuta ja terrorismi yrittää pistää polvilleen länsimaista yhteiskuntaa.

Jos nyt annetaan valtion väkivaltakoneistolle kaikki valvonnan ja seurannan keinot, niin mitä se tuleva valtiovalta joskus kymmenien vuosien päästä niillä mahdollisuuksilla tekee. Ei ole mitenkään varmaa, että 20 vuoden päästä Suomessa vallitsee nykyisenlainen demokratia.

Ja sitten on myöhäistä enää itkeä.

Website Security Test